Bloombergilla ohjelma nettihuijaustehtaasta Filippiineillä. Työntekijät luulivat menevänsä töihin nettikasinoon mutta tosiasiassa joutuivatkin vangeiksi tekemään rakkaushuijauksia. Suuri toimisto-/vankilakompleksi oli kaupungintalon naapurissa ja omistajien joukossa oli paikallinen pormestari. 
Tapauksen paljastuttua pormestari sai elinkautisen ja nettiuhkapeliyhtiöt kiellettiin Filippiineillä mutta vastaavia paikkoja on edelleen ainakin Myanmarissa. Kesto 35 min.
Faronin päivän uutisiin liittyen, niin toivottavasti vielä ei ole rahoituskrapula iskemässä vaan vielä painellaan tovi kovassa nousussa, toivoisin jopa että siellä kaikki hoitaisivat omaa tonttiaan kuin Jurriaan.
Haen takkini…
Ostitko OP:n puolelle nuo?
OP:llä vaan puutteena on, että valuuttatilejä ei ole ja valuutanvaihdossa (ml. osingot) häviää aina 0,30 % suuntaansa, eli tulee aika äkkiä jo Nordnetin hintoja kalliimmaksi. 
Tuolla välittäjäkeskustelussa mainitsinkin, että hinta ei ole kysymys tässä 
Vaan tuo Nordnetin asenne Suomeen ja tietysti BDC & REITien estäminen. En halua muuttaa omia sijoituksia sen takia että jokin ruotsalainen firma sanoo, että “et saakkaan ostaa meidän kautta X, Y ja Z”. Ja vielä enemmän hiertää se “tarve nostaa hintoja”, vaikka Suomen välityspalkkiot ovat jo nyt 111 kertaa kalliimmat kuin saman firman hinnat Ruotsissa. Ja siis nimenomaan tuo ero palvelussa riippuen oletko suomalainen vai ruotsalainen, ei itse hintojen nosto. Nordnetille suomalainen on kakkosluokan kansalainen.
Miten REIT paperit on Nordnetissä kiellettyjä ja millä perusteella heidän mukaan? Kysyn kun avaamassa sinne tiliä (kestänyt kolmatta viikkoa), nyt ollut Nordeassa AOT.
Kela kertoilee vähän eri tavalla:
595€ näyttäisi olevan neljässä viikossa, kuukaudessa keskimäärin n. 640€/kk.(Nämä siis nettoja).
“Omaisuutesi vaikuttaa asumistukeen, jos
Eli siis 10t€:n yli menevä pienentää asumistukea, ei poista kokonaan(tietysti tapauskohtaisia eroja on).
“Yleiseen asumistukeen vaikuttava omaisuus mm.
Jos ruokakunnallasi on omaisuutta 50 000 euroa tai enemmän, asumistukea ei makseta lainkaan. Omaisuudesta vähennetään kuitenkin ensin pitkäaikaiset velat kuten asunto- tai opintolaina.
Jos asut yksin, työmarkkinatukeasi pienentävät ne pääomatulot ja muut kuin palkkatulot, jotka ylittävät tulorajan 311 e/kk. Täydestä työmarkkinatuesta vähennetään summa, joka on 75 % tulorajan ylittävistä tuloista.”
Melkomoista eroa kyllä näyttäisi laskureiden mukaan olevan “sijoittava/säästävä työtön” vs “ei sijoittava/ei säästävä työtön”; helposti tulee muutaman sadan euron etu kuukaudessa jälkimmäiselle, kun “sijoittava/ säästävä“ ei toimeentulotukea monesti saa(tietysti riippuu paljonko sijoituksia/ säästöjä on, jos on pari kymppiä säästöjä, niin toimeentulotuki vähenee sen pari kymppiä kuukaudessa). Ehkäpä tukijärjestelmän kannustavuus ei tarkoita sijoittamiseen/ säästämiseen kannustamista 
Tartun tähän, vaikka en ole lukenut koko keskustelua mistä tämä kommunikointi lähti. Tämä ajatus, että yksilön ei kannata mitään tehdä on mielestäni katastrofaalinen maapallon ja sen tulevaisuuden kannalta, koska yksilö ei edes yritä tehdä parempia ja kestävämpiä valintoja saatiin vähentää kulutusta. On totta, että suomalaiset ovat pieni kansa, mutta suhteessa kokoomme me ylikulutamme räikeästi. Jos Afrikkalaiset ja Aasialaiset kuluttaisivat yhtä paljon kuin länsimaalaiset, maapallon resurssit olisi syöty muutamassa viikossa nykyisen ylikulutuspäivän(heinäkuussa 2025) sijaan.
Olet oikeassa, että pelkkä sähköautoilu ei pelasta maailmaa. Se on kuitenkin merkittävästi parempi suunta ja esimerkkinä voin sanoa, että meidän taloudessa n. 20000km vuosittaisella ajolla pystyisimme laskemaan hiilidioksidipäästöjämme kolmasosan, kun auto ladataan uusiutuvalla energialla. Se tarkoittaa noin kolmea tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e), mikä vastaa vuositasolla kahden henkilön lentomatkaa Helsingistä Las Palmasiin ja takaisin. Kymmenessä vuodessa vaikutus on jo isompi. Pienistä puroista syntyy iso vaikutus. Kun tarpeeksi monta ihmistä toimii samalla tavalla, lähtee lumipallo vierimään mäkeä alas ja vaikutus kasvaa.
Luonnollisesti asuminen, ruokavalio ja muu kulutus ovat seuraavia kohteita mistä voi vähentää päästöjä. www.ilmastodieetti.fi sivulla voi käydä laskemassa omia päästöjä ja funtsia mikä kannattaa ja mistå voi itse vähentää päästöjä. Suosittelen. Kuinka moni tietää, että Pariisin 2030 ilmastosopimuksen mukainen päästöjentavoitetaso suomalaisille on n. 3 tonnia CO2e, kun vuonna 2021 keskimääräinen suomalainen kulutti 7,7 tonnia CO2e? Harva pääsee siihen edes nyt. Miksi emme tee muutoksia jo nyt, jos taloudelliset resurssit siihen antavat mahdollisuuden. Parhaimmillaan investoinneista ja kulutuksen vähentämisestä jää rahaa enemmän säästöön esim. sijoittamiseen
Kanadalaiset REITit on estetty pari vuotta sitten, koska Nordnetin mukaan ne ovat PRIIP-tuotteita. Nordnet tosin on tämän mielipiteensä kanssa yksin eli niitä voi ostaa tänäkin päivänä muiden välittäjien kautta.
Ja tietysti tapojensa mukaan, Nordnet ei ole julkaissut tästäkään mitään uutista. Yks kaks vain estivät ja laittoivat viestin jos sulla oli sellaisia jo salkussa. Ihmeellistä hommaa ja vähän epämääräistä.
BDC:iden kanssa tekivät samanlailla, joskin osumatarkkuus oli jotain 50 % eli siis ihan sattumanvaraisesti jotain voi ostaa, jotain ei. Melkoista amatööriräpellystä kyllä tuokin osuus Nordnetissä.
Päivän Vartti ilmestyy hieman myöhässä, tuli taas puhuttua mielenkiintoisesta aiheesta syvällisesti ja haluan editoida tämän rauhassa. 
Annit hinnoitellaan yleensä neuvotteluissa instituutiosijoittajien (eli oletettavasti ammattliaisten) kanssa. Lisäksi järjestäjän ja yhtiön yhteinen intressi on, että anti onnistuu erinomaisesti (myyjien intressi saattaa olla erilainen riippuen tilanteesta), jolloin on helpompi olla hieman varovainen hinnoittelun kanssa. Lisäksi kysynnän ja hinnan suhde ei ole lineaarinen. Totaalinen mutu, mutta uskoisin, että “oikean” hinnan löytää 70-90% sijoittajista jostain ±10% haarukasta. Jonkun tietyn pisteen yli kysyntää tippuisi siis dramaattisesti, mutta kukaan ei voi tietää, mikä tuo piste on.
Tartu sarkasmin kautta. Minulla on usein tapana kirjoitella tänne milloin mistäkin aiheesta sarkastisesta näkökulmasta.
Just eilen ajelin maantietä ja katselin kuinka joku oli dumpannut sohvakalustonsa ja kirjahyllynsä tien poskeen mätänemään. Nämä pistävät vihaksi. Asenteet ja teot pitäisi saada muuttumaan. Niin kauan kuin toiset kierrättävät ja huolehtivat roskistaan jalanjälkeään pienentäen vs toiset eivät, tulokset ovat kovin laihoja.
Sähköautoilijat voivat kuvitella pelastavansa maailman ihan kaikessa rauhassa. Jokainen toimii kuten parhaaksi näkee. Työsuhteen kylkiäisinähän niistä lienee suurin osa, jolloin on helppo viritellä sädekehää päänsä päälle…
Mietin tuota listautumisasiaa, viime vuosina ja nyt listautuvat yritykset on käyneet jo monen pörssin ulkopuolisen sijoittajatahon pöydällä ja ne on siellä hylätty joko, ei kiinnostavana ei kasvavana bisneksenä, tai liian kalliina. Tuolla pörssin ulkopuolella on paljon hyvin isoilla kassoilla ja erittäin ammattilaisilla analysoijilla varustettuja tahoja.
Eli tarkoittaako tämä sitä, että pörssiin on tullut ja tulee, vain aivan liian kalliita, tai ilman kasvupotentiaalia olevilla bisneksillä, varustettuja yrityksiä. Elli huonoja diilejä? Edellisen listautumisbuumin jäljiltä taitaa olla 80% listautuneista listautumishinnan alapuolella edelleen, ellei useampikin.
Mikäli listautumisesta haluaa ostaa kohtuu hinnalla eli tehdä järkeviä ostoja, täytyykö keskittyä vain vähemmän institutionaalisia sijoittajatahoja kiinnostaviin yrityksiin, kuten Postiin ja Jättää Cityvarastot ja Frameryt merkkaamatta. Avauspäivän pikavoittomahdollisuudet tietenkin erikseen.
Kärjistetystä, onko pörssilistautumisista tullut yritysten kaatopaikka, vain huonoja sijoituksia tarjolla?
Hannu Angervuo tarttui asiaan jo vuonna 2021, kun silloinen pienyhtiöiden listautumisbuumi oli huipussaan. Hänellä oli varsin skeptinen näkemys jo silloin ja se osoittautui kyllä oikeaksi, suurin osa 2021 buumin yhtiöistä oli isoja pettymyksiä kurssikehitysmielessä.
Eli pienyhtiöiden osalta pörssi on valitettavasti ollut keskimäärin kaatopaikka aivan lähimenneisyydessä mutta on siellä helmiäkin joukossa. (Tuo hit-and-run -viittaa aiempaan tutkimukseen edellisestä pienyhtiöbuumista.)
Itse olen hyvin skeptinen listautujia kohtaan, etenkin jos yhtiöllä ei ole pitkää historiaa takanaan.
Edit. Siis Talouselämä-lehdessä 7.12.2021
Listautumisissa on se ongelma, että yleensä yhtiöt listautuvat silloin kun niillä menee hyvin ja ne näkevät paljon investointimahdollisuuksia. Nämä olosuhteet liittyvät usein myös taloussyklin huippuun, mikä 2021 oli harvinaisen raju.
Sijoittajan kannattaa aina olla kriittinen listautumisia kohtaan.
Toisaalta ne laajentavat sijoitettavaa universumia ja demokratisoivat omistamisen mahdollisuuksia, mikä on tietysti hyvä asia.
Toisaalta ne imevät likviditeettiä pois pörssistä firmojen kassaan ja lisäävät osakkeiden tarjontaa. Se ei välttämättä ole hyvä asia. 
Nythän meillä on valtava tarjonta 2020–22 listautuneista osakkeista, eikä ketään kiinnosta. Tai hyvin harvoja ainakin.
Onko pörssi yritysten kaatopaikka? Osalle varmasti. Etenkin jos pääomasijoittaja listaa firman olisin hieman skeptinen, joskin mainittakoon että esim. Harviassa oli pääomasijoittajana Capman joka irtaantui. Kaikki pääomasijoittajat eivät ole dumppaamassa meikattua raatoa sijoittajille.
Miksi listautua? On totta, että private equitia ja teollisia ostajia piisaa näissä raharunsauden oloissa. Mutta esimerkiksi private equity ottaa yhtiössä määräävän aseman, eikä he ole ikuisia sijoittajia. Monelle yrittäjälle oma yritys on kuin oma lapsi, jonka halutaan kasvavan ja kypsyvän. Voi olla helpompi samaan aikaan pitää ote yhtiöstä ja jakaa riskiä uusien omistajien kanssa pörssissä, kuin yksityisenä.
Yksi pieni listautumisperuste voi olla myös maine ja markkinointi, ja jos en aivan väärin muistele, niin juuri Harvia taisi tätä pitää listautumisen yhtenä hyvänä puolena. Vaikka ammattipiireissä listaaminen nähtäisiin välillä työläänä, turhana, kalliina ja hyödyttömänä operaationa, niin listatut yritykset (etenkin hyvin menestyvät sellaiset) tuntuvat kyllä saavan verrattain hyvin palstatilaa, vaikka varmasti pörssisijoittajana minun silmälasini ovatkin tämän suhteen hyvin vinoutuneet.
Ei pidä myöskään aliarvioida ihmisten turhamaisuutta. Varmasti on jonkin verran perustajia, omistajia ja johtajia, joita houkuttelee paitsi pörssilistaaminen, myös pörssiyhtiön johtaminen. Vaikka tällainen houkutin saattaa saada hieman epämääräistäkin porukkaa listaamaan köntsää karkkipaperissa, voi sen myötä pörssiin eksyä joskus myös joku kiinnostava laatufirma.
Kryptoalan kielestä, termeistä ja käsitteistä olen alkanut hiljalleen miettimään jo omaa tutkimusta.
Kun pitää käsitellä jotain, millä ei ole sisäistä arvoa vaan ainoastaan hinta minkä kukin on valmis maksamaan, keskustelu menee usein vallan kuvailevaksi.
Sitten kun mukaan tulee Strategy omalla strategiallaan, menee käsitteet jo toiselle asteelle.
Sanoisin mieluummin että ‘sillä on se välineellinen arvo mikä sille hyväksytään’.
Eräs BTC-rahastojen (firmoille) järjestelijä tokaisi tuossa että näkee Strategyn BTC-varannoilla arvoa - mutta koska ne ovat Strategyssa, ostoa voisi harkita kun dippaa 90%.
(haluaa että lafkoilla on kykenevä, vähintäänkin täysjärkinen johto)
Tällä hetkellä hän näkee eniten arvoa HPC-infralla joten BTC on vähän taka-alalla..
Ehkä vähän kasariummehtunut mielipide, mutta mun mielestä kryptoilla(kin?) kalastellaan monesti juppirenessanssisti symboli- ja signaaliarvoa mikä sitten ihan oikeasti nostaa hintaa. Onhan se ihan eri juttu olla nopeasti vaurastuva cryptobro kuin omistaa Keijon Kaivuria. Vaikka kuinka Keijon kaivurilla saisi nobrainer tuloja pitkälle eteenpäin.
Ja välinearvohan on just hyväksytty hinta. Se ei edellytä tai poissulje sisäistä arvoa.
Ilman sarvia ja hampaita; toisinaan tulee fiilis, että iso kuva hämärtyy näissä suomalaisten ekokeskusteluissa, kun suomalaisten kuluttajien vaikuttamismahdollisuus on kuitenkin globaalisti oikeasti merkityksetöntä: suomalaisia on noin promille pallon väestöstä, ja ympäristövaikutus promillen kymmenesosa.
Jos oikeasti halutaan muutosta, niin ratkaisut löytyy kokonaan muista maista ja muista ratkaisuista. Suomalaisten syyllistäminen ja kiusaaminen sekä elämän hankaloittaminen näillä asioilla on järjetöntä.
