IT-palvelusektori sijoituskohteena

Teille jotka ihmettelette Codemenin halpoja tuntihintoja: Codemen pystyy tarjoamaan näin halpoja hintoja siksi, koska he eivät maksa sovittuja korvauksia sopimusten mukaisesti tekijöiden suuntaan.

Minulla ei ole tästä henkilökohtaista kokemusta, mutta Codemenin maksuhaluttomuus on ollut yksi suurimmista keskusteluaiheista Suomen IT-freelancerien piireissä tänä vuonna. Lukuisat eri freelancerit ovat vahvistaneet asian eikä Codemen ole sitä kiistänyt.

Kuvitteellinen esimerkki: välität loppuasiakkaalle 10 freelanceriä sopimuksella jossa asiakkaan tuntihinta on 55 e/h ja freelancerille maksettava tuntihinta on 50 e/h. Laskutat asiakkaita, mutta et maksa freelancerien laskuja ensimmäisen, toisen, etkä kymmenennen yhteydenoton jälkeen. Laskelmoit, mitkä freelancerit lopettavat työnteon ja/tai haastavat sinut oikeuteen, ja maksat lopulta heidän laskunsa (myöhässä, ilman viivästyskorkoja). Kymmenen freelancerin joukkoon mahtuu varmasti joku onneton tapaus joka syystä tai toisesta ei puolusta itseään, vaan tekee monta kuukautta töitä ilman minkäänlaista korvausta, ja lopulta yksinkertaisesti vaihtaa projektia tai työpaikkaa ja jättää laskut perimättä. Jos tältä freelanceriltä jää perimättä esimerkiksi 50 000 euron edestä laskuja, sillähän saadaan toimintaa kannattavaksi. – Kuvitteellinen esimerkki päättyy –

Näin Suomessa voitetaan julkkarikilpailutuksia.

21 tykkäystä

Tässä on Jonin kattavat kommentit IT-palvelusektorista ja sen Q2:sta. :slight_smile:

IT-palvelusektorin Q2-tuloskauteen lähdettiin varovaisissa, joskin käännettä odottavissa tunnelmissa. Tosiasiassa tilanne kehittyi kuitenkin jopa aikaisempaa heikommaksi, kun liikevaihto laski aikaisempaa ja odotuksiamme enemmän sekä kannattavuus pysyi edelleen hyvinkin heikolla tasolla. IT-palvelusektorin parhaisiin suorituksiin lanseeraamallamme 20-säännöllä mitattuna ylsivät Digia ja Digital Workforce, mikä on syklien yli katsovassa haarukassamme kuitenkin heikko suoritus.

3 tykkäystä

Ilon päivä, kun Inderes on päivittänyt IT-palvelyhtiöiden katsauksen. Tiimi tekee kyllä tosi hyvää duunia näiden rapsojen kanssa ja iso hatunnosto sille, miten hyvin heillä on hanskassa näiden kaikkien yhtiöiden luvut.

”Ikuisena optimistina” minun silmissäni data ja tulkinta eroaa muutamilta osin.

“IT-palvelusektorin Q2-tuloskausi oli odotettua heikompi, kun liikevaihto laski ja kannattavuus pysyi heikkona.”

Tämä ei sinänsä yllättänyt, vaikka toivoinkin että tuo Q1 alkanut pieni ylävire olisi jatkunut. Todellisuudessahan markkina ajoi juuri neljänteen kriisiin kevään aikana, kun USA:n tullisekoilut sotkivat taas pelit. Vaikka tullit eivät juuri Q2 aikana moneenkaan yhtiöön tai toimialaan vaikuttaneet, se vaikutti just siihen mikä sattui eniten juuri IT-yhtiöihin → epävarmuuden jatkumiseen. Tilanne jossa markkinan pelisäännöt eivät ole ihan selviä ja eletään epävarmuudessa - on pahinta myrkkyä IT investoinneille, joita usein voi lykätä hieman eteenpäin. ’Fog’ tai sumu on se pahin tila. Pitää tietää suunta ja säännöt, jotta yhtiöt uskaltavat investoida monivuotisiin hankkeisiin.

“Odotamme IT-palvelusektorin suorituksen olevan edelleen heikkoa vuonna 2025..”

Tämä on totta vain niin kauan kuin markkinoiden suunta (tai visio) puuttuu. Kaava on selvä: kriisi + investoinnit + visio = kasvu. Ensimmäiset kaksi meillä jo on, mutta kun visio sanoitetaan, käänne voi olla nopeampi kuin ennusteissa nyt odotetaan. Kun mä katson samaa dataa, mitä Joni katsoo, näen, että liikevaihdon osalta alamäki on taittunut ja ollaan noin vuosi oltu samalla tasolla. Yhtiöt kuitenkin näkevät jotain merkkejä paremmista, koska kun katsoo graafia henkilöstömäärän muutoksista (Oma henkilöstö, muutos % Q/Q) → suunta on ollut ylöspäin ja liikutaan nollan tasolla. Isot dropit ovat yli vuoden takanapäin.

”Markkinatilanne on vaikea, ja ylikapasiteetista johtuva hintakilpailu luo painetta kannattavuuksiin. Tekoälyosaaminen erottelee voittajat ja häviäjät, ja vahvat asiakassuhteet ovat avainasemassa menestyksessä.”

Tässä on 3 väittämää ja yksi paradoksi.

  1. AI ei vähennä kysyntää, vaan lisää sitä. Copilot ja vastaavat työkalut tekevät jokaisesta (vähintään ”vibe”) koodarin. Helppo koodi automatisoituu, mutta vaikeat ongelmat – integraatiot, arkkitehtuuri, AI-avusteinen kehitys – kasvattavat kysyntää kokeneille osaajille. Koodin määrä ei vähene vaan kasvaa, tällöin kasvaa myös tarve osaajille ja kumppaneille.

  2. Lyhyellä aikavälillä kapasiteettia on varmasti ollut liikaa saatavilla, mistä kertovat useat keväällä olleet muutosneuvottelut. Aika usein näissä on nähty, että backofficea ja penkkiä trimmataan - optimoidaan yhtiön tuloksentekokykyä, kun tulevaisuus on epävarma ja maalit ovat varpeiden kynsien edessä.

  3. Vahvat asiakassuhteet ovat avainasemassa kun pullonkaula on kysyntä, tällaisessa maailmassa on eletty nyt 3 vuotta ja eletään kunnes kysyntä on suurempi kuin tarjonta. En usko, että tämä tulevaisuus on välttämättä kovin kaukana edessä. Mikäli näin käy, kääntyy taas voimasuhteet ympäri ja devareista tulee jälleen rockitähtiä. Montakohan tekoälytöntä softaa markkinalta löytyy, jotka odottavat juuri omaa rock tähteään tekemään siitä modernin?

“Lyhyellä aikavälillä kilpailutilanne pysyy kireänä, mutta odotamme talouskehityksen asteittaista vahvistumista, mikä voi parantaa kysyntänäkymiä. Selkeää piristymistä ei kuitenkaan ole vielä näköpiirissä.”

Tämä on koko mysteeri. Data kertoo, että henkilöstömäärien Q/Q muutos on jo kääntynyt jo parempaan, WUI indeksi näyttää epävarmuuden olevan laskussa ja investointien lasku hidastuu (lukuunottamatta julkkaria, jossa kaikki on nyt hakusessa). Nämä kertovat kyllä itselle kuvaa siitä, että selkeät positiiviset trendit on markkinan osalta jo nähtävissä, vaikka se ei vielä ATK yhtiöiden tuloslaskelmissa näy.

Historia kertoo, että odota-optio menettää arvonsa: jossain vaiheessa päätöksiä ei voi enää lykätä ilman, että kustannus kasvaa. Oliko tässä Q2:lla nyt taustalla tuo tullisekoilu ja siitä johtuva hengityksen pidättely? Voisiko toipuminen olla jo käynnissä – me vain emme vielä näe sitä reaaliajassa?

Joka tapauksessa edessä on jännittävä syksy!

40 tykkäystä

Nyt on saatu kuukausiraportointia tekevien Wittedin ja Goforen elokuun luvut. Olisipa mahtavaa jos näitä yhtiöitä olisi useampikin niin saisi paremman tatsia siitä, miten kesä alalla meni - vink vink muille yhtiöille.

Mun silmissä kesä näyttää suhteellisen normaalilta kummassakin yhtiössä. Heinäkuussa lomaillaan ja jotain projekteja tuppaa päättymään ja tulemaan silloin valmiiksi (toisaalta uusia alkaa usein kesätauon jälkeen). Elokuu on vähän lyhyt kuukausi, erityisesti jos bisneksestä merkittävä osa on kv-bisnestä, jossa lomakausi on vahvemmin elokuussa. Näistä kummallakin yhtiöllä on merkittävää kv-bisnestä.

Minusta on kans tosi hyvä, että noi asiantuntijamäärät ovat osa raportointia. Niistä näkee hyvin trendin muutoksia ja niistä pystyy pointtamaan mitä on milloinkin tapahtunut. Esim. Hyvät myyntikuukaudet ja toisaalta muutosneuvotteluiden kaltaiset toimet. Tästä datasta näkee heti kun laittaa sen taulukkoon, että kesän ”tarina jää kesken”, eli ennen syyskuuta ei pysty sanomaan millä tasolla yhtiöt todellisuudessa ovat menossa. Kuukauden päästä tiedetään enemmän.

Mitä jään odottamaan näiden jälkeen Q3 rapsoista on että tuleeko trendi asettumaan kesää edeltäneelle tasolle, heikommaksi tai paremmaksi. Toivon, että sekä Witted ja Gofore tekevät loistavat syyskuukaudet!

Uskoisin, että alan kannalta keskeistä olisi, että markkinan epävarmuus laskisi edelleen. ATK hankinnat ovat monivuotisia investointeja, joiden tekeminen on erityisen vaikeaa suurten epävarmuuksien aikana. ”Venäjä hyökkäsi Puolaan” tyyppiset uutiset ovat myrkkyjä, kun taas ”Korot pysyivät samalla tasolla” luovat varmuutta.

Saataisiinko me jotenkin kannustettua muutkin yhtiöt kuukausiraportointiin? Näitä on kiva seurata.

(Edit: ekan figuurin luvut pomppi, koitin fiksata)

25 tykkäystä

Joni ja Frans ovat kirjoitelleet Pohjoismaisen IT-palvelusektorin toisen kvartaalin menosta. :slight_smile:

Muissa Pohjoismaissa orgaaninen liikevaihdon kehitys kääntyi laskuun, ja kannattavuudet heikkenivät Q2:lla. Näin myös 20-säännöllä tarkasteltuna IT-palvelumarkkinan tilanne näyttää yhä selvästi haastavalta, kun vain yksi yhtiö ylsi hyvään ja kaksi tyydyttävään suoritukseen. Tarkemmin maantieteellisesti tarkasteltuna tanskalaiset yhtiöt ylsivät sektorin sisällä parhaimpiin suorituksiin. Suomessa ja Ruotsissa markkinatilanne on edelleen vaikeampi, ja Norjassa tilanne vaikuttaa myös hieman heikentyneen, kun tarkastellaan yhtiöiden suorituksia. Tanskassakaan tilanne ei kuitenkaan ole selkeä, sillä useammalla yhtiöllä oli haasteita myös siellä. Julkaisimme aikaisemmin Suomen listatun IT-palvelusektorin Q2-yhteenvedon.

4 tykkäystä

Accenture julkaisi juuri Q4 FY25 -tuloksen. Ihan hyvät luvut nähdäkseni, joskin AI-murroksen aiheuttamat uudelleenjärjestelykulut ja Yhdysvaltain liittovaltion säästötoimet painavat lähiaikojen näkymiä.

Voitonjakoa on luvassa alkaneella tilikaudella >$9.3 miljardia eli tilikauden osingot ja omien ostot yhteensä reilut 6% tämän hetkisestä markkina-arvosta.

Nyt käynnissä olevan Q1 FY26 -kvartaalin ja koko tilikauden FY26 ohjeistus:

Earnings presentation PDF: https://investor.accenture.com/~/media/Files/A/Accenture-IR-V3/quarterly-earnings/2025/q4-fy-25/acn-fourth-quarter-fiscal-2025-earnings-presentation.pdf

Earnings release PDF: https://investor.accenture.com/~/media/Files/A/Accenture-IR-V3/quarterly-earnings/2025/q4-fy-25/acn-fourth-quarter-fiscal-2025-earnings-release.pdf

Reutersin uutinen: https://www.reuters.com/business/accenture-posts-fourth-quarter-revenue-above-estimates-2025-09-25/

Edit: Osakkeen kurssihan on laskenut helmikuun huipuista n. 40% ja euromääräisesti vielä enemmän. Premarketin perusteella lasku jatkuu. :rocketdown:

11 tykkäystä

Olen miettinyt, onkohan 2010-luvun kannattavuudet Suomessa olleet poikkeuksellisen hyviä? Pitäisikö Rule of 20 olla pikemminkin rule of 10, koska paljon suuremmassa Saksan it-palvelumarkkinassa ~5 % EBITA-marginaali vaikuttaa olevan normi, ei pohjoismainen ”vajaa kymppi”. Jos ala kasvaa nimellisen BKT:n vauhtia 3-5 %, olisi kymppi normaali hyvä suoritus. :face_with_raised_eyebrow:

17 tykkäystä

IT-palvelusyklin pohjalla tuollainen ajattelu on hyvin ymmärrettävää. Vastaava pohja nähtiin 1990-luvun alussa. Ja sitten tuli Nokia.

Mutta muistetaan, että Saksa ei ole kuuluisa digitalisaation kärkimaana. Saksan velkajarrun höllääminen ja muutkin puolustukselliset investoinnit tulevat nostamaan Suomessakin uusia teollisia (ja palvelu) yhtiöitä kasvuun. Siellä tulee olemaan henkilöstöpulaa ja kaikesta AI-kohkaamisesta huolimatta suomalaisien yrityksien kysyntä kotimaisille (lue turvallisuusselvitetyille) IT-palveluille tulee räjähtämään kasvuun hyvin pian. Pikemminkin siis Rule of 40 takaisin analyyseihin.

19 tykkäystä

Aika näyttää.

Nostoni tai huoleni ei varsinaisesti koskenut meneillään olevaa sykliä, joka on kieltämättä nyt todella alakuloisessa vaiheessa ja painaa hetkellisesti kannattavuuksia. Onhan tulokset nyt osalla jopa tappiolla, mikä ei tietenkään ole järkevä pitkän aikavälin oletus.

Nostoni koski huolta siitä, mikä on pikemminkin uusi normaali taso. Onko aiemmat kannattavuudet olleet erityisen markkinaolosuhteen mahdollistamia? Kun markkina kypsyy ja kilpailu kovenee, uusi taso voi olla toista. Käytin esimerkkinä Saksaa, koska se on suuri ja kuitenkin oletettavasti kypsähkö markkina. Ja alathan on todella pirstaloituneita. Pienillä erikostuneilla toimijoilla ja toisaalta kypsillä jäteillä voi olla parempi kannattavuus, muilla heikompi jne.

Tämä huoli näkyy itseasiassa meidän analyyseissäkin, sillä vilkaisin nopeasti Siilin ja Vincitin raportteja. Niissä DCF-mallien pitkän aikavälin kannattavuusoletukset ovat 5,5-6,4 %. Alan tämänhetkisellä tähdellä Digialla ikuisuusoletus on 8,5 % ja Goforella peräti 12 %.

Kaikissa rapsoissa on myös erinomaisia graafeja aiheista. Eilisen kymppi on tämä päivän 3 %, mutta onkohan kymppiin enää paluuta vaikka sykli elpyisi? Huom. nykyhinnoittelu on sellainen, että ei sellaista enää tarvitsekaan tehdä. Vähempikin riittää. :slight_smile:

Monilla aloilla kannattavuus muuttuu. Esimerkiksi henkilöstövuokrausfirmojen kohdalla ihmettelimme aikoinaan toimistolla, miten Suomessa Eezy ja muut aikoinaan tekivät 10 % marginaalia, kun maailmalla suuret vuokraajat tekivät jotain puolta siitä. Noh, nyt tuo kansainvälinen taso on sitten saapunut Suomeenkin ja heikon syklin takia vielä korkojen kera.

Toisaalta esimerkiksi pohjoismainen vakuutusala on kehittynyt 2000-luvulla “kriisialasta” lailliseksi rahan printtaamiseksi kun kilpailu on “järkevöitynyt” kuten Sammon eläköityvä toimitusjohtaja asian ilmaisi. Päälle on tullut vielä digikehitystä ja muuta suuria suosivaa herkkua. Vastaavalla lailla pankkikilpailu näyttää muuttuneen seesteisemmäksi, ainakin osittain.

17 tykkäystä

Staffausfirmat ovat muuten lasketelleet kansainvälisestikin jo nelisen vuotta. Tulokset ovat laskeneet monilla murto-osaan vuosien 2021-2022 tasosta.

13 tykkäystä

Miksi IT-palvelusektorin viime vuosien heikkous ei näy tässä Tilastokeskuksen datassa?

“Tähän luokkaan kuuluvat seuraavat erityisosaamista tarjoavat tietotekniikkapalvelut: ohjelmien ja ohjelmistojen kirjoittaminen, muuntaminen, testaaminen ja tuki; sellaisten tietokonejärjestelmien suunnittelu, joissa yhdistyy laitteisto-, ohjelmisto- ja viestintäteknologia; asiakkaan tiloissa tapahtuva tietokonesysteemien ja tietojenkäsittelylaitteiden hallinta ja käyttö; ja muut laitteistoihin ja ohjelmistoihin liittyvät asiantuntijapalvelut ja tekniset palvelut.”

16 tykkäystä

Tilastokeskuksen “62”-luokka on laajempi ja vakaampi kuin se segmentti, jota monessa keskustelussa tarkoitetaan, kun puhutaan “IT-palvelusektorin vaikeuksista”. Konsulttien heikko käyttöaste ei juurikaan näy tässä datassa, koska muut osa-alueet (ylläpito, SaaS, vienti) kompensoivat.

26 tykkäystä

Dan Ives pitää “AI aikakauden” potentiaalisinia / todennäköisinä häviäjiänä it-palvelu ja konsultointi yhtiöitä.

Tulee mieleen että jos koodaminen helpottuu ja ohjelmistojen rakentaminen nopeutuu merkittävästi niin väistämättä työtunteja ostetaan vähemmän. Tuntihintaa tuskin saa enemmän koska kilpailu.

Loppupuolella kommentti että Afrikassa maita jotka edellä Eurooppaa AI:ssa ja regulaatio vain kasvattaa kaulaa :sweat_smile:

3 tykkäystä

On houkuttelevaa ajatella, että tekoäly vähentää ohjelmistokehittäjien ja IT-palveluyhtiöiden tarvetta. Mutta todellisuus on juuri päinvastainen.

Koodin määrä kasvaa räjähdysmäisesti. Jokainen organisaatio muuttuu ohjelmistoyritykseksi, ja kun tekoäly nopeuttaa kehitystä, syntyy enemmän sovelluksia, integraatioita ja teknisiä riippuvuuksia kuin koskaan aiemmin. Tämä kasvattaa, ei vähennä, kehittäjien ja asiantuntijoiden tarvetta. Työ ei katoa – se muuttuu älykkäämmäksi.

IT-palveluyhtiöiden rooli on nousemassa uuteen arvoon: ne ovat ainoita, jotka kykenevät hallitsemaan tämän monimutkaisuuden ja rakentamaan skaalautuvia, turvallisia ja vastuullisia AI-ekosysteemejä.

Afrikan esimerkkiä käytetään usein todisteena siitä, että kevyempi regulaatio johtaa edelle. Mutta teknologia ilman luottamusta on kuin auto ilman jarruja – sillä pääsee vauhtiin, muttei pitkälle.

37 tykkäystä

Tämä olisi mielenkiintoinen teema Inderes podiin! Tällä hetkellä erityisesti softa- ja it-palvelusektorin puolesta pelätään tekoälyn tuomaa disruptiota, mistä olisi mielenkiintoista kuulla näkemyksiä puolesta ja vastaan.

Lisäys. Paljon alalla puhutaan nyt myös agenttibumtsibumfarmien myötä “10x” tai “30x” koodareista ja olisi mielenkiintoista kuulla myös, ovatko tuottavuuserot todellakin noin suuria. :smiley:

29 tykkäystä

Näin on houkuttelevaa ajatella, koska teknologia on korvannut ihmistyön historiassa niin monesti lähes kokonaan useilla aloilla.

Esimerkkejä on paljon mutta otetaan yksi ilmeinen - maanviljely. Ei ole kauaa, kun vielä 50% työvoimasta teki töitä maanviljelyssä - nykyisin prosentti pari. Jehvonsin paradoksi ei toiminut kuin hetken niin, että teknologia augmentoi ihmistyövoimasta tehokkaampia farmereita. Hyvin nopeasti se korvasi ihmistyövoimatarpeen lähes kokonaan. John Deeren älykoneet yrittävät vielä eliminoida tuon viimeisenkin pari prosenttia ja ottaa vieläkin nykyistä isoimman siivun maanviljelyn arvoketjusta.

Näen ainakin itse polkuja siihen, että sama tapahtuu myös ohjelmistokehityksessä. Ei välttämättä ensi vuonna, mutta jollain aikavälillä. Insentiivit ovat ainakin massiiviset, koska noin $1T softamarkkinasta suurin osa on palkkakuluja - ihan kuten muinoin maanviljelyksessäkin. On hankala nähdä ihmiskonsultoinnilla suurtakaan roolia tällaisessa arvoketjussa.

Olen itse todella pessimistinen kaiken resurssilähtöisen asiantuntijapalvelumyynnin tulevaisuuden suhteen. Tekoäly demokratisoi tiedon, kyvykkydet ja resurssit - eli juuri ne mistä konsultoinnin lisäarvo syntyy. Ehkä hetken tekoäly tosiaan augmentoi konsultin tekemään enemmän samalla panoksella, mutta se lienee vain välivaihe hetkeen, jossa konsultti voidaan korvata käytännössä kokonaan.

Konsultoinnin olemassa säilyminen edes jossain määrin nykymuodossaan nojaa oletukseen, että ihminen on (ohjelmistoissa, niiden suunnittelussa ja toteutuksessa) niin ylivertainen, ettei tekoäly voisi ikinä päästä samaan. Mutta kun katsoo kehitysvauhtia, johon lisäksi kaatuu joka päivä maailmalla yli miljardi kehitysdollareita maailman lahjakkaimpien ihmisten käyttöön, on vaikea uskoa tähän skenaarioon. Ja sanon tämän, vaikka saan itse leipäni konsultoinnista.

22 tykkäystä

Voi olla, ovat kuitenkin tosiaan näiden asioiden kanssa tekemisissä ja pystyvät tarjoamaan tukea muille teollisuuden aloille tekoälyn käytössä.

Pienimuotoisempi aihe tekoälyyn ja ohjelmointiin liittyen, mitä on tullut etsittyä: low-code/no-code ja tekoälyn yhdistäminen. Vaikkakin vain yksittäinen esimerkki, niin muutama vuosi sitten tuli eteen tilanne missä piti tutkia toteuttaako hanke low-codella vai räätälöitynä ohjelmistona. Silloin valittiin räätälöity sovellus, mutta jos konseptit ovat parantuneet tekoälyn ja low-coden yhteiskäytöllä, niin tuossa voisi olla yksi kehityssuunta.

3 tykkäystä

Ainakin silloin ovat totta, kun perustellaan palkankorotuksia :slight_smile:

1 tykkäys

Maanviljelyesimerkki on hauska, mutta ontuva. Maanviljely on ollut pääosin lineaarista optimointia: enemmän hehtaareita, vähemmän työvoimaa.

Ohjelmistokehitys taas on eksponentiaalinen järjestelmä. Se ei ole rajattu “peltoon”, jota voidaan optimoida. Jokainen uusi teknologinen harppaus on tähän asti lisännyt, ei vähentänyt, ohjelmistojen määrää ja niiden ympärille syntyvää työtä.

Useimmilla aloilla teknologia korvaa ihmistyötä, koska tuotannon määrä on rajallinen ja tuotteet fyysisiä. Ohjelmistokehityksessä teknologia sen sijaan moninkertaistaa ihmistyön vaikutuksen, koska ohjelmistojen määrä ja käyttömahdollisuudet laajenevat rajatta. Kun tekoäly nopeuttaa rakentamista, se ei tee vähemmän tehtävää – se luo enemmän rakennettavaa.

Low-code ja no-code helpottavat yksinkertaista kehitystä, mutta samalla ne synnyttävät enemmän järjestelmiä ja riippuvuuksia, joita jonkun täytyy hallita. Sama pätee “10x-koodareihin” – jos yksittäisen kehittäjän kapasiteetti kasvaa, myös projektien kunnianhimo ja kompleksisuus kasvavat mukana.

Mikäli haluaisi keksiä kuvitteellisen ääripisteen, se olisi täysin AI-vetoinen maailma. Mutta vaikka kaikki toimialat olisivat AI-ohjattuja, joku joutuu silti määrittelemään tavoitteet, yhdistämään eri tekoälyjärjestelmät, tulkitsemaan niiden tuottamat tulokset ja rakentamaan uusia sovelluksia jatkuvasti muuttuvaan maailmaan.

Digitaalisessa yhteiskunnassa ohjelmistokehittäjiä tarvitaan, kunnes maailma lakkaa muuttumasta.

32 tykkäystä

Tällä hetkellä ollaan vahvasti menossa siihen, että lead/senior tason tekijöiden ja arkkitehtien tarve kasvaa, siinä missä junnujen ja “peruskoodarien” tarve katoaa kokonaan. Nykyisellään kielimallit eivät pysty monimutkaisten kokonaisuuksien suunnitteluun kuten ihmiset, joten siinä on se konsultin mentävä rako ainakin vielä.

Jos sitten jossain vaiheessa päästään siihen, että tekoäly pystyy korvaamaan myös ne arkkitehdit, niin sitten ollaan todennäköisesti erittäin lähellä singulariteettipistettä jolloin koko yhteiskunta muuttuu järisyttävällä tavalla suuntaan tai toiseen. Koska siinä tapauksessa tekoäly pystyy korvaamaan myös ne tekoälykehittäjät, jolloin kehitys kiihtyy eksponentiaalisesti kohti superälykkyyttä, kun jokainen tekoälyversio kehittää aina vaan paremman seuraavan version.

Minun on siis mahdotonta uskoa sellaiseen tulevaisuuteen, jossa IT-konsulteille kävisi kuin farmareille ja samanaikaisesti nykyisenkaltainen yhteiskunta säilyisi. Joko kehitys tyssää ennen kuin 90% IT-konsulteista pystytään korvaamaan, tai sitten edessä on singulariteettipiste jonka taakse ei ole mitään näkyvyyttä.

23 tykkäystä