KKV oli eilen hyväksynyt Koskisen Iisveden metsän oston (linkki). En toki epäillyt hetkeäkään, että KKV olisi asettunut poikkiteloin toimialan rakenne huomioiden. Järjestely toteutunee lähiaikoina.
Koskisen myös yhdistää kaukolämpöverkkoa Järvelässä (linkki). Investoinnin tekee kaukolämpöoperattori Loimua. Hanke parantaa energiatehokkuutta alueella ja mahdollistaa sahakapasiteetin nostamisen uudella sahalla aikanaan nykyisestä noin 0,4 miljoonan kuution tasosta puoleen miljoonaan kuutioon.
Tässä on Antin ennakkokommentit, kun Koskisen kertoo tuloksestaan perjantaina. 
Markkinaodotuksissa on lakkojen rasittamaa vertailukautta paremmat numerot. Kuluvan vuoden ohjeistuksensa liikevaihdon kasvusta ja 7-11 %:n oikaistusta käyttökatemarginaalista Koskisen toistanee. Emme tunnista Koskisen osakkeessa selkeää hinnoitteluvirhettä kumpaankaan suuntaan ennen Q1-raporttia.
Tässä on Viljakaisen kommentit aamulla julkaistusta Q1-tuloksesta.
Viljakainen ehti tenttailemaan vielä Koskisen toimitusjohtajaa Jukka Pahtaa
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:10 Pääajurit hyvän tuloksen taustalla
01:17 Volyymikasvun ajurit
02:49 Sahainvestoinnit
08:15 Kauppapoliittisen tilanteen vaikutukset
09:32 Saksan elvytyspaketin vaikutukset
10:40 Iisveden Metsän liiketoiminnan ostaminen
12:54 Yrityskaupasta odotettavat synergiat
13:39 Ohjeistus
Viljakainen on tehnyt tuoreen yhtiöraportin Koskisesta.
Nostamme Koskisen suosituksemme lisää-tasolle (aik. vähennä) ja tavoitehintamme 8,25 euroon (aik. 7,50 €) ennusteiden maltillista nousua ja tuottovaatimuksen lievää laskua heijastellen. Koskisen Q1-raportti oli odotuksiamme selvästi parempi etenkin Sahateollisuuden erinomaisen volyymikasvun ansiosta. Emme tehneet valtavia ennustemuutoksia lähitulevaisuuden osalta tuloslaskelman alemmilla riveillä, mutta vahva suoritus jo tässä vaiheessa rakennussykliä laski papereissamme osakkeen riskitasoa. Näin ollen osakkeen tuotto-odotus onkin kääntynyt mielestämme positiiviseksi, sillä osakkeen arvostuskin on maltillinen.
Lupaavan Q1:n jälkeen Koskiselta putkahti markkinoille myös uusi tuote, täysin biopohjainen zero-ohutviiluvaneri. Linkki tiedotteeseen on tässä. Markkina ei ole ollut helppo zeron-kaltaisille premium-tuotteille viime vuosina ja kaupallista potentiaalia mittaamaan toden teolla vasta hieman paremmassa toimintaympäristössä.
Sahateollisuus ry:n mukaan 1Q25 oli tuotannollisesti +21% ja vienti +22% vs 1Q24 joka puolestaan oli ollut hiljainen.
Vientihinnat +13%.
Vienti sahateollisuudessa 80% n 70 maahan.
Sahateollisuudesta kajahtaa selkeä varoitus Sahateollisuudesta kajahtaa selkeä varoitus | Kauppalehti
Koskiselta ja Keskolta uusi avaus lastulevysegmentissä (linkki tässä). Tuskin tämä yksinään lukuja räjäyttää, mutta kyseessä on kuitenkin konkreettinen askel vastuullisuustyön suhteen.
Koskisen sai myös 1.6 maaliin Iisveden Metsän oston. Tämä oli täysin odotettua ja lisäsimme järjestelyn ennusteisiimme jo edellisen päivityksen yhteydessä ko. päivämäärästä lukien.
Tässä on Kaisan kommentit Koskisen hiljaista jaksoa edeltäneestä analyytikkopuhelusta.
Koskisen piti eilen analyytikoille Q2:n hiljaista jaksoa edeltäneen puhelun ja julkaisi kysymysten ja vastausten pääteemat lehdistötiedotteella. Yhtiön mukaan liiketoimintaympäristön kehitys oli jokseenkin vakaata normaaleista kausivaihteluista oikaistuna, eikä keskustelussa tullut esiin merkittäviä yllätyksiä suhteessa yhtiön odotuksiin.
Tässä on Viljakaisen ennakkokommentit, kun Koskisen julkistaa Q2-tuloksensa maanantaina. 
Markkinaodotuksissa on suunnilleen vertailulukujen kaltainen tulos, mutta me olemme ennusteissamme hieman positiivisempia, sillä odotamme etenkin Sahateollisuuden suorituskyvyn paranemisen jatkuneen Q1:n tavoin. Kuluvan vuoden ohjeistuksensa liikevaihdon kasvusta ja 7-11 %:n oikaistusta käyttökatemarginaalista Koskisen toistanee tässä vaiheessa vuotta.
SalkunRakentaja on kirjoitellut Suomen sahateollisuudesta. Ajattelin, että se voisi kiinnostaa tässä ketjussa.
Vuoden ensimmäisen kvartaalin jälkeen kolme suurinta sahatavaran ja höylätavaran vientimaata kuutiometreissä mitattuna ovat Egypti (+37 prosenttia), Viro (+30 prosenttia) ja Iso-Britannia (+18 prosenttia).
Kymmenen suurimman vientimaan joukossa oli viisi maata Euroopasta.
Viro on noussut Suomen tärkeimpien sahatavaramarkkinoiden joukkoon Venäjän hyökkäyssodan alettua. Venäjältä tuotiin aiemmin Eurooppaan sahatavaraa, mutta pakotteiden vuoksi tämä ei ole enää mahdollista. Venäjä pystyy kuitenkin toimimaan vapaasti monilla muilla Suomen sahateollisuudelle tärkeillä vientimarkkinoilla, kuten Kiinassa, Japanissa sekä Pohjois-Afrikassa.
Alkoi kiinnostaa, että kun kerrotaan että vientipuun hinta on noussut vain x%, ja tullipuun hinta on noussut jopa y%, ettäpä paljonko sahatavara oikein valmiina tuotteena oikein maksaa.
Edit;
Päivitetty seuraavan viesti perusteella.
Jotkut vähittäiskauppiaat kertovat ystävällisesti hinnan per metri mikä helpottaa laskentaa. Vähittäiskaupassa siis
22x100 eli ‘ykkösnelonen’ kuusesta maksaa 1,09 eur/m eli 0,87 eur/m alv0.
Noita menee kuutioon n 455 metrin pätkää, eli n 396 eur/m alv0.
Noita kun saisi myytyä edes höylättynä, tai pontattuna, saati maalattuna niin enemmän saisi rahaa.
Viennissä
Jos tsekkaa taaksepäin niin
jos kuusisahatuote maksaa 250 eur/m3 noussut 40%
→ kuutio sahatavaraa maksoi 15v sitten 178 eur/m3
=> Nousua 72 eur/m3
jos kuutio puuta maksaa nyt 85eur/m3, ja on noussut 78%
→ kuutio kuusta maksoi 15v sitten 48 eur
=> Nousua 37 eur/m3
Ainakaan omalla matematiikalla näyttää siltä, että sahateollisuus on kyllä saanut lopputuotteestaan euroja /m3 selvästi enemmän ylös kuin mitä metsänomistaja, myös männystä.
No kai se on se ideakin, varsinkin kun sahateollisuudessa syntyy hävikkiä. Muutenhan jäät puun ja kuoren väliin… ja toisaalta paineet palkoissa, raaka-aineissa yms pakottavat sinua innovoimaan ja parantamaan tuottavuutta, hävikkiä, sivuvirtojen hyödyntämista.
15 vuodessa rahan reaalihinta on muuttunut n 29%, eli se kai kuvastaa niin inflaatiota kuin ansiotasojen kehitystä näiden sattumalta (?) valittujen vuosien 2010 ja 2025 välillä.
Sahatavaran vientihinnat nousivat yhdeksän prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vientihinta on 15 vuoden aikana noussut kuusella 40 prosenttia ja männyllä 23 prosenttia, kun samaan aikaan tukkipuun hinnat ovat nousseet 78 prosenttia.
22x100 ST – Hattulan Puu 22x100 ST – Hattulan Puu
Rahanarvonmuunnin | Tilastokeskus Rahanarvonmuunnin | Tilastokeskus
Sahat eivät saa tällä hetkellä läheskään 300-400 €/m3 hintoja sahatavarasta. Vähän aikaa hinnat siellä toki sahasivat muutama vuosi sitten.
Viimeaikoina hinta on näyttänyt kapuavan 250 €/m3 paremmalle puolelle.
Tässä on Viljakaisen pikakommentit Koskisen aamun tuloksesta.
Koskisen tänään aamulla julkaisema Q2-tulos oli hieman konsensuksen ennusteita parempi, mutta omiin odotuksiimme numerot eivät aivan yltäneet. Markkinatilanteen osalta selviä piristymisen merkkejä ei ole näköpiirissä, vaan kysynnän vaimeus ja epävarmuus ovat luultavasti rasittamassa ainakin loppuvuotta. Ohjeistuksensa yhtiö kuitenkin toisti odotetusti ja Koskisen on H1:n jäljiltä hyvässä vauhdissa ohjeistuksen saavuttamisen suhteen.
Tässä on vielä yhtiön tiedote tuloksesta:
Koskisen liikevaihto kasvoi – Sahateollisuuden kehitys jatkui positiivisena
Tämä tiedote on tiivistelmä Koskisen Oyj:n tammi-kesäkuun 2025 puolivuosikatsauksesta. Kokonaisuudessaan puolivuosikatsaus on tämän tiedotteen liitteenä sekä yhtiön verkkosivuilla osoitteessa koskisen.fi/sijoittajille.
Huhti-kesäkuu 2025 lyhyesti
· Liikevaihto kasvoi ja oli 89,7 (77,8) miljoonaa euroa.
· Käyttökate kasvoi ja oli 10,5 (9,4) miljoonaa euroa.
· Käyttökatemarginaali oli 11,7 (12,0) prosenttia.
· Oikaistu käyttökate oli 10,3 (9,3) miljoonaa euroa.
· Oikaistu käyttökatemarginaali oli 11,5 (12,0) prosenttia.
· Liikevoitto oli 7,0 (6,9) miljoonaa euroa ja oli 7,8 (8,9) prosenttia liikevaihdosta.
· Kauden tulos oli 5,0 (4,9) miljoonaa euroa.
· Laimentamaton osakekohtainen tulos oli 0,21 (0,21) euroa.
Tammi-kesäkuu 2025 lyhyesti
· Liikevaihto kasvoi ja oli 176,0 (141,5) miljoonaa euroa.
· Käyttökate kasvoi ja oli 19,9 (14,9) miljoonaa euroa.
· Käyttökatemarginaali oli 11,3 (10,5) prosenttia.
· Oikaistu käyttökate oli 19,8 (14,9) miljoonaa euroa.
· Oikaistu käyttökatemarginaali oli 11,2 (10,5) prosenttia.
· Liikevoitto oli 13,2 (10,0) miljoonaa euroa ja oli 7,5 (7,1) prosenttia liikevaihdosta.
· Kauden tulos oli 9,2 (7,2) miljoonaa euroa.
· Laimentamaton osakekohtainen tulos oli 0,40 (0,31) euroa.
Suluissa olevat luvut viittaavat vertailukauteen eli vastaavaan ajanjaksoon vuotta aiemmin, ellei toisin ilmoiteta. Iisveden Metsän liiketoimintakauppa toteutui 1.6.2025. Iisveden Metsän liiketoiminta sisältyy tämän puolivuosikatsauksen lukuihin 1.6.2025 alkaen.
Yhtiön toimitusjohtaja Jukka Pahdan haastattelu:
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:06 Q2:n plussat ja miinukset
01:49 Sahateollisuuden kysyntätilanne
03:44 Maantieteelliset erot kysynnässä
05:37 Varastotasot sahateollisuudessa
07:30 Levyteollisuuden kysyntätilanne
08:51 Tullisopimuksen vaikutukset
10:08 Kanadalaisten toimijoiden suuntautuminen Eurooppaan
12:35 Puumarkkinan hintatilanne
14:25 Uudet tuoteavaukset
Viljakainen on tehnyt uuden yhtiöraportin Koskisen Q2:n jälkeen.
Nostamme Koskisen tavoitehintamme 9,00 euroon (aik. 8,25 €) tuottovaatimuksen lievää laskua peilaten. Osakekurssin nousu (+30 % tänä vuonna) on kuitenkin mielestämme syönyt jo parasta terää lyhyen tähtäimen tuotto-odotukselta, joten laskemme yhtiön suosituksemme vähennä-tasolle (aik. lisää). Koskisen Q2-raportti oli mielestämme kokonaisuutena melko neutraali. Emme tehneet oleellisia ennustemuutoksia lähitulevaisuuden osalta, mutta H1:n hyvä suoritus on mielestämme laskenut osakkeen riskitasoa hieman.
Rapsasta lainattua:
Tase on hyvässä kunnossa myös yritysoston jälkeen
Koskisen nettovelkaantumisaste oli Q2:n lopussa kohtuullinen 24 % (Q2’24: nettovelkaantumisaste 8 %). Näin ollen yhtiön tase on mielestämme hyvässä kunnossa, vaikka Iisveden Metsän oston ja Sahateollisuuteen kohdistuneiden investointien takia pääomia on viime vuosina allokoitu merkittävästi kasvustrategian toteuttamiseen. Investoinnit myös jatkuvat etenkin Levyteollisuuteen ja Järvelän uuden sahan kuivauskapasiteettiin, mutta investointitasot pysyvät arviomme mukaan pääosin viime vuosina matalimpina ja tase kantaa ne hyvin.
UPM:n Plywood vetäjä veti tästä herneet nenään, mutta laitan silti tänne. Ilmeisesti Koskisen on päässyt ihon alle hyvillä tuloksilla 
.
Eroa kuulemma levyteollisuudessa selittää UPM:n tehtaiden lakot Q2:lla ja se, että UPM:llä paljon havuvaneria.
Tässä on Antin kommentit hiljaista jaksoa edeltäneestä puhelusta. 
Koskisen piti perjantaina analyytikoille Q3:n tulosjulkistusta edeltävän hiljaisen jakson puhelun. Koskisen julkaisi kysymysten ja vastausten pääteemat eilen lehdistötiedotteella, joka on luettavissa täältä. Yhtiön kommenttien kokonaiskuva jäi Q3:n osalta Levyteollisuuden investointiohjelman viivästymisen takia hieman odotuksiamme vaisummaksi, mutta isossa kuvassa suurempia heilahduksia yhtiön markkinatilanteessa ei kuitenkaan ole tapahtunut ja puukustannusten osaltakin näköpiirissä on lievää helpotusta lähikvartaaleilla.
Viikon päästä Koskisen Jukka Pahta istuu ROASTissa 
.
Viheliäät, kiperät ja kinkkiset yleisökysymykset ovat tervetulleita!
Viljakainen on tehnyt ennakkoyhtiöraportin, kun Koskisen julkaisee tuloksensa tämän viikon perjantaina.
Markkinaodotuksissa on vertailukautta parempi tulos jo H1:llä reilusti parantaneen Sahateollisuuden ajamana, Olemme kuitenkin laskeneet Koskisen Q3:n ennusteitamme hieman Levyteollisuuteen liittyen. Kuluvan vuoden ohjeistuksensa liikevaihdon kasvusta ja 7-11 %:n oikaistusta EBITDA-%:sta. Koskisen tulee arviomme mukaan toistamaan Q3-raportissaan. Emme tee muutoksia mielestämme neutraalisti hinnoitellun Koskisen 9,00 euron tavoitehintaamme tai vähennä-suositukseemme ennen Q3-raporttia (2026e: P/E 11x)
