Joskus on tullut seurattua paljonkin, mutta jotenkin omalta osalta tuntuu skenen kulta-ajat olevan takana. Fanittaminen oli paljon mielekkäämpää silloin vielä n. 10 vuotta sitten, kun joukkueet olivat kansallisia kokoonpanoja (NIP Ruotsi, Astralis Tanska, V.P Puola, NaVi Ukraina, ENCE Suomi jne).
Nyt lähestulkoon kaikki on sekajoukkueita joissa pelaajat siirtyy eestaas sellaisella tahdilla ettei oikein ehdi muodostua mihinkään rosteriin pidempiaikaista kannatussuhdetta. Tuon muutoksen jälkeen on tullut seurattua lähinnä yksittäisiä pelaajia (esim. Allu, Aleksib) ja joukkuetta sitten sen mukaan missä sattuvat milläkin kaudella pelaamaan.
Itse muistan siirtäneeni CS Beta 5.2:n itselleni disketeillä. Clanbase ja IRC-kanavilla matsien huutelut olivat kulta-aikaa ja klaaneja piti olla useita, että sai muutamia pelejä viikossa. ISDN:llä puhelinmaksut olivat siellä yli 1000 markkaa
Ai että olin jo unohtanut nämä ajat Taidettiin meidän kaveriporukalla saada hopeatikkaat 2on2 pelissä, oikeassa 5on5 pelissä oltiin myös parhaimmillaan top 10:ssä
Good times! Muistan kun kaverin faija esitteli ekaa 256kbs modeemia että " tällä voi olla netissä niin paljon kuin haluaa" ja sit alkoi kova grindaus. Kultatikkaat tuli saavutettua. Nykyään tyydyn katsomaan kynäriä enää telkkarista muutaman kerran vuodessa lanit pappojen kanssa. Ei riitä enää refut tähän peliin
Sen verran tullut itsekin huudeltua Mallisalkun osakepoiminnasta ja tuotoista, että varmaan jonkinlaista kosmista karmaa kun omalle kohdalle osuu tällainen selittämätön, mittava ja varsin näyttävä kurssiromahdus heti sen jälkeen kun on alkanut puhumaan yhtiöstä. Oma YTD tippui samalla ±0 tuntumaan, joten kyllä mieli on hieman matalana mikäli tästä vuodesta ei saada huipputuottoja, joita fundatutkimuksen perusteella pitäisi kyllä mielestäni saada ja jopa hieman ansaita. Mikäli taikasienetkin pettävät, niin menee kyllä järki tähän pienyhtiöiden osakepoimintaan.
Väitän yhä kuitenkin, että mangofirma on yksi pohjoismaiden parhaita pörssilistattuja kasvuyhtiöitä ja ellei joku mangokärpänen syö satoa, on kurssilta lupa odottaa moninkertaistumista kahden vuoden sisällä. Ei mikään 10x tai 100x sijoitus ylipäätänsä onnistu ilman isoja väliaikaisia kurssilaskuja huipuista ja samalla tavalla ne turvallisena pidetyt Applet, Amazonit ja Microsoftit ovat joskus myös tippuneet kuin kivi ottaen - 30 %, vain noustakseen myöhempinä vuosina uusiin huippuihin. Usein se menee vielä niin, että sijoittajat ovat härkämäisiä isojen nousujen jälkeen ja pessimistejä isojen laskujen jälkeen.
Varmaan kuulostaa ulkopuolisesta couppaukselta, mutta vielä ei ole tullut uskottavia fundaperusteluita, että miksi voittokulku ei jatkuisi ja riittävän pitkällä ajanjaksolla funda vie kurssiheiluntaa 100-0.
En kommentoisi muuten, mutta kun aletaan Cokista parjaamaan niin on pakko. Cokiksen vallihauta on koko ketjun hallinnassa - liiketoiminta on sen verran nerokasta, että kaikki pääomavaltainen tekeminen on ulkoistettu muille. Nämä muut vielä kilpailevat siitä kuka saa maksaa Cokiksen tekemisestä
No huulihan tuo tietysti oli. Ihmeellinen aasinsilta tuli mieleen kun mietin tuota vallihautaa. Vallihaudassahan on perinteisesti vettä ja pullotettu vesi on mielestäni yksi maailman suurista ihmeistä. Miten sitä voidaan myydä sellaisella katteella kun sitä parhaimmillaan myydään.
Tämä on itsellenikin iso mysteeri. Ulkomailla usein tulee ostettua pullovettä ja hintaerot ovat ihan käsittämättömiä, tiettyjen brändien vedet maksavat moninkertaisesti enemmän kuin halvemmat merkit. Joku muutaman kymmenen prosentin hintaero nyt menisi mutta kun samankokoinen pullo voi maksaa 25 senttiä tai kaksi euroa brändistä riippuen. Kuitenkin kyse on vain vedestä.
Itselleni on useampikin ulkomaalainen selittänyt, että jos muutenkin on tarkka siitä mitä suuhunsa laittaa, niin miksei sitten myös olisi nirso veden suhteen, kun se on keholle tärkeimpiä (ellei tärkein) aine? Sinänsä tämä logiikka käy järkeen, jos kalliimpi tuote olisi aina terveellisempi valinta — näin ei kuitenkaan minun ymmärtääkseni ole pulloveden osalta.
Noh, kukin taaplaa tyylillään, itse juon vain hanavettä, tai tarpeen mukaan kaupan halvinta pullovesibrändiä.
Kokiksen vallihauta on, että sitä on joka paikassa saatavilla. Se ei ole maailman paras kolajuoma vaan pelkästään riittävän hyvää, että suostut ostamaan sitä kun sinun tekee mieli kolajuomaa. Muiden parempien kolajuomien ostaminen on usein tehty hyvin hankalaksi, kun vertaa kokikseen (ja pepsiin), joita on käytännössä aina tarjolla missä tahansa paikassa mistä voit ostaa elintarvikkeita tai ruokaa. Suomalaisessa keittiössä samanlaiseen asemaan pääsivät aiemmin mm. Rasilaisen hapankaali, Jalostajan hernekeitto ja Turun sinappi.
Suomalaisilla sijoittajafoorumeilla on ylipäätänsä hieman hankalaa keskustella kuluttajafirmoista, koska ne eivät kuulu meidän sijoittajakulttuuriimme. Meidän yhteiskuntamme on rakentunut vientivetoisen valuutta- ja palkkamanipulaation päälle (devalvaatio, tupo, vientivetoinen palkkamalli), joten täällä rakastetaan B2B-yhtiöitä, tehtaita ja vientisyklien heilunnalta suojaavia osinkomörnijöitä. Samanlainen sijoittajakulttuuri löytyy Norjasta, jossa pörssi on täynnä heiluvia öljy- ja merikuljetusyhtiöitä, joiden syklisiin vaikutuksiin haetaan myös suojaa huutelemalla osinkojen perään.
Meidän pörssistä on hyvin pienellä painolla ne isoimmat kansainväliset voittajasektorit ja niiden kasvuyhtiöt: Information Technology, Healthcare Technology, Deep Technology & Consumer Discretionary. Tämä ohjaa myös sijoituskeskustelun suuntaa ja sävyä pois näiden sektoreiden yhtiöstä kohti sellaisia, mitkä sopivat paremmin suomalaiseen sijoittajaluonteeseen. Monesti ne parhaat tällaisia yhtiöitä koskevat ketjut ovat vain muutaman nimimerkin vetämiä ja suosituimmat taas aivan hirveitä ansoja. Esimerkiksi @Ituhippinen saa jutella käytännössä yksin Norbitin ketjussa (5v +806 %), kun taas äärimmäisen suositussa kansallisen lottoyhtiön Faronin ketjussa (5v -85 %) jokainen asian vierestäkin tehty LinkedIn-viestikin pääsee usean keskustelijan syväanalyysin kohteeksi.
Anteeksi avautumiseni, mutta tää mene joka kerta tähän, että kun suomalainen sijoittaja näkee jonkun nerokkaan kuluttajatuotteen (ellei se ole kiuas), niin alkaa hirvea huutelu miten esimerkiksi pullovedellä ei voi olla mitään kilpailuetua ja itse juodaan pelkkää hanavettä, mutta sitten jos toinen firma valmistaa jotain geneeristä tehtaan linjastoon asennettavaa johtokolvauksen härpäkemaattia ja firma maksaa 5 % osinkoa, niin saa vihaviestejä suomisijoittajilta mikäli menee negailemaan yhtiöketjuun
Placebo-vaikutus on niin vahva, että kalliimmat tuotteet aiheuttavat aina automaattisesti enemmän mielihyvää ja positiivisia vaikutuksia (mm. Viinit ja pullovesi) ja esimerkiksi lääkkeissä brändilääkkeet toimivat paremmin kuin identtiset geneeriset lääkkeet, joten geneeristen lääketuotteiden ostaminen on järjetöntä, vaikka niissä olisi paperilla sama kemia kuin brändituotteissa. Tämä pätee myös esimerkiksi energiajuomiin, joita ei ikinä kannata ostaa alennuksesta, koska niiden vaikutus heikkenee:
In three experiments, the authors show that consumers who pay a discounted price for a product (e.g., an energy drink thought to increase mental acuity) may derive less actual benefit from consuming this product (e.g., they are able to solve fewer puzzles) than consumers who purchase and consume the exact same product but pay its regular price.
Alennusten rakastajana tämänlaiset tutkimukset aiheuttavat minussa suurta mielipahaa, mutta maailma on otettava sellaisena kuin se on eikä sellaisena kuin sen haluaisi olevan.
Taidettiin meidän kaveriporukalla saada hopeatikkaat 2on2 pelissä, oikeassa 5on5 pelissä oltiin myös parhaimmillaan top 10:ssä 
