Mahtava selostus keskimääräisen elokuvan käsikirjoituksen järjellisyydestä.
Independence Daysta olen oppinut, että ulkoavaruudesta tulleen maailmanvalloittajan pääavaruusaluksen järjestelmiin voi ladata meidän maassa tehdyn tietokoneviruksen USB-tms liitännän kautta, jotta voidaan tuhota koko maailmamme tulevaisuutta koetteleva uhka.
Tänään historian toisessa Premium Livessä keskustellaan Nurminen Logisticsista sekä Duolingosta. Tervetuloa linjoille!
rusauttaa rystysiä
Stadilainen, tamperelainen ja turkulainen työskentelivät rakennustyömaalla…
Korkealla kaupungin yläpuolella he istuvat yhdessä ja syövät lounastaan, kuten joka päivä lounasaikaan.
Turkulainen avaa eväsrasiansa ja ottaa voileipänsä.
“Voi herranpieksut, kanavoileipiä. Mää ole niim pal kyllästyny näihi kanavoileipiin! Jos mää saa viäl huamenki kanavoileipiä ni mää hyppä alas täst talost!”
Tamperelainen ottaa voileipänsä: “No voi rähmä! Kiälivoileivät! Mää oon niin täynnä näitä kiälivoileipiä! Jos mää saan viälä huamennaki kiälivoileipiä, mää hyppään alas tästä talosta!”
Stadilainen: “Mä oon niin finaalissa näihin laukkarismörreihin! Jos mä saan viäl huomenki laukkarismörrei, mä hoppaan alas tästä byggasta!”
Seuraava päivä tulee ja usko tai älä, Turkulaisella on taas kanaa.
Sanaakaan sanomatta hän hyppää 10. kerroksesta. Tamperelainen löytää eväslaukusta kielivoileipiä. Mitään pukahtamatta hän hyppää myös 10 kerrosta alas.
Surullisena stadilainen katsoo lauantaimakkaravoileipiään. Hän tekee ristinmerkin ja hyppää alas.
Hautajaisissa turkulaisen miehen kyynelehtivä vaimo sanoo: “Hänen olisi vain tarvinnut kertoa minulle, ettei hän pitänyt kanasta. Olisin laittanut hänelle jotain muuta!”
Tamperelaisen vaimo niiskuttaa: “Rakastin häntä niin! Olisin tehnyt hänelle minkä tahansa voileivän, jonka hän olisi pyytänyt, jos hän vain olisi sanonut jotain!”
Stadilaisen vaimo huokaisee välinpitämättömästi: “Kolli duunas ite omat smirgarinsa”
RIP Investor.. 
Mikä tota Nordnettia oikein vaivaa, kun näyttänyt jo monta päivää seurantalistan osakkeista kurssitietoja ihan miten sattuu? 
Mitä enemmän olen tutustunut tekoälyyn ja Warhammer universumiin niin sitä enemmän olen sitä mieltä että AI on tech-heresy:ä:
A Silica Animus, also sometimes colloquially referred to as an “Abominable Intelligence,” is the name in High Gothic given to an artificial, self-aware machine mind that has been created using long-forbidden technologies.
The creation of a true artificial general intelligence is considered, perhaps, the greatest sin in the Cult Mechanicus and is classified as “Heretek Omega,” which denotes it as a fatally dangerous tech-heresy of the highest order.
The creation of a Silica Animus is also a terrible crime under Imperial Law by the decree of the Emperor of Mankind Himself as stated in the Treaty of Mars which united the ancient Mechanicum of Mars with the Imperium of Terra in 739.M30. Tradition holds that such unholy constructs are inherently evil and a perverted abomination in the sight of the Omnissiah.
Minä odottamassa donut labin testejä tänään jotka ilmestyy klo 15.
Otsikointi on Inderesillä ollut viime aikoina napsun verran herkullisempaa (hauskempaa). Liekkö @Iikka_Numminen :en käsiala näkyy. Tänäänkin otsikolla kerätään massiivinen yleisö kun luvataan keskustelua junista! Ai että!
Harmillisesti tuo kellonaika on tällaisella perheelliselle ruuhkasin mahdollinen, niin suorana näihän ei pääse juuri osallistumaan.
Lisää suomalaisia yrityksiä pörssiin, mutta rapakon taakse.
Pörssilistattu spac- eli kuoriyhtiö Real Asset Acquisition Corp yhdistyy IQM:n kanssa, ja IQM pääsee näin Yhdysvaltojen pörssiin.
IQM:n arvoksi tulee järjestelyssä noin 1,8 miljardia dollaria eli noin 1,5 miljardia euroa. Järjestelyn toteutuminen vaatii vielä osakkeenomistajien hyväksyntää ja vihreää valoa viranomaisilta.
Tämä on päivän pääuutinen. Suurin suomalaisen yhtiön listautuminen jenkkipörssiin. $1,8 miljrdia. IQM. Rinnakkaislistaus Hesuliin, ehkä.
Tikkerillä RAAQ voi ostaa heti. Tämä on SPAC.
Veikkaan että käy nyt jo paremmin jos laittaisi tuon langattomasti vaikka NFC:n kautta, mikäli sattuisivat pitämään lähettimiään päällä.
Sinun onnesi, että olet löytänyt ällistyttävän defensiivisen osakkeen 
Yleensä sanotaan, että osakkeella on aina mahdollisuus laskea jopa 100 %. Jos osakekurssi laskee nollaan, niin normaalisti koko sijoitettu pääoma on menetetty.
Investorin osake on niin defensiivinen, että jopa kurssin tippuminen nollaan syö vain 0,24 % sijoituksesta.
Itsekin jonkin verran näitä startuppeja sivusta nähneenä mua ihmetyttää tämä. Miksi sijoittajat suorastaan vaativat epätodellisia lupauksia joihin firman johto ei itsekään usko? Tämä johtaa siihen että rahaa keräävällä startupilla on kaksi pitchiä, yksi sijoittajille ja toinen se mihin itse uskotaan. Tässä ei ole kyse huijaamisesta vaan nimenomaan siitä että rahaa kerätäkseen pitää esittää epärealistisia skaalaussuunnitelmia. Luulisi kokeneiden sijoittajienkin tuotto-riskiarviota helpottavan jos ei ensin tarvisi dekoodata pitchiä vaan siellä kerrottaisiin suoraan mitä johto kuvittelee olevan realistista. Ehkä tää on vaan liian suomalaisen mielenlaadun ongelma. Osaisko @Hagking tai muut enemmän skeneen perehtyneet valaista?
Startupministeriön innokkaana kuuntelijana olen siinä ymmärryksessä, että firmalla pitää olla “katto korkealla” ollakseen ollenkaan kiinnostava sijoittajille. Pitää olla jokin mahdollinen reitti, miten firmasta tulee valtava, muuten tuhlataan kaikkien aikaa. Ja aika on nimenomaan arvokasta. Rahaa voi palaa, mutta ajan tuhlaaminen pienen pipertelyn parissa on syntiä. Jo lähtökohtaisesti 19/20 firmoista epäonnistuu, mutta joka yrityksellä tulee olla iso potentiaali.
Sellaisenkin väitteen tekevät, että onnistumisen mahdollisuus on sama riippumatta tavoitteen suuruudesta (ulkomuistista).
En ole varmasti ainoa joka on ostanut ajatuksella osaketta vain todetakseen ettei se lähtenyt lentoon tai lähti kyllä mutta vasta sitten kun olit jo siitä luopunut.
Onneksi meille on ilmaantunut vertaistukea. Mieti tilannetta missä keksit vuosituhannen keksinnön ja käytät sitä no kebabin pyörittämiseen.
"Turkkilainen mies keksi höyrykoneen 200 vuotta ennen teollista vallankumousta, döner-kebabin pyörittämiseen.
Vuonna 1551 Taqi al-Din, joka muistetaan useammin tähtitieteellisistä ja mekaanisista keksinnöistään, kuvasi laitteen, joka toimi olennaisesti höyryturbiinin tavoin.
Hänen suunnittelussaan oli pieni kattila, joka tuotti höyryä, joka sitten johdettiin suuttimen kautta pyörän lapoihin. Poistuvan höyryn voima sai pyörän pyörimään. Pyörä oli mekaanisesti yhdistetty vartaaseen, minkä ansiosta liha pystyi pyörimään tulen päällä ilman ihmisen ponnisteluja "
Syynä ehkä tässä syväteknologia “deeptech” kentässä on se, että jotta sinun startup pääseee konservatiivisessa markkinassa skaalaan tai kukaan jaksaa rahoittaa pitkiä tuotekehitys jaksoja sinun täytyy pystyä jo aikaisessa vaiheessa todistamaan että tuotteesi ei ole vain 10-20% parempi kuin kilpailijoilla.
Koska jos kaikki menee hyvin ja teknologia toimii skaalassa ei sen jälkeen enää pysty ottamaan riskiä, että ostaako joku tuotetta. “IF WE BUILD IT THEY WILL COME” on etenkin suomalaisten perisynti. Eli teknologian toimiessa täytyy aikaisessa vaiheessa olla selvä että ratkaisu/tuote on sen verran parempi kuin status quo että pääset skaalautuvalla tuotteella aidosti markkinaan.
Otetaan esimerkiksi vaikka tämä donut lab akku johon en itse ole jaksanut perehtyä, mutta se että joku autoteollisuuden jätti ottaa supply chain riskin suomalaisen pienen puljun kanssa vaatii sitä että myös asiakkaan näkökulmasta riski/tuotto on kohdallaan.
Case: Sanotaan että akku on 30% auton tuotantokustannuksista ja joku tuo markkinalla tehokkaamman ja 10% halvemman akun. Sanotaan että auton kate on 15% asiakkaalle eli säästämällä 10% akun kustannuksista parantuu katteesi 15% → 17.5%. Ja otat asiakkaana riskin ettei tuotanto skaalaan tai laitos palaa tai firma kaatuu rahoituksen takia tai ihan mitä vaan muuta. Tuo ei yleensä meinaa riittää. Kuluttajamarkkinassa ostopäätökset ovat tehokkaampia ja siellä toki 10% parempi ratkaisu voi mullistaa markkinoita oikealla strategialla koska kuluttajaa ei samalla tavalla kiinnosta vaikka energiajuoma yhtiön supply chain. Jos uusi mansikka energiajuoma on vaan parempi ja brändi vetoaa on skaala rajaton.
Ennen vanhaan yhteisönrakentajat haastattelivat analyytikoita, nyt analyytikot yhteisönrakentajia. 
Ajattelin kysyä, kun uskon täällä olevan itseäni vanhempia jotka ovat eläneet eri teknologiamurrosten aikana ja niiden läpi. Oliko muissa suurissa murrosvaiheissa esim internet yms samanlaisia narratiiveja ja näin voimakkaita, että työt loppuu ja katteet menee nollaan näin yleisiä?
Tulee näistä donitsiakuista ja muista startupeista mieleen moderni klassikko: Reconfigurable Computing: The Stanford Startup and the MIT Startup
TL;DR: Startupeja on karkeasti ottaen kahdenlaisia: MIT- ja Stanford-henkisiä. MIT-henkinen startup kehitetään jonkin tieteellisen läpimurron ympärille, juurikin vaikka tehokkaamman akkuteknologian ympärille. Stanford-henkinen startup taas viedään menestykseen aggressiiviseen myynnin ja brändäyksen avulla. Kummassakin lähestymistavassa on puolensa.
