Tässä olis viellä Osta-suositusten tuotot yhtiökohtaisesti. Aika usein tuotot tuppaa kehittymään samaan suuntaan 100 päivän aikana ja 300 päivän aikana.
Edit: korjattu osinkoihin liittyvä virhe
20 tykkäystä
Suositustasolla toteutuneiden tuottojen tarkastelu on kanssa ihan mielenkiintoista. Ensimmäisessä taulukossa on Myy/Vähennä-suositusten ääripäät toteutuneiden tuottojen osalta suositusta seuraavaan 300 päivän ajalta.
Vastaava taulukko Osta/Myy-suositusten osalta. Mielenkiintoista on myös Osta/Myy-suositusten osuus taulukoista.
Ei ole aina ihan helppoa poimia voittavia/häviäviä osakkeita.
7 tykkäystä
Osta/lisää-suositusten suunta vastasi toteutuneita tuottoja erityisen hyvin vuoden 2020 aikana, jolloin jopa 95 % kurssikehitys osui oikeaan 200 ja 300 päivää eteenpäin katsottaessa.
Seuraavana vuonna olikin sitten vuorossa pohjanoteeraus, jolloin suunta vastasi ohjeistusta 10 % suosituksista. Viime vuodet ovatkin olleet selvästi huonompia kuin alkuvuosina, mutta ehkä taas seuraavaan nousumarkkinaan osutaan paremmin.
18 tykkäystä
@Antti_Viljakainen ja @Petri_Gostowski , olisiko analyysienne DCF-laskelmissa syytä laskea kotimarkkinayhtiöiden verokantaa nykyisestä 20 %:sta, koska vuoden 2027 alusta lukien yhteisöverokanta on Suomessa 18 %? Suurella osalla Helsingin pörssin yhtiöistä tulovero maksetaan pääasiassa Suomeen.
Hyvä, että asia on vireillä 
Vaikka yhteisöveron muutosta ei ole vielä lakiin asti viety, niin muutos on kylläkin varmempi ja tarkempi kuin pääosa yrityksien tai analyytikoiden antamista tulevaisuuden ennusteista 
Siksi tämän kanssa ei tulisi aikailla analyyseissa
@Petri_Gostowski, onko Inderesin DCF-mallissa veroaste kaavamaisesti aina 20 %? Eikös sen voisi laskea yhtiökohtaisesti keskiarvona n-vuoden toteutuneista veroista? Vaikka historia ei ole tae tulevaisuudesta, niin sillä on silti tapana toistaa itseään.
10 tykkäystä
Juu kyllä noita veroasteita on tosiaan tarkoitus pudotella alaspäin, ja näin on ohjeistettu. Joskin eikös se oli edelleen niin, että tuota ei ole nuijittu lakiin, mutta erittäin vahvasti siltä näyttää, että noin käy. 
Kotimarkkinavetoisilla yhtiöillä se tosiaan on selkeä pudotus, mutta sitten monikansallisilla alkaa olla aika pientä näpertelyä, mutta tämä on tietysti yhtiökohtaista. Aika monella monikansallisella yhtiöllä veroasteet vaihtelevat aika paljon ja on hyvin vaikea arvioida tarkkaan, että missä sitä tulosta oikeesti tehdään ja sitä kautta mihin se veroaste asettuu. Tämä tämmöisenä sivuhuomiona, kun tää asia nyt on ollut (sisäisestikin) tapetilla
17 tykkäystä
Edellä esitetyt taulukot osoittavat hyvin kaksi analyysisuositusten isoa ongelmaa.
Ensiksi. Analyytikkojen analyysit perustuvat kaavamaisesti matemaattisiin kaavoihin, jotka toimivat säällisesti vain vakaissa markkinaolosuhteissa ja ajallisesti lyhyessä aikaperspektiivissä - usein vain parin kolmen kvartaalin verran.
Toiseksi. Analyytikkojen kyky sovittaa yhteen yhtiöiden fundamentit ja niiden muutokset edellä mainittujen kaavamaisten mallien kanssa on heikkoa. Tästä on hyvänä esimerkkinä 2020-luvun alun nousukuplan aikaiset suositukset. Mentiin osakeen käyttäytyminen edellä väittäen ja luullen, että yhtiöiden kilpailukykyfundamentit olisivat kunnossa vaikka näistä ei ollut monella yhtiöllä tietoakaan.
Juuri minkään nousukauden yhtiön, ehkä Qt pois lukien, ei yhtiöiden fundamentteja oltu analysoitu kunnolla vaan hurahdettiin jatkuviin markkinanousuihin ja osta-suosituksiin.
Lopuksi. Inderesin kokemattomat analyytikot eivät osaa olla riittävän kriittisiä turbulensseissa markkinaympäristöissä vaan analyysiperspektiivi on liian lyhyt (noin vuosi korkeintaan) vaikka jotain epämääräistä pyritään pidemmällekin ajalle sanomaan. Lisäksi analyysit ovat iian paljon yhtöitä myötäileviä. Mikään ei pakota vaikeassa analyysiympäristössä antamaan suosituksia.
7 tykkäystä
Vähän tyhmä kysymys mutta osaako joku analyytikoista (tai kuka vaan) kertoa, mikä on “muu oma pääoma” ja myös että miksei jakokelpoisia varoja ilmoiteta analyysin “tase”-kohdassa?
Eikös voitonjako ole mahdollista vain jakokelpoisista varoista, joka löytyy joka yhtiöltä taseen liitetiedoista. Voi olla, että olen ymmärtänyt tämän jotenkin väärinkin mutta olisi kiva kuulla, miten asia on
(Ohessa mallina Harvian luvut).
.
Edit: tägäänpäs tähän @Rauli_Juva , hän on ko. raportin tehnyt
En keksi muuta kuin että kyseessä voisi ehkä olla ylikurssirahasto?
Joku viisaampi voi avata asiaa vielä paremmin, mutta Inderesin raporteissa taseen erät on yleensä esitetty hieman eri tavalla kuin yhtiön omissa raporteissa. Esim. Harvian omassa raportista vuoden 2023 taseessa on kaksi erää ”kertyneet voittovarat” ja ”kauden voitto”, jotka ovat puolestaan Inden raportissa yhdistetty yhdeksi eräksi riville ”kertyneet voittovarat”.
Ymmärtääkseni jakokelpoisilla varoilla tarkoitetaan omaa pääomaa, jota voidaan omistajille jakaa eli se pitää sisällään taseen kertyneet voittovarat ja muun vapaan oman pääoman rahastot. Tätä ei vaan ole erikseen omalle riville kirjattu taseessa
Myös Inderesin raportin 32,4 miljoonan erä ”muu oma pääoma” on Harvian raportissa kirjattu kohtaan ”muut rahastot”. Rivin tarkemman sisällön löytää tilinpäätöksestä.
5 tykkäystä
@JP199 tuossa pitkälti jo selitti mielestäni asian.
Jostain historiallisesta syystä, jota itse en tiedä, tuo oma pääoman on meidän raporteissa jaettu tuolla tavalla. Omaan pääomaan voi sisältyä erilaisia rahastoja, jotka meidän jaottelussa erikseen listattua uudelleenarvotusrahastoa menee kohtaan muut. Itse en ole hirveästi opon eriä koskaan miettinyt, eikä niillä nähdäkseni ainakaan Harvian tyyppisessä selkeästi voitollisessa vakavaraisessa firmassa hirveästi merkitystä ole.
5 tykkäystä
Lisään tähän OPO keskusteluun sen, että ainakin osa yhtiöistä raportoi tarkemman oman pääoman erittelyn vasta vuoskarissa ja tilinpäätöksestä ei juurikaan irti. Näin ollen tuo nykyinen jaottelu “muu oma pääoma” sopii paremmin siihen, kun Q4-raportteja tarkasteltaessa täytyy vaan saada se koko oman pääoman könttä malliin.
En tiiä johtuuko toi nykyinen mallin esitysmuoto just tosta, mut ainakin se palvelee tätä tilannetta.
5 tykkäystä
Ei ole ohjeistusta, että sen pitäisi olla aina kaavamaisesti 20 %, mutta aika usein se sitä taitaa olla kuitenkin. Kyllähän sen voisi laskea historiasta monen yhtiön kohdalla, mutta toki pitää huomioida, että monella yhtiöllä tuo veroaste tuppaa heilumaan aika paljon erilaisista verottomista eristä johtuen. Omasta seurannasta nyt vaikka mainittakoon Outokumpu, missä historialliset tappiot yms. seikat on johtanut siihen. Edelliseltä 7 vuodelta malli näyttää Outokummulle keskiarvona jotain 2 %:n luokkaa, mikä ei tietenkään ole yhtiön veroaste pidemmän päälle 
Mutta meidän wacc-% asettumisen kannalta tuo veroaste ei ole kovin oleellinen muuttuja, mutta kyllä sen veroasteenkin tulisi perustua johonkin toki.
3 tykkäystä
Tuli mieleen tuota linkattua juttua lukiessa, että Inderesin politiikka on olla olematta ‘neutral’, ‘hold’, ‘market perform’, ‘equal weight’ tms.
Tsekkaamatta muitten analyysitalojen käytäntöjä, Nesteen tapauksessa ainakin 8/19 on päätynyt ‘neutral’-henkiseen sanalliseen arvioon, eli 5 suositusporrasta vaikuttaa olevan varsin yleinen käytäntö
Tottakai, voi ylipäätään noista sanallisista arvioista voi olla mieltä että onko niissä ylipäätään järkeä, koska kurssit elävät joka hetki. Kun taas analyysitalon luoma numeerinen target on loppupeleissä se konkreettinen valittu arvio, ja jonka pohjalta sanallinen arvio muodostetaan.
Mutta pointtiin: mielestäni Inderesin periaate olla olematta neutraali on väärä siinä mielessä, että se muihin firmoihin peilatessa käyttää eri skaalaa, ja
- Konsensuksia laskettaessa ottaa eri lailla kantaa kuin 5 portainen perusmalli (Osta, Lisää, Pidä, Vähennä, Myy)
- Seurafirmojen osalta sanallisesta arviosta puuttuu keskikohta, ja maailman uutismössön lukija saavat Inderesin arvion osuessa keskivaiheille eri mielikuvan toisten analyysitalojen osalta. Ainahan em asialla ei ole niin väliä, mutta selvästi painava merkitys pienempien firmojen kohdalla - jos seurantataloja on jopa vain Inderes - käytännön eroavaisuus ja sanallinen viesti korostuu huomattavasti.
No, voi tietenkin sanoa että numeerinen target olisi vaan sekundäärinen osviitta monista skenaarioista, mutta kurssin poikkeamaan numeerisesta tavoitteesta jollain hetkellä - eli analyysin kirjoitushetkellä - sanallinen arvio kuitenkin perustuu.
Itse toivottaisin yhteismitallisuuteen vedoten viidennen portaan takaisin, sekä numeerista targettia täydentämään jonkin luottamustason bull & bear -skenaariot.
vara-services.com/neste/ https://share.google/WJeK9YVHBRj0PnT4Y
4 tykkäystä
Inderesin analyysit ja mallisalkun kehitys on saaneet kovasti lunta tupaan viime vuosina.
Katsoin tuossa Inderesin suositusjakaumaa. 169 Yhtiötä on seurannassa. Ostosuosituksia on kuusi ja myyntisuosituksia myös kuusi. Loput 157 on joko lisää tai vähennä. Mielestäni aiemmin on etenkin osta-suosituksia ollut paljon enemmän. Tulee mielikuva että kun analyysien kannanotot on menneet viime aikoina useasti pieleen, niin analyyseista on tullut varovaisempia eikä oikein uskalleta ottaa kantaa osta/myy-suosituksilla mikä on psykologisesti ihan ymmärrettävääkin. Vai onkohan analyytikoiden keskuudessa ihan tietoisesti pyritty pitämään näkemykset aiempaa konservatiivisempina?
18 tykkäystä
Kysymys Inderesin ennusteita sivuten: jos ennustetaulukossa konsensusrivi on tyhjä, voiko olettaa Inderesin olevan ainut, joka tekee ko. yhtiöstä analyysia?
2 tykkäystä
Ei voi olettaa aukottomasti, koska joissain yhtiöissä voi olla että on toinen tai joskus jopa kolmaskin analyysi tarjolla, mutta konsensusta ei kerätä. Usein toki ollaan ainoot, jotka seuraa.
8 tykkäystä