Katson tuon yleensä täältä ja ovat päivittyneet joka päivä. →
Mutta ymmärrän, mitä haet takaa ja tuo ei poista ongelmaasi.
Minulla ei sellaista palvelua ole käytössä, josta näkisi “live koron”. Voin olla väärässäkin, mutta arvelin jossain vaiheessa, että pankit eivät halua sitä tietoa livenä edes jakaa. Euriborithan ovat pankkien välisen lainauksen korkoja (Euro Interbank Offered Rate) ja elävät ymmärtääkseni koko päivän ajan pankkien välisen lainauksen mukana.
Oli myös tuossa linkissäsi päivittynyt vasta eilisiin lukuihin, eli ei eroa Suomen pankin taulukkoon. Tämänpäivän lukemat puuttuvat molemmista vaikka luvut on jo julkaistu
Sinänsä mikään iso tarve ajantasaiselle tiedolle ei ole, vaan ennemmin uteliaisuuttani joskus kurkin euriborien elämistä. Nytkin isojen korkopäätösten jälkeen kävin katsomassa mutta joutui taas odottamaan että lehdistö keksi asiasta kirjoittaa
The official Euribor interest rates are calculated and published once per working day at around 11:00 a.m. Central European Time .
Tuo on totta, mutta mistä löytyisi saman päivän kello 11 euriborin? Kaikkialla eilistä. Itseäni kanssa välillä kiinnostaa seurata päivän tilannetta.
Minulla on kysymys, jonka esittäminen ehkä vähän nolottaa, koska
ehkäpä tähän pitäisi tietää vastaus, ennen kuin ryntää ostamaan suoria osakkeita 
Mutta kukapa sitä kaikkia hienouksia tietää uutta harrastusta aloitellessaan. 
Mitä vaihtoehtoja ja vaiheita voi tulla eteen, jos omistamastani yrityksestä tehtäisiin ostotarjous?
Lähinnä mietin, mitä minun pitää tehdä siinä tilanteessa, kun pitäisi toimia? Voiko siinä tilanteessa toimia tietämättömyyttään väärin? Ohjaako jokin taho meitä osakkeenomistajia ja tuleeko siitä jokin yhtiötapahtumatiedote esimerkiksi omalle kaupankäyntialustalle, johon pitää vastata annetussa aikataulussa?
Ja jos joku teistä foorumilaisista tähän ehtisi vastata, olisi hyvä vastata kuin sijoittajakoulun ekaluokkalaiselle 
Ihan ensimmäisenä on hyvä huomioida, että näitä ostotarjouksia voi toki lähettää kuka vain ja minkälaisilla ehdoilla vain.
Esim listaamattomia puhelinosakkeita ainakin aikoinaan on kovastikin alihintaan hyväuskoisilta.
Mutta jos puhutaan ihan vakavasti otettavasta yrityskaupasta, niin kannattaa miettiä onko tarjous niin hyvä, että siihen kannattaa tarttua.
Esim kun Preato osti yli 50% Yleiselektroniikasta, heidän oli pörssin sääntöjen mukaan tehtävä tarjous lopuistakin osakkeista. Saivat 78% koko firmasta, vaikka tarjosivat vain 13% yli päivän hinnan. Luopujia saattaa harmittaa, kun katsoo kehitystä sen jälkeen.
Toisinaan näistä lähtee käyntiin tarjouskilpailu, kun ostajia on enemmän kuin yksi. Tällöin saattaa harmittaa, jos iski osakkeet laitaan päivän hinnan noustua lähelle ensimmäistä tarjousta.
Toisinaan ostajia on yksi, mutta tarjottua hintaa nostetaan, kun ollaan muuten jäämässä täpärästi 90% alle hyväksynnöissä.
Toisinaan kauppa peruuntuu, ja päivän hinta putoaa takaisin ennen tarjousta olleille tasoille. Tällöin saattaa harmittaa, jos ei laittanut lappuja laitaan ennen peruuntumista.
Jos 90% toteutuu, ostaja saa lunastaa loputkin laput, vaikka olisit vastannut ei. Silloin saat rahasi myöhemmin.
Toisinaan tarjotaan rahaa, jolloin menetät ison osan arvonnoususta veroina.
Toisinaan tarjotaan ostavan firman osakkeita, jossa etuna on, että sinulle ei tule veroseurauksia, ja voit sitten itse päättää luovutko ja milloin niistä uusista osakkeista vai jatkatko omistajana.
Toisinaan jaetaan osinkoa ennen kauppaa, toisinaan ei.
Ja ainakin Nordnetissä yleensä tulee viesti näistä. Lisäksi todennäköisesti saat kirjeen kotiin. Ostettavan yrityksen pörssitiedotteissa asia näkyy myös, ja talousuutisoinnissa. Inderesilläkin näkynee foorumilla ja toki seuratuissa yhtiöissä analyytikot kommentoivat asiaa ja päivittävät analyysejään.
Siinä nyt jotain huomioita. Aihe on tosi laaja ja kysymys oli mielestäni oikein hyvä.
Ei ole yksiselitteistä vastausta, koska kaikki riippuu yksityiskohdista.
Tarjouksen ehdoista, markkinatilanteesta ja firman tilanteesta nyt ainakin.
Jos kyse on “perinteisestä” ostotarjouksesta jossa tarjotaan tukevaa preemiota ja todennäköisyys että kauppa menee läpi on korkea etkä näe että yrityksellä on pitkässä juoksussa mitään hirveää salaista potentiaalia, oikea vastaus on yleensä vain ottaa rahat pois heti ja etsiä niille parempi käyttötarkoitus. Jos markkinalta saa suoraan lähes saman rahan kuin itse ostotarjouksesta ja näin niitä ei tarvitse makuuttaa yrityksen osakkeissa kiinni kuukausitolkulla sen viimeisen prosentin vuoksi, tämä yleensä on se fiksuin veto. Tosin tätä ennen pitää olla jonkinlainen varmuus ettei hommasta tule yhtäkkiä kilpahuutoa ja tarjous nouse. Eli vähän pitää nähdä vaivaa tutkia onko ympärillä jotain tämänsuuntaista. Itse minimissään odottelisin tyyliin viikon-pari ja seuraisin miten markkinahinta osakkeelle kehittyy ja mitä uutisvirtaa tarjouksen ympärillä pörisee.
Jos tilanne on epäselvempi, preemio pienempi ja/tai markkinahinta osakkeelle jää reilusti alle tarjouksen hintatason, tämä tarkoittaa että tilanne on kiharaisempi - jos markkina pistää selvän riskilisän, vaikkapa 5% alemman hinnan kuin mitä ostotarjouksessa, se tarkoittaa yleensä että on riskiä ettei ostotarjous toteudu lainkaan. Tällöin sitten pitää arvioida että otatko riskin ja pidät laput kunnes ostotarjous toteutuu (parempi saalis) vai pistätkö epävarmassa tilanteessa ulos logiikalla että otetaan voitot pois kun ei ole varmuutta toteutuuko.
Tämän päälle sitten on se tosiasia että kun itse ostotarjous toteutetaan, voit joutua odottamaan rahojasi viikkoja, joten vaikka holdailisi, yleensä yksityissijoittajan määrillä fiksumpaa on myydä viimeisenä mahdollisena päivänä markkinalle, menettää joitain prosentin osia mitä nyt aivan lopussa kun juttu on 99.999% varma enää on “riskilisää” markkinahinnan ja ostotarjouksen välillä, ja näin välttyä odottelemasta itse myynnin toteutumista.
Niin ja ylläoleva pätee vain “oikeisiin” ostotarjouksiin jossa tarjous koskee koko firman osakekantaa. Maailmalla on kaikenlaisia huijauksia (“mini-tender offer” tms.) jossa asioista tietämättömiä höynäytetään lukitsemaan osakkeensa tarjouksiin joissa ei ole mitään järkeä muille kuin tarjouksen tekijälle. Lähtökohtaisesti kaikki ostotarjoukset jotka eivät koske koko firman pois ostamista kannattaa hylätä kusetusyrityksinä.
Hei,
Kysytty varmasti useita kertoja, mutta en meinaa löytää nyt vastausta.
ELi miten DFC malleissa oman pääoman kustannus tarkalleen ottaen lasketaan rautalangasta vääntäen 
Esim. alla miten tarkalleen laiteaan alla olevasta olettamuksista luvut exceliin, niin että päädytään 8,4%?
Kiitos vastauksista @Nortti1 ja @Jarnis 
Oli kivan selkeästi kirjoitettu!
Tein seuraavat päätelmät viesteistänne, menivätkö oikein?
Kuultuasi ostotarjouksesta, selvitä ostotarjouksen “oikeellisuus”
Ehdit odottaa ja miettiä, ennen kuin päätös pitää tehdä
Vaihtoehdot:
A) jätät kyllä-vastauksesi ostotarjoukseen ja jäät odottelemaan ehkä pitkäksikin aikaa rahojen tai uusien osakkeiden saamista
B) jätät vastaamatta ostotarjoukseen tai vastaat EI ja myyt osakkeesi markkinahintaan, jolla on taipumus nousta samalle tasolle kuin ostotarjous - jos luotat, että tarjouksia ei ole tulossa lisää tai muusta syystä tarjousta ei olla nostamassa.
C) Päätät holdata ja olla hyväksymättä tarjousta, esim koska tarjous ei ole mielestäsi kummoinen, et usko että ostaja saa yli 90% ja näet omistajana suuremman potentiaalin holdata.
Muutama lisäkysymys:
Onko siis niin, että ostotarjouksen esittämisen jälkeenkin molempien yhtiöiden osakkeilla voi käydä normaalisti kauppaa eikä tähän ajanjaksoon liity mitään kohtaa, jolloin kaupankäynti olisi estetty?
Voiko tehdä niin, että myy ostotarjouksen jälkeen markkinalla esimerkiksi puolet ostotarjouksen kohteena olevan yhtiön osakkeista ja jättää loput odottelemaan korkeampaa ostotarjousta tai muita edellä mainittuja seuraamuksia?
Mitä sitten käy, jos ei tee mitään?
Jos vaikka ei puoleen vuoteen satu katsomaan salkkuunsa?
Voiko käydä niin, että et reagoi mitenkään ostotarjoukseen, ja heräät eräänä aamuna katsomaan salkkuusi ja huomaat, että olet uuden pörssiyhtiön omistaja?
Voiko köydä niin, että et reagoi mitenkään ja menetät osakkeesi?
Edit. Kiitos @Nortti1 C) kohdan lisäyksestä
Aivan sillä sekunnilla kun tieto ostotarjouksesta tulee voi kaupankäynti olla hetken haltissa kun uutista välitetään, mutta tämä tarkoittaa yleensä että se on vuotanut. Normaalisti tämmöiset tiedot ostotarjouksesta annetaan pörssin aukioloajan ulkopuolella ja tällöin homma ei vaikuta kaupankäyntiin mitenkään. Seuraavana aamuna osakkeen kurssi vain voi olla eri sfääreissä kun tarjouksen hinta muodostaa vahvan selkänojan kurssille ja yleensä tämä on paljon korkeammalla kuin edellisen päivän kurssi.
Kaupankäynti päättyy vasta kun ostotarjouksen tehnyt taho on ostanut laput ja omistaa kaikki ja pyytää kaupankäynnin päättymistä (ja on pakkolunastamassa viimeisiä jämiä niiltä jotka ovat nukkuneet ruususen unta tai trollailevat)
Jos et tee yhtään mitään, eräänä kauniina päivänä saat kirjeen että rahaa tulee ja laput lähtee.
Uuden yrityksen omistajaksi pääset vain jos kauppa tehdään osakevaihtona. Ymmärtääkseni varsin harvinaista. Yleensä työntävät riihikuivaa ja jos haluat uuden omistajan omistajaksi niin joudut käymään pörssin kautta ostamassa lappuja.
Osakkeita et voi menettää saamatta niistä käypää korvausta - käytännössä sitä summaa per osake mikä ostotarjouksessa ilmoitettiin, oletuksena että se menee läpi ja tarpeeksi iso osa omistajista sen hyväksyy. Ja jos kauppa peruuntuu, osakkeet pysyvät repussasi.
Nyrkkisääntönä lopuksi: ei ole mitään kiirettä, ellei ole epäilystä että myyntitarjous peruuntuu joka voi laskea kurssin takaisin minne se oli ennen tarjousta. Ja turha hosuminen voi johtaa siihen että jää sivu suun korotetun tai kilpailevan tarjouksen paremmastat tarjouksesta, mutta yleensä homma on jossain vaiheessa niin selvä että kannattaa vain ottaa ne rahat pois pörssin kautta ja sijoittaa jonnekkin jossa on parempi tuotto-odotus koska ostoprosessin aikana lappu ei mihinkään siitä liiku ellei tule jotain hyvin yllättävää (lähinnä ostotarjouksen peruuntuminen tai kilpaileva tarjous)
Viisaammat saavat korjata, ensin lasketaan CAPM oman pääoman kustannus, eli:
riskitön korko + beta*(riskipreemio+likviditeettipreemio) → 2+1,2*(4,75+0,7)=8,54
Sitten lasketaan paljonko on keskimäärin pääomankustannus, kun velan paino on 10%, velan kustannus 2,5% ja oman pääoman paino 90%, kustannus aiempi 8,54% ja vero 20%:
0,9* 8,54 + 0,1* 2,5* 0,8=7,88
Nämä tosin eroavat syystä tai kolmannesta inderesin laskemista 8,4% ja 7,8%sta.
Minulla oli viestissäni ihan konkreettinen esimerkki tilanteesta jossa oikea vastaus ei ollut a eikä b.
Eli rautalangasta: Päätät holdata ja olla hyväksymättä tarjousta, esim koska tarjous ei ole mielestäsi kummoinen, et usko että ostaja saa yli 90% ja näet omistajana suuremman potentiaalin holdata.
Ja tuo osakevaihto ei ole kyllä ollenkaan harvinainen, itse ollut monessa sellaisessa mukana.
Suoria osakkeita omistaessa on kyllä paha olla seuraamatta omistuksiaan. Esim voi tulla merkintäoikeusanti, jossa saat merkintäoikeuksia ja jos et käytä tai myy niitä, ne vanhenevat ja menettävät arvonsa. Merkintäoikeusannissa tyypillisesti osa vanhojen osakkeiden arvosta siirtyy niistä irtoaviin merkintäoikeuksiin.
Twitter euribor bot.
Ja jos ei twitteriä käytä, niin itse huomasin jonku täällä foorumilla aikaisemmin mainostaneen että eteläisen euroopan lehdistä löytyy ajantasainen tieto. Siispä googleen “euribor a 12 meses” ja n. 1245 suomen aikaa löytyy päivän lukema.
Kiitos vastauksesta, juuri tuo ero ihmetyttää, ja toisaalta tuossa CAPM mallissa oleva sulkujen sisällä oleva riskitön korko, jota et ole vähentänyt → eikö sitä pidä vähentää? Toki silloin oman pääoman kustannus jää todella alhaiseksi (6,14).
Eli vieläkään en ihan täydellistä vastausta saanut - onko jollain tarkka selitys näihin?
Kaavassa tuo Erm (edit: odotettu markkinatuotto) sisältää riskittömän koron, eli se on korko+likviditeetti+riski, josta vähennetään korko joten jäljelle jää likv. ja riski.
Jos sinulta löytyy twitter niin siellä on euribor bot -niminen tili, joka twiittaa päivittäin euriborin korkotason. 45min sitten tullut 14.9. eli tämän päivän korko 2,156.
Moro,
en tiedä onko oikea ketju, mutta seuraavaan verotukseen liittyvään kysymykseen tarvitsisin tietoutta. Verottajan sivut olisi varmaan oikea paikka alkaa perkaamaan tätä, mutta laiskuuteeni vedoten kysyn täältä. Äidinkieli puutteet yms. insinööriyden piikkiin. Sorry!
Esimerkkitilanne on tämä;
Henkilö Ö omistaa listaamattoman firman Y osakkeita pankista lainamallaan summalla 1k. Firma X ostaa koko firman Y osakekannan ja henkilö Ö:n alkuperäisen sijoituksen arvo on nyt 4-kertainen. Firma X myös listaamaton. Tästä 4-kertaisesta summasta maksetaan tuo laina 1k pois ja loput 3k “siirtyy” firman X osakkeiksi.
Tuleeko verottaja tässä “siirtymisvaiheessa” pyytämään omiaan (~30% vai mitä onkaan)?
Kiitos jo etukäteen, jos joku jaksaa ottaa tästä koppia.
Eli Y osakkeet lunastetaan niin että saat osittain käteisvastiketta ja osittain osakkeita?
Löysin tämmöisen Tilisanomat.fi
Ja ilmeisesti tuo käteisvastike saisi olla korkeintaan 10%, jotta se osakevaihto on veroton.
Parempaa paikkaa en tiennyt, niin kokeillaan täältä. Osaako joku heittää heti, että
a) tuleeko pörssiyhtiön esittää varsinaisen yhtiökokouksen päätökset(pöytäkirja) vai onko esimerkiksi määritelty jotain pakollisia osia jotka tulee sijoittajien saataville viestiä? Häiritsee optio-ohjelman maininta osavuosikatsauksessa, mutta en löydä sen kriteerejä.
b) eikö kaikilla pitäisi olla samat tiedot yhtiöltä, eli analyytikoiden ei tulisi saada mitään ylimääräisiä julkistamattomia tilastoja esimerkiksi myyntitilastojen suhteen?
