Päivitin salkkuni tänään Exceliin, tässä tuore maantieteellinen jakauma:
Euroopan suuri osuus johtuu pitkälti Harvian suuresta painosta. Emerging ja frontier ovat puhtaita nollia ihan tarkoituksella, maailma on menossa semmoiseen suuntaan etten ole aivan varma omaisuudensuojasta noilla markkinoilla.
Paljon on itselläni tilanne muuttunut ketju aloituksesta.
Tänään osakesalkussa vain ETF:iä ja tavallisia indeksirahastoja seuraavasti:
Suomi ja Hesuli yli 99 %. Ruotsi alle 1 %, kun alustatalousfirmoja ei Hesulissa myydä, mutta Ruotsista niitä saa pari tusinaa samassa paketissa.
Suomi siis yli 99 %, mutta laskettuna pörssin mukaan. Aika pieni Suomiosuus on liikevaihdosta esim. globaaleilla toimijoilla, kuten Nokia. Ja verokilpailu kun yltyy, saattaa Nordeakin olla jossain vaiheessa uudestaan ruotsalainen - tai vaikka hollantilainen. 
Mutta siis juuri nyt Juurikki asioi ainoastaan Hesulissa ja harmittelee, että aika ei riitä edes tusinan Hesulifirman kunnolliseen seurantaan. Tunnuslukupohjainen karsinta vaikuttaa jättävän tarkempaan tarkasteluun vuodesta toiseen pääosin samat firmat. Tylsää. Tylsää.
Maantieteellistä hajautusta tarkastellessa kannattaa muistaa, että sijoitukset luovat taloudelllusta aktiviteettia, työtä, voittoja ja jos vielä sattuu sitä tukeva yhteiskuntajärjestys, myös hyvinvointia.
Me äänestämne sijoituksillamme, minnepäin maailmaa hyvää haluamme. Juurikki ei periaatteellisista syistä tue venäjän sotataloutta sijoittamalla venäjälle, eikä Juurikki myöskään tue kommunistista Kiinaa sijoittamalla Kiinaan. Arvatkaapa, tukeeko Juurikki äärioikeistolaista Trumplandiaa sijoituksissaan. No ei h*lvetissä.
Pääosin samaa mieltä. Sijoitan vain yhtiöihin, joiden kotipaikka on edes jotenkuten demokraattisessa maassa. Tämä sulkee pois Venäjän, Kiinan, Vietnamin jne. Trumppilasta eri mieltä. Siellä monisataavuotinen järjestelmä on kuitenkin sen verran vakaalla pohjalla, ettei se yhteen Trumppiin kaadu, vaikka meno hurjalta välillä näyttääkin.
Muuten sitten ihan sen mukaan, missä talous näyttää ennusteiden mukaan kasvavan myös tulevaisuudessa esim väestökehityksen perusteella. Siksi Euroopan paino tulee vielä jonkin verran laskemaan omassa salkussani.
Minä taas jätän tuonkaltaisen filosofoinnin pois sijoituspäätöksiä tehdessäni. Tavoittelen tuottoa ja hyvinvointia itselleni, en yhteiskunnalle. Lisäksi tuulipukuni kahisee sen verran voimakkaasti, että yhteiskunnallinen merkitys on häviävän merkityksetön.
Samoilla aluella liikun minäkin. Yksi iso syy olla sijoittamatta kommunistisiin ja/tai diktatuurisiin maihin on se, että ns. tiukan paikan tullen omistukset voivat hävitä yhdessä yössä poliittisella päätöksellä (ulkomaisten sijjoittajien omistusten sosialisointi tms.). Toki merkkejä voi tulla vähän etukäteen mutta siinä kohtaa kun kaikki ryntäävät ovea kohti kurssit romahtavat niin että lopputulos on yhtä tyhjän kanssa.
Luotan ns. länsimaisten demokratioiden omaisuudesuojaan, jenkeistä samoilla linjoilla että järjestelmä on loppujen lopuksi kuitenkin vakaalla pohjalla ja varsinkin omaisuudensuoja on yksi heidän systeeminsä peruspilareita, en usko että sitä lähdetään isommin horjuttamaan.
Päivitystä vajaan 2 vuoden takaiseen:
Arvo-osuustili:
Suomi 51,15%
Maailma 30,03%
Eurooppa 2,62%
Aasia 16,2%
Osakesäästötili:
Suomi 100%
Kokonaisuutena:
Suomi 69,37%
Maailma 18,83%
Eurooppa 1,64%
Aasia 10,16%
Maailman, Euroopan ja Aasian osuus on kasvanut suunnitelmallisesti muutamalla prosentilla ja kasvaa jatkossakin, automatisoitu kuukausisäästö kaikkiin kolmeen indeksirahastoon pitää siitä huolen. Nykyinen lähes 70% suorissa suomalaisosakkeissa laskee ajan myötä lisäilyistä huolimatta, kun korkoa korolle -ihanuus kiihdyttää vauhtiaan.
Osakesäästötilin suomalaiset osingonmaksajat on ja pysyy lisäillen jatkossakin.
Nordean state of the art -tason analyysivälineet sijoitusten seurantaan:
Kuopattavassa Investorissa olikin much too much information:
kutsumme näitä käyttäjälähtöisiksi virhetilanteiksi… taas… Kiitos:grin:
Itsellä osakkeista 2 rahoitus, 1 konepaja (päämarkkinat globaalit, myös osa tuotannosta), 2 moniala (toinen globaali, toinen Suomi, Baltia, Eurooppa), 1 logistiikka (Suomi - Itämeri), 1 puhtaasti kotimaa (palvelu).
Salkun rakentaminen jatkuu. Kotimaata ei kannata väheksyä sillä Suomi tulee suhdanteen jälkijunassa ja rakennustoiminnan elpyminen todennäköisesti 2026 lopulla. Osa salkusta tulee olemaan kotimaisia isoja yrityksiä indeksirahaston kautta. Rahaston kautta havaittu Eurooppa-rahastojen tuottojen jääneen jälkeen jopa Suomi rahastoista USA-rahastoista erittäin paljon perässä.
Iso kysymys: mitkä yhtiöt hyötyvät dollarin tulevasta vahvistumisesta eniten?
Tosta “alueet” kohdasta voi klikata niin pääsee tarkastelemaan noita hieman tarkemmin.
Täysin samaa mieltä. Salkussani ainoa myönnytys Trumplandian suuntaan on edelleen yksi ETF (Shares Nasdaq-100 UCITS ETF EUR Hedged), jolle olen alkanut kattelemaan jotain korvaavaa ei USA-painotteista ETF:ää (ehkä joku eurooppa tai pohjoismaat indeksi tilalle?)
Onhan tuossa jo valtava ylipaino Suomelle, pohjoismaille ja Euroopalle, jos siis tarkoitus on nimenomaan hajauttaa eikä keskittää lisää.
Noin muuten, yrityksen toimintaa omistaminen ei tue millään tapaa (ellei kyse ole jo sellaisesta määrästä, jolla vaikutusta päätöksentekoon), ainoa “tuki” mitä voi antaa on mahdollisiin anteihin osallistuminen. Toki sijoittajalla voi olla muita syitä omistaa tai olla omistamatta jotain, mutta yritykselle itselleen ihan sama kenellä ne laput on (toki jos työntekijöillään niin sitouttaa yms.).
Omassa osakesalkussa maantieteellinen hajautus on tällä hetkellä luokkaa 70% USA, 25% Ruotsi ja 5% Suomi. Jos laajennetaan käsitys maantieteellisestä hajautuksesta koskemaan koko elämää ja omaisuutta, niin olen järkeillyt, että kun koko elämä on muuten Suomessa, niin sijoitukset on hyvä pitää suurimmalta osin muualla maailmassa.
Vielä en omista asuntoa, mutta jossain vaiheessa kyllä on tarkoituksena sellainen hankkia - siinä vaiheessahan kokonaissalkun hajautuksesta on leijonanosa suomalaisissa seinissä. Miksi haluaisin tuossa vaiheessa omistaa yhtään enempää suomiriskiä osakesijoitusten muodossa?
Suomi-riskiin voi vaikuttaa myös muuten, kun osakesalkulla.
-Voi hankkiutua työhön sellaiseen vientiyritykseen, jonka myynnistä kotimaan osuus on pieni. Tällöin Suomen suhdenteet ei juuri vaikuta, mutta esim Kiinan, Saksan ja USAn kylläkin.
-Voi hankkia sellaisia kotimaisia omaisuuseriä, jonka arvo määrittyy globaalin lopputuotekysynnän perusteella (esim metsä)
--Voi hankkia sellaisia kotimaisia omaisuuseriä, jonka arvo määrittyy esim EU-tason päätöksien perusteella (esim. maatalousmaa, jonka hinta perustuu pääsoin EU-tason maataloustukiin)
Kiinteistösijoukset Suomeen on mielestäni siksi ongelmallisia. Asuntojen arvo ja vuokrataso määräytyvät pääosin Suomen talouskehityksen perusteella, joka ei kovin suurta kasvua lupaile tulevaisuudessa. Siksi itselleni riittää, että omistan oman asuntoni jossain vaiheessa. Ja tämäkin on järkevää nykyään vain osassa maata eli suurimmilla kaupunkialueilla. Sijoituskämppiä en itse aio Suomesta yllämainittujen syiden takia hankkia, vaikka jollekin toiselle se voi ollakin hyvä business.
