Joo, tästä samaa mieltä! Verotus voi tehdä eron. Puhuin periaatteellisesta erosta sen suhteen etteikö diluutiota vastaan voisi sijoittaa niitä osinkorahoja. Verotus sitten riippuu sijoittajasta ja OST vs AOT jne.
6 tykkäystä
Mutta itse asia eli iso yritysosto on hyvä juttu. Täydentää Keskon palettia mukavasti. Juuri sanoi muuten Antti Herlin haastattelussa sen vanhan totuuden, että jollei yritys kasva, niin se pienenee suhteellisesti ja alkaa kuihtua, koska kilpailijat kyllä kasvaa ja vie tilaa markkinasta.
34 tykkäystä
Dahlin kauppa tiivistää aika hyvin sen, mistä Keskossa on viime vuodet ollut kyse. Kasvua haetaan, mutta sidotun pääoman tuotto on valunut noin 17 % reiluun 10 %, ja nyt taseeseen lyödään kerralla yli miljardi lisää.
Tein aiheesta pidemmän analyysin.
Sain videon vihdoin valmiiksi reilun viikon työkiireiden jälkeen. Olin jo melkein kuvaamassa, mutta Dahl-tiedote samana päivänä pakotti aika reiluun uudelleenkirjoitukseen. 
Linkki alla. Korjaukset ja eri näkemykset ovat enemmän kuin tervetulleita.
63 tykkäystä
Kiitos erinomaisesta kriittisestä analyysistä. Juuri tällaiset pohdinnat tuovat lisäarvoa kanssasijoittajille, päätyipä sitten omalta osaltaan asiassa mihin päätelmään tahansa. Kanava lähti tilaukseen välittömästi.
9 tykkäystä
Kiitos hyvin jäsennellystä analyysista ja selkeästä, rauhallisesta ulosannista, kanava lähtee saman tien seurantaan.
Kuuntelen mielelläni sijoituaiheista sisältöä silloin kun on pakko suoriutua joistain manuaalisista, vähän tylsistä ja toisteisista työtehtävistä - mutta jos luureista tulee jotain liian viihteellistä ja sinne tänne rönsyilevää stand-up podcastia, niin multataskatessa kärsii joko työn laatu tai oleellisen informaation vastaanottaminen.
4 tykkäystä
Osakepoimija, kiitos huolellisesta analyysistä. Arvostan, kun kaltaisesi sijoittaja pureutuu syvälle lukuihin. Se tekee täällä keskusteluista parempia. Kuitenkin videosi mielestäni maalaa liian synkän ja yksipuolisen kuvan Keskon tilanteesta. Tässä omalla vastineella yritän maalata toisenlaisen kuvan.
Olet oikeassa, ROCE on laskenut huippuvuosista 2021–2022. Juuri syyt kuitenkin on poikkeukselliset (korona, kotonaolo, halpa raha, remonttibuumi). Kuitenkaan mielestäni 10–11 %:n taso ei ole katastrofi, vaan normaaliin palaaminen syklin pohjalla. En tiedä jäikö sinulta huomaamatta, mutta Q1/2026 näytti jo selkeää käännettä. Liikevaihto kasvoi kaikissa segmenteissä, vertailukelpoinen tulos parani ja kassavirta kääntyi positiiviseksi.Käsittääkseni Keskon tavoitteena (>14,5 % ROCE) on edelleen voimassa ja toimenpiteet ovat käynnissä (tehokkuusohjelmat, portfolioiden optimointi).
Dahl-jättikauppa, ei riski, vaan strateginen. Jos ymmärsin sinut oikein, niin esität kaupan riskinä, joka sitoo pääomaa ja laimentaa omistajia. Mielestäni se on historiallinen mahdollisuus. Rakentamisen ja talotekniikan kaupasta tulee Pohjois-Euroopan johtava toimija. Dahl vahvistaa erityisesti B2B-talotekniikkaa, joka on kasvavaa, vähemmän syklistä ja paremman katteen aluetta. Kauppa tuo skaalaa, synergioita ja maantieteellistä hajautusta (Ruotsi, Norja, Tanska). Suomi on pieni markkina. Kasvun on mentävä rajojen yli. Laimennus on tilapäinen. Pitkällä aikavälillä laadukkaat yritysostot kasvattavat EPS:ää ja osingonmaksukapasiteettia, eivät heikennä.
Keskon vallihauta ja liiketoimintamalli, vahvempi kuin näyttää. Päivittäistavarakauppa (64 % tuloksesta) on edelleen Suomen vahvin kakkonen. K-kauppiasmalli yhdistää ketjun edut ja paikallisen yrittäjyyden, tätä kilpailijat eivät helposti kopio. Kanta-asiakasdata (yli 2,7 milj. aktiivista) ja yli 800 miljoonan euron edut asiakkaille luovat digitaalista etumatkaa. Rakentaminen ja autokauppa ovat syklistejä, mutta juuri siksi ne tarjoavat käännepotentiaalia. Kun rakentaminen piristyy, Kesko hyötyy vahvasti.
Osingon kestävyys ja omistaja-arvo. Kesko on maksanut osinkoa vuodesta 1968 ilman keskeytyksiä ja se ei ole sattumaa. Osinko aristograatti-asema ja se on Suomessa harvinainen. Vaikka osingon jakokyky on korkea, vahva tase ja parantuva kassavirta tukevat osingon kasvattamista pitkällä tähtäimellä. Dahl-kauppa on investointi tuleviin osinkoihin, ei uhka niille.
Laatupisteytys on aina subjektiivinen näkemys. Näen asiat toisin. Keskolla vahva brändi ja markkina-asema. Monipuolisen hallitun portfolio. Rohkeuden investoida kasvuun syklin pohjalla (klassinen veto). Vastuullisuuden ja digitaalisen kehityksen (K-ryhmä on edelläkävijä monessa).
60 tykkäystä
Kiitos perusteellisesta kommentista! Juuri tällaisia kommentteja haluan lukea, ne tekevät keskustelusta parempaa.
Otin Q1:n käänteen videossa huomioon, ja olet oikeassa siinä että suunta oli ylöspäin. Liikevaihto kasvoi kaikilla toimialoilla, rahavirta kääntyi positiiviseksi ja vertailukelpoinen liikevoitto parani konsernitasolla. Pari tarkennusta kuitenkin. Tulos parani vain kahdessa kolmesta divisioonasta, sillä autokaupan vertailukelpoinen tulos heikkeni jo Q1:llä. Ja toukokuussa autokaupan myynti laski yli 9 % samalla kun koko konsernin vertailukelpoinen kasvu hyytyi alle prosenttiin. Siksi yksi neljännes ei minusta vielä ole varma käänne, suhdannekäänne kun on harvoin suora viiva ylöspäin.
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että vuosien -21 ja -22 huippu syntyi poikkeuksellisista oloista, enkä vertaa nykytilaa siihen. Mutta nykyinen noin 10–11 % ROCE jää selvästi myös Keskon omasta yli 14,5 %:n pitkän aikavälin tavoitteesta. Eli kyse ei ole vain syklisestä normalisoitumisesta, vaan tasosta, jossa yhtiö ei tällä hetkellä saavuta omaa pääoman tuottotavoitettaan. Ja juuri tähän jo valmiiksi tavoitteen alittavaan tuottotasoon kohdistetaan nyt merkittävä lisäpääoma yritysoston kautta.
Dahl-kauppaa pitää katsoa monesta suunnasta, ja olen kanssasi samaa mieltä siitä, että kasvu ja kansainvälistyminen ovat lähtökohtaisesti hyvä asia. Analyytikotkin ovat eri linjoilla. Inderes on myönteinen (Lisää-suositus, näkee pitkän aikavälin arvonluontia ja pitää hintaa neutraalina), kun taas moni muu, esimerkiksi OP, suhtautuu hintaan ja puuttuvaan synergiatavoitteeseen varauksellisemmin.
Itse en takertuisi kaupan strategiseen logiikkaan, se on minustakin selvä. Sen sijaan minua mietityttää pääoman tuotto. Konsernin sijoitetun pääoman tuotto on jo laskenut selvästi, ja kun taseeseen tulee kertaheitolla yli miljardi euroa ja iso osa kauppahinnasta kirjautuu liikearvoksi, ROIC painuu lyhyellä aikavälillä alas jo pelkän matematiikan takia. Synergiat ovat lupaus tulevasta, mutta pääoma sitoutuu heti.
Vallihaudan osalta otin nuo mainitsemasi asiat (K-kauppiasmalli, kanta-asiakasdata, kauppapaikat) videossa esille. Ruokakaupan vallihauta on aito ja vahva, siitä ei ole kiistaa. Pointtini on, että Keskon kilpailuetu ei ole yhtä vahva rakentamisen ja talotekniikan liiketoiminnassa kuin päivittäistavarakaupassa. Dahl-kauppa kohdistuu juuri tähän heikomman vallihaudan segmenttiin, mikä nostaa konsernin keskimääräistä riskitasoa ja laskee laatuprofiilia.
Osingosta sen verran, että Kesko ei kuulu varsinaisiin osinkoaristokraatteihin. Aristokraatin titteli edellyttää yhtäjaksoisesti kasvavaa osinkoa, eikä Keskon osinko ole noussut joka vuosi (esimerkiksi 0,90 € vuosina 2024 ja 2025). Osinkoa se on silti maksanut keskeytyksettä vuodesta 1968, mikä on kyllä arvostettavaa. Pääoman allokoinnissa kannattaa muistaa, ettei rahaa voi korvamerkitä. Eurot ovat vaihtokelpoisia, joten ei voi sanoa että toiset eurot menevät osinkoon ja toiset yritysostoon. Kyse on yhdestä ja samasta kassasta, jolla rahoitetaan samaan aikaan korkea osinko, yli miljardin yritysosto ja kotimaan investoinnit.
Päälle tulee vielä se 500-700 M€ osakeanti, jolla kauppa rahoitetaan osittain uudella omalla pääomalla velan sijaan, jotta velkaantuminen pysyy kurissa. Anti laimentaa nykyisten omistajien osuutta heti, mutta lopullinen vaikutus riippuu siitä, kuinka hyvin tuo sijoitettu pääoma aikanaan tuottaa. Ei tämä kauppaa huonoksi tee, mutta se on yksi kustannus, joka kuuluu ottaa mukaan kokonaisarvioon.
Ehkä suurin ero meidän näkemyksissä on lopulta aikahorisontti. Sinä katsot ennen kaikkea sitä, mitä Dahl voi parhaimmillaan tehdä Keskolle viiden vuoden päästä. Minä taas katson ensisijaisesti sitä, mitä tämän päivän toteutuneet luvut kertovat yhtiön laadusta juuri nyt. Kumpikin kulma on perusteltu, ne vain vastaavat vähän eri kysymykseen.
Ja olet oikeassa siinäkin, että laatupisteytys on subjektiivinen näkemys, vaikka se nojaakin kiinteisiin kynnyksiin. Pisteet myös elävät ajan myötä. Jos ROIC kääntyy ylös ja Dahlin integraatio tuottaa, nostan niitä mielelläni.
Kiitos vielä haastosta, juuri tämänkaltainen keskustelu voi teroittaa molempien ajattelua. 
41 tykkäystä
Pääoman tuotto on tietysti tärkeää sijoittajalle, itse olen harrastelijasijoittajana aina kuitenkin tarkastellut tulosta enemmän kuin pääoman tuottoa. Ja sitäkin enemmän ehkä muita asioita (koska tulos on yleensä aina jo hinnassa). Muistan kun Fortum aikoinaan myi Ruotsin ja Tukholman alueen sähköverkkonsa, ja tietysti perusteli sitä alhaisella tuottoprosentilla, olisko ollut 4-5%. Pidin sitä silloin typeränä liikkeenä, ja sen enempää asiaa tutkimatta, pidän sitä edelleen typeränä. No onneksi sijoittana saa valita sijoituskohteen itse, Kesko on aina maksanut osinkoa, ja myös ymmärtääkseni rahoittanut isompia yritysostoja osakeanneilla. Minua se ei haittaa. Omistan pienen määrän Keskon osakkeita, itse pidän tästä yrityskaupasta, ja minulle se on tärkein syy lisätä omistusta, jos niin tapahtuu. Osinko ei näyttele isoa roolia, mutta ei se haittaakaan, saapahan verottajakin vähän tuloja.
23 tykkäystä
Tämä postaus saattaisi mennä paremmin “talouden tila” tai “rakentamisen yhtiöiden” ketjuun, mutta koska kyseessä oli keskustelut Keskon K-Raudassa, niin kirjoittelen tähän muutamalla lauseella markkinasentimenttiä (Huom. yksittäisen!) rakentamisen liikkeen näkökulmasta.
Kävin tällä viikolla siis K-raudassa ja pääsin juttelemaan siinä ostosten lomassa pidemmän aikaa rakentamisen puolen myyjän kanssa. Hänen kommenttinsa oli, että heidän liikkeensä (PK-seudulla) näkökulmasta rakentaminen ei ole nytkähtänyt eteenpäin niin, että se juurikaan näkyisi heidän liikkeessä. “Isot pelurit/rakennuttajat” antavat vielä odottaa, vaikka mm. kaupunkien kohdalla on “lupa-anomuksia yms” vireillä. Pienremppoja ei tehdä, koska pienet toimijat (“auto, perävaunu ja kolme työntekijää”) eivät juurikaan asiakkaiden kilpailutuksiin lähde mukaan, jolloin myös remppaajat/ostajat lykkäävät päätöksiä. Yritykset haluavat pitää katteet kohdillaan ja tehdä mieluummin vain vaikka yhden remontin, kuin että tekisi 5 remonttia. Yksi esimerkki edeltävästä oli kun yksi asiakas oli K-raudan myyjälle todennut, että olisi halunnut tehdä omakotitaloon hiukan laajemman remontin (kylpyhuone, sauna yms) ja oli kilpailuttanut 5 eri paikallista toimijaa ja halvimmalla tarjouksella oli noin 3-5k€ ero kalliimmasta. Asiakas oli todennut, että kustannus oli jäänyt asiakkaan näkökulmasta vielä pikkaisen liian kovaksi, jolloin oli päättänyt vielä lykätä remonttia, kun ei kerta ollut vielä niin akuutti tarve. Tätä asiaa K-raudan myyjä ihmetteli, että pienemmät remppa-firmat haluavat pitää kynsin hampain kiinni kovista katteista ja mieluummin tekee vaikka pelkästään yhden - jos sitäkään - remontin kesässä ja lepää lopun ajan “laakereilla”..
Yhteenvetona myyjä totesi, että surkeahko tilanne, isommat toimijat eivät ole lähteneet liikkeelle ja pienemmät remontit eivät myöskään vielä laivaa käännä. Ei nähnyt suurta eroa edelliseen kesään ja pohti mitenköhän ensi vuosikaan..lopulta totesi, että jossain vaiheessa “ketsuppipurkin” on pakko avata, kiinteistöjä on lopulta pakko huoltaa ja uutta rakentaa. Nyt tämä ei vielä hänen K-raudan liikkeessä ole juurikaan näkynyt.
Jotta tälläistä keskustelua yllä, hyvä kuitenkin huomioida, että yksittäinen myyjä yksittäisessä K-Raudassa. Ehkä kaikki ovat menneet Puuiloon!? 
PS. en omista Keskon osaketta, mutta ajattelin nyt iltapäivän ratoksi kirjoitella päivän lyncheilyt Keskon kanavalle niille, joita Kesko kiinnostaa / osaketta löytyy 
28 tykkäystä
Keskossa on yhtiönä yksi riemastuttava puoli - heidän vuosikertomustensa muoto ei ole viimeiseen vuosikymmeneen juurikaan muuttunut ja he ystävällisesti ilmoittavat pääoman tuoton ja investoinnit segmentittäin. Pääoma riviä ei ole tällä vuosikymmenellä enää näkynyt, mutta jos tietää liikevoiton ja ROCE%:n niin siitähän voi suht. simppelisti laskea arvioin siitä sitoutuneesta pääomasta jota käyttävät tuloksensa mittaamiseen.
Segmentittäin viimeisen vuosikymmenen aikana ruokapuolelle on investoitu 2,16 MrdEUR, tekniseen kauppaan 2,25 MrdEUR ja autokauppaa (yllätyksekseni) hieman alle 715 MEUR.
Investointeihin nähden liikevaihdon kasvu on ollut pientä (2% CAGR ruoka- ja teknisen kaupan puolella ja n. 5% autokaupassa), mutta kannattavuus on parantunut kaikilla toimialoilla.
Jos tarkastellaan edellistä 10-vuotta kokonaisuutena vaikuttaa vahvasti siltä, että ensimmäinen puolisko on onnistuneesti nostettu kannattavuutta ja sen jälkeen on lähdetty investoimaan kasvuun. Tämän kääntöpuoli on, että viiden vuoden kuluoptimoinnin jälkeen erinomaisilta näyttävät pääoman tuottoluvut kärsivät.
~15% pääomantuotto ja ripeä kasvu 20 'jaardin liikevaihdon saavuttamiseksi ovat aina olleet keskenään jännitteisiä tavoitteita, ja suuret yrityskaupat sitovat suuria määriä pääomaa vaikeuttaen tavoitteen saavuttamista - ainakin lyhyellä aikavälillä.
Minusta 5-vuoden aikahorisontti on vielä sijoituskontekstissa lyhyt. Ei yhtiön laatua sitä lyhyemmällä aikavälillä mielestäni voi käsitellä, oli sitten kyse toteuman tarkastelusta tai tulevaisuuden ennustamisesta.
Yhdyn huoleesi, että ROCE%-tavoitteen saavuttaminen vaikuttaa varsin kaukaiselta, mutta tämä ei koske vain teknistä puolta vaan kyllä sen eteen joudutaan tekemään ruokapuolellakin ihan hartiavoimin töitä ja suunnitellut investoinnit uusiin hypermarketteihin painavat sielläkin.
Laadin pienet laskelmat tilanteen hahmottamiseksi, edellisen 10 vuoden tilanne ja kaavamainen ennuste vuoteen 2030-asti. Luvut ovat Keskolta, en ole niitä viitsinyt tarkastaa - tämä on kuitenkin huvin ja urheilun vuoksi. Myös minun tekemät virheeni ovat hyvin mahdollisia.
Ruokakaupan puolella olen pyrkinyt huomioimaan vuoteen 2028 asti kaavaillut investoinnit myymäläverkostoon, niin kohonneina investointikustannuksina kuin korkeampana myynnin kasvuprosenttina (edeltävään 10 vuoden jaksoon verrattuna).
Olen myös tehnyt oletuksen, että liikevoittomarginaali on laskeva. Itse näen 20-luvun alun >7% marginaalit poikkeuksellisina, sekä suomalaisen, että maailman laajuisen päivittäistavarakaupan näkökulmasta. Tällaisessa skenaariossa pääomantuottoon kohdistuu lisää paineita entisestään.
Teknisen kaupan puolella kohdistin Dahl:n ilmoitetut luvut jo vuodella 2026, vaikka todennäköisesti toteutus onkin vasta ensi kalenterivuodella.
95 miljoonan vertailukelpoinen liikevoitto on nykäisty aiemmin langassa esittämäni tulitikkuaskin kyljestä ja liikekaupasta olen kohdistanut 1.200 MEUR sidottuun pääomaan - se on nätisti kauppasumma, mutta syntyvää liikearvoa arvioidessani tulin siihen tulokseen, että edellisistä kaupoista sitä on syntynyt n. 1/4 kauppasummista ja kun tuohon lyö päälle n. 300 MEUR vuokravastuut käyttöomaisuudeksi niin pääsee siihen mistä aloittikin. Tee työtä jolla on tarkoitus
jne. Metodiikan luotettavuus tasoa yleinen Stetson.Kuvatunlaisessa tilanteessa Dahlin konsolidointi ei itseasiassa heikennä toimialan pääomantuottoja sen kannattavuus kun näyttäisi olevan hieman parempi kuin lopun kokonaisuuden. Olen olettanut, että kasvuinvestoinnit laitettaisiin hetkeksi jäihin suuren kaupan sulattelemiseksi ja investointiaste olisi n. 60% (toimialan keskiarvo operatiivisesta kassavirrasta laskettuna - laskelmissani olen olettanut Keskon ilmoittaman vertailukelpoisen liikevoiton olevan sama luku).
Oletan liikevoittomarginaalin nousevan tavoitetason alalaitaan eli 6% 2030-mennessä ja samalla oletan liikevaihdon kasvun olevan hieman yleistä talouskasvua nopeampaa (ei vähiten viimevuosien panostusten ansiosta). Tämä luonnollisesti vaatii positiivista käännettä rakentamisessa.
Lopputuloksena 30-luvulle tultaessa olisi talotekniikan pääomantuottoluvut aivan linjassa ruokakaupan kanssa - Dahl-oston vaikutuksesta huolimatta.
Autokaupassa olen vain olettanut, että nykyinen kannattavuus ja kasvitahti (keskimäärin) jatkuisivat vuosikymmenen loppuun. 80% uudelleeninvestointitarve huomioi sen, että toimialalla sitoutuu keskimäärin enemmän käyttöpääomaa.
Näilläkin luvuilla Keskon autokauppa olisi erinomaisen kannattavaa.
Koko konserni tilikaudella 2030 tekisi näillä oletuksilla n. 18.000 MrdEUR:a liikevaihtoa, ~1,1 MrdEUR liiketulosta 6% liikevoittomarginaalilla, ja konsernin sitoutunut pääoma olisi vähän yli 10.000 MrdEUR. Pääoman tuotto olisi siis vain hieman yli 10% - sinällänsä kelvollinen tulos ja kun pääomankeskikustannus olisi kuitenkin 3%-yks. alhaisempi niin kokonaisuus kyllä loisi omistaja-arvoa. Myös Dahl-kauppa olisi ollut kannattava.
Vaikka näin laskettuna päädynkin lopputulokseen, että kaikki liiketoiminta-alueet olisivat suurinpiirtein yhtä kannattavia niin marginaalien kuin pääomantuottojen puolesta niin on toki hyvä huomioida, että päivittäistavarakauppa on merkittävästi vähemmän suhdanneherkkää.
Siten on arvokkaampaa ansaita 100 miljoonaa siellä kuin 100 miljoonaa LVI-tukkuna ja kummatkin arvokkaampia kuin 100 miljoonaa autokauppiaana.
Siitä huolimatta olen sitä mieltä, että Keskolta on hyvä liike keskittyä teknisen kaupan kasvattamiseen; ensinnäkin Suomen elintarvikekauppa on loppuunaste saturoitu, eikä se hyvällä tahdollakaan voi kasvaa (pidemmän päälle) kansantaloutta nopeammin. Lisäksi Keskon kelpailuedut alalla ovat rajattu kotimaahan - en näe että niitä voisi järkevästi siirtää ulkomaiseen kasvuun, ja en näe Keskon vallihautaa ollenkaan niin syvänä kuin sen monet tuntuvat mieltävän. Kilpailijalla (S-ryhmällä) on itsellään suuri joukko rakenteellisia kilpailuetuja ja viimeaikaiset marginaalit ja pääomantuotot on tehty poikkeuksellisessa tilanteessa ja tulevaisuus investointien kustannuksella (Keskohan on menettänyt markkinaosuuttaan). Kaupan päälle Keskon kannattavuus ei ole välttämättä heijastunut K-kauppiaiden pussiin, eikä keskusliike voi loputtomasti keikuttaa tasapainoa omaksi hyväkseen - kauppiaat heidänkin tavaransa kuitenkin pitkälti myy. Teknisen tukkukaupan kasvunäkymä voi sen sijaan lyhyellä aikavälillä poiketa merkittävästi enemmän yleisestä talouskehityksestä ja kilpailuastelma on Keskolle suotuisampi. Varsinkin Dahl-kaupan jälkeen, heistähän tulee ylivoimaisesti suurin pohjoismainen toimija eikä kukaan muu olisi vastaavasta markkinajohtaja kaikkialla. Toisekseen siinä missä Keskon suoritus Suomen ruokakaupassa on ollut kansainvälisessä vertailussa erinomaista niin tekniikan puolella se on vain hyvää - toisin sanoen on täysin mahdollista, että sitä voi parantaa.
Mitään lupauksia nykyinen strategia tai johto ei tästä anna, mutta kuka tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Onko Keskon Dahlin oston jälkeen heiman keskinkertaisempi yhtiö kuin ilman? Luultavasti on.
Onko Keskon pääomantuotto alhaisempi tulevaisuudessa? Luultavasti on.
Onko Kauppa kuitenkin strategian mukainen ja osakkeenomistajan intresseissä? Luultavasti on.
Siinä pari ajatustani aiheesta.
P.S. Kun sijoitusfoorumilla ollaan ja viestiini sisällytin kaiken tarpeellisen DCF-laskelman tekemiseen niin säästän vaivan niiltä, jotka haluavat sen tuloksen tietää. Luvuillani 2030-vuoden terminaaliarvoksi tulee aika tarkkaan 17.000 MrdEUR. Diskontaten 6,8% tuottovaateella, lisäämällä 5-vuoden osingot ja vähentämällä arviolta 4.000 MEUR velat saadaan (huomioiden n. 600 miljoonan annissa syntyvät 32 miljoonaa uutta osaketta) osakekohtaiseksi arvoksi 19 euroa ja risat. Huomaan taas olevani tarpeeton analyytikko kun markkina on aina kanssani samaa mieltä…
70 tykkäystä
Kaupan ala räväyttää – Näin kuumia lukuja ei ole kirjattu vuosikausiin | Kauppalehti
Joten kuluttajat ovat vihdoin heränneet koomasta Suomessa. Muut Pohjoismaat ovtkin jo aiemmin alkanee elämään normaalisti. Nyt kun Kesko on tehnyt oivan oston laajentaakseen Keskon Pohjoismaiden olennaiseksi rakennuspuolen toimijaksi juuri parhaaseen aikaa, kun kasvu on vihdoin kiihtymässä ja jopa suomessa rakennusala on selkeästi havaittu aloittaneen kasvun. Hienoa, että Keskon johdolla on rohkeutta tehdä mainioita kasvuaskeleita, juuri niin kuin on jo pitkään haluttu. Kesko on toteuttamassa tätä haluttua kasvua ja myös vahvan tilanteensa mukana voi edelleen maksaa hyvää osinkoa.
27 tykkäystä
Linkki maksumuurin takana. Laitatko vähän artikkelin sisältöä. Mitkä ne kuumat luvut siis olivat? (Veikkaan vähittäiskaupan kasvua ja kuluttajien luottamusta).
4 tykkäystä
Tällä viikolla kerrottiin, että kuluttajien luottamusindikaattori nousi kesäkuussa korkeimmilleen sitten helmikuun 2022. Kuluttajat heräävät unestaan, voi päätellä myös kaupan kirjaamista luvuista.
Kaupan liikevaihto kasvoi jo toukokuussa peräti 7,6 prosenttia, laskee Tilastokeskus. Kaupan tila on selvästi parempi kuin vuosi sitten, koska työpäiväkorjattu liikevaihto kasvaa parhaillaan sekä tukku- että vähittäiskaupassa.
Kaupan suurimman toimialan eli tukkukaupan liikevaihto nousi toukokuussa poikkeuksellisen vahvat 11,7 prosenttia. Kun tukku vetää näin kovaa, se kertoo paljon kaupan odotuksista.lähtien. Tammi–kesäkuussa 2026 myynnin kasvu on jatkunut ja osin nopeutunut.
“Positiivisia säteitä näkyy jo”
Kaupalla on takana useita erikoisia vuosia, koska koronapandemia vuonna 2020 ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 lietsoivat epävarmuutta. Vuosi 2026 on kuitenkin käynnistynyt paremmin kuin vuodet 2023–2025.
Päivittäistavarakauppa ry:n (PTY) toimitusjohtaja Tuula Loikkanen arvelee, että kaupan luvut viittaavat kuluttajien vahvistuviin tunnelmiin. Koska päivittäistavarakaupan arvo on tänä vuonna lähes 25 miljardia euroa, suuresta summasta voi päätellä paljon.
“Näin kuuden kuukauden jälkeen voi sanoa, että pieniä positiivisia säteitä näkyy jo. Vuosi 2026 on alkanut paremmin lukemin kuin vuosi 2025”, Loikkanen muotoilee.
“Itse asiassa kaikki kaupan luvut ovat olleet positiivisia viime syksystä lähtien”, hän lisää.
PTY:n tilastoissa sen jäsenyritysten myynti kasvoi tammi–toukokuussa 2,3 prosenttia. Suurmyymälöissä ja supermarketeissa myynnit kasvoivat viime vuodesta 2,8–3,2 prosenttia.
Loikkasen mukaan päivittäistavarakaupassa myynnin maltillinen kasvu kaiken kaikkiaan jatkuu. Enää ei puhuta vain arvosta, vaan myös myynnin määrät kasvavat.
“Myönteinen myyntivolyymi kertoo vielä enemmän kaupan suunnasta”, Loikkanen sanoo.
7 tykkäystä
Jos rekisteröidyt lukijaksi Kauppalehteen saat useimmat artikkelit luetavaksi - ei maksa mitään
2 tykkäystä
Olen rekisteröitynyt ja kirjautunut ja tätä en valitettavasti näe.
Kummallista. Minä kyllä näen, vaikka en maksa mitään - harmi jos et näe. HEH! Ehkä se vaatii K- Plussa jäsenyyden 
2 tykkäystä
Kauppalehdeltä saa ilmaiseksi enää 25 uutista | Kauppalehti
Uudistunut Kauppalehti on ottanut käyttöön maksumuurin. Lehti tarjoaa ilmaiseksi 25 uutista kuukaudessa.
9 tykkäystä
Kiitos tiedosta. ei aiemmin ole asia tullut vastaan. Kun näin pitkäaikaissijoittajana, ei ole niin juuri hetkelliset uutiset olennaisia.
2 tykkäystä
Hyvää ilmaista mainontaa Keskolle
100 tykkäystä
Hieman kyllä harmittaa Keskon porukan puolesta kun tästä revitään otsikoita. Viestinnän porukka lienee keskeyttänyt lomansa “kohun” takia vastaamaan iltalehtien kyselyihin. Toimittajat voisivat itse ottaa selvää miksi näin on käynyt. - Ja siis olivatkin toki ottaneetkin selvää, mutta silti tiedusteltu vielä Keskolta mikä juttu.
Käytettyä kuljetuskalustoa myydään täältä afrikaan ja lähi-itään yleensä teipit poistettuina, mutta joskus niitä jää autoihin kun poisto maksaa eikä ostavaa porukkaa kiinnosta mitä kyljissä lukee. Vastaavia uutisia ja somejulkaisuja on nähty ennenkin missä jonkun firman teipit on jääneet autoon ja ammattikuskit myhäilee kun vanha työajokki on bongattu jostain afrikasta. Tässä tapauksessa mediahuomio on toki tavallista suurempaa.
8 tykkäystä