Ilmastonmuutos ja pörssi

Sodan jälkeen syntyneet ovat saaneet elää rauhallisessa Suomessa ja miettiä muutakin kuin huomista ravintoa. Ilmastonmuutos ja samaan aikaan jatkuva saastuminen ja epätasainen väestönkasvu ja -supistuminen on seurausta siitä, että ihminen on pohjimmiltaan ja pääasiallisesti eläin ja toimii sen mukaan. Oletettavasti seuraavasta pullonkaulasta selviää taas muutama tuhat ihmistä, mikäli maapallo säilyy asuttavana. Sitten saadaan kokeilla asioita ja keksiä pörssikin uudelleen taas kerran.

Pörssi ei huomioi näitä ilmiöitä, se toimii kvartaaleittain. Ihmisen naiivius ja toivejattelu yhdistettynä ahneuteen saa aikaan sen, että välillä elämä ja ekologiset, vihreät asiat nousevat pintaan ja joidenkin yhtiöiden kurssit lentävät hetken. Tunnistamalla pienet signaalit, voi tehdä hyviä tuloksia varsinkin USAn pörssissä.

Kuten hyvin totesit, ryhmäpaine ja laumakäytös vaikuttaa itsenäistä ajattelua ja faktaa enemmän. Jos ihminen ajattelisi järjellä, olisi monta yritystä ja kokonaista toimialaa, joiden olemassaolo pitäisi kieltää.

4 tykkäystä

Noinhan se menee. Tuo ajattelu on kyllä sikäli jännää, että oikeastihan meillä poliittisella kentällä oikeisto on ollut ympäristöpolitiikan edelläkävijä. 1960-luvun lopulla Liberaalinen Kansanpuolue oli ensimmäinen oman ympäristöohjelmansa laatinut puolue. Ja Vihreän liikkeen näkyvimmillä perustajajäsenilläkin oli poliittista menneisyyttä nimenomaan tuolla suunnalla poliittista kenttää, ja vasemmalta tulleet Satu Hassit ja kumppanit olivat paljon pienemmässä roolissa. Aikoinaan vihreistä puhuttiinkin ivallisesti “Kokoomuksen puisto-osastona” ja Euroopan oikeistolaisimpana vihreänä puolueena. 2000-luvulla meno sitten on muuttunut melko rankasti aiemmasta ja nykyään puolue asemoituu varsin selkeästi punavihreäksi kerhoksi.

Juuri näin. Ja samalla väistämättä joutuu miettimään myös entistä enemmän globaalien toimitusketjujen kasvavia häiriöitä, hyödykehintojen kasvavaa heiluntaa ja totta kai lainsäädännön muutoksia esim. ympäristövaatimusten suhteen.

3 tykkäystä

Laajemmin kun asiaa katsoo niin jenkkien ympäristönsuojeluviraston(EPA) perusti Richard Nixon ja pahin ympäristörikollinen oli neuvostoliitto.

Tämä on kaikkiaan aika helvetin outo keikaus, kai siinä näkyy jotain nykyajan identiteettipoliittista parviälyttömyyttä. Kokoonnutaan jonkun lipun alle vastustamaan muita ja kuplaantumaan.

3 tykkäystä

Törmäsin tuollaiseen ihan oikeaan tuotteeseen kuin Radiant Kaleidos, kyseessä lienee maailman ensimmäinen miniydinvoimala, joka voidaan tuoda paikalle kuorma-auton lavalla. Kaleidos on myös täyttänyt USA:n turvallsuusvaatimukset, sillä testikäyttö 1MW voimalalla alkaa ensi vuonna ja ensimmäinen tilaajakin on julkistettu eli US Air Force. Westinghouse on myös yhtä pitkällä miniydinvoimalan kanssa ja Amazon Web Services tilasi viime vuonna uuden miniydinvoimalan uutta palvelinkeskustaan varten Domion Energyltä. Eli toimijoita näyttää olevan ja varmasti tulevan lisää.

Radiant myy minivoimalaansa nykyisin fossiilista polttoainetta käyttävien voimalaitoksen korvaamiseen, kaivoksille, paljon sähköä käyttävien tehtaiden sähköntuotantoon, datakeskusten käyttöön, vaikeasti tavoitettavien kylien sähköistämiseen, puolustusvoimille siirrettävänä yksikkönä jne. Radiant huolehtii voimalan polttoaineen vaihtamisesta ja säilytyksestä. Polttoaine pitää vaihtaa Radiantin voimaloissa viiden vuoden välein. Isompi remontti tehdään 20 vuoden välein. Radiant myös vakuuttaa ydinvoimalansa onnettomuuksien varalta ja takana on myös ns. Price-Anderson Act, joka kattaa onnettomuudet pahimmassa skenaariossa 15miljardiin dollariin asti. Koskeeko Price-Anderson Act vain USA:n maaperää vai ei, ei ole tiedossa.

Westinghouse eVinci miniydinvoimala mahtuu peräkärryn kyytiin. Perusmalli tuottaa 5MW ja 15MW on max. tuotto. Laitos ei tarvitse vettä jäähdytykseen ja polttoaine vaihdetaan 8+ vuoden välein.

Voi olla, että odottavan aika on ohi. Valmistajien iisääntyessä hinnatkin laskevat ja onhan microydinvoimala yksi tapa välttää ilmastosakko maksut.

5 tykkäystä

Käsittääkseni hyvin monet yritykset ovat hereillä ja aktiivisina ilmastonmuutokseen liittyvässä toiminnassa. Ja se on viisasta ja hienoa - ja enemmän vaan pitäisi tehdä. Sen sijaan yhteiskuntatilanne on toinen. Demokratioissa eivät päättäjät uskalla tehdä arkiseen elämään ja kotitalouksiin vääjäämättä liittyviä, rankkoja linjauksia. Pelkäävät seuraavia vaaleja. Ja yksittäinen ihminen / kotitalous on edelleen lähes sokea ja kyvytön tekemään omaa elämänlaatua heikentäviä, radikaaleja ratkaisuja (mm. liikenne, ruokavalinnat, matkustaminen, ylikulutus). Ja autokraattisissa maissa ei päättäjiä ilmastoteema kovin paljon kiinnosta. Kirsikkana katastrofikakun päällä Venäjä, jonka teot pakottavat eurooppalaiset maat miettimään maanpuolustusta ja syrjään jää maapallon puolustus. Ekosysteemin ja luonnon rappeutuva kehitys jatkuu. Yritysten kannalta ilmastonmuutoksen torjumisen rinnalla tulee olla aktiivista varautumista siihen, että luonnonkatastrofit ja -mullistukset kasvavat mittasuhteiltaan isosti.

6 tykkäystä

Tuoreehkon tutkimuksen mukaan “decoupling” näkyy yhä vahvemmin maailmantaloudessa. Co2 päästöt kasvavat yhä, mutta yhä useampi talousalue joko absoluuttisesti tai ainakin suhteelliset kasvaa eri tahtia päästöjen kanssa tai ne jopa laskevat kuten monissa kehittyneissä maissa.

Using the latest 2025 Global Carbon Budget data, and a more detailed classification system than previous studies, we assess decoupling across 113 countries representing over 97% of global GDP and 93% of global emissions. Our approach evaluates not just the number of countries decoupling, but their share of global economic output and emissions, and tracks progress across multiple time periods. In the decade before the Paris Agreement, 32 countries absolutely decoupled emissions from GDP, with 35 more achieving relative decoupling. In the post-Paris decade (20152023), these numbers grew to 43 and 40 countries respectively. Today, countries responsible for 46.3% of global GDP and 36.1% of global emissions have absolutely decoupled. Overall, 92% of global GDP and 89% of global emissions are in economies that have decoupled, either relatively or absolutely, up from 77% for both in the decade before the Paris Agreement (2006–2015).

6 tykkäystä

Nyt myös näkyy, että uusiutuviin panostaneet valtiot (Pohjoismaat, Englanti, Espanja) ovat huomattavasti vähemmän vaikeuksissa kaasun ja öljyn saatavuusongelmissa kuin hitaat omaksujat (Itä-Eurooppa, Italia).

9 tykkäystä

Kiinan päästöt ovat laskeneet jo parisen vuotta kohta, vaikka maan talous on kasvanut (tavalla tai toisella) koko ajan.

19 tykkäystä

Jotta Vernerin hyvät uutiset eivät jää vaivaamaan lukijoiden mieltä liiaksi, tässä hieman pohdittavaa. Tyynellä valtamerellä on kehittymässä El Nino ja arvioiden mukaan se voi olla mittaushistorian voimakkain.

Paul Roundy, an atmospheric scientist at the University at Albany who has spent his career studying tropical climate variability, examined the same model guidance and wrote publicly that there is “real potential for the strongest El Niño event in 140 years.”

For context, an El Niño is typically classified as “strong” when anomalies reach 1.5°C. The 1997 and 2015 events, the two most consequential El Niño years of the modern record, peaked in the vicinity of 2.3°C. We are looking at a forecast that would put this year’s event above both of them.

Eli tämän vuoden ilmiö voi olla voimakkaampi, kuin aikaisemmat “piikit”. El Nino on luonnollinen osa Tyynenmeren toimintaa. Sen voimakkuus määrittyy vesimassan lämpötilan mukaan. Mitä suurempi + merkkinen poikkeama keskimääräisestä lämpötilasta, sen voimakkaampi ilmiö.

El Niño is a natural climate cycle. It is one half of the El Niño-Southern Oscillation, ENSO for short, and it has been oscillating between warm phases (El Niño), cold phases (La Niña), and neutral conditions for as long as paleoclimate proxies can detect. Coral records and lake sediment cores suggest that some version of ENSO has been operating in the tropical Pacific for at least the last seven thousand years, and possibly much longer.

Miksi El Nino on tänä vuonna niin voimakas? Lämmin vesimassa kerääntyy vuosien ajan, ennen kuin se vapautuu “kertarysäyksellä” El Nino ilmiön muodossa. Mitä pidempään vesi lämpenee ja mitä enemmän se kerää energiaa, sen voimakkaampi vaikutus.

The last eleven years were the eleven hottest years in the instrumental record. And a peer-reviewed study published earlier this year, looking at the rate of change in global mean surface temperature, found that the pace of warming has nearly doubled since 2015. What was on the order of 0.18°C per decade through most of the late twentieth century is now running closer to 0.3°C per decade, and possibly higher depending on which observational product you use.

El Nino on osa Tyynen valtameren lämpöäkiertoa, jossa epäsäännöllisin, mutta toistuvin, väliajoin Tyynen valtameren länsiosiin itätuulien vaikutuksesta kertynyt lämmennyt vesimassa lähtee tuulien heiketessä valumaan itään, kohti Etelä-Amerikan rannikkoa. Matkatessaan itään, se vapauttaa lämpöenergiaa ilmakehään ja sillä on maailmanlaajuisia vaikutuksia.

What happens during an El Niño, in the simplest terms, is that the pool of warm water that normally sits in the western Pacific, piled up there by the easterly trade winds, sloshes back toward the east. When those trade winds weaken, that enormous reservoir of stored thermal energy spreads across the equatorial Pacific and begins releasing heat into the atmosphere on a planetary scale. The atmosphere responds, the jet streams shift and rainfall patterns reorganize. Droughts appear in places that normally get rain and rain falls in places that are normally dry. The global average surface temperature ticks upward, usually by a tenth or two of a degree Celsius for the year.

Eli siellä, missä on kuivaa, sataa ja päinvastoin. Miksi tästä puhutaan? Eikös ole hyvä, että joskus kuivissakin paikoissa sataa? Tällä on suoria vaikutuksia maatalouteen ja ihmisten ympäristöön, jossa ilmiö voimakkaasti vaikuttaa. Paikoissa, joissa sademäärä on kesimäärin pieni, voi ilmetä voimakkaita tulvia. Hedelmällisillä alueilla, joissa tuotetaan paljon ruokaa ja on normaalisti sadetta riittävästi, voi tulla katovuosi.

Mitä El Nino merkitsee käytännössä? Massiivisa vahinkoja alueilla, jotka kärsivät voimakkaimmat efektit.

The 1997 super El Niño caused an estimated five trillion dollars in global damage, according to subsequent economic analyses, including crop losses in Southeast Asia and Australia, catastrophic flooding along the west coast of South America, severe drought and wildfire activity in Indonesia and the Amazon, coral bleaching across the Pacific, and a spike in vector-borne disease in several parts of the tropics. That figure is in late-1990s dollars, against a global economy less than a third the size of today’s. The modern equivalent would be significantly larger even before you factor in the additional warming that has occurred since.

Vakavin ongelma tulee koskemaan ruoan tuotantoa. El Nino yleensä pienentää satoja globaalisti. Kuinka paljon ensi vuonna, ei vielä tiedetä. Yhdistä El Nino vielä rajusti nousseiden lannoitteiden hintojen nousuun - ja ei ole vielä mitään tietoa, pääsevätkö niiden valmistuksessa käytettävät raaka-aineet kohta edes menemään Hormuzin salmen kautta - kun tämän vuoden kylvökausi on nyt meneillään ja ensi vuoteen voidaan mennä rajusti pienemmillä lannoitemäärillä, suuremmilla hinnoilla ja kun vuoden 2026 satomäärät ovat jo varmasti pienemmät kuin aikaisemmin, niin yhteisvaikutus voi olla katastrofaalinen globaalisti.

Beyond the United States, the places I am watching most closely are the monsoon regions of South and Southeast Asia, the Horn of Africa, northeastern Brazil, and the maritime continent of Indonesia and Malaysia. Each of these regions has experienced severe climate stress during recent El Niño events, and each of them is now entering this event with populations, agricultural systems, and water resources that are less resilient than they were ten years ago. The global food system is tightly integrated enough that a bad harvest season in any two or three of those regions simultaneously has the potential to move commodity prices in a way that will be felt at the grocery store in New England.

Samaan aikaan Yhdysvaltojen hallinto juhlii keskeisen lainsäädännön kumoamista, joka on koskenut ilmanstonmuutoksen vaikutusten arviointia ja seurantaa.

Last week, the Administrator of the Environmental Protection Agency stood at a podium in Washington at an event sponsored by the Heartland Institute’s International Conference on Climate Change and told an audience of fossil fuel industry representatives, lobbyists, and allied academics that they should “celebrate vindication.” The specific vindication being celebrated was the announced intent to repeal the 2009 Endangerment Finding, which is the legal determination, based on an extensive scientific record, that greenhouse gases endanger public health and welfare.

Tarkoituksena murentaa kaikki lainsäädäntö ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

That determination is the foundation of essentially every federal regulation of greenhouse gases under the Clean Air Act. Repealing it would not change the underlying science, which is as settled as any proposition in the environmental sciences gets, but it would eliminate the legal basis for federal action on climate change for the foreseeable future.

Mikä voisi mennä vikaan?

This is happening the same week that the models are telling us a super El Niño is forming. It is happening in the same month that a peer-reviewed study concluded the pace of warming has nearly doubled.

Joten, osta ensi vuoden kahvisi, jauhosi ja puurohiutaleesi ajoissa. Ja katso, että kotivakuutuksesi on kunnossa. Ensi vuonna niillä voi olla hintaa tuntuvasti enemmän. Suomessa ollaan kuitenkin jopa tässäkin asiassa hyvässä tilanteessa. Meillä tulee olemaan vain tuntuvasti korkeammat ruoan hinnat. Ruokaa kuitenkin on. Asia voi olla toisin sadoilla miljoonilla ihmisillä ensi vuonna.

8 tykkäystä

Sarjassamme tyhmiä kysymyksiä. Onko mahdollista että taannoinen vakuutusosakkeiden kyykkäys olisi enemmänkin varautumista tähän kuin johonkin Teslan autovakuutusalennuksiin? Näin amatöörin silmin kertaluokka näissä korvauksissa on aivan eri sfääreissä.

2 tykkäystä