Tuossa tilanteessa laittaisin vaihto-omaisuuteen kaikki. Vaihto-omaisuus on pääsääntöisesti veroilmoituksella yksinkertaisempaa ja siinä on paremmat mahdollisuudet vähentää realisoimattomat tappiot. Muissa omaisuuslajeissa realisoimattomia tappioita pitäisi kyllä välillä kirjata kirjanpitoon mutta niitä ei kuitenkaan saa vähentää verotuksessa. Vaihto-omaisuudessa taasen kivasti pitää lajikohtaisesti realsoimattomiakin tappioita vähennellä(näin ainakin tilintarkastaja meillä suorastaan vaati).
Eikä salkun kierron tarvitse mitenkään erityisen nopeaa olla. Kyllä vaihto-omaisuudessa voi roikkua tavaraakin vuosikausia sikäli kun on kuranttia eikä vanhene.
Pääsääntön on tietysti oikeasti, että pitäisi laittaa siihen kohtaan taseessa mikä kuvaa parhaiten oikeaa aiottua käyttötarkoitusta. Omalla yhtiölläni on esim. pari listaamatonta sijoitusta pysyvissä vastaavissa, koska niille ei ole markkinapaikkaa eikä välttämättä pääse eroon helposti. Valuaation selvittäminenkin on hieman vaikeaa, joten ovat siellä ostohinnoillaan. Kaikki pörssi- ja muut helposti likvidoitavat sijoitukset (myös krypto) ovat vaihto-omaisuudessa.