Marimekkoa ollut omassa salkussa kesästä 2020 asti. Tykkää yhtiöstä helkutisti ja tekevät monia asioita oikein. Yhtiön talous on erittäin hyvässä kunnossa, johto on hyvä ja brändi mainio kun on päästy eroon siitä tunkkaisesta mummo-vaiheesta. Yrityksellä on nykyään paljon erittäin hienoja kuoseja ja etenkin värimaailmoja, jotka miellyttävät omaankin nuorekkaaseen silmään.
Kasvunäkymät ovat houkuttelevat ja mukava odotella mahdollista isoa jytkyä ulkomailta tulevaisuudessa. Ja lisäksi iso hatunnusto hyvästä suorittamisesta näin haastavina aikoina. Muistakaa, että hyvää yhtiötä harvoin saa halvalla. Pitää vaan muistaa olla rakastumatta osakkeeseen
Itse luulen kuitenkin, että tulevaisuudessa second hand markkina tulee vahvasti kasvamaan. Lisäksi tiedän paljon ihmisiä, jotka korjauttavat vaatteitaan minä mukaan lukien. Miksi ostaa uutta jos pienellä siistillä paikkauksella saa käyttöikää lisättyä vuosiksi. (toki vaatteen oltava lähtökohtaisesti hyvälaatuinen ja miellyttävä itselle). Näettekö tämän riskinä Marimekolle vai onko vaan pientä kohinaa meressä?
Second hand markkinan vaikutusta on varmasti vaikea arvioida, mutta väittäisin sen osuvan enemmän H&M tapaisiin yhtiöihin. Miksi ostaa halpaa kun saa second hand tuotteena laatua melkein samaan hintaan.
Vielä muutama kommentti, että eikös Marimekko lanseerannut jonkin pre-loved -konseptin joku aika sitten, mitähän tälle kuuluu? Joka tapauksessa, Marimekon mekot ainakin tuntuvat pitävän todella hyvin alkuperäisen hintansa (tai lähelle) Torin ja Tisen kaltaisissa palveluissa, minkä luulisi helpottavan ostopäätöstä uuden osalta jos mekko kuitenkin kaupaksi menee hyvään hintaan eteenpäin.
Suosiota on kasvattanut erityisesti uutena kalliimmat vaatteet ja asusteet, joita noista internetin second hand -sivustoista saa halvemmalla. Käytännössä premium ja siitä ylöspäin. Tuotteet kestävät paremmin käyttöä ja ihmiset ovat hintatietoisia tai heillä on vähemmän rahaa käytössä.
Tietenkään kaikki ei käytettyjä osta ja siihen voi olla monta syytä. Palautusoikeuksia ei ole kuin sellpyn kaltaisissa sivustoissa ja merkkivaatteissa väärennökset yleistyvät jatkuvasti. Pitää siis tietää mitä ostaa tai ainakin nähdä vaivaa.
En osaa arvioida second hand -trendin vaikutuksia Marimekkoon nyt tai menneisyydessä, mutta kierrätys on hyvä asia. Marimekon tuotteet menee yleensä kaupaksi käytettynä ja säilyttää ainakin osan arvosta.
Vaikka Marimekolla onkin hienoja kuoseja ja tuotteilla on hintaa, niin eihän ne nyt mitään järin kestäviä tuotteita ole. Ja välillä esim. vuodevaatteissa ompelutyö on kuin minkäkin ala-asteikäisen kouluräpellystä.
Esimerkiksi Jokapoika-paitojen osalta olen ymmärtänyt, että käytettyjen vaatteiden ostajat osaavat antaa arvoa enemmän takavuosikymmenten tuotantoerille. Itse olen siinä(kin) mielessä huono ihminen, etten ole koskaan innostunut käytettyjen vaatteiden ostamisesta ja olen tuotakin paitaa ostanut vain uutena. Mutta heti ensimmäisenä eron aiempaan huomaa materiaalin ja valmistusmaan ohella siinä, että kun aiemmin pesulämpötilan ohjeissa oli 60 astetta, nyt se on 40 astetta. Mikä toki peruspesussa ei mikään ongelma ole.
Tarkoituksena ei ollut ottaa Marimekkoon suoraan kantaa, vaan yleisesti huomiona. Omassa käytössä on ollut vaan lahjaksi saatuja Marimekon sukkia, jotka eivät kestäneet läheskään yhtä hyvin kuin Arketin, Uniqlon tai COS:n sukat.
Almanakka on jälleen tehnyt hyvää työtä kirjoittaessaan Marimekon Q2:sta.
Marimekossa alkoi hieman näkymään kuluttajan heikentynyt tilanne. Liikevaihto kasvoi kyllä ihan mukavasti, mutta se tuli heikkenevällä kannattavuudella. Kassavirta oli vahva.
Itseäni toistaen, Marimekon perusongelma on tuotelaatu, joka saa brändin näyttämään keskiluokan Tiimarilta:
Ongelmia toki osuu liki kaikille tuotemerkeille, mutta mielestäni niitä on Marimekolla tavoiteltuun laatumielikuvaan ja hintatasoon nähden aivan liikaa. Vuosi sitten otsikoissa oli “räjähtävät kupit”, eli astiat joista irtoillivat pohjat.
Näitä sattuu paremmillekin. Juuri ostamastani Armani:sta irtosi nappi ensimmäisellä käytöllä. Kyllä sapetti. Tärkeintä on kuitenkin miten reklamaatiot hoidetaan. Sain takin ja rahat takaisin.
Marimekon osake on laskenut rajusti toukokuun huipuista ja vuoden 2021 ennätystasoista. Vuonna 2023 osake koki hetkellisen nousun vahvojen tulosjulkistusten myötä, mutta on sittemmin pudonnut yli 22 %.
P/E-luku on edelleen korkea Helsingin pörssin keskiarvoon verrattuna. Miksi muotiyritysten osakkeista maksetaan preemiota ja mitä tämä tarkoittaa Marimekon tulevaisuuden kannalta.
Marimekko pitää tänään iltapäivällä CMD:n. Yhtiöhän päivitti 2 vuotta sitten ihka ensimmäisen CMD:nsä yhteydessä taloudelliset tavoitteet ja strategiansa 5-vuotiskaudelle, joten tämä on jonkinlainen välipäivitys, joka tuskin sisältää ainakaan merkittäviä muutoksia tavoitteisiin tai strategiaan. Mitään tiedotetta ei ole ainakaan vielä yhtiöltä tullut, joka viittaa samaan (toki se vielä ehtii tässä ennen tapahtumaa). Webcastia voi seurata 13.30 alkaen.
EDIT: Tiedotekin tuli, odotetusti ei mitään uutisia siinä
Marimekko järjesti eilen pääomamarkkinapäivän, jossa se kertoi kaksi vuotta sitten päivitetyn, vuodet 2023-27 kattavan strategian etenemisestä. Merkittäviä uutisia päivä ei tarjonnut, eikä se siten aiheuta muutoksia ennusteisiimme tai näkemykseemme.
Tehdään ens viikolla vielä CMD:n tiimoilta haastattelu Tiinan kanssa, joten jos on jotain kysymyksiä strategiaan/tavoitteisiin tms. liittyen, niin laittakaa tulemaan!
@henrielo on tehnyt kattavan kirjoituksen Mekon pääomamarkkinapäivästä.
Marimekolla vaikuttaa olevan systemaattinen ja mietitty kasvustrategia. Yhtiö haluaa hallinnoida brändiä ja laajentumistaan itsenäisesti, mutta tukeutuu paikallisiin partnereihin, joilla on osaaminen ja kokemus paikallisista kuluttajista ja markkinoista.
Ketju onkin näemmä ollut hiirenhiljaa CMD:n jälkeen, mutta jos on jotain kysymyksiä herännyt niin laittakaa tänne. Ens viikon tuloksen yhteydessä meen taas tuttuun tapaan haastattelemaan Tiinaa.
Yleisemmän tason asiat toki pitkälti on tuossa CMDn yhteydessä käsitelty, siltä osin kun firman niitä haluaa avata.
Nostan muutaman itseäni mietityttäneen aiheen, saattaa toki olla, että näitä on aiemmin jo sivuttu. Jospa näistä saa muotoiltua myös kysymykset Tiinalle tai herättää edes keskustelua ketjuun.
Partnerimalli
Näkeekö Marimekko, että Aasian markkinoilla käytetty “loose franchise” / partnerimalli voisi toimia myös muilla alueilla, kuten Pohjois-Amerikassa tai Keski-Euroopassa? Omilla myymälöillä on kerrottu olevan keskeinen rooli brändi-imagon ylläpitämisessä, koko tuotekonseptin markkinoinnissa sekä myynnin kehittymisen seuraamisessa. Partnerimallissa kyseiset hyödyt saadaan myös, mutta on pääomakevyempi sekä luultavasti nopeampi tapa kasvattaa myymälöiden maantieteellistä peittoa?
Kuinka jo nykyisten partnerien kautta liikkeiden mahdolliset lisäykset tapahtuvat? Eli lähinnä keneltä aloite tulee? Mitkä tekijät vaikuttavat päätökseen avata uusi liike uudelle alueelle partnerin toimesta? Kartoitatteko jo etukäteen kuinka nykyisillä partnereilla on halua tai kykyä määrällisesti uusien liikkeiden avaukseen tai onko jotain muita vaatimuksia?
EMEA ja piratismi
CMD esityksissä huomioni kiinnitti seuraava kuvaaja. Ymmärrän toki, että EMEA ei kuulu tällä hetkellä keskeisiin kohdemarkkinoihin eikä omia liikkeitä ainakaan vielä ole samassa määrin kuin muilla markkinoilla. Pohdin kuitenkin liikevaihdon ja brändimyynnin välistä suht suurta eroa.
2022 EMEA vastasi 9,6% liikevaihdosta mutta 28% brändimyynnistä.
2023 puolestaan 8% liikevaihdosta ja brändimyynnistä 20%.
2023 Q4 kerrottiin seuraavaa: “EMEA:n alueella tukkumyyntiä heikensivät toimenpiteet harmaaviennin kontrolloimiseksi.” Eli kontrollitoimina myyntiä rajoitetaan.
Tänä vuonna H1 aikana EMEA laski vielä -23%. Tukkumyynnin lasku jatkuu yhä mainituista toimista johtuen(?).
Liikevaihdon ja brändimyynnin välillä on siis varsin suuri ero, joka on kaventunut kontrollitoimien takia vähentämällä tukkumyyntiä?
Kysymys: Onko rajoitustoimia yhä jatkettu ja miten yhtiö näkee tilanteen kehittymisen. Mutta tärkeämpänä minkälaisen mahdollisuuden yhtiö näkee konvertoidakseen isomman osan alueen brändimyynnistä omaksi liikevaihdoksi? Mitkä voisivat olla potentiaaliset toimet? Millainen vaikutus voisi olla omalla lokaalilla presensillä? Pariisi ainakin mainittu uutena avainkaupunkina.
Maripedia eli Marimekko-printtien virtuaalikirjasto näyttää olevan myös suljettu. Liittyykö kenties piratismiin?
Kiitos, tästä varmasti saa jotain mukaan, en nyt itsekään muista miten paljon on puhuttu viime vuosina näistä, tuttuja teemoja toki itselleni. Taklaan tässä muutaman pointtisi itse samantien.
Näihin vastaus firmalta on yleensä ollut että hyvässä yhteistyössä tehdään. Tottakai partnerien resursseja ja kykykä katsotaan etukäteen sekä heidän osaamista Marimekon kaltaiseen retail-toimintaan. Viime kädessä partneri tietysti sitoo rahaa ja resursseja myymäläketjuun ja heillä on myös paikallinen osaaminen, joten uskoisin että partnerilla on isompi rooli uusien myymälöiden avauksissa, vaikka varmaasti yhteinen näkemys on että kasvua on tarkoitus saada.
Brändimyyntihän on vain Marimekon myymien tuotteiden vähittäismyyntiarvo. Sen ja ja yhtiön omien lukujen suhde riippuu täysin siitä kuinka paljon tässä tapauksessa EMEA-alueella on omaa vähittäiskauppaa vs. tukkumyyntiä (ja joskus lisenssimyyntiä). Eli omia kauppoja tai omaa nettimyyntiä lisäämällä nuo luvut lähenee toisiaan. Pariisiin on tosiaan tulossa nyt EMEA-alueen eka oma myymälä. Toki on tyystin eri asia kuinka kannattavaa omien kauppojen laajempi avaaminen vaikkapa EMEA-alueella olisi, en ainakaan itse odottaisi kovin aggressiivista oman vähittäiskaupan kasvattamista.
