Itseäni enemmän kyllä kiinnostaisi tietää jääkö tuosta touhusta ( myyjä kerää tuotteet ympäri kauppaa, laskuttaa kassalla ja lastaa kuljetusrobottiin) ainakaan perus S- marketeissa mitään tuottoa viivan alle. Vaikea uskoa että asiakas vaihtaisi toiseen ketjuun jos tuota palvelua ei olisi ja ruokaahan aina pitää jostain ostaa. Ymmärrän tään palvelun vanhusten ja liikuntarajoitteisten lisäpalveluna, mutta laajasti käytettynä palveluna olisi mielenkiintoista tietää mistä tulee se lisä tulokseen viivan alle. Aika työllistävä vaikutus nuorille kyllä…
Olen aikalailla erimieltä siitä, etteikö asiakas vaihtaisi toiseen ruokakauppaan mikäli ei saisi kotiikuljetuspalvelua omasta kaupastaan. Meidän perheessä tilataan välillä Prismasta ja välillä Citymarketista kotiinkuljetus, kerran viikossa. Jos toinen ei palvelua tarjoaisi, tilaisimme vain toisesta.
Yllättävän halpaa tämä palvelu on, käsittääkseni muutaman euron tai korkeintaan 5 euroa per kuljetus. Pieni hinta siitä, että en tarvitse kuluttaa kallista vapaa-aikaani Prisman lihatiskillä tai kassajonossa. Henkilökohtaisesti ruuhkavuosia elävänä en ymmärrä miten siitä voi joku nauttia, keksin aika monta mukavampaa asiaa ajalleni.
Maksan siis ilomielin siitä että tavarat kannetaan kotiovelle josta sitten siirrän ne jääkaappiin. Sitä en osaa sanoa onko tämä kovin kannattavaa S-Ryhmälle tai Keskolle, mutta olen varma, että asiointia siirtyisi kilpailijalle aika merkittävästi, jos toinen näistä lopettaisi kotiinkuljetukset.
Tiedoksi: järjestämme maanantaina 29.9. strategia- ja logistiikkateemaisen sijoittajatilaisuuden, jossa Keskon johto kertoo, miten strategian toteutus on edennyt nyt kun ollaan strategiankauden 2024-2026 puolivälissä.
Tervetuloa linjoille seuraamaan pääjohtaja Jorma Rauhalan ja CFO Anu Hämäläisen puheenvuoroja kello 14.00 alkaen!
Tilaisuuden yhteydessä analyytikoilla ja institutionaalisilla sijoittajilla on mahdollisuus tutustua uuteen teknisen kaupan ja autokaupan logistiikkakeskukseen Onnelaan Hyvinkäällä sekä Keskon ruokakaupan keskusvarastoon Vantaalla. Logistiikkatoimintoja koskevia esityksiä ei tallenneta, mutta niiden esitysmateriaalit tulevat jakoon tilaisuuden jälkeen ja olennaiset asiat kierroksilta nostetaan meidän sijoittajablogiin.
Vaikka noin puolet Keskon liikevaihdosta tulee ruokakaupasta, yhtiön toiminnassa kannattaa kiinnittää huomiota myös muuhun sen Itämeren alueella harjoittamaan liiketoimintaan.
Kesko toimii pikemminkin kaupan alan hankekehittäjänä ja sarjayrityskauppojen tekijänä kuin pelkkänä ruokakauppiaana. Koska uusia päivittäistavarakauppoja ei voi avata loputtomiin, yhtiö on laajentanut määrätietoisesti rauta- ja autokauppaan ja hakee kasvua ennen kaikkea yritysostojen kautta. Nämä ostetut liiketoiminnat integroidaan sitten osaksi Keskon logistiikkajärjestelmiä tms.
Olisi sinänsä mielenkiintoista tietää, onko Keskolla 2020-luvulla tutkittu mahdollisuuksia laajentaa päivittäistavarakaupan puolelle myös ulkomaille. Venäjän bisnekset tällä sektorilla tulivat ja menivät ja staattisessa päivittäistavarakaupassa laajentuminen Itämerenkään alueen maihin ei varmasti ole helppoa. Silti en ihmettelisi, vaikka esim. mahdollisuutta jalkautua S-ryhmän vanavedessä Viroon olisi pohdittu. Ruotsi olisi markkinana myös jännittävä, toki haastava.
Tuskin. Kun Kesko on vetäytynyt kokeilujen jälkeen lähimaiden päivittäistavarakaupasta, eiköhän ne ratkaisut ole tehty pitkän tähtäimen suunnitelmien mukaan.
Näin on. Keskolla ei ole minkäänlaista aikomusta lähteä päivittäistavaroissa Suomen ulkopuolelle.
Aiheeseen littyen, ruotsalainen ICA myi keväällä Baltiassa toimivan Rimi Baltic -ruokakaupan, joka aikoinaan (20v sitten) oli ICAn ja Keskon yhteisyritys. Tuossa olisi ollut Keskolle suhteellisen luonnollinen laajentumismahdollisuus, mutta kuten sanottu, tämä ei ole heidän suunnitelmissaan.
Muistutuksena, että järjestämme tänään sijoittajatilaisuuden, jossa Keskon johto – pääjohtaja Rauhala ja CFO Hämäläinen – kertoo strategian toteutuksen etenemisestä. Tervetuloa linjoille kello 14.00 alkaen: Investor event
Iltalehti oli tehnyt perinteisen ruokakorivertailun syyskuun lopussa Prisman, Lidlin ja K-citymarketin välillä. Kaupat valittiin poikkeuksellisesti pk-seudun ulkopuolelta Riihimäeltä.
32 tuotteen vertailuun valittiin hinnaltaan edullisimmat tuotteet eikä huomiota kiinnitetty tuotteiden laatuun tai alkuperämaahan. Myöskään tarjoushintoja ei huomioita vaan pelkästään normaalihinnat.
Ostoskorien hinnat: Lidl 50,90€, Prisma 52,08 ja K-citymarket 55,48€. Iso osa vertailuun otetuista tuotteista oli hinnaltaan samoja kaikissa kolmessa kaupassa. Isoimmat erot olivat yksittäisissä vihanneksissa kuten tomaatissa (Prisma/Lidl puolan tomaatti 0,99/kg vs K-citymarket hollannin tomaatti 2,49/kg). Ero kauppojen kesken on mielestäni aiempiin vertailuihin nähden pienentynyt. Vertailu myös vahvistaa omia kokemuksiani siitä, että K-citymarkettien tarjouksia hyödyntävä kuluttaja saa todennäköisesti kaikkein edullisimman ruokakorin.
Eihän se ostoskorin loppuhinta kerro paremmasta katteesta vielä mitään. Mutta noin muuten, ostoskorien hintaväli näyttää tuon perusteella mielestäni jo varsin siedettävältä.
Pelkkien ostokorihintojen lisäksi pitää tietenkin huomioida bonuskuviot, jotka ohjaa monia suomalaisia enemmän kuin mihin saatava hyöty antaa perusteet. Kuvaavasti Kyösti Kakkonen kertoi elämäkerrassaan kuinka Tokmannilla myytiin aikoinaan jotain lelua tyyliin kolmanneksen halvemmalla kuin Prismassa (hintaero hatusta heitetty, mutta suuruusluokka siis merkittävä) ja joutui kauan kuuntelemaan ostoksilla olleiden eläkeläisten pähkäilyä, että pitäisikö se käydä kuitenkin ostamassa sieltä Prismasta, kun sieltä saa bonuksia.
Tässä on Juvan kommentit hiljaista aikaa edeltävästä puhelusta ja lisäksi myös sijoittajavierailusta Keskon logistiikkakeskuksiin, johon sisältyi johdon esityksiä.
Yhtiö kertoi näkevänsä pientä piristymistä ruokakaupan osalta ja luottavansa myös rakentamisen ja talotekniikan kaupan käänteen tulevan, joskin se on viivästynyt, kuten yhtiö Q2-raportissa kertoi. Esitykset eivät nähdäksemme sisältäneet oleellista uutta tietoa, emmekä näe tarvetta ennustemuutoksille niiden pohjalta.
K-auton suhteen…Euroopassa ja myös meillä ovat muutamat autotehtaat ovat ottaneet nimiinsä maahantuonnin ja jakelun. Huolto on ulkoistettu. Uusien ja käytetettyjen myynti on siirtynyt nettiin ja suurimmat toimijat alkavat olla nettikauppapaikat. Suomessa. Mikä rooli on K-Autolla jatkossa kivijalka myymälänä? K-Auto on kuitenkin esim. päämerkki VW:n kannalta vain renki. Hyvä puoli on, että varsinkin uusien autojen kauppa on Suomessa niin nappikauppaa, ettei kukaan ulkomailla ole siitä kiinnostunut.
Siinä Kivijalassa on melko usein mm. korjaus- huoltopalvelu toimintaa. Polestaria myytiin vain netissä, mutta vähän kivijalkaa sillekin pukkailee ja Premium brändejä ei myydä myöskään vain netissä, ainakaan vielä. Joo, kyllä meitä markkinan koko ja sijainti suojelee.
K-Plussakortti kerrytti alussa enemmän pisteitä. Sittemmin Kesko siirsi käyttötavaroita myyvät ketjut huonompaan pistetaulukkoon. Lisäksi pisteitä kerryttävät ketjut ovat vähentyneet. Anttila, Kodin Ykkönen, K-kenkä jne. Ilmeisesti Kesko on päättänyt, että korttikisaan S-ryhmän kanssa ei lähdetä. Keskolle riittää kortin tuoma data. Korttia ei nähdä kilpailukeinona niin vahvasti kuin S-ryhmässä. Plussakorttia olisi mahdollista käyttää markkinoinnissa paljon enemmän. Esim. antaa kaksinkertaisia plussapisteitä, arpoa vaikka 100 000 plussapistettä jne.
Päättyneen neljänneksen tärkeimmät uutiset, tapahtumat ja materiaalit on taas koottu meidän sijoittajablogiin. Osari julkaistaantorstaina 30. lokakuuta.
Tämän perusteella voisi päätellä että rautakaupan pohjat on nähty. Yli 55vuotiaat ovat kuitenkin iso ikäryhmä ja ostovoimaa on, lisäksi asioivat nuoria enemmän kivijalkaliikkeissä.
Ei voida. Ensinnäkin tuo kysely ei nähdäkseni kertonut mitään remontti-innon kasvusta, vaan sen laajuudesta tietyssä ikäryhmässä. Toisekseen, eiköhän nuo kotinikkarit ole tähänkin asti ostoksilla käyneet, mulla tapetti- ja naulakaupalla ei vielä RT-puoli kiitoon lähde.
Oma asiansa on vielä sitten se, että tuo taitaa olla se remppareiskojen joukko, joka käy aktiivisimmin Puuilon kaltaisissa kaupoissa. Ammattilaiset saattavat arvostaa enemmän kauppoja, joista löytyy kaikki tarvittava kerralla.