Kirjalansalmen tunkkauksesta on ollut paljon uutisia viime päivinä, tunkkaus suoritetaan tammikuun loppuun mennessä. Ei taida ylittää kuitenkaan sillan korjauskustannukset uutiskynnystä, kun ei Kreate itse ole tästä mitään tiedotetta / uutista julkaissut.
Liekkö sitten veromyyntejä vai mitä, mutta kovasti on myös Kreate ottanut osumaa loppuvuoden aikana. Itse näen tässä selkeän ostopaikan. Uskon, että kevään osinko on 50 snt. Tämän hetken kurssitasoon suhteutettuna liikutaan n. 7% osinkotuotossa. Lisäksi yhtiön tilauskanta on kasvamassa ja tuloskuntokin paranee vartti vartilta. Eiköhän tämä korjaa n. 8€ tasoon q1 aikana.
Lokakuun lopulla Indereksen analyysissä DCF-laskelmassa arvo 10.2 eur (tuolloin kurssi 8.80, ‘vähennä’) ja nyt kurssi tosiaan 7.04 eli lasketellut alamäkeen. Lieneekö muita analyytikkotahoja ilmaissut näkemystään. Perusteita voisi olla päätelmään että ostopaikka alkaa olla kyseessä.
Laskemme Kreaten tavoitehinnan 8,00 euroon (aik. 8,80 euroa), mutta nostamme suosituksemme lisää-tasolle (aik. vähennä). Vuonna 2024 Kreate on ennusteidemme mukaan onnistunut marginaaliensa parannuksessa ja vuonna 2025 liikevaihdon kasvu antaa tuloskasvulle ajurin. Lyhyen aikavälin markkinanäkymät ovat kuitenkin vaisut (H1’25) ja näin ollen laskivat hieman ennusteitamme. Kurssilaskun jälkeen näemme kuitenkin tuotto-odotuksen houkuttelevana Kreaten lähivuosina parantuvaan markkinaan sekä tulostasoon nähden.
Vuodesta 2025 ennakoidaan rakentamisalalle kokonaisuudessaan yhä vaikeaa vuotta.
Infra-alan pohjakosketuksen arvioidaan olevan takanapäin: vuodelle 2025 ennakoidaan 2 prosentin volyymikasvua.
Kustannuskehitys vakaata, tietyt rakentamisen kustannukset jopa laskussa.
Lyhyellä aikavälillä infran markkinan kehitystä rajoittaa julkisten hankkeiden aloitusten ajoittuminen jälkimmäiseen vuosipuoliskoon, Suomen kansantalouden vaisu kehitys sekä korkotaso.
Infran pidemmän aikavälin näkymät ovat hyvin valoisat: Hallituksen väyliin keskittyvä investointiohjelma, geopoliittisen tilanteen vaatimat investoinnit ja vihreä siirtymä tukevat liiketoiminnan kehitystä.
Kreaten suora riippuvuus asuntorakentamisesta on vähäistä. Asuntorakentamisen infratoimijoiden tulo muuhun inframarkkinaan on kiristänyt kilpailua etenkin vähemmän vaativissa ja pienemmissä infrahankkeissa.
Kreaten markkinanäkymä Suomessa neutraali soveltuvassa markkinassa vahvistuen kohti jälkimmäistä vuosipuoliskoa
Kreaten markkinanäkymä Ruotsissa vahva soveltuvassa markkinassa
Hyvä fiilis jäi tästä vaikkakin hieman odotuksista jäätiin. Vahva osinko, hiljalleen paraneva markkina ja vahvistuva tilauskanta. Kevään edetessä uskon kurssinkin elpyvän kohta 8€:n tasoa.
Ollin tentissä oli Kreaten toimitusjohtaja Timo Vikström.
Kreaten liikevaihto laski odotetusti loppuvuonna, mutta marginaaleja sekä suhteellista kannattavuutta pystyttiin parantamaan vertailukaudesta. Kilpailu markkinalla on kuitenkin kireää, mikä näkyi myös viime vuoden luvuissa. Valikoimalla itselleen sopivimmat projektit Kreate pystyi kuitenkin parantamaan suhteellista kannattavuutta.
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:10 Vuoden 2024 ja Q4:n pääkohdat
00:39 Suhteellinen kannattavuus parani
01:24 Kiinteistön myynti Tuusulassa
02:16 Kirjalansalmen sillan notkahdus
03:16 Tilauskanta
04:39 Yksityinen markkina
05:49 Julkisen puolen hankkeet
06:48 Ohjeistus
07:51 Kilpailuympäristö
Tässä on Olli Koposelta tuore yhtiörapsa Kreatesta.
Toistamme Kreaten tavoitehinnan 8,00 eurossa ja suosituksemme lisää-tasolla Q4-raportin jälkeen. Vuonna 2024 Kreate onnistui marginaaliparannuksessa ja tänä vuonna liikevaihdon kasvu antaa tuloskasvulle ajurin. Lyhyen aikavälin vaisujen markkinanäkymien yli tuotto-odotus on tuloskasvun ja osingon ansiosta osakkeessa houkutteleva.
Rapsasta lainattua:
Koko vuoden osalta EBITA ylsi 8,8 MEUR:oon ja kasvoi vertailukaudesta 13 %. Osakekohtainen tulos kasvoi vertailukaudesta 49 senttiin (2023: 0,44 euroa) ja osinko kasvoi tämän myötä maltillisesti 0,50 euroon (2024e: 0,49 euroa, 2023: 0,48 euroa). Osinkotuotto-% nousee nykyisellä osakekurssilla hyvälle tasolle 7 %:iin.
Kinkkiset kysymykset ovat tervetulleita! Vaikka Kreaten tähänastiset näytöt ovat olleet hyviä, projektibisneksessä sattuu ja tapahtuu ennemmin tai myöhemmin.
Timolta voisi myös kysyä, näkyykö vihreä siirtymä miten Kreatella tällä hetkellä. Onko esim. tarjouksia jätetty normaalia enemmän, vai samassa määrin kuten aikaisemminkin.
Osana ROASTin valmisteluita katselin pääomistajien taustoja. Ehkä tämä on täällä tuttua tietoa monille, mutta pääomistajista Timo Pekkarinen on perustanut aikoinaan Suomen Hoivatilat, joka oli oikein laadukas yritys. Hoivatilat myytiin Belgiaan takavuosina. Ehkä konkarit muistavat yhtiön silloisen selkosanaisen ja päättäväisen toimarin Jussi Karjulan. Sen lisäksi Timo on foorumilla fanitetun (minäkin fanitan hänen juttuja) Lapwallin toimarin Jarmo Pekkarisen veli.
"Lapti oli urakoinut ensimmäiset hoiva- ja päiväkodit, ja yrittäjiltä alkoi tulla yhä enemmän kyselyjä uusista vuokratiloista. Rakennusliikkeen tehtävä on kuitenkin rakentaa ei omistaa, niin juoksulenkillä hoksasin, että hoivatilajärjestelyt on yhtiöitettävä.
Pekkarisen mukaan yhtiön alku finanssikriisin aikoihin ei ollut ruusuilla tanssimista, vaan kasvua tuli vähitellen ja rakennusrahoituksesta uusiin kohteisiin oli pulaa.
– Hoivatiloihin investointi oli vielä tuolloin uusi juttu, ja rahaa ja sijoittajia oli vaikea saada.
Pekkarinen on johtanut myös Kastelli Groupia ja on ollut perustamassa yhdessä veljensä kanssa Lapwall-elementtitehdasta Pyhännälle. Uusi yritys perustettiin vastauksena rakennusliike Laptin elementtitarpeisiin."
Karjula onkin Lapwallin hallituksessa, samoin Elina Rahkonen joka on taas Wulffin toimari. Sen lisäksi Elina istuu myös Kreaten hallituksessa. Pienet on piirit.
Vaikea yrittää haastaa, kun Kreate suoriutunut ihan ok haastavassa markkinassa ja Timokin vaikuttaa mukavalta ja kohteliaalta herrasmieheltä. Mutta katso saisitko näistä jotain apuja Roastiin?
Kreate on hyvin haastanut inframarkkinan isoja toimijoita, mutta omiin silmiin GRK on pärjännyt viime vuosina paremmin. Mikä erottaa GRK:n ja Kreaten toiminnassa ja kannattavuudessa?
Kannattaisiko Kreaten ja GRK:n mennä kimppaan ja haastaa nämä isommat toimijat eli YIT, Skanska ja Destia?
Listautumisen yhteydessä puhuttiin yritysostojen mahdollisuuksista. Ruotsiin on laajennuttu yritysostoilla, mutta Suomessa olisi voinut kuvitella olevan enemmän aktiivisuutta tällä saralla etenkin kun luulisi markkinatilanteesta johtuen ostettavaa löytyneen sopuhintaan?
Listautumisen yhteydessä mainittiin, että henkilöstö omistaa ison osan osakkeista. TOP 100 listalla kuitenkin usea henkilöstöomistaja on vähentänyt pottiaan. Jos henkilöstöllä on luottoa firmaan, niin ei kai silloin kylpyhuoneremontteja tai auton vaihtoja rahoiteta myynnillä vaan jollain ihan muulla?
Viime aikoina on jätetty tarjoamatta isojakin hankkeita. Perustelut ovat olleet riskien hallinta tai kasvun sijaan panostaminen kannattavuuteen. Eikö riskejä ja kannattavuutta voi hinnoitella tarjouksiin?
Isot projektit suhteessa yrityksen kokoon = isot riskit. Jossain vaiheessa se virhe tai epäonnistuminen tulee ja tappiot ovat suuria?
Ruotsin vetäjän vaihtuminen on mielestäni looginen askel:
On tarve siirtyä seuraavaksi aliurakoitsijasta vahvemmin pääurakoitsijan töihin ja myös maanpäällisiin rakenteisiin. Nykyisellä organisaatiolla erittäin vahva kokemus ja osaaminen maanalaisista töistä, jotka varmasti edelleen se päätuote Kreatella Ruotsissa tällä hetkellä.
Kuitenkin uuden vetäjän Kenneth Wahqvistin kokemus maanpäällä rakennettavasta infrasta (betoni-, pohja- ja maarakentamisesta) on varmasti tässä vaiheessa tärkeä tekijä. Lisäksi Wahqvistilla on tiedotteen mukaan laaja kontaktiverkosto, mitä pidän ehkä vielä tärkeämpänä tekijänä kasvun kannalta, jotta päästään niihin pullakahvipöytiin, missä päätöksiä Ruotsissa tehdään.
Ehkä kysymykseksi jää häviääkö Kreaten Ruotsin liiketoiminnoista “tekemisen meininki”, kun kasvetaan isommaksi ja tulee eri portaita johtaviin asemiin. Onko Ruotsin hiljaisena tavoitteena edelleen tehdä kaksinkertainen kannattavuus Suomen toimintoihin nähden
Petrin kommentit siitä, miten Kreate on tehnyt korvausvaatimuksen Solwersin tytäryhtiölle.
Finnmap Inralle tehty korvausvaatimuksen perusteena on väitetty urakkasopimuksen suoritusrikkomus. Arviomme mukaan tämänkaltaiset erimielisyydet ja riita-asiat ovat jokseenkin tavanomaisia, mutta huomioimme, että kannevaatimuksen kokonaismäärä on Solwersin nykyiseen tulos- ja kassavirtatasoon nähden tuntuva. Kreaten kokoluokassa määrä taas on maltillinen.