Inderesin kahvihuone (Osa 10)

Kun aloin ostamaan Sotkamoa 0,06 tasoilta, yhtiön markkina-arvo oli vajaat 20M, joten kyllä se aika pieneksi lasketaan. Tuon pienempiä ei pörssissä juuri ole.

Se, mikä itselläni kiinnitti huomiota oli kurssilaskun pysähtyminen noin vuotta ennen ja ehkä jopa pienoiseen nousuun kääntyminen. Laskun pysähtymiseen monesti riittää se, että tappio ei enää kasva tai ei ainakaan kiihdy. Tuloksen ei siis tarvitse edes nousta vielä plussalle, kun kurssissa lasku päättyy.

Pääargumenttina yhtiön seuraamiseen ja lopulta ostamiseen oli kuitenkin hopean hintakehitys ja tarina sen taustalla. Yhtiö oli työkalu, jolla ottaa kantaa hopea nousun puolesta.

Yhtiö oli velkainen (ja on edelleen) ja sitä oli pääomitettu vuosien varrella useaan otteeseen. Tämä on kaivosalalle hyvin tyypillinen kehitys. Ennen kuin kiveä päästään kunnolla kaivamaan, pitää maahan upottaa rahaa. Joku kaivosviisas on todennut: ”kaivosbisneksessä voi tehdä vuodessa miljardin, vaikeampaa on vain tietää minä vuonna”. Sotkamon taival kaivosyhtiönä ei ole mitenkään poikkeavan huono (tai hyvä, jos se päivä koittaa).

Pienyhtiöiden kanssa touhutessa tai minkä tahansa uuden ja ihmeellisen asian kanssa, tärkeintä on kyky sietää epävarmuutta. Tulevaa ei voi tietää tarkasti, vaan siihen liittyy aina yllätyksiä. Jos pystyy pienistä viitteistä aavistamaan mihin suuntaan ollaan jollain aikavälillä menossa, voi pärjätä. Varmuutta siitä ei ole ennen kuin on nimi lehdessä.

Monille homma tökkää siihen, että pitää pystyä etukäteen tarkasti laskemaan kaikki riskitekijät pois ja sen jälkeen ollaan valmiita lähtemään mukaan. Pörssissä siinä vaiheessa ollaan jo takamatkalla.

Tulevaisuuden ennustamisesta muuten. Jos joku antaa liian tarkalta ja yksityiskohtaiselta vaikuttavan ennusteen, kehotan olemaan erittäin skeptinen. Tulevaisuus on usvan peitossa kaikille ja se pitää vain hyväksyä.

21 tykkäystä

Tuo agraarikapitalismi käsitteenä* herättää niin paljon ajatuksia. :smiley:

Eikö juuri kapitalismin (ja liberalismin/markkinatalouden) nousu ajanut vanhan säätypohjaisen agraariyhteiskunnan historian kirjojen kansien väliin? Nykyään maataloussektori elää useissa yhteiskunnissa tukien varassa. Tuet eivät tietenkään ole niin ristiriidassa kapitalismin eetoksen kanssa, kuin äkkiä ajateltuna saattaisi ajatella. Harvempi, tai siis yksikään, yhteiskunta ei ole modernisoitunut ilman julkisvallan määrätietoista puuhastelua ja tukia tavalla tai toisella yrityspuolelle.

*Ei kuvailuna, koska salkkukatsauksesi perusteella olet sijoittanut paljon maahan etkä niinkään maataloustuotantoon omistamalla itsessään tiloja. :smiley:

4 tykkäystä

Tuolta pääsee katsomaan CES2026 messujen esiintyjät. Streemeinä löytyy kaikki esitykset joita pidetty tähän asti. View näkymästä pääsee valitsemaan halutun päivän. Kymmeniä tunteja esityksiä, painottuen yllätys yllätys hyvin vahvasti AI. Varsinkin niille joita sattuu tekoäly kiinnostamaan..

4 tykkäystä

Pitkän eloni perusteella totean, että historia toistuu tulevassa. Mitä hypempi, sitä varmemmin ja jyrkemmin tulee alas.

Todella moni tuntemani on herännyt ihanneunelmista tosiasioihin. Huolien määrä on vakio. Kun tulee uusi, aiemmat unohtuvat. Moni naureskeli, kun kerroin kuinka mukavaa on ollut elää rauhan aikana. Olisivat mieluummin ajaneet alas armeijan, ydin- ja hiilivoiman, jotkut koskivoimankin, kaivokset, ilmailun, öljynjalostuksen, lihateollisuuden, metsäteollisuuden. Rauhaan olisi jäänyt papusoppa, kahvi, osa metsä- ja maataloutta, sähkövalo, netti, lemmikkieläintuotanto, tekoripset ja punttisalit…

Se on siis varmaa, että tätä aikaa kuvaa joku tuleva termi, kuten eoseeni, kambri, jura, trias… olisiko hallusieeni

7 tykkäystä

Historia ei suoraan toista, se riimittelee.

Monen asian näkee vasta jälkikäteen.

Kerrataanpa Veikko Huovisen viisauden lajit:

”Tavallaan maailmassa on liiaksi viisautta, epäili Konsta luodollaan. – Sitä ei jakseta kaikkea käyttää, vaan turvottaa se nupopäät mustansinisiksi… Viisausopin lajit on: kaukoviisaus, jota on minulla hyvin paljon. Mitä se on? Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät. Tätä lajia on harvalle suotu. Jolla sitä on, niin pitäkööt hyvänään! Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa; asiaa jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin huomioon, sille on maalimanranta kevyt kiertää…

Sitten on teoreettinen viisaus, jota on sanomalehissä ja vaikka missä. Siinä asia kuvitellaan yksipiippuiseksi haulikoksi, jossa on lukko epäkunnossa ja panos voi tulla ampujan silmille… Teoreettinen viisaus on kaukoviisauven veljenpoika, mutta linssi on vaivasempi…

Käytännön viisaus on sitä, kun vanha kalttopääkettu juosta hipsuttelee rämeellä ja astuu omiin jälkiinsä. Mutta polulla voi olla ketunrauta… Vaan jos on lisäksi hyvä vainu, niin varmasti pärjää, paitsi jänis, joka menee mielellään lankaan, jos se on etevästi laitettu, vaan ei töherön käsialaa.

Kaikista paras ja imelin viisauven laji on jälkiviisaus, sillä alalla saahaan eniten aikaan. Siinä on tapaus mennyttä aikakautta, mutta se kuvitellaan esiintulevaksi ja sakilla setvitään, miten olisi parasta käyttäytyä. Tässä lajissa on ihminen viisaimmillaan… Jälkiviisaan silmä on somassa paikassa, se kahtoo taaksepäin…”

En väitä, että hallitsen kaikki lajit, mutta ohjenuorana ne ovat.

30 tykkäystä

Uusi tarkastuskohta kun tutkitte pörssiyhtiöitä. Onko toimitusjohtajan puoliso tai vanhemmat tuomittu talousrikoksista vai missä he ovat asuneet lapsina? :smiley:

… ylimmän tason yritysjohtajat syyllistyvät talousrikoksiin selvästi todennäköisemmin, jos heidän vanhempiaan on aiemmin syytetty ja tuomittu talousrikoksista…

Erityisen todennäköistä tämä on silloin, kun vanhempien talousrikokset ovat olleet vakavia ja johtaneet vankeustuomioon.

Myös puolison toiminta heijastuu johtajan käyttäytymiseen. Talousrikoksia tehneillä johtajilla on muita useammin talousrikoksiin syyllistynyt puoliso. Todennäköisyys syyllistyä talousrikoksiin kasvaa, mitä pidempään parisuhde on kestänyt.

Talousrikosten todennäköisyys kasvaa myös johtajilla, jotka ovat nuoruudessaan asuneet alueilla, joilla talousrikollisuus on keskimääräistä yleisempää.

Pitää lisätä tuo tutkimus tähän puheeseen, kun seuraavan kerran sen esitän.

22 tykkäystä

Torille!

43 tykkäystä

No koitappa tästä nyt sitten pohtia onko jostain Westendistä tai Malmilta tuleva toimari sitten taloudellisesti vaarallinen vai ei.

Confused Gif - IceGif

9 tykkäystä

Laiha lohtu on, että työllisiä on kuitenkin edelleen suhteellisen paljon. Tämä tilasto heittelee kuin mikäkin, mutta 15-74v työllisiä on n. 2,6 miljoonaa kun lukema pyöri 2,3-2,5 miljoonan välillä 2010-luvun alkupuolen.

Kasvavaa työttömyysastetta selittänee siis mahdollisesti kasvava määrä ihmisiä, jotka hakevat töitä ja täten muuttuvat työttömiksi työnhakijoiksi. Myös 15-74v väestö on kasvanut viime vuosina, mikä viittaa siihen ettei ykkösongelma ole työpaikkojen vähentyminen vaan enemminkin se, ettei uusia ole luotu tarpeeksi.

Väestön paisumista viime vuosina selittää osiltaan ukrainalaisten tulo maahan. Ilman heitä työikäinen väestö surkastui koko 2010-luvun, jos rajaamme tarkastelun 15-64 vuotiaisiin. Mutta myös tämä anteliaampi 15-74 vuotiaiden määrää tarkasteleva käppyrä kääntyi laskuun 2020 jälkeen, mutta uudelleen nousuun Ukrainan sodan alettua.

23 tykkäystä

Olisiko neljällä Optomedillä yksi Revenio mielestäsi hyväksyttävä vaihtosuhde, vai mitä se voisi olla?

Osakevaihtona tuollainen teoreettinen järjestely olisi mielestäni luontevinta toteuttaa, vaikka Reveniolla saattaisi olla paukkuja käteiskauppaankin hinnasta riippuen.

2 tykkäystä

Finnkino on kyllä onnistunut totaalisesti ryssimään palvelunsa uusilla nettisivuilla. Pari esimerkkiä:

  • Varausten peruutus. Varaan usein leffaliput viikonlopun näytökseen useita päiviä etukäteen varmistaakseni hyvät paikat. Usein jää kuitenkin menemättä elokuviin, jolloin olen kohteliaasti perunut varauksen ja vapauttanut paikat. Näin ne tulevat samantien uudelleen myyntiin. Finnkinon uudella sivustolla varauksia ei voi peruuttaa lainkaan, eli ne vapautuvat myyntiin vasta 25min ennen näytöksen alkua. En tiedä kuinka yleistä oma toimintatapani on, mutta todennäköisesti parhaat liput Finnkinon näytöksiin saa nyt kun buukkaa ne 20min ennen näytöstä.
  • Lippujen osto. Jos liput varaa Finnkinon sivuilta, ei niitä voi enää myöhemmin ostaa samaa kautta. Ennen varausten ostaminen onnistui jälkikäteen niin rahalla, kulttuurieduilla kuin sarjalipuilla nettisivujen kautta. Näin on ollut ainakin parikymmentä vuotta. Finnkinon nerokas tapa on nyt laittaa asiakas jonottamaan lippuja teatterissa ennen näytöksen alkua, että ne saa lunastettua. Eli lisäävät samalla omia kulujaan, kun jonot kasvavat ja kassoilla pitää olla enemmän henkilökuntaa palvelemassa varausten noutoja. Ja liput siis pitää lunastaa yli 25min ennen näytöksen alkua, muuten ne menevät takaisin myyntiin. Teatterille pitää siis tulla yli 30min ennen näytöksen alkua, jos olet varannut liput. Ei mitään järkeä.

Uudet sivut on julkaistu jo muutama kuukausi sitten ja edelleen sieltä löytyy tämänkaltaisia järjettömyyksiä. En vain ymmärrä.

21 tykkäystä

En tarkkaan miettinyt termin historiallista kontekstia. Käytin sitä, koska en itse hoida metsiäni enkä viljele peltojani. Olen näissä nykyään mukana vain sijoittajan näkökulmasta, siis agraarikapitalistina :-). Ja valtaosa salkusta on yhä niissä, vaikka osuus putoaa vuosi vuodelta. Verotussyistä tuli tosin ainakaan itsekin toimittua osa-aikaviljelijänä, mutta siitä on aikaa. Ja kuten useimmilla muilla Suomessa, metsät ja pellot on saatu edellisiltä sukupolvilta lahjana tai perintönä.

Maataloussektori tosiaan elää tukien varassa Suomessa ja melkein jokaisessa EU-maassa. Ei se siltikään ole kultakaivos, vaan tuotto sekä vuokraloordille että viljelijällä on heikko. Epäilen, ettei moni maanviljelijä edes laske sijoitetun pääoman tuottoa. Ja hyvä niin, koska huoltovarmuussyistä on suotavaa, että jotkut yhä viljelevät Suomessa.

Pellon hintataso Suomessa on liian korkea verrattuna tuottoon itse viljeltynä tai vuokratuottoon, mitä siitä saa vuokratessa. Siksi olenkin itse luopumassa maatalousmaistani tulevina vuosina ja tarkoitus on myydä ne jollekin aktiiviviljelijälle.

Metsätaloudessa alkutuotantokin pyörii markkinaehtoisemmin, vaikka on sielläkin tukia. Mutta tuet eivät ole niin merkittäviä, kuin maataloudessa, joka loppuisi Suomessa pääosin heti, jos tukia ei olisi. Näen metsänomistamisen tulevaisuuden hyvänä Suomessa, vaikka onkin suojelupaineita. Toistaiseksi suojelusta on saanut ihan OK korvauksen ja jokainen suojeltu hehtaari vähentää raakapuun tarjontaa eli nostaa puun hintaa.

10 tykkäystä

En ota kantaa osakkeiden vaihtosuhteeseen, mutta Revenio etsii ostettavaa ja tämä kyllä sopisi palettiin. Ehkä ovat neuvotelleet jo aiemmin, mutta hinta ollut silloin Revenion mielestä liian korkea? Eivät näytä löytävän sitä OCT:tä ostettavaksi, niin retinopathian seulontaan tämä Opto voisi olla hyvä lisä.

5 tykkäystä

Huh…

Pari päivää Springvest noussut, tottakai harmittelin, kun olin mennyt ne myymään joulukuussa.

Vai olinko?

Olin mielestäni laittanut myyntiin ne laput, ehkä sitten tarpeettoman isolla hinnalla, jottei ne menneet kaupaksi, tai sitten vain kovasti tuolloin mietin, että nuokin rahat voisi käyttää johonkin muuhun, mutta en sitten jostain syystä myynytkään.

No, siellähän ne vielä salkussa on edelleen ja nyt alkuvuosi ollut nousua, kun joulukuussa olivat 7,xx hinnoissa, nyt lähentelee jo kymppiä.

Paistaa se päivä joskus risukasaankin :innocent:

On lahosta päästä joskus hyötyäkin, näemmä

6 tykkäystä

Jos suurin osa ihmisistä toimisi leffa- varausten kanssa niin, että sitten peruuttaisi niistä suurimman osan ennen näytöksiä, jos ei just huvitakaan mennä, niin tää olisi surkeaa liiketoiminnalle. (Itsellä Kantin kategorinen imperatiivi yhtenä elämänohjeena: Kant muotoili kategorisen imperatiivin useilla tavoin: mm. Toimi aina siten, että toimintatavastasi voitaisiin tehdä yleinen moraalilaki.)

Muita varailijoiden aiheuttamia ongelmia olivat mm. ravintolat, joihin ihmiset tekivät varauksia, joita ei sitten peruneetkaan, ravintola kun joutuu järjestämään tietyn verran henkilökuntaa varausten perusteella. Tämä onneksi ratkesi varausmaksulla, (käytännön pantti), jonka saa takaisin kun varaamaansa ravintolaan saapuu.

Ilmainen tai lähes maksuton kunnallinen päivähoito toi ongelmaksi, että monille kunnille kertyi vuositasolla pelkät 6 -numeroiset kulut siitä, että huoltajat eivät ilmoittaneet lastensa tiedettyjä poissaoloja ajoissa päivähoitopaikkaansa. Kuntakin joutuu varaamaan tietyn verran henkilöstöä töihin oletetun lapsiluvun mukaan.

Todettakoon yleisellä tasolla, että olisin dynaamisen hinnoittelun kannalla monessakin asiassa. Lyhyesti siis idea niin, että mitä aiemmin sitoutuu ja maksaa esim. junalipun, konsertin, you name it, sen edullisemmin sen saisi ja hinta kallistuisi ajankohdan lähestyessä. Tämä olisi nähdäkseni win-win sekä kuluttajalle, että yritykselle. (Toki aina poikkeustilanteita ja aloja olisi, joihin tätä ei voisi soveltaa.)

Hyvää torstain jatkoa kaikille! :slight_smile:

36 tykkäystä

Pitäähän meidän voida muodostaa selvä kriteerikokonaisuus, joiden perusteella ostaa osakkeita. Eiväthän lentokoneetkaan lähde lentämään ennen kuin ovat käyneet läpi lentoa edeltävän tarkistuslistan systemaattisesti. No leikki sikseen, niinhän se varmaan on, että pelkät jäykät kriteerit ei riitä, kun jossain kriteeristön seassa täytyy olla poikkeus että löytyy ostettavaa ylipäätään.

Paljonko esimerkin Sotkamolla oli tuolloin vaihtoa? Nyt jos kaivelee Nordnetiä, niin eihän siellä ole juuri montaa vaihtoehtoa jonka markkina-arvo on pieni, ja samaan aikaan olisi vaihtoa. Tai no eikai tässä vaihdon perään kukaan kysynyt, nyt ei olla shorttaamassa vaan odotetaan että jossain vaiheessa osakkeen arvon nousu aktivoituu. Eli vaihdolla ei ole ostohetkellä merkitystä, tai sillä että sitä ei ole.

Oli siellä sen verran vaihtoa että sain taskut täyteen osakkeita nostamatta hintaa.

Ja kun alan myymään, saan myytyä ilman suurempaa vaikutusta.

Luen virkani puolesta sujuvasti tuloslaskelmaa ja tasetta. Sukurasitteena on lapinnoitaa ja ties mitä sadetanssin osaajia. Näillä opeilla olen laahustanut pörssiuraa läpi.

Takaraivossa kummittelevat lapsena kuulemani sanat:

”Miten ihmeessä paperia kädestä toiseen siirtelemällä voi tehdä rahaa?”

18 tykkäystä

Samaa kuulin myös itse lapsena, kun Ruotsissa asuva sukulaiseni puhui suomalaisille maalaisserkuilleen pörssisijoittamisesta 1990-luvun alkuvuosina. “Kaikki eivät kuulema voisi tehdä noin tai yhteiskunta romahtaisi“

Siksi aloin itse täysi-ikäistyttyäni perehtymään asiaan.

17 tykkäystä

Avaatko hieman, en nyt täysin ymmärrä kommenttiasi tässä kontekstissa? Onko Finnkinon uusi viritys mielestäsi nyt parempi, kun varauksia ei voi lainkaan perua ja lippujen lunastukset pitää tehdä kassalla? Ymmärrän, että ravintolassa varauksesta peritään pantti tai käyttämättömistä varauksista saatetaan periä maksu, mutta tällaiset varaukset voi myös peruuttaa hyvissä ajoin ja välttyä moiselta.

Käyttämättömästä varauksesta ei kuitenkaan tule Finnkinolta mitään sanktiota, eli nuo liput vain roikkuvat varattuina, kunnes 25min ennen näytöstä vapautuvat myyntiin. Sahaavat vain omaa oksaansa, kun monet saattavat katsoa vaikka 2h ennen näytöstä, ettei hyviä paikkoja enää ole ja jättävät menemästä elokuviin. Ja hieman ennen näytöstä hyviä paikkoja sitten vapautuukin myyntiin useampi kerralla, mutta tulijoita tuskin enää on montaa. Ja kaiken tämän kruunaa jonot kassalla ennen näytöksiä, kun asiakkaat pakotetaan fyysisesti jonottamaan mikäli haluavat sitten lunastaa ne varatut liput.

4 tykkäystä

1.. 2.. 3.. … 9… 10… hhhhhh…

Uudistus on erittäin hyvä. Sen verran voi sitoutua ja suunnitella etukäteen että ihan menee ja ostaa paukauttaa sen istumapaikan… tai sitten ihan suosisti antaa sen toisen ajoissa olevan oikeasti leffaan menossa olevan henkilön ostaa sen erittäin hyvän paikan.

Käyttämällä oikeuksiaan väärin ei saada kuin lisää kollektiivisia rangaistuksia, kuten 3872562873 hidastepomppua kun menee töihin vaikka ei ole eläessään saanut ylinopeussakkoa ja niin edelleen.

Vähän vähemmän minäminäminä ja vähän enemmän mememememe ja säästyy Ukrainat, Grönlannit ja jonkin sortin maailman rauhakin sitten.

Peace out!

17 tykkäystä