Ainoa yllätys oli ettei tulosvaroitusta vielä annettu. Liikevaihdon pitää tuplautua(!) toisella puoliskolla ensimmäisestä jotta edes minimiohjaukseen pääsee. Tosin guidance on nyt kvalifioitu siihen malliin että tyhmempikin ymmärtää mitä tuleman pitää. Yhtiön kokoon ja taseeseen nähden massiivinen Kilpilahti on farssi vailla vertaa. Toimari vielä kehtaakin lykätä arviota aikataulusta (taas) seuraavaan kvarttaaliin. Kasvua ja säästökuureja vuorotellaan ilman minkäänlaista suuntaa. Hallitus vaihtaa johtoa ja organisaatiota yhtä mittaan mutta itse hallitus nauttii näköjään täyttä luottamusta eikä älyä häipyä muualle sekoilemaan. Mutta Lamor vaan laulaa Kumbayah teho-osastolla: markkina on hyvässä kunnossa, isoja asioita on tulossa, myynti tekee erinomaista työtä. Kyllä tämä tästä. Can’t wait.
Jep, mutta kyllähän tuossa rivien välistä voi lukea että negari on luultavasti tulossa.
“Viiveiden takia käänteemme kestää pidempään kuin arvelimme vuoden alussa. Liikevaihdon ja kannattavuuden osalta odotamme nyt vielä kolmannen neljänneksen jäävän selvästi vertailukaudesta. Odotamme saatujen tilausten määrän kasvavan kaikilla tuotelinjoilla tänä vuonna. Ohjeistukseen pääseminen edellyttää silti erittäin vahvaa viimeistä neljännestä ja vahvaa tilauskertymää etenkin lähikuukausina.”
- Luen itse tämän että kädet on ristissä ja rukoillaan että jostain tulisi paljon tilauksia lähiaikoina tai tulee negari. Mikäli kaikki menee lankulle niin siltä vältytään. Negarin todennäköisyys 70-90%.
Kuuntelin Thomas Westerholmin haastiksen. Kommenttina voin todeta, että Thomaksen kysymykset olivat hyviä. Grönin vastaukset täyttä liirum laarumia. Kuunnelkaa juttu. Esim. kahdeksan miljoonan euron kiinteiden kulujen säästöt. Jos toimitusjohtaja ei heinä-elokuun vaihteessa tiedä tarkalleen, mistä nuo säästöt otetaan vuoden vaihteeseen mennessä, niin säästöistä ei kannata puhua. Silkkaa höpötystä. Puhutaan sentään 80-120 miljoonaa vaihtavasta yhtiöstä. Samalla yhtiöllä seisoo 60-70 miljoonaa rahaa investoinnissa, joka ei toimi. Asettaisin heti projektiryhmän, joka hoitaa tehtaan avauksen määrättyyn päivään mennessä. Pian. Päivämäärästä ei tingitä. Ei tuommoinen summa rahaa voi seisoa tyhjän panttina määräämättömästi.
Mitä Ståhlberg hallituksineen oikein ajattelee? Viiden prosentin korolla investointi tuo vuositasolla 3,0-3,5 miljoonan euron korkokulut. Jokainen lisä-%-yksikkö maksaa korkoina 0,6-0,7 miljoonaa vuodessa. Yhtiölle, joka tekee surkeaa tulosta…6 miljoonan liikevoittotaso 2024. Herätkää nyt siellä koko Lamorissa ja tehkää toimivia ratkaisuja. Selittely vie suohon.
Tässä on vielä tämä Thomaksen suorittama toimitusjohtaja Johan Grönin haastis. 
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:10 Q2:n pääkohdat
03:41 Asiakkaiden päätöksenteko ja hankkeet
04:55 Ohjeistuksen saavuttaminen ja sen taustaoletukset
06:14 Tehokkuusohjelma
07:37 Tehtaan prosessilaitteiston käyttöönoton lykkääntyminen
10:17 Tuote ja loppuasiakkaat
11:36 Arvoketjun sertifiointi
Taitaa olla Lamorin velan hinta 2-3 kertaa tuo 5%. Tämä omistaja-arvon tuhlaaminen tämän saman hallituksen toimesta on saavuttanut yhtiön kokoon suhteutettuna suorastaan eeppiset mittasuhteet.
Onko Kilpilahden investoinnin suuruusluokka avattu jossain? Lamorin tekemiset on kyllä erityisesti Kilpilahden osalta jotain niin käsittämättöntä, ettei sitä normaalilla järjellä varustettu ihminen voi ymmärtää. Mitä konsepteja hallitukselle on esitetty, että tämä investointi päätettiin toteuttaa?
Alkuvuodesta puhuttiin 60 miljoonan tasosta. Nyt Grönin tämän päivän puheiden perusteella (avaamisesta ei hajuakaan), jo pelkät korot nostavat investoinnin luokkaan 65-70 miljoonaa puhumattakaan siitä, mitä kaikkea on tarve investoida, jotta homma saadaan oikeasti toimimaan. Kun vuosi sitten puhuttiin, että H22024 Kilpilahti aukeaa, niin tänään H22025sanotaan ettei vielä edes tekniikka ole kunnossa. Kuka tietää, mitä lopulta maksaa?
Verrattuna yhtiön kokoon…järkyttävän paljon.
Thomas on tehnyt uuden yhtiöraportin Lamorin Q2:n jälkeen. 
Lamorin liikevaihto laski odotuksiamme rajummin vertailukaudesta, mikä painoi kannattavuutta. Uusien tilausten kehitys jatkui myönteisenä edellisvuoteen nähden, mutta nykyinen tilauskanta ja yhtiön kommentit kolmanteen neljännekseen liittyen huomioiden ohjeistus jättää näkemyksemme mukaan liikaa viimeisen neljänneksen varaan.
Rapsasta lainattua:
Taseasemaa on edelleen syytä pitää silmällä
Q2:n lopussa Lamorin nettovelat asettuivat 54,1 MEUR:oon ja yhtiön nettovelka/oik. käyttökate-tunnusluku oli melko korkealla 4,8x tasolla. Yhtiön mukaan sen kovenanttiehdot täyttyivät kuitenkin katsauskauden lopussa, mutta nähdäksemme taseasemaa on edelleen vahvistettava Lamorin perusliiketoiminnan vaatima käyttöpääoma ja ylösajovaihetta lähestyvä muovin kierrätysliiketoiminta huomioiden.
Tässä on Thomaksen tekemä uusi laaja raportti Lamorista. Tuttuun tapaan tämäkin laaja raportti on kaikkien luettavissa, eli siinä ei ole muureja.
Toistamme Lamorin vähennä-suosituksen ja 1,2 euron tavoitehintamme. Yhtiö on viime vuosina laajentanut asiakaskuntaansa, laskenut riippuvuuttaan suurista palveluprojekteista ja edistänyt muovin kemiallista kierrätyslaitostaan kohti käyttöönottoa. Nykyisellä arvostustasolla näemme osakkeen riskikorjatun tuotto-odotuksen vaisuna, kunnes saamme lisää näkyvyyttä uusmyynnin vahvistumisesta ja uuden konseptilaitoksen onnistuneesta ylösajosta.
Rapsasta lainattua:
Markkinoiden kasvuajurit
Lamor odottaa sen kohdemarkkinoiden kasvavan merkittävästi materiaalikierrätyksen ja maa-alueiden ennallistamisen aloilla tulevina vuosina, kun kestävän kehityksen tietoisuus lisää kysyntää kaikki toiminnat yhdistäville kokonaisvaltaisille ympäristöratkaisuille.
Maaperän puhdistamisen ja ennallistamisen osalta yhtiö odottaa, että sen kohdemarkkina kasvaa Lamorin maantieteellisen kattavuuden kasvun tukemana. Puhdistusja ennallistamisprojektien käynnistymisen taustalla on etenkin uusi ja/tai kiristyvä sääntely sekä kasvava tietoisuus ympäristövahinkojen haittavaikutuksista. Jo syntyneiden öljy- ja kemikaalivahinkojen myötä pilaantunutta maaainesta on erityisesti kehittyvissä maissa, joissa edelleen huomattava määrä öljyvahingoista on puhdistamatta. Myös kehittyneissä maissa on huomattavasti ennallistamista tekemättä. Lamorin arvion mukaan kunnostustöitä riittääkin periaatteessa useiksi vuosikymmeniksi. Pidämmekin korjausvelan purkamista yhtenä merkittävänä pitkän aikavälin optiona, mutta toisaalta projektien rahoitukseen liittyy merkittävää epävarmuutta.
Iikka ja Thomas juttelivat Lamorista.
Lamor on investoinut voimakkaasti uuteen muovinkierrätysliiketoimintaan. Samalla yhtiön tulos on heikentynyt huippuvuosien tasosta. Analyytikko Thomas Westerholm kommentoi videolla.
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:16 Lamor yhtiönä
02:29 Osake on laskenut reippaasti
04:28 Markkinat
05:44 Muovinkierrätyslaitos
07:10 Tase on vivutettu
10:13 Ennusteet
11:54 Bull-skenaario
Oliko nyt kuitenkin vähän laiskaa analyysiä muovinkierrätysliiketoiminnan osalta? Onhan noita listattujakin verrokkeja useita. Hollannista löytyy Pryme ja Norjasta esim Agilyx. Listattuna on ollut vaikkapa Quantafuel ja listalle pyrki Recycling Technologies. Näitä kaikkia yhdistää se, ettei liiketoiminta ole ollut oikein kannattavaa, toki Agilyxin tapauksessa ollaan vielä aika alkuvaiheessa teollista tarinaa.
Pryme on hakenut useamman kerran rahaa omistajilta ja velkojilta. Se teki myös merkittävän alaskirjauksen laitteiston tasearvoon, kun tuotanto ei yllä suunniteltuun.
Recycling Technologies tosiaan pyrki UK:ssa pörssiin, mutta perui listautumisen. Heillä piti olla kemiallisen kierrätyksen mullistava laitteisto RT70000, mutta konkurssiin päätyi tämä mullistus.
Quantafuel oli Norjassa listattuna vuoteen 2024 asti, ja tuhosi omistaja-arvoa ihan kohtuudella neljän vuoden listallaolonsa aikana. Viridor lunasti koko yrityksen pois pörssistä.
Kemiallisen kierrätyksen laitoksen ylösajo on ollut kaikilla yrittäjillä tosi haastavaa, ja kassaa on palanut kymmeniä miljoonia teollisessa mittakaavassa. Kestääkö Lamorin kassa edes ensimmäisen laitoksen ylösajoa ilman, että käydään omistajan lompakolla hakemassa täydennystä?
Recycling Technologies on edelleen elävien kirjoissa. EMV Capital osti teknologian ja muun varallisuuden ja nimi on nykyään Deeptech Recycling. Ymmärtääkseni tarjoaa pelkästään teknologiaa joten ei ihan vertailukelpoinen Lamoriin joka yrittää toimia integraattorina. Olen kanssasi samaa mieltä siitä että huolestuttavan suuria vaikeuksia on alan pioneereillä ollut ja epäilen suuresti Lamorin kykyä nousta onnistujien kärkeen. Sen verran heikot on näytöt että en oikein ymmärrä millä perustelisi uskoa yhtiöön perusbisneksensä ulkopuolella. Edelleen on myöskin niin että kukaan ei tunnu saavan kiinni tämän laitoksen tai bisneksen potentiaalista tai kannattavuudesta. Liikevaihtoennusteesta voisi arvella että ainakin 10 vuotta menee investoinnin takaisinmaksuun - tämä voisi olla ”success case”. Merkittävään skaalautumiseen Lamorilla ei yksinkertaisesti ole varaa joten se jää odottamaan sitä ilon päivää jolloin joku parempi ja isompi ostaa tämän pois.
Lamor toimittaa arktisen öljyntorjuntajärjestelmän Polarsternille
Varustamoyhtiö F. Laeisz on tilannut Lamorilta täydellisen öljyntorjuntajärjestelmän tutkimusjäänmurtajalleen Polarsternille. Järjestelmään sisältyy arktisiin oloihin soveltuva keräin lämmittimellä, raskaan käytön öljypuomeja, pumput, öljynsiirtoletkut sekä hydraulinen voimayksikkö, kaikki räätälöitynä mahtumaan kahteen 10 jalan merikonttiin. Järjestelmä toimitetaan myöhemmin tänä vuonna.
Tilaus on arvoltaan alle puoli miljoonaa euroa, ja se on kirjattu Lamorin tilauskantaan vuoden 2025 toisella neljänneksellä.
Shell näkyy tiedottaneen biopolttoainetehtaan rakentamistöiden keskeyttämisestä (lopettamisesta) Rotterdamissa. Aloin miettiä että onko tällä pivot’lla jotain suoranaista tai epäsuoraa vaikutusta Lamorin Kilpilahden laitoksen tulevaisuuteen ja sen tuotteiden pääsyyn markkinoille? Ainakin Shellin strategian suunta on selvä, eikä se ole Lamorin kannalta suotuisa.
Enpä usko olevan merkitystä Lamorille. Lamorin laitoksesta joskus mahdollisesti ulos tulevaa pyrolyysiöljyä ei ole tarkoitus käyttää polttoaineeksi, eikä se ole kannattavaakaan hinnan puolesta. Muovista valmistetulla pyrolyysiöljyllä on erittäin kova kysyntä, mutta valmistaminen teollisessa mittakaavassa on ollut vaikeaa ja kallista.
Shellin tiedotteella ei pitäisi olla suoraa vaikutusta Lamoriin, sillä yhtiö on käsittääkseni kiinni Moerdijkin kemikaaliarvoketjussa tiedotteen mainitseman Rotterdamin jalostamon sijaan. Tiedotteessaan Shell mainitsi syyksi Rotterdamin biopolttoaineiden projektin kuoppaamiselle sen, ettei tuote olisi riittävän kilpailukykyinen vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Käsittääkseni tässä viitataan kuitenkin kysyntään kestävän lentopolttoaineen arvoketjussa (SAF), johon Rotterdamin hankkeen oli tarkoitus keskittyä eikä uusiomuoviin. En täten vetäisi suoraa johtopäätöstä Lamorin Kilpilahden tehtaan lopputuotteen kysynnästä. Toki se olisi Lamorille takaisku, mikäli Shellin strateginen suunta pidemmän päälle kääntyisi vahvemmin raakaöljyn suuntaan.
Tähän tiiseriin jostain uudesta taidetaan saada vastausta huomenna, kun Lamor avaa palvelukeskuksen Saudeihin. Myös öljyntorjuntakaluston valmistusta aloitetaan samassa maassa. Linkkarista allaolevat. Toivottavasti kaikki menee tällä kertaa hyvin maaliin asti.
Tästä nyt jo uskoisi, että maaliin menee. Hyvä niin.
Itselleni nousee yksi asia esille. Mikä on konkreettinen business taaloina tähän liittyen, loppuvuonna 2025 ja vuonna 2026. Vain selkeät luvut tarvitaan.
Toinen asia, joka ihmetyttää, on Lamorin kaupat…miljoonina tai kymmeninä miljoonina euroina/dollareina Q3:lla. Ei ole kuulunut yksinkertaisesti mitään mainittavaa. No onhan vielä 12 työpäivää jaksolla jäljellä…
Tästä tuli nyt myös tiedote Lamorin sivuille
Lamor perustaa uuden palvelukeskuksen Saudi-Arabiaan vahvistaakseen asemaansa keskeisellä markkinalla
Palvelukeskus sisältää kokoonpano- ja toimituskeskuksen sekä showroomin, jossa esitellään Lamorin innovatiivisia tuotteita ja palveluita. Alkuvaiheessa keskuksessa työskentelee viisitoista ympäristönsuojelun ammattilaista, ja tavoitteena on kouluttaa uusia osaajia Saudi-Arabiassa.
Lisäksi keskus tarjoaa koulutusta ja konsultointia IMO:n (YK:n alainen kansainvälinen merenkulkujärjestö) maailmanlaajuisesti tunnustamien akkreditoitujen ohjelmien puitteissa. Lamor on tähän mennessä kouluttanut yli 4 000 öljyntorjuntatyöntekijää Saudi-Arabiassa, mikä tukee kansallista osaamisen kehittämistä ja varautumista. Tällainen koulutus on elintärkeää maassa, jolla on lähes 1 800 kilometrin rannikko Punaisellamerellä – yhdellä maailman vilkkaimmista merireiteistä, jolla liikkuu runsaasti öljytankkereita. Viime vuosina Lamor on ollut keskeisessä roolissa useiden öljyntorjuntakeskusten perustamisessa Punaisenmeren alueelle yhteistyössä paikallisten ympäristöviranomaisten kanssa.
Hyvä että Lamor tekee konkreettisia(kin) kasvutoimia eikä vaan ”terävöitä myyntiä” (mitä se sitten tarkoittaakaan). Toki näillä toimilla on hintansa, ei tuotantoa ilmaiseksi saada käynnistettyä. Huolestuttaa se että uusia kauppoja ei ole tullut, Saudeissakin ollut hiljaista jo pitkään. Q3 tosiaankin melkein mennyt ja näinollen 2025 liikevaihto jäänee tosi alhaiseksi. Tämä puolestaan herättää uusia kysymyksiä, esimerkiksi sen, kuinka Lamor selvinnee vajaan vuoden päästä erääntyvän bondinsa uudelleenrahoittamisesta. Kassalla sitä ei kyllä hoidella. Ehkä Inderes voisi kysäistä mikä uuden CFO’n suunnitelma on ja kuinka hän näkee yhtiön velanottokyvyn ensi vuonna. Juuri tällä hetkellä voisi arvella ettei oikein hyvältä näytä.