Tästä tulikin mieleeni toinen kehityskohde analyysiin: yhtiön johdon ja hallituksen insentiivit. Aika harvassa laajassa raportissa mainitaan edes sivulauseessa johdon insentiivejä millään tavalla. Muistaakseni @Rauli_Juva:lla on tapana tsekata ainakin millaiset osakeomistukset sisäpiirillä on, mutta muissa raporteissa en ole vastaavaa mainintaa nähnyt.
Haluaisin ennen kaikkea analyytikoiden purkavan yhtiöiden mahdolliset lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät sekä osakeomistukset palasiksi ja oikeasti analysoida, palvevatko ne osakkeenomistajien etuja eli ohjaavat johtoa luomaan omistaja-arvoa pitkällä aikavälillä.
Toisissa yhtiössä palkitaan johtoa (joka ei omista osakkeita omalla rahalla juurikaan) avokätisesti absoluuttisesta liikevaihdon ja käyttökatteen kasvusta, kun taas toisaalla voi olla vain kiinteät sekä kohtuulliset palkat, mutta erittäin tuntuvat osakeomistukset. Jossain yhtiöissä voi taasen olla fiksusti sijoitetun pääoman tuoton komponentti osana palkitsemisjärjestelmää.
Yhtiöitä on monenlaisia ja kaikille ei mm. kehitysvaiheesta johtuen sovi sama kannustinmalli, joten tässä olisi hyvä paikka analyytikolla ottaa osana raporttia kantaa, onko ne insentiivit oikeat kyseiselle yhtiölle omistaja-arvon luontia ajatellen ja mitä niissä voisi mahdollisesti muuttaa.
Nyt laajista raporteista ja niiden videoista jää usein sellainen kuva, että analyytikot vilpittömästi uskovat jokaisen yhtiön johdon tavoittelevan “kannattavaa kasvua” ja omistaja-arvon maksimointia, vaikka pellin alle katsoessa insentiivit ajavat tekemään jotain ihan muuta. Mielestäni Inderesin analyysissa aliarvioidaan insentiivien vaikutus, kun sitä ei käsitellä juuri lainkaan.
Tämä lisäys raportteihin olisi sitä hyvää riippumatonta analyysia 
