Tästä voi katsella larkekappien arvostuksia ja kasvua sekä vertailla kliffasti 
https://x.com/gainify_io/status/1921581814315143493
5 tykkäystä
"?Jotenkin kuulostaa siltä että kiina on ehkä jopa valmis nimittämään kauppa-tsaarin tai jotain mullistavaa.
1 tykkäys
Keskon tavoite hintamielikuvan alentamisesta taisi olla nimenomaan hintamielikuvan alentamista ja itse hintojen nostamista👍🏻
13 tykkäystä
ja 
Olisin valtavan raivostunut asiasta kanssasi ja mukana vaatimassa oikeutta kuluttajille, jos olisin niin rahoissa ja elämässä menestynyt, että minulla olisi varaa ylipäätänsä käydä K-kaupassa muutenkin, kuin ihmettelemässä eksoottisia ulkomaisia valmisruokia.
Empiiriset havainnot osoittavat, että jos K-kaupassa vahingossa ottaa kantokorin mukaansa, niin kassalla hinta on välittömästi 25 euroa ja jos sinne koriin vieläpä eksyy myös ruokaa mukaan, niin saa pulittaa sen 50 euroa
45 tykkäystä
Hieno kiekkoiltama, melkein voitettii Ranska. 
Torille, torille
11 tykkäystä
Kevään merkki, ku halli täynnä ja Suomi voittaa, eiku 
6 tykkäystä
3-1 tilanteessa tuumasin sammuttaa telkkarin ja mennä nukkumaan. Mutta en löytänyt kaukosäädintä joten jäin vielä katsomaan. Huima loppurutistus ja voitto. Huomenna taitaa tulla tunti turpaan.
6 tykkäystä
Truflationin “reaaliaikainen” inflaatio Yhdysvalloissa on laskenut 1,58 prosenttiin, minne truflaatio on menossa… 
https://x.com/bespokeinvest/status/1921321240205119644
2 tykkäystä
Hallilla näytti olevan muitakin luovuttajia jotka painelivat tuossa vaiheessa ulos.
2 tykkäystä
“Nimi on enne.”
7 tykkäystä
Mielenkiintoinen artikkeli, itsekin olen tätä asiaa ihmetellyt (myös tällä palstalla). Aika moni listautuja on menettänyt ison osan arvostaan.
Tuo OP:n osakesijoitusjohtajan loppuyhteenveto on aika jännä:
"Hän uskoo, että sijoittajan muisti on lyhyt, eikä kaunaa kanneta neljän vuoden takaisista listautumispettymyksistä.
– Ehkä nyt kurssikäppyrät näyttävät vielä liian hapokkailta, mutta aina tulee uusi sukupolvi ja vanhat jutut unohtuvat, Kenkkilä pohtii."
3 tykkäystä
Taitaa olla arvonmuutokset katsottu ensimmäisen pörssipäivän päätöskurssista? Näin nopeasti juttua lukematta päättelin, kun katsoin, että Inderesille on taulukkoon lyöty arvonmuutokseksi -57,33 %, vaikka listautumishinta oli 25 €/osake ja nyt pyöritään 19 euron alla. Listautumishintaan vertaaminen kuvaisi todellisuutta mielestäni paremmin, vaikka ei se sitä tosiasiaa muuta, että useimmat listautujat ovat kehittyneet tällä n. 4 vuoden aikajänteellä oikeinkin surkeasti.
19 tykkäystä
Joo tää on vähän tylsää kun listautujia arvioidaan/tuomitaan julkisuudessa niiden kehityksestä vs eka päivän kurssi eikä merkintähinta. Toisen päättää yhtiö, toisen markkinat ekana päivänä. Merkintähintojen kaivaminen ei pitäisi vaatia toimittajalta ratkaisevasti enemmän töitä. Ja sitten viitepisteeksi otettu ainoastaan huippuvuosi. Asian kehystäminen tällä tavalla ei varsinaisesti edistä pääomamarkkinamme toimintaa, ei kasvuyrittäjien eikä kansankapitalismin kannalta.
50 tykkäystä
Toisaalta kuumimmissa listautumisissa annista sai todella vähän osakkeita, että suurin osa osakkeista ostettiin jälkimarkkinoilta, esim. Kempower:
“Koska yleisöannissa uusia omistajia tuli noin 34 000, tarkoittaa se keskimäärin 41 osaketta yksittäistä piensijoittajaa kohden. Se puolestaan tarkoittaa 5,74 euron merkintähinnalla alle 237 euron sijoitusta yhtiöön.”
10 tykkäystä
ETF-salkussa kaikki 3+% nousussa. Ehkä pientä ylilyönnin makua nyt toiseen suuntaan 
Onneksi osakepoimintasalkku ottaa pataan Hesulilta as usual.
8 tykkäystä
Siinä on merkillinen paradoksi, että maailmassa kehitetään niin paljon teknologiaa, joka vie ihmistä poispäin siitä, mikä arkijärjellä ajateltuna olisi meille luontaista ja hyväksi. - Tiina Raevaara
Jatketaanpa samalla teemalla kuin vajaa parisen viikkoa sitten, eli teknologiakritiikillä. Tekoäly-copypastet sikseen, luvassa on tarinoita, mielipiteitä ja havaintoja yhtenä assosiaatioiden kudelmana.
Yhden tarinan mukaan neurotieteilijä John Cunningham Lilly (1915-2001) oli vähällä soittaa Yhdysvaltojen presidentille varoittaakseen häntä siitä, että tekoäly yrittää tuhota ihmiskunnan. Lilly tunnettiin aikanaan muun muassa delfiinitutkimuksen pioneerina ja aistieristystankin keksijänä. Elon Muskin tavoin hänkin oli kovasti mieltynyt ketamiiniin ja seilaisi elämässään hulluuden ja nerouden välimaastossa.
En tiedä muista, mutta minusta ainakin tuntuu, että ihmiskunnan kollektiivi on kovasti edistämässä juuri sitä skenaariota, mitä Lilly eniten pelkäsi.
Ihmiskunnalla ei mene kovin vahvasti noin psykologisessa mielessä. Keskittymiskyvyn heikkeneminen on yleinen trendi:
https://www.apa.org/news/podcasts/speaking-of-psychology/attention-spans
Myös Pisa-tulokset ovat laskussa:
Samaan aikaan kun ihmisten kognitiiviset kyvyt heikkenevät, autonomiset koneet alkavat vallata myös ihmisten fyysistä elintilaa:
Dojo doesn’t rely on pre-programmed logic. It learns by seeing. It evolves by doing. And it’s doing it without asking permission.
Koneoppimisen asiantuntija Eliezer Yudkowsky on ehdottanut, että suuret GPU-datakeskukset pitäisi sulkea välittömästi ihmiskunnan pelastamiseksi:
Many researchers working on these systems think that we’re plunging toward a catastrophe, with more of them daring to say it in private than in public; but they think that they can’t unilaterally stop the forward plunge, that others will go on even if they personally quit their jobs.
Olen törmännyt samankaltaiseen ajatteluun myös suomalaisten teknologiatutkijoiden keskuudessa: kunpa vain kehityksen voisi pysäyttää hetkeksi ja ottaa tuumaustauon. Meno on liian nopeaa ja ennakoimatonta.
If somebody builds a too-powerful AI, under present conditions, I expect that every single member of the human species and all biological life on Earth dies shortly thereafter.
Itse en jaa Yudkowskyn näkemystä siitä, että tekoäly tuhoaisi ihmiskunnan lähivuosina. Toisaalta pidän todennäköisenä skenaariona, että biologinen elämä loppuu muutaman sadan vuoden aikajänteellä nykykehityksen jatkuessa ennallaan.
Superälykäs verkottunut kone optimoi selviytymistään käsittämättömällä nopeudella. Ihminen taas on byrokraattisten järjestelmiensä kaavojen kangistama ja huolehtii useimmissa tapauksissa lähinnä asioiden pitämisestä ennallaan. Koneelle optimaalinen ympäristö on kylmä, kuiva tyhjiö. Biologinen elämä taas pohjautuu veteen, happeen ja lämpöön. Superälykäs verkottunut kone pyrkii todennäköisesti muuttamaan maan itselleen sopivammaksi ympäristöksi.
Itse näen, että ihmiskunnan toivo on erityisesti lapsissa ja siinä millaisessa ympäristössä lapset varttuvat: maalla pihaleikeissä vai kerrostalossa älypuhelin käteen istutettuna. Koulujärjestelmä olisi tarpeen rakentaa uusiksi pohjaten ihmisen evoluutiobiologisiin/psykologisiin tarpeisiin. Tieteiden ohella taiteet, kädentaidot ja fyysinen kyvykkyys olisi tarpeen palauttaa arvoonsa. Älylaitteiden käyttöä olisi tarpeen säädellä samalla tavoin kuin tupakkaa, alkoholia ja huumeita.
Lasten lisäksi toivo on myös meissä sijoittajissa, sillä sijoittajat lopulta päättävät, mitkä yritykset nauttivat arvostusta ja luottamusta ja mitä yrityksiä hyljeksitään kuin spitaalisia. Pelkästään suomalaisten uhkapeleihin vuodessa käyttämällä rahalla voisi ostaa esim. Kemiran kokoisen firman joka vuosi (3 miljardia / v). Sijoitussuosituksia antamatta, sillä on lopulta väliä, laittaako varansa Harviaan vai Palantiriin, Puuiloon vai Teslaan, Marimekkoon vai Nvidiaan. Jos ei meille, niin ainakin jälkipolville.
Mielestäni on älytöntä, että ihminen tietyllä tavalla rakentaa maailmaa koneille, sen sijaan että rakentaisi sitä toisille ihmisille ja ihmisten väliselle osallisuudelle. - Miika Åfelt
16 tykkäystä