Jep. Oikea syy taitaa olla erittäin kuiva kevät/alkukesä.
juu metsäpurot, lammikot olleet kuivana koko alkukesän. eipä haittaa hyttysten vähyys![]()
Saaria on monenlaisia. Asko Schreyn ostama saari Högkopplan on melko kallioinen saari ja sen ja avomeren välissä ei ole kuin pieniä luotoja eli merituuli puhaltaa usein. Oman käsityksen mukaan tuollaisissa saarissa harvemmin on hyttysongelmaa koska ei siellä oikein ole mitään ojia ja lämpäreitä joissa hyttyset voisivat lisääntyä.
Tällaisiin väitteisiin olen törmännyt melko usein.
Ennen hiihdettiin kesät talvet kouluun ja molempiin suuntiin oli ylämäki.
Todellisuudessa perhoset ovat lajimääräisesti Suomessa lisääntyneet huomattavastikin noista ajoista.
Päiväperhosten kohdalla voi varsinkin etelässä olla vähenemistä elinympäristöjen umpeenkasvun ym seurauksena.
Monia lajeja on siirtynyt pohjoisemmaksi ja ovat nykyään rannikolla jopa harvinaisia.
Niitä toisaalta paikkaa uudet tulokkaat etelästä. Suomen päiväperhosten lajimäärä on nyt n.125,
versus se -90 luvun 114.
Tällä ajanjaksolla ei ole hävinnyt yhtäkään päiväperhoslajia Suomesta.
Suruvaipan toukkia tuskin olet nokkosilta löytänyt, elää pajuilla, joten olleet jotain muita.
Tälläkin hetkellä pihani nokkosilla on nokkosperhosen, Amiraalin ja karttaperhosen toukkia.
Karttaperhoset vielä keskenkasvuisia, amiraaleista ja nokkosista osa jo kotelossa/
täysikasvuisia toukkia.
Näissä toukkien, ja miksei myös aikuisten, esiintymisissä saattaa olla suuriakin
vuosittaisia vaihteluita samallakin paikalla. Jos joitakin toukkia on vaikka nyt
runsaasti, niihin iskevät loiset ja ensi vuonna saman lajin määrä saattaa olla huomattavasti
pienempi.
Jos yhden suruvaipan olet bongannut, myöhemmin kesällä tulee uusi mahis.
Laji talvehtii aikuisena. (lentää siis keväällä/alkukesällä ja uusi polvi kesällä/syksyllä)
Tämä “uusi” polvi menee sitten taas talvehtimaan ulkorakennuksiin, kellareihin ym. ja
taasen kevään tullen heräilee lentoon.
Edit. Ja mainitsemasi päiväperhoset ovat kaikki aikuistalvehtijoita, joita ei juuri tähän
aikaan näe. Neitoperhonen on vielä varsin uusi tulokas vakituiseen lajistoon.
Jos olet noita jo -90 luvulla havainnut runsaasti, niin ihan hyvä havis.
Varainhoitoyhtiön Baillie Giffordin sijoitusasiantuntija Qian Zhang on kirjoitellut kehittyvistä markkinoista ![]()
Kehittyviin markkinoihin on pitkään liitetty mielikuva kovemmasta kasvusta, korkeammasta riskistä, hauraammista talouksista ja voimakkaammasta suhdanneherkkyydestä. Kehittyviä markkinoita on pidetty hyödyllisenä sijoituskohteena silloin, kun maailman talouskasvu on kiihtynyt, mutta vältettävänä omaisuusluokkana riskinottohalukkuuden vähetessä.
Tämä käsitys kehittyvistä markkinoista alkaa olla aikansa elänyt.
Kehittyvät markkinat -omaisuusluokka on muuttunut, samoin kuin makrotaloudellinen toimintaympäristö. Nykyisessä maailmanlaajuisessa epävarmuuden ajassa monilla kehittyvien markkinoiden mailla on aiempaa vahvempi talous, uskottavampi keskuspankki ja terveempi valtiontalouden rahoitus kuin monet sijoittajat tuntuvat ajattelevan.
Sen verran paljon ollut viime aikoina menoja, että puskirit on syöty ja laitoin kk-säästöt pariksi kuukaudeksi säppiin jotta saa vähän puskuria kasaan. En tiedä miksi tuntuu niin väärältä kun ne ei mene rahastoihin, enhän ole niitä rahoja mihinkään varsinaisesti tuhlaamassa. Ja lopulta tuollainen pari kk ilman lisäsijoituksia on pisara meressä, kun miettii tilannetta 15-20 vuoden päästä. Kokeeko joku muukin asioita vastaavalla tavalla?
Samat oli fiilikset kun ostin harrastusvermeitä 10-12k edestä ja säästöt oli pausella sen 8kk. Mutta täytyyhän sitä harrastaakin välillä, eikä vaan koittaa maksimoida sijoituksia. Tappiotahan omilla toimilla nuillakin rahoilla varmaan olisi tehty. ![]()
Yleisin kehittyvien markkinoiden määritelmä on MSCI Emerging Markets, joka sisältää seuraavat maat:
- Brasilia
- Chile
- Kiina
- Kolumbia
- Tšekki
- Egypti
- Kreikka
- Unkari
- Intia
- Indonesia
- Etelä-Korea
- Kuwait
- Malesia
- Meksiko
- Peru
- Filippiinit
- Puola
- Qatar
- Saudi-Arabia
- Etelä-Afrikka
- Taiwan
- Thaimaa
- Turkki
- Yhdistyneet arabiemiirikunnat
Luetteloa ei tarvitse kovin pitkään mielessään makustella, että käy ilmeiseksi, että siinä on kehitysasteeltaan todella erilaisia maita, ja on aivan perusteltua kysyä, sopivatko esim. Kiina ja Etelä-Korea siihen nykymaailmassa.
Tähän liittyen ![]()
Pörssisäätiö : Perheomisteisten yritysten kannattavuus on korkeampi, osaketuoton riski alhaisempi ja osinkotuotto korkeampi kuin muissa yrityksissä. Lisäksi yritysten arvostus on jonkin verran alhaisempi muihin yrityksiin verrattuna. Näiden havaintojen perusteella voimme todeta, että perheet ovat erittäin hyviä omistajia pörssinoteeratuille yrityksille, Ikäheimo ja Lumijärvi kirjoittavat.
Näin jos perhe on ankkuriomistaja ja sitoutunut, ei riitainen suku.
Myös lukuisiin eri perheisiin pirstoutunut omistus on huono asia.
Jos Revenion pääomistaja olisi esim. Ingman (QT, Etteplan , Digia), niin vaikuttaisi kyllä positiivisesti ainakin omaan silmään. Tai vaihtoehtoisesti toimari pitäisi olla hyvän tuntuinen isolla osakeomistuksella (esim. DT, Ahlström ei siinä pääomistajana niin hyvä ehkä). Reveniossa ei täyty oikein kumpikaan ehto.. Sen takia osake on jäänyt ostamatta, vaikka kurssi alkaakin olemaan jo ihan kiinnostavalla tasolla. (Ts. viimeksi omistin , kun Merivirta myi omansa, eli aika paljon nykyistä alempaa)
Vaikka tästä ei välttämättä mitään hyötyä ole, niin pakko päästä avautumaan. Häiritseekö tämä Trump-mania muita yhtö paljon, kuin minua? Avaa Ukraina/Venäjä -ketju, puolet postauksista Trumpista. Avaa Novo Nordiskin ketju, puolet postsuksista (no ei just tällä hetkellä onneksi) Trumpista ja spekulointia, että julistaako Yhdysvallat sodan Tanskalle. Avaa jalkapallon MM-kisojen ketju, viestit Trumpista. Jne.
Voisiko tälle avata jonkun politiikkaketjun kaltaisen tunkion, niin ei tarvitsisi täyttää kaikkia muita sijoitusfoorumin ketjuja sillä, mitä Trump on milloinkin sanonut? Noh, eihän tätä enää montaa vuotta tarvitse kestää.
Haluaisin huomauttaa, että tuo “Emerging Market” viittaa tässä kontekstissa nimenomaan pääomamarkkinaan eikä maan talouselämän kehityksen asteeseen yleisesti.
Eikä pääomamarkkinan kehityksellä myöskään tarkoiteta pelkästään arvopaperikaupankäynnin volyymiä tai siinä liikkuvien pääomien määrää vaan kehittyneen markkinan statukseen kuuluu myös laadulliset kriteerit kuten yritystoimintaa koskeva lainsäädäntö, oikeusjärjestelmän toimivuus, ja ulkomaalaisten sijoittajien mahdollisuuden hallinnoida varojaan.
Sekä Kiinan, että Taiwanin osalta näissä on vielä paljon toivomisen varaa erittäin hyvästä taloudellisesta kehityksestä huolimatta (ja markkinoiden merkityksestä maailmantaloudelle).
Listalta kokonaisuutena suurin kehitys lienee ollut Puolassa, ja se käsittääkseni onkin jo lähes kaikialla siirretty kehittyneiden puolelle.
Tšekkillekän pitäisi olla sinällänsä kaikki edellytykset aika hyvin hoidossa, Prahan pörssissä vain ei ole mitään vaihdettavaa eikä oikein sen takia toimivaa markkinaakaan.
Toki koko “kehittyvän markkinan” konsepti on tietysti lainattu kansantaloustieteen puolelta, joten on ihan ymmärrettävää, että käsitteitä käytetään iloisesti ja ristiin.
Pidän kuitenkin itse noita laadullisia kriteerejä varsin tärkeinä toivon että mahdollisimman moni indeksinrakentajista myös jatkossa huomioivat ne mahdollisuuksien mukaan valitessaan mitkä arvopaperipörsseistä mihinkin indeksiin mukaan lasketaan.
Ihan samaa mieltä. Ylimääräinen Trumpitus vit*uun muista ketjuista!
Mielestäni tässä on tärkeä ottaa huomioon se, että Yhdysvaltojen pressana hänellä on melko paljon valtaa. Muun muassa MM-kisoissa hän vaikuttaa turnauksen kulkuun (toki melko marginaalisesti) ja Novon sijoituskeississä Tanskan ja Yhdysvaltojen suhde lienee melko olennainen. Vaikka varmasti on jonkin verran turhia postauksia hänestä niin valitettavasti hänen päätökset ja twiitit ovat olennaisia monen yhtiön kurssin lyhyen aikavälin kehityksessä.
Siinä valitettavasti ei ole monessakaan tapauksessa mitään ylimääräistä, kun huomionkipeä narsisti tunkee itsensä ja vaikutusvaltansa joka paikkaan kuten Fifan korruptio-cupiin ja sen tuomaripäätösten kumoamiseen.
Tuossa aiemmin @Sijoittaja-alokas postauksessaan pohti syitä, miksei ole indeksisijoittaja. Olen miettinyt samaa, välillä tämä osakepoiminta on oikeasti selvästi indeksisijoittamista huonompi vaihtoehto monella tapaa, ei pelkästään tuottonäkökulmasta. Minulla on ollut tuuria, etten painanut ostonappia mm. BBS:n, Spinnovan ja Betolarin kohdalla aikoinaan, lähellä nimittäin oli. Osakepoiminnassa on vaarana että joku tämmöinen pommi tekee todella isoa tuhoa salkussa.
Itselle kai osakepoiminta on psykologinen keino sijoittaa vain semmoisiin yhtiöihin, joihin jotenkin uskoo ja sitä kautta nukkuu yönsä paremmin (valheellisen turvallisuudentunteen ansioista
). Indeksissä on suurella painolla semmoisiakin yhtiöitä, joita ei pidä hyvinä sijoituskohteina + jenkki-indeksit ovat aika vinoutuneita toimialojen suhteen.
Ikinä en ole ymmärtänyt, mistä osakepoimijoiden ehtymätön itsevarmuus omiin kykyihin kumpuaa. Vai selittääkö ilmiötä tietämättömyyden, ahneuden, peliriippuvuuden ja epätoivon väkevä kombinaatio? Epätoivo tulee siitä, ettei indeksien tuotto vain yksinkertaisesti riitä, joten pitää ”lotota”.
En osaa sanoa kaikkien puolesta, syitä varmaan on yhtä monta kuin on osakepoimijaakin. Mutta itselläni tietynlainen turvallisuudentunne menee tuottojen ohi tärkeysjärjestyksessä. En nuku öitäni hyvin kaikkien yhtiöiden kanssa. En siis hae indeksiä ylittävää tuottoa vaan hyväksyn sen, että tuottoni käyttäytyvät eri tavalla kuin indeksit ja että voin jäädä indeksisstä jälkeen ihan selkeästikin. Turvallisuus (tai sen tunne) menee siis tuottojen ohi. Psykologiaahan tämä on, ei sen kummempaa.
Onhan näitä alhaisen volatiliteetin indeksejäkin:
A low volatility ETF (Exchange-Traded Fund) is a fund that buys stocks with historically small price swings. These funds aim to give you the market’s gains but with less pain during down times. They are like a smooth car ride instead of a bumpy one.