Edessä voi olla konsulttien kultakausi. Mutta näin konsulttina itse pidän mahdollisena myös vastakkaista skenaariota: in-house tekeminen yleistyy, kun ison tiimin sijaan yksittäinen henkilö tai kaksi voi toteuttaa kokonaisia projekteja. Ainakin analytiikkapuolella missä itse työskentelen, aletaan olla lähellä sitä tilannetta missä minä pystyisin yksin toteuttamaan projektin johon aiemmin olisi tarvittu 3-4 hengen tiimi. Lyhyemmässä ajassa ja pienemmillä kustannuksilla, koska ns. overhead vähenee mitä vähemmän kokkeja. Asiakasyritysten näkökulmasta yhden kovan luokan tekijän rekrytoimiseen voi olla pienempi kynnys, kuin kokonaisen tiimin. Suomihan on käsittääkseni ainakin analytiikkapuolella siitä poikkeuksellinen markkina, että täällä on paljon vähemmän in-house tekemistä verrattuna isoon maailmaan.
Toisaalta voi myös olla, että koska AI-ajan projektit ovat ajallisesti lyhyempiä, asiakkaat eivät näe rekrytointia edelleenkään yhtä mielekkäänä kuin konsultille maksaminen. Avainhenkilön vaihtaminen on helpompaa silloin, kun se on valmiiksi firman ulkopuolella.
Miksi se pomo/firma ei käyttäisi sitä budjettia jengin tuomiseen taloon tekemään niitä hommia? Melko ilmeistä, että tappavan tehokas in-house R&D -pumppu on pakollinen kilpailuvaltti vähänkään isommalle talolle (riippuen sektorista). Vähemmän tekijöitä kovalla tuottavuudella ja AI-natiivin talon rakentaminen on aika no brainer jos vain osaa ja pystyy. Parempi olisi osata ja pystyä.
Tätä voi pohtia esimerkiksi tämän tapauksen valossa:
Siinä missä menneessä maailmassa IT-talon 10 konsulttia olisvat laskuttaneet 120€/h parin vuoden ajalta, nyt sama homma “hoituu viikonlopussa” (ja joo, tiedän ettei täysin tuotantovalmista ja -integroitua ratkaisua synny tuossa ajassa, mutta mittakaavasta ja muutoksen jyrkkyydestä saa käsityksen).
Tuntilaskutus on ollut menneessä maailmassa hyvä taksimittari tuotetulle arvolle. Mutta nyt tuo taksimittari on mennyt täysin rikki. Miksi mä maksaisin täsmälleen samasta droonihälyttimen lisäarvosta 10 x 120€/h x 7,5h x 220 d x 2 = 3 960 000 €, jos agentti-augmentoitu tiimi tuottaa saman lisäarvon viikonlopussa muutaman satasen token-kulutuksella?
Mihin mä enää tarvitsen ylipäätään läjän konsultteja, kun voin ilman henkilöriskejä yms. ottaa uusia agentteja toteuttamaan samaa tarvetta pienemmillä kuluilla?
Olen kirjoittanut tuhat kertaa, että kyllä asiakkaat tulevaisuudessakin maksavat mieluusti miljoonan ratkaisuista, jotka tuottavat 10 miljoonaa hyötyä. Mutta oikeastaan kellään IT-toimijalla Suomen markkinalla ei ole vastauksia siihen, miten tämä lisäarvo tuotetaan ja perustellaan post-tuntilaskusmaailmassa.
Siksi mä näen pikemminkin massiivisia riskejä, kuin kulta-ajan - ainakin siis nykytoimijoista puhuttaessa. Olen täysin vakuuttunut, että IT-palvelusektorin pelikenttä kirjoitetaan täysin uusiksi. Ei välttämättä tänä tai ensi vuonna, mutta hyvin nopeasti kuitenkin. Ja voittajia alalta tulee tietysti löytymään, mutta en vain ole ollenkaan varma, että ne löytyy esimerkiksi nykyisistä pörssilistatuista taloista. Sen sijaan puhuttaneen tällaisista Agionin kaltaisista täysin uudella tavalla asiat ajattelevista pumpuista, jotka jo nyt demonstroidusti agenttien yms. avulla tekevät tulosta esim. €/FTE-mittarilla ihan eri skaalassa kuin vakiintuneet pelurit.
Juuri tämän vuoksi on onni onnettomuudessa, että Suomessa on tuhansia vasta valmistuneita tai irtisanottuja ihmisiä ottamassa haltuun uuden tavan rakentaa ohjelmistoja.
Näiden ihmisten pitää vain oivaltaa, että he voivat tuoda muutoksen. Vakiintuneet IT-konsultit ovat hitaita. Olkaa nopeampia!
@Mikael_Rautanen, kuinka näet AI-murroksen softayhtiön toimitusjohtajana? Teillähän ohjelmistoliiketoiminta oli viime vuonna 15,7 % liikevaihdosta ja taisi olla kasvun pääajuri ja merkittävä investointikohde.
Jätkät vääntää täällä samasta teemasta viikosta toiseen =D. En malta olla vastaamatta ketjuun.
Tässä on samaan aikaan käynnissä kolme muutosta:
Työ tehostuu valtavaa tahtia, ja monet tehtävät, joita aiemmin piti ihmisen tehdä, ovat nyt automaattisia. Lyhyellä aikavälillä tämä näyttää olevan paskempi juttu junioreille, jotka eivät tahdo löytää ensimmäisiä työpaikkojaan. Toisaalta uskon, että he tulevat olemaan juuri sitä joukkoa jotka tulevat hyötymään eniten pidemmällä aikavälillä.
Yhä useammat projektit, joilla ei aiemmin ollut riittävää bisnescasea, ovat nyt järkeviä toteuttaa. Pari vuotta sitten ei olisi ollut mitään järkeä, että minulla olisi oma assistentti hoitamassa kalenteria ja sähköposteja. Nyt minulla on viisi assistenttia! Uusien projektien määrä räjähtää käsiin. Ne ovat paljon pienempiä kuin ennen (hyvä niin), mutta softakehityksen kokonaiskysyntä kasvaa tosi kovaa tahtia. Todisteina vaikka tässäkin ketjussa jaetut esimerkit Taigan HÄLYTIN-casesta ja Agionin kasvusta — molemmat kertovat samaa tarinaa siitä, että kynnys käynnistää uusi softaprojekti on romahtanut.
Senioritason osaajien kysyntä on jo kasvanut paljon, ja monella osaamisalueella on suoraan sanoen osaajapula. Tämä johtuu siitä, että moni ATK-projekti on aidosti melko kompleksinen. Vaikka uusia projekteja on helppo käynnistää, niiden tulvan integroiminen osaksi olemassa olevaa teknistä setuppia ei ole ollenkaan triviaalia. Salonkelpoiselle arkkitehtuurille ja tuotantokelpoiselle koodille tarvitaan aina osaavat omistajat ja kyvykäs tekninen tiimi.
Me ollaan uusi tulokas tähän IR-softan markkinaan, minkä puolesta näen tämän fantastisena aikana olla rakentamassa liiketoimintaa haastajan roolissa. Teknologiaan liittyvät kynnykset madaltuneet huomattavasti ja samoilla resursseilla saadaan älyttömästi enemmän aikaiseksi. Ketteryys ja nopeus korostuu yli resurssien ja muskelipullistelun. Eikä ole legacyä organisaation rakenteissa tai tuotteissa, mikä vaatisi isompaa resetointia AI-aikaan.
Alalle tulon kynnykset ei kuitenkaan kaikki ratkea. Myynti, verkostojen ja kumppanuuksien rakentaminen, brändi ja luottamus, oikeat ja luotettavat datalähteet, oma data ja niin edelleen. Kovaa työtä tämä vaatii. Me ollaan toki siinä mielessä ”hyvässä” markkinassa, että IR ei ole se nopeimmin muuttuva kategoria joten muutokseen on helpompi reagoida. Olin juuri Lontoossa alan AI-teemaisessa konferenssissa ja siellä puhuttiin lähinnä promptaamisesta. Monet vertikaalit liikkuvat lyhyellä tähtäimellä paljon hitaammin kuin ehkä ulkopuolella odotetaan, ei teknologian haasteiden vaan sääntelyn ja ihmisten takia.
Mutta itse softan merkitys sellaisenaan hämärtyy. Arvo syntyy siitä, mikä ongelma tai prosessi asiakkaalle ratkotaan, usein osana jotain kompleksia setupia mihin liittyy olemassa olevaa teknologiaa ja meitä epätäydellisiä aitoja ihmisiä. Meiltä ei oikeastaan osteta softaa, vaan asiakas haluaa että me hoidetaan jokin viestinnällinen/juridinen/compliance ongelma pois heidän pöydältä. Asiakasta ei oikeastaan hirveästi kiinnosta, ratkotaanko me täällä jokin asia tekoälyllä, Excelillä vai kynällä ja paperilla. Kunhan ratkotaan luotettavasti. Tekoäly tekee siitä (oikein käytettynä ja alan syväosaajien käsissä) helpompaa. Esim AGM on enemmänkin suhteellisen kompleksin juridisen prosessin toimitusvarma läpivienti kuin ohjelmistotuote.
Luulen, että tämä on se todellisuus aika monelle softayhtiölle, mutta erot on varmasti valtavia riippuen toimialasta. Sijoittajat katsoo maailmaa mielestäni vähän mustavalkoisesti tällä hetkellä SaaSapocalypse yms narratiiveineen, mihin on toki helppo lähteä mukaan.
Sitä olen miettinyt pitäisikö nimetä meidän softayksikkö joksikin AI native bumtsibum platformiksi. Jokunen peluri meidän alalla positioi itseään jo tällä narratiivillä (en tiedä halutaanko sillä puhutella asiakkaita vai sijoittajien arvostuskerroinmielikuvaa), vaikka aika perusjuttuja me kaikki pääasiassa oikeasti vielä tehdään, ilman sen suurempaa AI-hohdokkuutta.
Maaliskuussa tämä Tilastokeskuksen laajempi kokonaisuus pysyi kasvussa. Ei mitään koronavuosien kasvua, mutta kuitenkin paremmalla tasolla kuin vaikka vuonna 2024
Netcompany on monella tapaa mielenkiintoinen firma kun katsoo firman historiaa, sekä näitä isoimpia kasvuloikkia. Sekä sitä, minkä tason churn-% (“attrition rate”) on heille hyväksyttävää; ei sillä tavalla siis kulttuuriyhtiö, mutta osoittaa että tällä kaavalla voi tehdä hyvää liiketoimintaa.
Joni on kirjoittanut kattavat kommentit IT-palvelusektorin menosta Q1:llä.
Viime vuoden lopulla näimme IT-palvelusektorilla ensimmäistä kertaa pitkään aikaan positiivisia merkkejä, ja orgaaninen liikevaihto kääntyi pitkästä aikaa kasvuun. Q1’26 ei kuitenkaan vahvistanut tätä käännettä koko sektorilla, vaan yhtiökohtaiset erot kasvoivat entisestään. Näkemyksemme mukaan viime vuosina nähty vaikea markkinatilanne ja tekoälyn luoma markkinamurros erottelee myös aikaisempaa selvemmin sektorin toimijat voittajiin ja häviäjiin.
Frans ja Joni juttelivat vajaa 50 minuuttia IT-palvelusektorin menoista ja meiningeistä
IT‑palvelusektorin Q1’26‑tulokset osoittivat kaksijakoisuutta, kun orgaaninen liikevaihto kääntyi laskuun ja yhtiökohtaiset erot kasvoivat. Analyytikot Frans‑Mikael Rostedt ja Joni Grönqvist keskustelevat videolla IT‑palvelusektorin käänteistä.
Tervetuloa seuraamaan perinteikästä IT-palveluiltaa. Tapahtuma käynnistyy analyytikko Joni Grönqvistin katsauksella ja etenee sektorin yhtiöiden esityksiin.
IT-palveluilta 26.5.2026
Inderes – Joni Grönqvist, analyytikko
Netum – Repe Harmanen, toimitusjohtaja
Siili – Markku Savusalo, vt. toimitusjohtaja
Vincit – Julius Manni, toimitusjohtaja
Digital Workforce – Laura Viita, talousjohtaja
Solteq – Aarne Aktan, toimitusjohtaja
Itsekin olen pähkäillyt samaa asiaa, mutta minulla ei taida kompetenssi riittää. Sain kyllä nappulana suoritettua atk-ajokortin, mutta tuskin osaisin enää edes miinaharavaa pelata.
Jossain vaiheessa päässyt Warren Buffetin ja Charlie Mungerin kehittämä ja popularisoima “Circle of Competence” ajattelumalli unohtumaan, kun olen päämärkänä lätkinyt rahoja it-sektorille.
Nytkin lähemmäs 8% salkusta näissä Pölhölän näppäimistön rämpyttäjissä. (Tieto, Digia, Gofore, Vincint ja Solteq)
Tämän hetken tilanne on se, että Vincint ja Solteq on niin paljon pakkasella, että niissä kiinni enää vain hiluja. Eli ne voi jo henkisesti alaskirjata kokonaan. Ja selkeitä häviäjiä nuo ovat olleet nykyisessä markkinatilanteessa.
Jos nyt pitäisi rahat laittaa vain kahteen näistä kaikista, niin ne yhtiöt olisivat:
Gofore. (Laadukkain it-yhtiö Helsingin pörssistä. Osake on laskenut rajusti, koska laadukkuudesta maksettiin kovia kertoimia ja julkisen sektorin laitettua investointi-hanoja kiinni on tuo lyönyt Goforen näpeille melko rajusti. Aiemminhan Goforella oli suhteellisen suuri osuus noissa julkisenpuolen urakoissa.)
Digia. (Osakekurssi on ollut melkoista mörnimistä jo useamman vuoden, mutta itse yhtiö on ollut jopa hämmentävän tasainen suorittaja tässä varsin kurjassakin markkinatilanteessa. Laaja tarjooma näyttäisi purevan varsin hyvin.
Olen jo muutaman vuoden miettinyt Tiedon painon vähentämistä tai jopa kokonaan pois myymistä, mutta nyt kun vihdoinkin saatiin toimitusjohtaja vaihtoon, niin alkaa näkymään valoa tunnelin päässä.
Rönsyjen divestointeja pidän hyvänä asiana, vaikka ne turhan halvalla taisikin mennä.
Uusi tj vaikuttaa ihan pätevältä.
Osavuosikatsauksien kuuntelu on yhtä mielenkiintoista, kuin kylmän kaurapuuron syöminen.
Tiedon maine yhtiönä tai työnantajana taitaa olla luokkaa “meh” parhaimmillaankin.
Inderesin seurannan päättyminen. Jatkossa pitäisi itse osata päätellä, että meneekö yhtiöllä hyvin vai huonosti.
Laitetaan loppuun kyselyä pystyyn varsinkin it-alalla työskenteleville ja niille, jotka kokevat omaavansa asiasta jonkinlaista kompetenssia.
Onko tekoäly it-alalle…
Positiivinen asia. (Olen lisännyt sektorin painotusta tai vähintään pitänyt sen samana)
Riippuu tietysti firmasta, mutta lähes kaikki Helsingin pörssin IT-palveluyhtiöistä tekevät paljon muutakin kuin koodaamista. Suurin osa työstä liittyy asiakkaiden liiketoiminnan, palveluiden ja organisaatioiden kehittämiseen teknologian avulla. Kyllä asiakkaat tarvitsevat paljon apua esim. tekoälyn hyödyntämisessä. Itse näen tekoäöyn positiivisena asiana IT-alalle. Tosin riippuu yhtiöstä, mutta esim. Goforen tilanteen näen hyvänä.
Osavuosikatsauksien kuuntelu on yhtä mielenkiintoista, kuin kylmän kaurapuuron syöminen.
…
