Kun selaat internettiä satunnaisella sivulla, niin sen sivun omistaja haluaa, että jokainen klikkaus ja jokainen hiiren liike tallennetaan analysointia varten.
Sen jälkeen ostat jonkin laitteen ja laitteen valmistaja kerää sen laitteen käytöstä ja tilasta mahdollisimman paljon tietoa omille palvelimillensa.
Sitten menet terveydenhuoltoon ja lääkäri toteaa, että sinusta kerätään liikaa dataa ja potilaita pitäisi tutkia vähemmän, ettei syntyisi turhaa tietoa potilaasta:
Sanonta kuuluu, että terve on vain se jota ei ole tutkittu tarpeeksi. Mitä enemmän tutkitaan, sitä todennäköisemmin löytyy jotain epätyypillistä, joka ei ole potilaalle vaarallista, mutta joka johtaa jatkotutkimuksiin.
Lääkäriliiton Jukka Mattila toivoo pelisääntöjä melko tuoreeseen ilmiöön eli ilman lähetettä tehtäviin laboratorio- tai kuvantamistutkimuksiin. Voi selvittää vaikkapa ferritiini- eli varastorauta-arvonsa tai kuvauttaa lonkkansa.
Sairauden diagnosoinnin tai hoidon kannalta niiden hyötyä voi pitää varsin rajallisena.
– Olen ihmetellyt, että valvojamme (Valvira) ei ole puuttunut tähän, Mattila sanoo.
Potilaan tutkimisesta, diagnoosista ja hoidosta päättää lain mukaan lääkäri. Tästä säädetään terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevassa laissa.
Testejä ja kuvantamista myydään kuitenkin palveluina, jotka eivät siis ole sairauden toteamista.
– Katson sitä potilaiden hoidon pelisääntöjen kannalta. Mielestäni on tämän logiikan vastaista, että näitä tutkimuksia voi myydä muulla kuin sairauden hoidon perusteella.
Sen sijaan, että tehtäisiin laajasti ennakoivia tutkimuksia, niin lääkäripuolella usein toivotaan ettei mitään edullisia tutkimuksia ja tiedonkeruuta tehtäisi ennen kuin oireet ovat niin vakavia ettei niitä voi enää sivuuttaa. Mikään yksityinen sektori ei ikinä toimisi näin. Jos ostan teollisuuslaitteen, niin ihan tavanomaisen elinkaarihallinnan vuoksi sen tilaa tarkaillaan jatkuvasti ja tehdään säännöllisesti koestuksia, jotta saadaan tärkeää dataa laitteen suorituskyvystä ja osien elinkaaresta talteen.
Suomessa ei kuitenkaan ihmiselle tehdä säännöllisesti verikokeita tai röntgenkuvauksia tai muuta teollisuudessa tavanomaista testausta, ellei hän itse hakeudu maksajaksi. Lääkärit toivovat, että testeissä ei käytäisi omatoimisesti, koska silloin potilaan kehosta voi löytyä jotain. Näille löydöksille ei anneta minkäänlaista itseisarvoa elleivät ne suoraan johda sairauden diagnosointiin.
Tämä nurinkurinen sairauskeskeinen ajattelutapa lienee eräs syistä, että miksi terveydenhoitojärjestelmämme on niin tehoton. Jos diplomi-insinööri olisi suunnitellut tämän järjestelmän, niin kaikilta kansalaisilta pyrittäisiin automaattisesti tutkimaan heti syntymän jälkeen geenit, sekä fyysinen ja henkinen tila säännöllisesti koko elämän ajan ja tämä tieto kerättäisiin talteen seurattavaksi, liittyi siihen sairautta tai ei.