Datakeskuksia jäähdytetään eri tavoin:
- Yksinkertaisimmassa mallissa vettä ei käytetä ollenkaan eli ilmajäähdytys ja ilmalämpöpumput riittävät.
- Datakeskuksella on 1-2 suljetun kierron nestejäähdytyspiiriä joissa sama vesi kiertää putkissa kehää ja jäähdytetään kierrosten välillä tavalla tai toisella, esim. käyttämällä vesiputket kylmän luonnonvesialtaan kautta tai siirtämällä hukkalämpö lämmönvaihtimilla kaukolämpöverkkoon (huom. erillisten piirien vedet eivät sekoitu) - tässäkin mallissa varsinainen vedenkulutus on vähäistä. Suljetun kierron veden on oltava puhdistettua mutta se ei varsinaisesti kulu mihinkään.
- Malli jossa vettä kuluu paljon on sellainen jossa käytetään haihdutusjäähdytystä eli jäähdytystornia. Näissä käytännössä kulutetaan jatkuvasti vesijohtovettä kun vesi höyrystyy ilmaan. Tämän veden on oltava puhdistettua koska muuten mineraalisaostumat, mikrobikasvustot ym. pilaavat laitteiston. Tällaista käytetään nykyisellään paikoissa joissa ei ole joko helppoa tai halpaa tai pakko käyttää kestävämpää ratkaisua eli mennään sieltä missä aita on matalin tai sitä ei ole.
Suomessa esim. Googlen Haminan datakeskus käyttää merivettä jäähdytykseen (toistetaan vielä että se kiertää erillään muusta vedestä) ja jatkossa tarkoitus on siirtää hukkalämpö Haminan kaukolämpöverkkoon. Microsoftin uudet datakeskukset Espoossa, Kirkkonummella ja Vihdissä liitetään myös kaukolämpöön.
Datakeskusten vedenkulutuksesta puhuttaessa toinen ulottuvuus on epäsuora vedenkulutus eli jos konesalia varten rakennetaan esim. lauhdevettä tarvitseva hiilivoimalaitos niin se on sitten oma lukunsa.