IT-palvelusektori sijoituskohteena

Itse en suomifirmoihin oikein näe suoria vaikutuksia, lähimpänä digisuvereniteetista hyötyjiä olisi voinut olla Tietoevry kunnes möi konesaliliiketoimintansa pois (nykyisellä nimellä Vivicta, tarjoamaa näemmä termin sovereign IT alla: Sovereign IT services for secure, compliant operations). UpCloud olisi kyllä mielenkiintoinen yhtiö pörssilistattuna.

Tämä suvereniteettipyrkimys on kuitenkin EU:n (ja uskoakseni ihan koko Euroopan) laajuinen ilmiö, joten ei erityistä tarvetta kohdistaa huomiota suomalaisiin firmoihin. Olen itse hieman seurannut ranskalaista OVHcloudia, jonka taustalla olevan OVH GROUPEn kurssi on ottanut alkuvuodesta noin +25 % spurtin. Kun myöhästyin Grönlantiväännön aiheuttamasta pompusta, niin ostin seurantaposition pienemmin reagoineeseen saksalaiseen IONOS Groupiin. Nämä ovat noin 1,3mrd€ ja 3,9mrd€ arvoisia lafkoja. Kumpikin näyttäisi tarjoavan ainakin paperilla oleellisimmat organisaatioiden IT-infran vaatimat ratkaisut, mutta todellista kilpailukykyä Azure/GCP/AWS kanssa on mahdotonta arvioida ilman käytännössä kokeilemista. Ainakin Redditissa sekä OVHcloudin että IONOSin tuki/tekninen asiakaspalvelu on haukuttu lyttyyn, mikä ei ole kriittisiä ympäristöjä hostatessa kovin hyvä asia… Luonnollisesti myös AI-hypessä heiluva, Hollantiin listattu Nebius on yksi eurooppalainen pilvikapasiteetin tarjoaja, joskin painottuu pitkälti GPU-laskentaan.

Eurooppa tuntuu muutenkin olevan jopa pullollaan pienempiä pilvikapasiteetin tarjoajia, joten sijoittajana digisuvereniteetin puolesta betsaaminen ei ole kovin helppoa, etenkään kun suurin osa toimijoista ei ole pörssilistattuja. Ja vaikka OVHGrope ja/tai IONOS sattuisivatkin alkaa kasvamaan merkittävästi, niin akuutti globaali muistipula voi tuottaa vielä merkittävämpiä kannattavuushaasteita niin käyttömuistin (RAM) kuin tallennustilankin osalta. Arvelen itse että jopa jenkkien hyperscalerit ovat tänä vuonna ongelmissa näiden komponenttikustannusten kanssa. Toisaalta eurokilpailijat tarjoavat perinteistä IaaS-kapasiteettia ennestään paljon halvemmalla kuin hyperscalerit (mikä lienee osin perusteltua hyperscalereiden ominaisuuksilla), joten raa’an kapasiteetin suhteen hinnalla olisi yhä varaa kilpailla. Ohessa ChatGPT nopea tiivistys tyypillisen esimerkkivirtuaalikoneen (eli yksi palvelin) hinnoittelusta eri tarjoajilta:

Onkohan foorumilla parempaa ketjua keskustelulle pilvipalveluiden tarjoajista? Tämä aihe tulee todennäköisesti Trumpin sekoiluista nousemaan enemmänkin pinnalle, ja itsellänikin olisi siihen annettavaa. Rajuna esimerkkinä US-riippuvuuden riskeistä jo lähes vuoden takainen kansainvälisen tuomioistuimen tuomareiden case, jossa Trumpin pakotteilla väitetysti suljettiin virkamiehen sähkoposti: Microsoft allegedly blocked the email of the Chief Prosecutor of the International Criminal Court | Digital Watch Observatory . Microsoft on kiistänyt väitteen, mutta todistusti presidentin mahtikäskyllä on onnistuttu poistamaan toisen tuomarin Amazon, AirBnB ja PayPalin tilit: Trump kosti tuomarille, joka haluaa Benjamin Netanjahun oikeuteen sotarikoksista - Ilta-Sanomat

14 tykkäystä

Kasvussa pysytään, mutta ei aivan niin railakasta kasvua marras-joulukuu kuin muutama aiempi kuukausi.

Jos katsotaan ei-työpäiväkorjattuna, euromääräisesti hyvää kasvua myös joulukuussa. Joulukuun sijoittuminen ja työpäivinä pidetyt vapaat sekoittanevat vertailua vuosittain melkoisen paljon.

10 tykkäystä

Meillä kävi syksyllä vetämässä tekoälytyöpajaa Agioninin edustaja. Hän kehaisi, että Valtiokonttori olisi ottanut “parin hengen” Agionin ja heidän agenttifarmin kilpailutuksessa legioonan kokoisten haastajien sijaan. Olen pitkin syksyä ja talvea välillä yrittänyt etsiä tätä virallisista lähteistä, onnistumatta eeppisen Hilma-sivuston hakutoiminnoissa.

Nyt löysin kuitenkin tämän pienen uutisen:

Tai tämä:

En tiedä, onko Agion tuossa oikeasti yksin ja moniko kehittää, mutta jos väite parin hengen iskutiimistä plus agenttifarmi piti sinne päinkään paikkaansa pistää se miettimään it-palveluyhtiöiden lukuisia rivistöjä tekijöitä.

Olisi mielenkiintoista kuulla alan ihmisiltä kommentteja. Onko tämä tavallista bisnesarkea vai onko Agion ensimmäisiä esimerkkejä alan uusista pienistä disruptoijista?

13 tykkäystä

Väärä sivusto. Tuo Valtiokonttorin 28k€ hankinta Agionilta löytyy tutkihankintoja.fi palvelusta: Tutki hankintoja - huoltokatko. Noin pieni hankinta lienee mennyt suorahankintana tai minikilpailutuksena eikä siksi näy Hilmassa.

Ymmärrykseni ylläolevista linkeistä ja muuten Agionin perustaja Alasaarelaa tuntevana on siis se, että eivät varsinaisesti ole disruptoimassa IT-konsultointia vaan edistämässä erityisesti julkishallinnon ja asiantuntijaorganisaatioiden tietotyöläisten tuottavuutta agenttifarmiratkaisuillaan. Toki loikka on lyhyt siihen, että myös omat konsultointitoimitukset tosiaan onnistuvat murto-osalla tavanomaisesta ihmistyövoimasta.

Mitä tulee näihin agenttifarmeihin, niin eivät todella ole näiden järeiden vanhojen (IT-)konsulttitoimijoiden BAU:ta, mutta uudet AI-ajan toimijat Suomesas ja maailmalla ovat rakentaneet firmansa AI:n ympärille from ground up. Agenttifarmin rakentaminen ei edes nykyisin ole mikään jäätävä temppu (n8n:n ja vastaavien kaltaiset alustat pitää tästä huolen), mutta ihmisvetoista liiketoimintamallia ja -kulttuuria ei ole helppo muuttaa näissä etabloituneissa konsulttitaloissa.

Agionin Alasaarelan esiintyminen Puheenaihe-podissa on kohtalaisen mielenkiintoista katsottavaa, jos agenttifarmit kiinnostelee enemmänkin:

14 tykkäystä

Iltapäivällä julkaistava pohjoismaisen IT-palvelusektorin tuloskauden avaava Digian tulos tulee olemaan erittäin mielenkiintoinen:

  • Yhtiö on merkittävä toimija Suomen yksityisellä ja julkisella sektorilla, jonka takia näkymät ovat erityisen mielenkiintoiset.
  • Kannattavuus tulee oletettavasti olemaan erittäin hyvä, koska negaria ei ole kuulunut. Yleisesti yhtiön heikon syklin suhteellinen kehitys on ollut sektorin parasta. Onko hyvän kehityksen jatkolle edellytykset?
  • Yhtiö vaikuttaa olevan yksi sektorin johtavista tekoälytoimijoista (hyvin aikaista arvioida johtavia toimijoita). Alkaako tämä näkyä luvuissa? Tulevia voittajia on yhä erittäin vaikea ennustaa.
  • Yhtiö julkaisee todennäköisesti uuden strategian ja tavoitteet vuosille 2026-2028, kun edellinen kausi tuli päätökseen

@Joni_Gronqvist kommentoi tulosta suorilta tuloslivessä

Ennakkokommentti

Maailmalla softayhtiöiden karsastus on näkynyt myös IT-palveluyhtiöissä. Tässä globaaleista suurista toimijoista Accenturen, CGI:n, Globantin ja Endavan NTM EV/EBIT- arvostukset (NTM= Next Tvelwe Months). Historiassa yhtiöt ovat nauttineet korkeista arvostustasoista (pois lukien CGI), mutta nyt vain Accenture pääsee enää yli EV/EBIT 10x tasolle.

14 tykkäystä

Mihin tämä perustuu? Mutta kyllä, hyvin mielenkiintoinen on tulos.

4 tykkäystä

Huom. tässä vaikuttaa. Minusta tällä hetkellä on todellisuudessa mahdoton sanoa kuka on johtava ja kuka ei. Kuitenkin perustuen yhtiön kommunikointiin, omaan perstuntumaan ja tähän kommenttiin Q3-raportista, että myynnistä 15 % oli tekoälyratkaisuja sopimusarvolla mitattuna niin sanoisin, ettei yhtiö ainakaan merkittävästi ole jäljessä muita sektorin toimijoita. Tässä toki ei voi tietää mikä lasketaan tekoälyratkaisuksi, mutta historiassa Digia on ollut melko konservatiivinen kommunikoinnissaan.

13 tykkäystä

Digian sivuille olevat AI toteutukset ei oikein vakuuta. Vaikea nähdä edelläkävijänä noilla referensseillä.

Mitkä yhtiöt ovat mielestäsi AI:n edelläkävijöitä?

Kuten myös sanoin, että tässä kohtaa on hyvin vaikea sanoa kuka on johtava ja kuka ei. Tilanteet tulevat myös muuttumaan nopeasti jatkossa.

5 tykkäystä

Franco, tuo on maraton juoksukisa, jossa takana on ekat 2 kilometriä. Kaikki lähti samalta viivalta liikkeelle, kaikilla oli samat kengät ja varusteet käytössä ja suurinpiirteinen yhtä vahva treenitausta. Aika hankala tosiaan veikata voittajaa. AI on tasa-arvoisin teknologiamullistus, mitä koskaan on ollut.

11 tykkäystä

Oma näkemys on, että AI kisan voittaja on asiakas. Jokainen IT-talo tulee hyödyntämään AI:ta kehityksessään. Vähemmällä saadaan tehtyä enemmän. Lopulta kilpailu ajaa hyödyt asiakkaille.

13 tykkäystä

Minusta kysymys on konsulttiskenessä miltei rakenteellisesti väärä. Konsultit ratkaisevat jo tunnettuja ja hyvin määriteltyjä ongelmia, eivät innovoi tulevaisuuden teknologisia ratkaisuja. Edelläkävijyys tekoälyssä on hattaranmakuista visiohöttöä, ei varsinaista teknologista asiantuntijuutta. Käytännössä kykyä saada asiakkaita ostamaan melko samoja palveluita kuin ennenkin, joihin sitten kuitenkin pultataan OpenAI:n ja Nvidian logot. Molemmat osapuolet voivat kehua tällöin edelläkävijyyttään. Linus Torvaldsin sanoin, 90% markkinointia, 10% teknologiaa.

Edelläkävijät tulevat jostain ihan muualta, ja tämä ala seuraa perässä. Haaste on konsultti-Suomelle osin rakenteellinen.

Jos puhutaan tästä markkinoinnista, Siili on saanut asiassa hyvää näkyvyyttä, ja se voi ehkä näkyä liikevaihdossakin. Erityisosaamisesta en ole nähnyt merkkejä.

8 tykkäystä

Hyvin pitkälti samaa mieltä tästä Harri, mitä koitin myös avata lyhyillä kommenteillani :smiley:

Näin osakesijoittajan näkökulmasta tilanteen tekee hyvin mielenkiintoiseksi se, että osakemarkkinat hinnoittelevat käytännössä monissa konsulttitaloissa ja softafirmoissa jyrkänteeltä alasjuoksua lähivuosina, minkä takia on oleellista miettiä kuka pysyy kisassa mukana ja kuka ei. Taikka sitten nyt on historiallisen hyviä ostopaikkoja tarjolla.

@exai Tämä on ihan oleellinen näkökulma. Uskoisin, että asiakkaiden rima konsulttiyrityksille tulee olemaan korkeampi kuin aiemmin, kun asiakastarpeen pääasiallinen ajuri (isossa kuvassa) ei ole valtava osaajapula. Ainakin lähivuosina tulee hyvin todennäköisesti pätemään edelleen se tosiasia, että parhaimmat kehittäjät ovat todella montaa kertaa tehokkaampia kuin keskivertokehittäjät. Tämä tukisi niiden konsulttiyritysten arvonluontia asiakkaalle, jotka kykenevät näitä tekijöitä rekrytoimaan ja pitämään. Tekoäly voi toki teoriassa keskiarvoistaa kehittäjiä, mutta ainakin tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että sitä parhaiten hyödyntää osaavat kehittäjät ovat ennemminkin kasvattaneet eroa keskivertotekijään.

10 tykkäystä

Edelläkävijyys-puhe on varmaan enemmän markkinointia. Itse sijoitin Digiaan koska näen että sillä on hyvät edellytykset olla suurempien toimijoiden kuten julkisen hallinnon “hovihankkija” jonka puoleen käännytään kun halutaan ottaa tekoälyä käyttöön organisaatiossa. Tämä on niitä harvoja asioita joihin julkisella puolella on saatavissa tai löydettävissä mitään kehittämisrahaa. Traficomin kaltainen referenssi on tässä hyvä, koska Traficom pyrkii itse profiloitumaan virastokentässä tekoälypioneerina ja sillä on myös nyt merkittävä rooli tekoälyä valvovana viranomaisena. edit: Tarkennetaan vielä että Digia ei ole tiettävästi Traficomissa vielä tehnyt nimenomaista AI-työtä, mutta Traficomilla ja Digialla on muuten isoja IT-kumppanuuksia. Mutta AI-puolella on myös isoja julkkarireferenssejä kuten PV.

9 tykkäystä

Edelläkävijöitä ovat ne, jotka tekevät täysin uudenlaisella workflowlla tuotantoon kelpaavia järjestelmiä esim. spec-driven developmenttia oikeasti hyödyntäen.

Hyvä pointti! Tasataan kaikkien yritysten arvostus samaan lukuun 100, ja lähdetään uudestaan skabaamaan :smiley:

Tekoälyn pelko painaa ohjelmistoyhtiöitä – ”mikrohysteria”

Sijoittajat myyvät ohjelmisto-osakkeita ennätystahtiin, kun uudet tekoälytyökalut uhkaavat horjuttaa SaaS-yhtiöiden liiketoimintamalleja.

Teknologiajohto yrittää rauhoitella markkinoita

Suurten teknologiayhtiöiden johtajat ovat yrittäneet hillitä paniikkia. Nvidian toimitusjohtaja Jensen Huang kutsui ajatusta ohjelmistoalan korvaamisesta tekoälyllä ”maailman epäloogisimmaksi asiaksi”. Hänen mukaansa tekoäly tulee käyttämään ja parantamaan olemassa olevia ohjelmistotyökaluja, ei korvaamaan niitä.

Arm Holdingsin toimitusjohtaja Rene Haas puhui Financial Timesille ”mikrohysteriasta” ja totesi, että tekoälyn yrityskäyttö on yhä alkuvaiheessa eikä vielä massiivisesti mullistavaa.

ServiceNow’n toimitusjohtaja Bill McDermott sanoi tulosjulkistuksen yhteydessä markkinoiden huolien olevan perusteettomia. Hänen mukaansa yhtiön tuotteet toimivat ”semanttisena kerroksena, joka tekee tekoälystä kaikkialla läsnä olevaa yrityksissä”. Entinen DocuSignin toimitusjohtaja Dan Springer puolestaan arvioi, ettei ole vielä nähnyt tekoälytuotetta, joka pystyisi korvaamaan ServiceNow’n tarjoaman.

Myös Salesforcen toimitusjohtaja Marc Benioff on korostanut yhtiön kilpailuetua: asiakkaiden data ja olemassa olevat asiakassuhteet luovat hänen mukaansa vallihautan, jota tekoäly ei helposti murra.

Analyytikot jakautuneet kahteen leiriin

Markkinakommentaattorit ovat jakautuneet selvästi. J.P. Morganin yhdysvaltalaisen yritysohjelmistotutkimuksen johtaja Mark Murphy piti ”epäloogisena loikkana” päätellä Claude Cowork -lisäosista, että jokainen yritys rakentaisi räätälöityjä tuotteita korvaamaan koko yritysohjelmistopinon.

Hänen kollegansa Toby Ogg kuvasi tilannetta ytimekkäämmin: ohjelmistosektoria ei vain pidetä syyllisenä ennen todisteiden keräämistä, vaan se on jo tuomittu ennen oikeudenkäyntiä.

Varovaisemman näkökulman tarjosi LPL Financialin osaketutkimuksen johtaja Thomas Shipp. Hänen mukaansa tekoäly lisää kilpailua, hinnoittelupainetta ja kaventaa kilpailuetuja, mikä tekee ohjelmistoyhtiöiden arvonmäärityksestä aiempaa vaikeampaa.

Konsulttiyhtiö Constellation Research arvioi, ettei kyse ole ohjelmistoalan kuoliniskusta, vaan huolesta, että tekoäly voi painaa yhtiöiden katteita ja rajoittaa hinnoitteluvoimaa. Futurum Groupin analyytikko Rolf Bulk totesi CNBC:lle, että tekoäly todennäköisesti syö osan SaaS-liikevaihdosta, mutta kriittisiä yrityssovelluksia tarjoavilla yhtiöillä kuten Oraclella on yhä perusteltu asema markkinoilla.

10 tykkäystä

Vähän edustaisin maallikkonäkemystä - ja todellakin vastoin sen parempaa tietoa - että voittajat lähinnä kehittävät osaajia sen sijaan että pyrkisivät mahdollisimman paljon hankkimaan heitä. Ja että ne kovimmat osaajat näissä voittajissa tekisivät lähinnä yrityksen sisäistä kehitys- ja koulutustyötä sen sijaan että toimisivat asiakasrajapinnassa - kun alaa disruptoiva murros on päällä.

“Investointi” tässä vaiheessa olisi ennen muuta sitä, kuinka paljon effortista laitetaan tähän sanoisiko nyt vaikka vanhahtavasti “menetelmäkehitykseen”: seuraamaan, tutkimaan, testaamaan, hankkimaan, soveltamaan, jalostamaan ja sitten määrittelemään, jalkauttamaan, ohjeistamaan, kouluttamaan - sekä jatkuvasti laajentamaan sekä päivittämään.

Ja tämä vielä ideaalisesti monessa tasossa, missä ihan ytimessä olisi kaikille yhteiset ja sitten tähän liittyisi toiminto/toimiala/asiakasryhmä -kohtainen soveltava työ.

Tottakai sitten mitä kovempia guruja yrityksellä on käytössään, sitä nopeammin ja fiksummin se pystyy muuttumaan. Mutta ehkäpä kuitenkin vielä oleellisempaa, paljonko yritys voi/ymmärtää tähän satsata.

Jos taas palveluyritys keskittyy kilpailemaan “5000 riviä päivässä sooloilijoista” tavoitteenaan kaupata heitä asiakasrajapinnassa, niin ainakin oman maallikkomutun pohjalta metsään helposti menee. Tai jos ei mene metsään, niin sitten näkyvät vain perävalot, kun nämä gurut siirtyvät suoraan asiakkaiden palkka/alihankinta -listoille.

Ja varmastikin tätä kaikkea pitkälti johtavat CTO:t ovat paljon vartijoita. Auta armias firmoja, missä CTO ei pysy kelkassa.

3 tykkäystä

Koodauksen ulkoistus voi olla paineessa AI:n takia. Ei vaan tarvita niin paljon käsipareja. Ai koodarista ei makseta paljon enempää jos tasa-arvoista ja kaikilla samat AI työkalut tai AI työkaluntoimittajalle menee osansa.

https://x.com/oguzerkan/status/2020025470784352727

1 tykkäys

On kyllä mielenkiintoista nähdä mihin tämä menee. Osaava kaveri vastaa kehitystiimiä noitten työkalujen ansiosta, mutta mihin tämä johtaa taloudellisesti?

Skenaario 1: tehdään yhteensä suunnilleen samanverran asoita ( tekniikan kehityksessä tästä on monia esimerkkejä ), vähemmän käsipareja tarvitaan, ylitarjonta koodareista - ostajan markkinat ja tekijät isoja häviäjiä - mutta vaikea sanoa onko markkina tehokas siinä mielessä että loppuasiakkaat säästävät?

Skenaario 2: enemmän asioita tehdään, ja tällöin ehkä konsulttitalot jatkavat nykymallilla, mahdollisesti asiakkaille tulee säästöä ( jos tehokkaampi työ samalla tuntilaskutuksella näkyy sinne asti )

Skenaario 3: low/no code kamat lyövät läpi ja tehtiin asioita miten paljon vain, koodari konsulttien osuus laskee ja sekä talot että tekijät ongelmissa.

AI hype ehkä edustaa enemmän tuota kakkos vaihtoehtoa, mutta onko se pidemmällä tähtäimellä realistista? En osaa sanoa. Oma veikkaukseni on että helpot asiat johtaa tohon kolmoseen ja vaikeampiin tarvitaan edelleen ammattitaitoa, mutta vähenevä osa kakusta.

Joten itse sijoittaisin johonkin ( luultavasti uusiin ) AI first tuote- tai konsulttilafkoihin, enkä nykyisiin penkillämmittäjävuokraamoihin.

8 tykkäystä