Keskustelua välittäjistä

Löytyykö täältä tietoa, että millaisia lainoitusarvoja Helsingin pörssin osakkeilla on ja millä korolla Degirosta saa lainaa yms? Hinnastosta en pääse noista kärryille yhtä hyvin kuin Nordnetin luottosivuilta. Nordnetissä on kuitenkin mahdollista saada hyvin hajauttamalla aika monelle osakkeelle 85% lainoitusarvo ja Fortumille ja Sammolle jopa 90%. Tämä lainoitussysteemi on automaattisen veroilmoituksen lisäksi ainut syy miksi en ole siirtynyt vielä Degirolle.

Varsinkin sitten kun omat Active Trader- edut napataan pois ja kulut nousee USA:ssa 7€–>15€ ja Suomessa 3€ - - > 5-7€ ja luottokorko 4,35%->4,99% niin aletaan olla siinä pisteessä, ettei asiakkuutta kiinnosta enää jatkaa. Toki ensiapuna pitää hommata heti se 2,49% korko.

Eikö Degirossa ole mitään samanlaista luotto-faq:ta kuin Nordnetissä, josta kaikki asiat selviää helposti?

Nordnetin hinnoittelutasot ovat ihan kuin joku nettikasinon kanta-asiakassysteemi. ETF-sopimus, Superluoton 40% raja ja OST-tilin avajaistarjous olivat kuin kasinoiden tervetulobonuksia, joilla houkuteltiin asiakkaat satimeen. Mieluummin käyttäisin sellaista palveluntarjoajaa, joka ei rankaise passiivisuudesta.

1 tykkäys

Olen käyttänyt Degiroa vasta puolisen vuotta ja luotto on tullut käyttööni vasta äskettäin, joten vähän hakusessa itsellänikin mutta paremmin perillä olevat korjatkoon tai täydentäkööt puutteita.
Isoimmilla yhtiöillä on A luokitus ja esimerkiksi itselläni on degirossa hieman pienemmistä suomalaisista Kemira ja Konecranes joilla on B luokitus. Monet pienistä ja riskisistä on D luokituksessa, mutta sitä tietoa mitä luokitus käytännössä meinaa on kyllä vaikea löytää. Jostain keskustelusta löysin aikanaan taulukon jossa oli merkitty uskoakseni lainoitusarvon kertoimet jotka taisivat vaihdella tilityypin mukaan. Mieleeni jäi että A ja B olivat kuitenkin trader tilillä 1.0 ja D- luokankin arvo oli yllättävän korkea.
Degiron ehdoton heikkous on että tämän tyyppinen tieto on todella vaikeasti löydettävissä. Toki salkun näkymästä löytyy aina yhden klikkauksen takaa salkun lainotusarvo sekä sen käytetty ja käyttämätön osuus. Itselläni arvo on hyvin lähellä 100% (tai jos salkun arvo muutokset huomioidaan esimerkiksi päivän jälkijunassa niin voi olla tasan 100%) ja salkussa ainoastaan A ja B luokituksen osakkeita.
Korko on allokoidulle euromääräiselle summalle 1,25% ja automaattinen valuutanvaihto pitää salkun saldon aina euroissa…tai ainakin näyttää sen niin ja tämän vuoksi en ole nähnyt tarpeelliseksi allokoida lainoitukseen kuin euromääräisen summan.
Aspa on vielä kokematta. Ennen oli kuulemma kuraa mutta joku mainitsi että nykyään saisi palvelua jopa suomeksi.

4 tykkäystä

Siis tarkoittaako tuo 1.0 samaa kuin Nordnetissä olisi osakkeella 100% lainoitusarvo? Eli käytännössä pystyisi yhdelläkin osakkeella ottamaan lainaa luottolimittiin asti. Pystytkö tarkistamaan vielä D-lukeman? Minulla on kuitenkin aika monta pienempää firmaa salkussa ja niin tulisi olemaan Degirossakin.

Miten tuo homma siis menee eli jos sulla on lähes 100% käytössä melkeen koko ajan niin eikö se mene välillä väkisin ylilainoituksen puolelle ja siitä koituu hankaluuksia? Ilmeisesti jos se 1.0 meinaa 100% lainoitusastetta ja sulla on käytössä 20k oma pääomalla 60k limitti ja ostat osakkeita 80k:lla niin salkun pitäisi laskea alle 60k lukemaan, jotta tulisi ylilainoitustilanne. Vai onko Degirolla mitään merkitystä, vaikka menee ylilainoituksen puolelle?

Mitä tarkoittaa allokoitu summa? Kuinka paljon sinne voi allokoida luottolimittiä omaan pääomaan nähden? Nordnetissähän saa luottolimitiksi noin 3x oma pääoma. Luottolimitiksi/allokoiduksi summaksi riittäisi minulle oikeen hyvin 3x oma pääoma ja sehän olisi aivan käsittämättömän hyvä homma Nordnettiin verrattuna jos sille saisi koroksi 1,25% huolimatta siitä paljonko lainoitusarvosta on käytössä.

Löysin nuo arvot aikanaan jostain keskustelusta jota en nyt tähän hätään Googlella löytänyt uudestaan. Ja en muutenkaan laskisi sen varaan että saatavilla olevan luoton määrä ja salkkuriskin muodostaminen tuskin on noin suoraviivaista. Itselläni ei ollut tarkoitus käyttää luottoa ollenkaan, mutta nyt kun siirsin osan varoista toisaalle niin olen sitä hieman ottanut käyttöön, mutta juurikaan en ole sen kiemuroihin vielä tutustunut. Kokeile jos löytäisit luottoon tai lainoitusarvoon liittyviä asiakirjoja jostain degiron sivuilta.
Tämän keskustelun viestistä numero 298 lähtien on ainakin jotain tietoa ja screenshotti salkun arvon näkymästä.
Jollekin enemmän luottoa käyttäneelle ja siihen perehtyneelle nämä asiat ovat varmasti paremmin selvillä.
Laskelmasi oman pääoman ja lainoituksen suhteen ei minulle täysin auennut. Melko tuju velkavipu ainakin laskelmassasi kyllä on. :grimacing: Ja kyllä varmasti degirossakin tulee ylilainoitusta karttaa kuin ruttoa

Edit: Allokaatio tarkoittaa että ilmoitat Degirolle etukäteen paljonko haluat luottoa. Uusi Allokaatio tulee voimaan aina kuun vaihtuessa ja allokoimattoman luoton korko on 4%. Jos allokoit esimerkiksi 10000€ kuun puolessa välissä ja vedät salkun kymppitonnin miinukselle saman tien niin tuosta summasta juoksee allokoimattoman lainan korko 4% kuun loppuun saakka jolloin korko putoaa allokoidun summan korolle. Allokoidun summan korko vaihtelee valuutan mukaan ja se taisi olla jopa mainittuna hinnastossa.
Lisäksi kannattaa huomioida että korko maksetaan haetun allokaation mukaisesti koko summasta, vaikka olisit käyttänyt siitä vain puolet.

2 tykkäystä

Kiitos vinkistä, lueskelin viestistä 298 aika pitkälle eteenpäin ja Degirolle siirtyminen on enää ajan kysymys. Siellä saattaa innostua enemmän USA-kaupoistakin. Onhan tuo naurettavan halpaa. Ajattelin laittaa tilin jonottamaan tulevaa asiakkuutta varten, jolloin siirtymisen pitäisi sujua varsin nopeasti tuossa syksymmällä. Eihän passiivisesta tilistä mene mitään maksuja?

Osinkoverotus tapahtuu ainakin Suomeen ja Ruotsiin väärillä prosenteilla. Saako tuon automaattisesti verotuksessa takaisin, kunhan tulostaa Degirosta veroraportin vai joutuuko niitä liikaa verotettuja osinkoja pyytämään yksitellen takaisin jostain?

Päivittyykö salkun riskiprofiili/Degiron kokonaislainoitusarvo tuon luoton suhteen reaaliajassa kuten Nordnetissä? Kommenteissa oli esimerkkinä 6500e omalla pääomalla 20 000e sijoitukset. Tämän kaltainen velkavipu riittäisi tulevaisuudessa minullekin. Pitääkö siellä tehdä ensin pienempiä ostoja, jotta osakemäärän saa isommaksi ja sitä myöten salkkuriskiä parempaan suuntaan? Miten kovaa velkavipua olette saaneet? Monella jäi tarkemmat raportit kertomatta. En muista enää nimimerkkejä. Jos jostain voi kehua Nordnettiä niin ainakin luoton käyttäminen on hyvin tarkkaan selitetty ja se on varsin yksinkertaista. Hajautuksen vaikutus lainoitusarvoihin on kerrottu yhdessä kuvassa hyvin selkeästi. Degirossa ei kuitenkaan käsittääkseni haeta erikseen mitään luottolimittiä vaan luottoa voi ottaa siihen heidän maksimilainoitusarvoonsa asti, allokoimattomasta menee sitten 4% korko.

Osakkeiden lainaaminen ja veroilmoitus vaikuttavat olevan ainoita negatiivisia asioita, mutta ainakin muiden kommenttien perusteilla näistä ei ole ollu mitään varsinaista harmia kenellekkään. Toki luoton monimutkaisuus hieman kiristää pinnaa, mutta eiköhän se selviä ajan myötä.

Nordnet vei muutama päivä sitten Inderesistä 10e kuluja, vaikka sen pitäisi olla ilmainen Active Trader- tasolla. Onko muille käynyt samanlaista bugia? Ostaisin toki kympillä, mutta mielestäni tämäkin on ihan omituinen homma. Viedäänkö kaikilta ja katsotaan, että ketkä jaksaa valittaa asiasta?

Muistelisin että tuosta inderesiä koskevasta muutoksesta tuli aikanaan joku info ettei enää kuuluisi ilmaisena active trader tiliin. En kyllä muista kauanko tuosta on.
Pakko mainita tuosta velkavivusta että olethan miettinyt jos markkinat rommaa 30% (jota en pitäisi mitenkään erikoisena jo lähitulevaisuudessa) ja salkkusi sen mukana niin oma pääomasi alkaa olemaan silloin nollilla ja olet käytännössä menettänyt 100% sijoituksistasi.
Voi olla että on selvää pässinlihaa mutta pakko varmistaa…itse en nukkuisi kunnolla öitäni tuollaisella vivulla.
Sitä voiko Degirosta saada mainitsemasi kokoista vipua en osaa sanoa. Olen ollut siinä uskossa että 100% vipu olisi maksimi

Just tästä olin tulossa motkottamaan. Kaikesta koittavat vetää välistä (Inderesin premiun 10e joka kuuluu ko etuohjelmaan). Ei ole kallis ei, mutta on se kumma kun ei voi pitää mitä lupaa. Tulihan toki vastauskin yllättäen nopeaan että virheellisesti mennyt veloitus.

Aika ikävää asiakasta kohtaan ja asiakkaalla se tunne ettei voi kertakaikkiaan missään luottaa.

Kävin pitkästä aikaa sharevillessa- herranen aika mikä aikamatka 90-luvulle.

Ja tuplasaitin erittäin kömpelö suppeus on tullut näköjään jäädäkseen.

Arghh.

5 tykkäystä

Kenellä on Nordea käytössä, niin laittakaahan pankille palautetta että lisäisivät investoriin graafin, millä voi seurata salkun kehitystä eri ajanjaksoilla. Ihmettelen miksi näin yksinkertaista ominaisuutta ei saada tuonne lisättyä. Tämä taitaa löytyä kaikilta muilta?

2 tykkäystä

Danskelta graafi puuttuu kokonaan… vuonna 2020 :man_shrugging:

2 tykkäystä

Ei uskoisi että eletään vuotta 2020 näiden palveluiden parissa. Nordeassa “salkkusi tänään” ei paljoa lämmitä. Joutuu pyörittämään PortfolioPerformancea rinnalla.

6 tykkäystä

Olen itse kirjallisena pistänyt asiasta palautetta ja kerran soittaessanikin asiasta sanonut. Vähän hävettää kun ei loppuusa pitäisi olla kovin vaikea juttu? Ehkä pitäis pistää IR osastolle viestii näin osakkeenomistajan näkökulmasta… Tässäkin voisi olla paikallaan Inderes yhteisön nettiadressi?

Vissii oli sitä IT uudistusta meneillää vai?:roll_eyes:

3 tykkäystä

Avasin viime yönä tilin Degirolle. Olin tehnyt joskus puoli vuotta aiemmin pelkän käyttäjätunnuksen ja jättänyt homman sikseen passin lähettämisen kohtaan. Laitoin passihommat ja muut kuntoon, valitsin Basic-tilin ja muutin sen heti Trader-tiliksi. Euron talletuskin napsahti tilille saman tien.

Ilmeisesti pelkkään tunnusten tekemiseen on jono, koska en ollut aiemmin laittanut mitään tietoja Degirolle, mutta silti toimenpiteet onnistuivat välittömästi. Positiivinen yllätys. Toki mobiilisovellus olikin sitten Nordnettiin verrattuna todella köykäinen räpellys :smiley: Pystyykö tuolla tekemään seurantalistoja vai voiko pelkästään lisätä noita suosikkeja?

@Vili_jo Joo velkavipuhommat on tiedossa ja riskillä mennään. Riskiä pienennän kyllä ajan myötä varsin paljon. Toki tässä vaiheessa joku -30% olis katastrooffi, mutta en jaksa uskoa sellaiseen.

1 tykkäys

No onpa hienoa Danske. Olen koittanut nyt 2 päivää putkeen ostaa/myydä LK (Luckin Coffee) osakkeita ja Danskella vain sanotaan, että sori se on vielä Danskella lukossa jotenkin ja asiaa selvitellään. Eipä ole enää kyllä paljoa selviteltävää omalta osalta, kun mitään ei ole jäljellä (-70%) jo. Ei voinu ns meklarikaan mitään kuulemma. Hyvä että ovat aktiivisia ja nopeita Danskella. Not.

1 tykkäys

Tässä seikkailin Nordean twitterissä ja osui tämä silmään

Joku verkkopankin ulkoasu uudistus?

Näyttää että Nordean verkkopankkiin tulee nykyisen Investorin kaltainen ulkoasu.

Sitä onkin jo hetki odoteltu. Pitää vain toivoa, että ulkonäkö ei oikeasti ole tuon teaserin mukainen. Miksi tehdä työpöytäsivusto, joka matkii mobiilisivustojen ulkonäköä ja hyödyntää vain 1/3 käytettävissä olevasta tilasta?

Ja toivottavasti eivät ole niin tyhmiä, että estävät vanhan version käytön. Vanhemmat ihmiset eivät mitenkään osaa käyttää uudistunutta ulkonäköä, joka tapauksessa heidät pitää ohjata käyttämään “classic”-versiota, jos vain se säilytetään.

Usean eri sovelluksen ylläpito vaatii enemmän rahaa kuin yhden, ja siksi ne lopetaan pääsääntöisesti kun uusi saadaan käyttöön. Alkuun kahden eri version ylläpito voi olla helppoa kun toiminnot ovat lähes samat. Mutta mitä enemmän uutta sovellusta/sivustoa parannetaan ja sitä kautta taustajärjestelmiä kehitetään uuden mukana, sitä enemmän vanhan ylläpito vaatii lisätyötä ja sitäkautta rahaa (-> korkeampia palvelumaksuja). Pahimmillaan vanhan version softa-arkkitehtuuri on pullonkaula / ongelma kaikelle uudelle ja siksi siitä pitää aktiivisesti päästä eroon.

edit:Käyttäjäkokemuksen / -liittymän (UX/UI) suunnittelussa voidaan toki tuo muutos ja eri käyttäjäryhmät ottaa huomioon hyvin, huonosti tai hyvin huonosti. Pian nähdään mikä vaihtoehto toteutuu :smiley:

Olen miettinyt osakesäästötilin avaamista. Vaihtoehdot taitaa olla Nordnet ja Mandatum. Ensimmäinen ei hoikuttele millään tasolla, jälkimmäinen menisi ihan ok, jos sinne olisi heittää se 50k€. Tai vaihtoehtoisesti muljata 20+ kertaa kuussa, mikäli oikein muistan.

Itse lähtisin liikkeelle Mandatumilla, jos on varaa laittaa se 50k€ palveluun (osa voi myös toki olla AOT puolella, tähän voi saada myös apua jos suomalaisen AOT-tilin siirtää toiselta välittäjältä Mandatumiin).

Jos ei ole pistää sitä 50k€ tai käy kauppaa pienillä summilla, niin Nordea ja 1% kulut voivat olla hyvä vaihtoehto.

Nordnettiä en suosittele ollenkaan, eiköhän sinnekin tule lisämaksuja aivan pian. Oma tilini on Nordnetissa, käyn kauppaa tällä hetkellä tuolla toiseksi korkeimmalla tasolla (5€ per toimeksianto). Tällä hetkellä näyttää olevan 7 kauppaa tälle kuulle, eli 4 pitäisi saada lisää jos haluaa säilyttää tuon tason. Toki sen saa aika halvalla tehtyä veivaamalla 2x Nordnet Markets tuotteita.

1 tykkäys

Onko kokemusta mikä on edullisin välittäjä Saksalaisia osakkeita ostettaessa?