"Espanjalaisjätin tulospuhelussa kuultiin heti suomea – Yhteen kysymykseen Carunan ostaja jätti vastaamatta
Tuloksestaan keskiviikkona kertonut Iberdrola ei vastannut kysymykseen siitä, tulevatko Carunan asiakkaiden hinnat nousemaan yrityskaupan myötä."
Joo, aina voi huolestua jos joku professori selittää miksi “kaupan X” takia sähkönhinta ei nouse. Se on noussu kuitenkin ihan aina. 
Jännän laaja-alaista nousua Helsingin pörssissä tänään vaisun avauksen jälkeen. Tuli mieleen, että liekö eläkeyhtiöt ostoksilla. Heinäkuussa muistaakseni astui voimaan eläkeyhtiöiden suuremman osakepainon mahdollistava lakimuutos. 
Sellaisen asian huomasin tänään, että Lähitapiola palauttaa vakuutusmaksuja vain, jos auton liikennekäytöstä poisto kestää yli 30 päivää. OP Pohjola palauttaa heti, vaikka kestäisi vaan päivän. Täytyy näköjään harkita näitä vakuutuksia, vaikka tämä on toki vain yksi asia, mutta nyt 23 päivää kestäneen ulkomailla olen aikana jäi saamatta noin 200eur palautusta. Ottajan se päähän
Kai se nyt niitten pitäis palauttaa? Saattaa vaan kestää pariviikkoa
Ai tosiaan jos oot jo ainakin 23 päivää sitten ottanu auton liikenteestä eikä rahoja näy.. kannattaahan se vielä tottakai kysyä sieltä vai voiko ees olla että olisivat palauttamatta rahoja
Itsellä ollut vakuutuksia OP:ssa ja IF:illä. Ei nuokaan rahaa normaalisti palauta,
vaan ne hyvitetään seuraavilla laskuilla.
Nojoo tottakai, kunhan tavalla tai toisella saa takasin siltä ajalta kun auto ei liikennekäytössä nii käyhän se hyvin tuo enslaskuun hyvityskin
Huh! Onneksi väistin luodin enkä sijoittanut Summaan vuoden alussa! Valitsin Faronin! 
Laitan tänne, kun menee jo vähän ohi politiikkahommista.
80-90-luvuilla ei pääosin ollut edes nettiä, puhumattakaan mistään suoratoistopalveluista.
Tv ei itsessään ollut/ ole mitenkään kielletty tuote. Sen koettiin altistavan turhaan
kaiken maailman hötölle mitä sieltä ulos tulee.
(helpompi olla hankkimatta töllötintä, niin ei tule kiusausta katsoa turhuuksia)
Nykyisin tilanne onkin sitten aikalailla täysin muuttunut, eikä vähiten suoratoistopalveluiden
takia. Yksilönvastuu korostunut entisestään siinä, että mitä katsoo.
Nykyisin, kun tuppaa jokaisella olemaan se “telkkari” mukana kaikkialla
kännykän muodossa.
Yhteenvetona: Ei aiemminkaan ollut ongelmaa katsoa uutisia, luontodokkareita jne.
Mutta se tarjonnan kirjo nähtiin ongelmana.
Ja täytyy sanoa, esim nykyisten realitysarjojen kohdalla, että valtaosinhan nuo ovat
ihan täyttä paskaa. Ehkä jollekin Temptation islandillekin on katsojansa, kun pyörii
jo ties monetta kautta…
Ps. En ole ollut sitten 90-luvun missään uskontokunnassa mukana.
Siinä on siis sopimusehdoista eroa. Mulle on ihan sama, että palautetaanko rahat, vai hyvitetäänkö seuraavassa laskussa, mutta Lähitapiola ei tee kumpaakaan, jos liikennekäytöstäpoisto on alle 30 päivää. Eli siis siltä aikaa maksellaan vakuutuksia ihan normaalisti
No hupsista. Luulisi tuon olevan jo laitonta.
Liikennevakuutus on lakisääteinen vakuutus (pakollinen), niin luulisi,
että ainakin tuon osalta joutuvat hyvittämään päivät, jolloin ajoneuvo on ollut
liikennekäytöstä poistettuna. Kaskon osalta ei täyttä hyvitystä tule miltään yhtiöltä,
se kun on aina osin voimassa.
Ois kyllä välitön vakuutusyhtiön vaihto. 
Merkityksettömät merkit.
Sama kuvio on myös If-vakuutuksissa ainakin moottoripyörien osalta. 30 päivää on minimi seisotus, jos haluaa maksulta suojaan.
No on kyllä melko touhua..
Meerkkiää merkin merkkiää
Mä aloittelen tuota yritysjuttua ja mulla on paku pihassa seisonnassa. Otin yhdeksi päiväksi käyttöön, kun piti hakea kaupasta tavaraa. Hinnaksi tuli 10€ ja laskussa luki että minimiveloitus kympin, vaikka todellisuudessa jotain 3€ 
Nyt en muista oliko tuo trafin vai lähitapsan lasku, mutta persiistä silti. Aika voimaton on ihminen tämmösen byrokratian hampaissa
Ja toinen asia. En ole muistaakseni täällä foorumilla pyytänyt teitä tekemään mitään konkreettista. Nyt pyydän. Aikaa kuluu muutama sekunti eikä maksa mitään.
Nuorempi poika otti ja yllätti. Katsopas iskä tätä. Perustin verkkokaupan! Perhanan komiat sivut ja asia meininki. Alkoi siis myymään kalastustarvikkeita. Jigejä, uistimia, tarvikkeita.
Oon kannustanut molempia poikia yrittäjyyteen tai keksimään ihan mitä tahansa, ettei elämä kuluisi oravanpyörässä palkkatöissä.
Kalastusvälinekauppa on tosi kilpailtua, mutta mikäs siinä. Toivottavasti lähtisi pyörimään edes jotenkin. Ekat tilaukset on jo postitettu
Mitä mä pyydän teiltä: Ota seurantaan instagramissa JIGIX fi https://www.instagram.com/jigixfi?igsh=MTE3OW1pM3Rhc2ZtMA==
Saisi firma lisää näkyvyyttä ja algoritmit tykkäävät. Klikkaa: seuraa, vaikkei sua kalastus kiinnostaisi pätkääkään. Tuen osoitus Suppiksen pojalle
Ja itse verkkokauppa löytyy täältä: https://jigix.fi/
Tiesitkö miten seteliraha syntyi?
Kiinassa käytettiin pitkään kupari- ja pronssikolikoita joiden keskellä oli reikä. Kolikot pujotettiin naruihin, mutta suuremmissa kaupoissa niitä tarvittiin valtavia määriä. Rahaa saatettiin joutua kuljettamaan mukana säkeittäin.
Kun kaupankäynti kasvoi, kauppiaat alkoivat jättää kolikoitaan säilytykseen ja käyttää niiden tilalla paperisia talletustodistuksia. Todistuksen pystyi myöhemmin vaihtamaan takaisin kolikoihin tai antamaan maksuksi toiselle kauppiaalle.
Ensimmäiset varsinaiset jiaozi-setelit ilmestyivät Song-dynastian aikana noin 1000-luvun alussa, yli 150 vuotta ennen Tšingis-kaanin syntymää. Aluksi niitä laskivat liikkeeseen Sichuanin alueen kauppiaat, mutta myöhemmin valtio otti järjestelmän haltuunsa.
Seteliraha syntyi alunperin käytännön syistä: metalliraha oli painavaa ja hankalaa kuljettaa.
Kiinalainen Ming-dynastian seteli vuodelta 1375, joka on yksi vanhimmista säilyneistä seteleistä. Setelin arvo vastasi tuhatta kuparikolikkoa.
Kublai-kaani (Tšingis-kaanin pojanpoika) nousi suurkaaniksi vuonna 1260 ja hallitsi myöhemmin Kiinaa Yuan-dynastian keisarina. Hänen valtakunnassaan otettiin käyttöön yhtenäinen paperiraha.
Paperirahasta tehtiin valtakunnan tärkein virallinen maksuväline ja kullan, hopean sekä metallirahojen käyttöä tavallisessa kaupankäynnissä rajoitettiin voimakkaasti. Setelit valmistettiin mulperipuun kuoresta ja painettiin valtion valvonnassa.
Eurooppalaiselle Marco Pololle järjestelmä oli lähes käsittämätön. Euroopassa rahan arvo perustui yleensä siihen että kolikko oli valmistettu kullasta tai hopeasta. Kiinassa kaani pystyi sen sijaan muuttamaan lähes arvottoman paperinpalan rahaksi omalla määräyksellään.
Marco Polon mukaan setelistä kieltäytymisestä saattoi seurata jopa kuolemanrangaistus. Rangaistuksen toteuttamisesta ei ole täyttä varmuutta. Varmaa kuitenkin on, ettei paperirahaan siirtyminen ollut täysin vapaaehtoista.
Kulta valtiolle, paperiraha kauppiaalle
Kaikkein kiinnostavin osa järjestelmää liittyi ulkomaisiin kauppiaisiin.
Marco Polon mukaan ulkomailta saapuneet kauppiaat eivät saaneet myydä tuomaansa kultaa, hopeaa, helmiä tai jalokiviä kenelle tahansa. Ne piti myydä keisarin edustajille jotka arvioivat niiden arvon.
Kauppias vaihtoi kullan ja hopean Kublai-kaanin liikkeeseen laskemiin paperiseteleihin.
Käytännössä järjestelmä meni suunnilleen näin:
Nykytermein kyse oli eräänlaisesta valuuttakontrollista. Valtio sai oikean kullan ja hopean haltuunsa ja antoi vastineeksi rahaa, jonka valmistaminen maksoi vain murto-osan sen nimellisarvosta.
Kublai-kaanin kannalta järjestelmä oli aika nerokas.
Valtio pystyi maksamaan sotilaille, virkamiehille ja tavarantoimittajille omalla paperirahallaan. Samalla yhtenäinen ja kevyt raha helpotti kaupankäyntiä valtavan valtakunnan eri osien välillä.
Järjestelmä ei perustunut pelkästään pakkoon. Aluksi paperirahalla oli myös yhteys hopeaan, ja valtio pyrki tukemaan sen arvoa. Setelin täytyi herättää edes jonkinlaista luottamusta, jotta järjestelmä pysyi toiminnassa.
Lopulta vastaan tuli paperirahan suurin houkutus: sitä voitiin aina painaa lisää.
Kun valtio tarvitsi rahaa, uusia seteleitä laskettiin liikkeeseen. Yuan-dynastian talouden heikentyessä rahan määrä kasvoi, setelien arvo laski ja ihmisten luottamus alkoi murentua.
Paperiraha helpotti kaupankäyntiä, mutta samalla se antoi hallitsijalle mahdollisuuden rahoittaa valtion menoja rahapainolla.
Kublai-kaanin järjestelmä muistuttikin monella tavalla nykyistä fiat-rahaa.
Väärentäjät olivat mukana lähes alusta asti
Kun paperirahaa alettiin käyttää enemmän, myös sen väärentämisestä tuli nopeasti ongelma.
Varhaisissa kiinalaisissa seteleissä aitoutta pyrittiin osoittamaan virallisilla leimoilla, tarkoilla painokuvioilla ja seteliin painetuilla varoituksilla. Esimerkiksi vuodelta 1375 säilyneessä Ming-dynastian setelissä on 2 valtion virallista sinettiä ja teksti, jossa väärentäjiä uhataan kuolemanrangaistuksella ja omaisuuden menettämisellä. Pelkkä rangaistus ei kuitenkaan poistanut väärentämistä.
Euroopassa seteleihin alettiin lisätä vaikeasti kopioitavia yksityiskohtia kuten vesileimoja, monimutkaisia kaiverruksia, yksilöllisiä sarjanumeroita ja myöhemmin mikroskooppisen pientä tekstiä. Bank of England käytti vesileimoja seteleissään jo vuodesta 1697 lähtien. Väärentämisestä voitiin Englannissakin langettaa kuolemantuomio vielä 1800-luvun alussa.
Setelirahan historiassa on koko ajan käyty kilpajuoksua: aina kun seteleihin on keksitty uusi suojaus, väärentäjät ovat yrittäneet keksiä keinon sen jäljittelemiseen.
Miten seteliraha levisi muualle?
Kiinan paperiraha ei lähtenyt leviämään maailmalle suorana ketjuna.
Ensimmäinen merkittävä yritys kopioida Kublai-kaanin järjestelmä tehtiin Persiassa vuonna 1294. Mongolihallitsija Gaykhatu määräsi käyttöön kiinalaista paperirahaa jäljittelevät setelit joissa oli jopa kiinalaisia kirjoitusmerkkejä.
Kauppiaat eivät kuitenkaan hyväksyneet järjestelmää. Basaareja suljettiin, kaupankäynti pysähtyi ja kokeilu jouduttiin lopettamaan melkein saman tien.
Japanissa paikallisia paperirahoja alettiin käyttää noin vuonna 1600. Varsinainen eurooppalainen käännekohta tuli Ruotsissa vuonna 1661.
Stockholms Banco alkoi laskea liikkeeseen Euroopan ensimmäisiä pankkiseteleitä, koska Ruotsin suuret kuparirahat olivat niin painavia ja hankalia kuljettaa. Pankki lupasi vaihtaa setelit takaisin kolikoiksi.
Ruotsin kokeilu päättyi pankin kaatumiseen, koska se laski liikkeeseen enemmän seteleitä kuin sillä oli kolikoita niiden katteeksi. Ajatus jäi kuitenkin elämään.
Stockholms Bancon vuonna 1666 liikkeeseen laskema seteli.
Seuraavina paperirahaa ottivat käyttöön mm Massachusettsin siirtokunta vuonna 1690, Englanti vuonna 1694, Skotlanti vuonna 1696 sekä Ranska ja Tanska-Norja 1700-luvun alussa.
Varsinainen käänne setelin leviämiselle ei ollut pelkästään paperilapun keksiminen. Ratkaisevaa oli, että setelin taakse tuli pankki, lupaus vaihtaa se kultaan tai hopeaan ja lopulta valtion tuki.
Tšingis-kaanin pojanpoika Kublai-kaani rakensi yhden historian ensimmäisistä laajoista rahajärjestelmistä, jossa valtio määräsi paperirahan käytöstä, rajoitti jalometalleilla käytävää kauppaa ja käytti omaa valuuttaansa kullan ja hopean keräämiseen.
Aihe on niin lähellä sydäntä, että seurantaan ja jakoon menee ja lähdenkin samantien katselemaan mitä kivaa sitä hankkis!
Pojalle terkut ja onnittelut! Tsemppiä uuteen bisnekseen.
Peukkua yritteliäisyydelle!
Pitäiskö tuotteiden valmistusmaa olla esillä? Nimim. suosin suomalaista, vältän kiinalaista.
Jep, mulla oli kans tuossa viimevuoden loppukesästä ostin uuden auton ja lähdin 2 päivän päästä viikoksi ulkomaille reissuun niin otin pois liikenteestä, sitte olikin että minimiveloitus 10€ kun se ois ollu joku 2€, sitten en vielä ollu nähny koko erillistä 10€ laskua, kun seuraava isompi normaalikokonen lasku tuli erikseen, niin tuli vielä tohon 10euron 5€ maksumuistutus lisäksi
