Lähdimme karigasniemen päästä kennesjärveä kohti. Kolme ensimmäistä ensimmäistä vedenylitystä olivat lyhyempiä ja vesimäärältään 10-30cm ja virtaukset eivät olleet kovinkaan kovat. Neljäs ylitys on hieman pidempi ja syvyyttä enemän - luokkaa 50cm.
Ylitimme crocseilla (ja rinkassa lonkka/rinta remmit auki). Kivet voivat olla hieman liukkaita rannoilla, joten pientä varovaisuutta kannattaa olla.
Ylityksillähän on ylitysnarut, joissa voi pitää toista kättä ja ottaa tukea.
Pieni jännitys on hyvästä, muttei tarvitse liikaa . Jos sataa vettä niin silloin vedenpinta voi nousta ylöspäin melko paljonkin, kun kaikki vesi laskee kanjonin pohjalle.
Mukavaa reissua ja nauttikaa hyvistä uimavesistä ja maisemista!
Salkunrakentajan juttu tuloskaudesta ja siinä on lainattu Hannu Angervuota.
Loppuvuosi saattaa kuitenkin näyttää valoisammalta, sillä EU-alueen talous on jo 1,5 vuotta junnannut paikallaan, mikä heijastuu suurten pörssiyhtiöiden kannattavuuden kautta Helsingin pörssin kehnoon tuottoon. Kun käänne EU-alueella tapahtuu, tietää se hyvää kotimaisille pörssiyhtiöille.
”Helsingin pörssi ottaa nousussaan ryminävaihteen päälle, kun Euroopan talous alkaa jälkeen ottaa vauhtia. Suurten yhtiöiden tilauksissa näkyy positiivinen vire huhtikuulta”, Angervuo totesi kesäkuussa.
Sama tulos. Aikaa meni tosiaan paljon, koska hidas tietokone/graafikkakortti
Strategia taitaa olla myös samanlainen
Mutta ei se kova haaste ollut, koska ne konepelaajat ei edes yrittää saada väriä kokoon, ne treidaa vaan pelaajan kanssa
Pitäis etsiä parempi haaste
Tomi Lahdesta oli IS:ssä (tai IS:n TalousSanomissa) kiinnostava juttu. Hänen Twitter-tili: x.com
– Minulla tämä päivätöistä irti -kaava mahdollistui, kun asuntolaina oli maksettu ja osinkotuotot vuodessa olivat noin 25 000–30 000 euroa. Mutta se on varmaan aika yksilöllistä, että koska ja millä ehdoilla. Minä en ole elintavoiltani hirveän tuhlaavainen.
Pitää ensiksi erottaa firman pääoman tuotto ja osakesijoitukseen sidotun pääoman tuotto. @Boglehead puhui tästä jälkimmäisestä. Kun osakesijoittaminen on helppoa, luulisi että osakemarkkinoille virtaa enemmän pääomia. Tämä nostaa pörssikursseja. Nousevat pörssikurssit ilman vastaavaa tuloskasvua nostaa yhtiöiden arvostuskertoimia. Eihän periaatteessa ole mitään rajaa sille kuinka korkeat arvostuskertoimet sijoituksella voi olla. Luulen että Boglehead haki tässä takaa ajatusta että tulosten ja tulosten arvostuskertoimien pitäisi pitkällä aikavälillä olla jossakin järkevässä suhteessa toisiinsa, mikä merkitsisi korkeilla arvostuskertoimilla ostetuille osakkeille huonoa tuotto-odotusta kurssilaskun muodossa.
Riskin ja tuoton yhteys nojaa tehokkaiden markkinoiden hypoteesiin. Mielestäni tämä on tosiaan enemmän peukalosääntö kuin mikään luonnonlaki. Kuvittele, että sähköpostiin saapuu kirje Nigerialaiselta prinssiltä jonka tarvitsisi pankkitiliäsi ja lupaisi korvausta. Pitäisikö tälle laskea joku todennäköisyys, että korvaussumma tulee vai onko kyse vain huijauksesta 100 % todennäköisyydellä? Jos jokin asia on varma, kuten huijatuksi tuleminen, kyse ei ole riskistä ollenkaan. Lottoarpakin on aika vähäriskinen - se paljastuu lauantai-iltana lähes varmasti arvottomaksi.
Yksi käsitys riskistä on että mahdollisia tulevaisuuden polkuja on enemmän kuin se yksi joka toteutuu. Minä yritän etsiä firmoja joiden kohtaloilla näen olevan vähemmän mahdollisia polkuja kuin mitä markkina implikoi yhtiöiltä riskipreemion muodossa.
Hmm, mites se menikään se korona-aikojen (varmaan aiemminkin) oppi, että kun uutiset ja taksikuskit alkavat vinkkailla ja kertoa osakkeilla eläkkeelle jäämisestä…
" Tutkimusraportin laatijoiden Adrien Bilalin ja Diego R. Känzigin mukaan maailmanlaajuinen kolmen prosentin lämpötilan nousu laskisi tuotantoa, pääomien liikkumista ja kulutusta jopa 50 prosentilla vuoteen 2100 mennessä."
Otsikossa on oikein ja sitten tekstiin on toimittaja onnistunut mokaamaan yksiköt. Eikö näitä kukaan enää oikolue? Missä on ai avustajat kun niitä tarvitaan.
Sanoisin ettei ole näin yksinkertaista; lisääntynyt kysyntä lisää kilpailua ja kun kyse on hitaasta muutoksesta, kilpailu kiristyy tasaisesti.
Se että jonkun alan kysyntä kasvaa ei ole tae siitä että alan firmat tekisivät tulosta: Aurinkopaneelit ovat olleet eksponentiaalisesti kasvava ala globaalisti viimeiset pari-kolme vuosikymmentä mutta harva alan yhtiö on tuottanut tulosta (saati rikkauksia) kilpailun ollessa raakaa.
Minusta tuntuu kyllä että tätä riskiä ei ole hinnoiteltu tai tajuttu täysin jos ilmastonmuutos oikeasti lähtee lapasesta.
Inflaatiota, sotia, pakolaisvirtoja, heikkoa kasvua, luonnonkatastrofeja. Veikkaan että tässä tulee olemaan tulevien vuosikymmenten suurin haaste ihmiskunnalle. Ja vaikutuksia sijoittajillekin - jos talous ei kasva, ei osakkeetkaan tuota ?
Miettinyt sijoitusmielessä miten tätä voisi ”hedgetä”. Raaka-aineet voisi olla yksi lisä salkkuun tätä silmällä pitäen kun ruoan ja muiden raaka-aineiden hinnat nousee. Ja ylipäätään laaja hajauttaminen.
Yllättävän vähän minusta sijoitusskenessä käsitelty teema, huomioiden millaisia vaikutuksia pahimmillaan voi olla. Sijoittajienhan nimenomaan pitäisi katsoa eteenpäin ja arvioida riskejä. Datahan on koko ajan vain siihen suuntaan että lämpeneminen on nopeaa.
Viimeiset vuosituhannet on olleet verrattain vakaata aikaa ilmaston suhteen, nyt ollaan
uuden tilanteen edessä kohta.
Tulipa vuodatus, mutta tämä asia on
pyörinyt aika paljon mielessä
Elämme outoja aikoja sekä ristiriitaisia. On kusetusmarkkinoita ja kriisejä, mutta toisaalta yksi pörssistäkin löytyvä pankki toimii, kuten noususuhdanteessa ja casinovuosina, näin vertauskuvannollisesti. Tähän voisin lainata Varteissakin sanomaasi lausetta (korjaa, jos ilmaisen väärin) : Osakemarkkina on osakkeiden markkina, jossa on heterogeeninen joukko toimijoita. Muistakaamme tämä ja tehkäämme hyviä osakepoimintoja.
Millä konkreettisella mekanismilla ajattelit ilmastonmuutoksen vaikuttavan sijoitussalkkuun negatiivisesti? Tällä hetkellä Euroopassa on ollut poikkeuksellisen valtava maasota käynnissä 2,5 vuotta ja silti Dax sekä S&P 500 ovat kaikkien aikojen huipussansa. Vakavia luonnonkatastrofeja on ollut aina, esimerkiksi 1906 San Franciscon maajäristys tuhosi 80% kaupungista. Varmaan siitä kustannuksia tulee kun joudutaan tekemään kestävämpiä rakennuksia ja asentamaan enemmän ilmalämpöpumppuja, mutta meidän varallisuustasolla ei vaikuta mitenkään ylitsepääsemättömältä ongelmalta. Pakolaisvirrat voidaan pysäyttää laittamalla rajat kiinni voimaa käyttäen, joten kysymys on lähinnä poliittinen.
Moraalisessa mielessä globaalin lämpenemisen (ilmastonmuutos väärä termi) pysäyttäminen tai edes hidastaminen on äärimmäisen tärkeää, mutta en ymmärrä miksi sijoittajan pitäisi olla siitä huolissaan.
Onhan näitä vakavia sääilmiöitä koettu maailman sivu
Hmm miksiköhän Ylellä laitettiin suomalaisen Koljosen sulkapallo-ottelu keskeltä poikki ja ruutuun naisten lentopallon alkusarjaa? Ei kyllä käy järkeen
Ottelu päättyi 2-0 Koljoselle ja tämän jälkeen lähetys siirtyi lentopalloon. Itse seurannut koko ajan Yle TV2 ja ei kyllä kesken ottelun siirtynyt lähetys muualle.
. Jos sataa vettä niin silloin vedenpinta voi nousta ylöspäin melko paljonkin, kun kaikki vesi laskee kanjonin pohjalle.
