Osinkoa pukkaa…
5 tykkäystä
Osinkotuottoa (0.08) voi pitää kohtuullisena (4.6 %/ nykykurssilla ostettu osake). Jos pääoman palautus toteutuu tasolla 0.07 maksimaalisesti,sijoittajalle kertyisi 0,15 €/osake (8.6 %/nykykurssilla ostettu osake). Myös osakkeen takaisinosto nostaa pysyväisluonteisesti osakkeen arvoa, joskin vaikutus konkretisoituu pitkällä tarkasteluvälillä.
1 tykkäys
Tässä on Paulin pikakommentit HooKoon Q4-tuloksesta. 
HKFoods raportoi tänään aamulla Q4-tuloksen. Liikevaihto kasvoi parempikatteisissa kanavissa, mutta laski suunnitellusti teollisuusmyynnissä. Kannattavuus ylitti hieman ennusteemme. Yhtiö antoi vuodelle 2026 nousujohteisen ohjeistuksen – odotetusti. Myös voitonjakoehdotus oli ennusteitamme suurempi sisältäen lisävoitonjaon mahdollisuuden myöhemmin. Kokonaisuutena raportti kallistui nähdäksemme maltillisesti positiivisen puolelle.
Pauli haastatteli HKFoodsin toimitusjohtajaa Juha Ruoholaa Q4:n tiimoilta
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:13 Ajurit hyvän Q4:n suorituksen taustalla
01:05 Myyntimixin kehittyminen
01:57 Kysyntätilanne
02:35 Tuloskasvu
03:36 Naudanlihan hintakehitys
05:25 Voitonjakopolitiikka
06:40 Private label -regulaatio
Olen yrittänyt hahmotella HK:n kuluvaa vuotta sen kautta, että mitkä vuoden 2025 tulosta heikentäneet tapahtumat todennäköisesti eivät tapahdu vuonna 2026.
Lopetettujen toimintojen tappiot
Käsitykseni on, että lopetetut toiminnot saatiin taputeltua vuonna 2025, joten näin ollen tuota 11,4 miljoonan tappiota ei enää vuonna 2026 nähdä. Korjatkaa toki, jos olen väärässä. Jos kuitenkin näin on, niin tuosta tulee osaketta kohden (listatut + listaamattomat osakkeet) yhteensä noin 12,6 senttiä osakekohtaista tulosparannusta.
Hybridilainan uusimisen tuottamat korkosäästöt
Olettaen, että korkokulut eivät muuta kautta kasva, niin hybridilainan uusimisen tuottama korkosäästö tuo noin 2,6 senttiä osakekohtaista tulosparannusta
Elintarvikealan lakko
Q2 2025 tulosraportissa kirjoitettiin, että “Kevään TES-kierroksen hyvä uutinen oli saavutettu kolmivuotinen työrauha elintarvikealalle.” Lakon vaikutukset Q2 tulokseen tulivat kahta kautta, joista Q2 raportissa mainittiin liikevaihdon osalta näin: “HKFoodsin jatkuvien toimintojen liikevaihto supistui 3,5 prosenttia 245,7 (254,6) miljoonaan euroon. Liikevaihtoon vaikuttivat elintarvikealan lakko huhtikuussa sekä niukkuus naudanlihan saatavuudessa. Viileä alkukesä hidasti grillikauden aloitusta ja vaikutti sesonkituotteiden myyntiin.” Lakko ei ollut ainoa liikevaihtoa alentava tekijä, mutta kuitenkin riittävän merkittävä, koska se mainittiin.
Q1 2025 raportissa kirjoitettiin lakon vaikutuksista näin: “Lakko vaikutti merkittävästi yhtiön tuotteiden saatavuuteen sekä aiheutti yhtiön sopimustiloille sikaruuhkan, jonka purkaminen aiheuttaa lisäkustannuksia.”
Lakko sekä pienensi liikevaihtoa, että aiheutti lisäkustannuksia sikaruuhkan purkamisen muodossa. Näiden osalta en kykene luotettavasti arvioimaan kokonaisvaikutusta osakekohtaiseen tulokseen. Euroissa mitattuna veikkaisin, että kokonaistulosvaikutus oli vähintään satoja tuhansia euroja.
Sellainen kalenterin kautta ennustettava asia tuli vielä mieleen, että pääsiäisviikon kaksi ensimmäistä arkipäivää ovat vielä maaliskuuta, joten ensimmäinen kvartaali hyötynee hieman pääsiäimyynnistä.
Säitä ei oikein pysty ennustamaan, ja niillähän on tunnetusti kevään ja kesän myyntiin vaikutusta. Säiden osalta siis jännitetään.
Kassassa oli vuoden 2025 lopussa rahaa 51,1 miljoonaa euroa. Rullasin vanhoja tilinpäätöksiä taaksepäin selvittääkseni, että milloin on viimeksi ollut tämän verran rahaa kassassa tilinpäätöshetkellä. Vuoden 2017 tilinpäätöksessä päästään lähelle 50,9 miljoonalla eurolla. 2020 tilinpäätöksessä oltiin 46,8 miljoonassa eurossa. Alimmillaan käytiin vuoden 2022 tilinpäätöksessä 17,8 miljoonassa eurossa. Lopetin rullailut vuoteen 2017.
1 tykkäys
Ymmärsin myös, että vielä olisi viivettä siirtää naudanlihan hankinnan kustannusten nousu (30%) hintoihin. Tästä olisi siirretty nyt 20%.
Huhtikuussa naudanlihatuotteisiin on tulossa 7 - 10 prosentin nousu. Ainakin tähän saakka teollisuus on viestinyt, että voimaakkaasti nousseet hinnat ovat näkyneet vain tuottajan kukkarossa. En tiedä jääkö jo ilmoitetuista huhtikuun hinnankorotuksista tällä kertaa jotain myös jalostavalle teollisuudelle.
Kyllä sitä pitää mennä vuoteen 2013, että kassatilanne on vuoden päätteeksi ollut vielä parempi kuin mitä oli 2025 (oli silloin 68,7 milj. EUR). Huomioi vielä se, että vuoden lopussa maksettiin toinen erä palautusta (olisiko ollut luokkaa 4,5 milj. EUR). Eli vahvaa on suorittaminen ollut.
Kaikkien aikojen korkein kassa on ollut vuonna 2008, jolloin liikuttiin 92,2 milj. EUR. Tietysti silloin oli tuo osakekurssikin kohtuullinen, parhaimmillaan lähes 20 EUR (osakkeita oli tuolloin toki puolet vähemmän).
Pitää tässä ensiksi selvyyden vuoksi hieman todeta tuosta pääsiäisestä, että sehän toki toistuu joka vuosi. Se ei tietenkään siis ole sellainen selkeä erottava tekijä vuoteen 2025 muuten kuin Q1/Q2 jaksottumisen osalta.
Tilinpäätöksen liitetiedosta numero 5. bongasin vielä yhden mielenkiintoisen seikan:
Kappale 1: “18,9 miljoonan euron laskennallisesta verosaamisesta 17,7 miljoonaa euroa tulee konsernin Suomen toimintojen tappioista, hyllypoistoista ja vähennyskelvottomista korkokuluista.”
Kappale 2: “Laskennallisten verosaamisten odotetaan tulevan käytetyksi tappioiden osalta vuonna 2026 ja hyllypoistojen ja vähennyskelvottomien korkojen osalta olennaisilta osin tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.”
Jos nyt oikein ymmärrän, niin 17,7 miljoonaa euroa verosaamista odotetaan käytettävän vuonna 2026. Toki on oltava tarkkana sen suhteen, että sanamuoto on odotetaan käytettävän.
Verotettavaa tulosta saa kyllä olla aika paljon, että siitä tulisi 17,7 miljoonaa euroa veroja, tai sitten ymmärrän jotain väärin. Verottaja tuskin maksaa noita saamisia rahana, vaan ne on oikeus vain vähentää myöhemmistä veroista.
No joka tapauksessa vuonna 2025 tuloslaskelmaan kirjattiin tuloveroja 4,5 miljoonaa. Oma pää sanoo, että vuonna 2026 ei kirjata tuloveroja lainkaan, joten 4,5 miljoonaa tulisi säästöä siitä suhteessa vuoteen 2025. Osaketta kohden tuo tekee aika lailla 5 senttiä. Tässä pienenä varauksena, että en välttämättä ymmärrä kirjauskäytäntöjä oikein.
Tappioiden vähentäminen on toki vain kertaluontoinen hyöty, mutta hyöty tässä kohtaa kuitenkin.
HK:n sijoittajasivuilla on Q4:n webcast -esitys, jossa kohdassa n. 6:30- tj. Ruohola: “olen kertonut, että lakon vaikutus kannattavuuteemme oli 2m€.” Tuo lienee oikeasti tulokseen viittaava summa, ei liikevaihdon aleneminen, liikevaihtoa HK teki viime vuonna n. 2,7m€/päivä, tuskin siihen viitataan. Onko se sitten kannattavuus liikevoittotasolla vai alempana? Ehkä liikevoitosta -2m?
Kyllä tuo minullekin kuulostaa siltä, että viittaa ehkä liikevoittoon. Olisi linjassa sen kanssa, että rahoituskulut ja verot tapahtuvat kuitenkin lakosta riippumatta.
Mielenkiintoista nähdä huomenna millaisia ennusteita ja suosituksia yhtiölle tulee. Liikevaihto jäi hieman ennusteista, piirretäänkö siitä vaisumpaa kasvua myös 2026? Toisaalta kauppa on signaloinut parempia myyntilukuja.
Topline tuskin on ennusteissa iso kysymysmerkki, saattavat ottaa 5m alas. Sen sijaan mihin voidaan/uskalletaan laittaa kateprosentit, uskaltavatko laittaa koko vuodelta yli 3,5 tai jopa 3,8 % liikevoitoksi? Ja samoin koko vuoden rahoituskustannukset, -10m?
Katteet ja rahoitusnettokin osunee analyytikoilla aika samoihin tasoihin. Yhtiön arvostusperusteet jää sitten aina sijoittajien oman näkemyksen varaan. Kuinka paljon HK:n arvostuksen tulee olla verrokkien alle, vai pitääkö alennusta enää olla? Saako EV/EBIT olla yli 8 tai pitääkö osinkotuoton olla vähintään 6 %? DCF-mallilla arvostaminen on vielä enemmän arpapeliä, ei vähiten sen takia että mitä ennusteeseen laitetaan esim. vv. 2028-30 liikevoittoprosentiksi, 3? 4? Kukaan tuskin uskoo tässä vaiheessa yhtiön tavoitteeseen 5 %:n liikevoitosta, mutta DCF-mallissa ero 3 % tai 4 % liikevoitolla on järisyttävä.
Ymmärrän niin, että 17,7m muodostuu kolmesta osasta, tappiot, hyllypoistot ja korkokulut. Jos ne ovat esim. kaikki 1/3 niin silloin tuossa sanotaan, että tappioiden osalta käytetään v. 2026, muut osat 2029 mennessä? Ei koko 17,7m v. 2026.
Laskennalliset verosaamiset eivät ole “rahasaamista” ja niiden käyttö ei ole yksiselitteistä. Eiköhän yhtiöllä ole ollut vastaavia jo 2025 ja silti veroja kirjattiin 4,5m. En ole asiantuntija, mutta korserniavustuksia jakamalla noita ei pääse aina hyödyntämään ja siten jää tilanne, että tytäryhtiöissä syntiviä veroja silti maksetaan vaikka olisi noita saamisia. Uskon, että v. 2026 konserni maksaa kyllä tuloksesta jotain veroja, onko se täydet 20 % vai jotain vähemmän?
Näköjään kävikin tuon ensimmäisen kappaleen kohdalla luetun ymmärtämisessä virhe. Tulkitsin sen tosiaan niin, että tuo 17,7 miljoonaa olisi kokonaan tappioista, ja loput sitten hyllypoistoista ja vähennyskelvottomista korkokuluista, mutta eihän se nyt niin tietenkään ole.
No pitihän sitä sitten lukea enempi tuota liitettä viisi, ja viimeisessä kappaleessa onkin erittely tappioiden vanhenemisesta: “Suomen toimintojen tappiot verotuksessa vanhenevat seuraavasti: 3,0 miljoonaa euroa vuonna 2028, 10,0 miljoonaa euroa vuonna 2029 ja 1,6 miljoonaa euroa vuonna 2031.”
Yhteensä noista tulisi 14,6 miljoonaa. Mutta nuo taitavat nyt tosiaan olla vähennyskelpoisia tappioita, elikkäs niillä voidaan sitten pienentää verotettavaa tuloa. Näin ollen verohyöty olisi vaikkapa 20 % verokannalla 0,2 * 14,6 milj. = 2,92 milj.
Pauli on tehnyt uuden analyysiin HooKoosta yhtiön Q4-tuloksen jäljiltä
Viime vuosien tulosparannusputki sai jatkoa Q4:llä tuloksen ja kassavirran ylittäessä ennusteemme. Näemme yhtiöllä hyvät edellytykset jatkaa tuloksen parantamista myös alkaneena vuonna. Lisäksi yhtiö tulee pohtimaan vaihtoehtoja nykyisen kalliin joukkovelkakirjalainansa uudelleenrahoittamiseen, mikä tulee todennäköisesti alentamaan rahoituskustannuksia merkittävästi seuraavasta vuodesta lähtien. Osakekurssin viimeaikaisesta noususta huolimatta näemme arvostuksen yhä melko edullisena.
Analyytikoiden hintatavoitteet nousivat n. 10 %, mutta samalla suositukset laskivat pois osta-tasolta. Ymmärtäähän tuon, ehkä vuoden 2026 riittävä tavoite on, että kurssi menee 2:n kulmille, koska tuo hinta voidaan perustella mittareilla EV/EBIT tai P/E ja että HK:lla pitää olla alennusta verrokkeihin n. 10 %. Koska velka. Markkinoilla on tänä vuonna varmasti myös voittojen kotiutustarvetta niillä, jotka tulivat mukaan <1 EUR hinnoilla ja toisaalta niillä, jotka ovat nyt pääsemässä omilleen pitkän korpivaelluksen jälkeen – ”ei koskaan enää”. Ja rahastot ja instikat pysynevät poissa.
HK näyttää kuitenkin edelleen halvalta. Alennus verrokkeihin on mahdollista poistua rahoituskustannusten laskun myötä, ensin kun v. 2027 erääntyvä Jvk rullataan tai vaihdetaan pankkilainoihin jolloin 90m korko muuttuu 10 → 5-6 %. Tässä säästöä vuositasolla min. 3m. Ja sitten kun hybridi maksetaan pois v. 2028, tästä säästyy ainakin 1m eli vaikka osa siitä maksettaisiin muulla vieraan pääoman rahoituksella. Rahoituskulut edellä mainituista putoavat 4-6m/vuosi.
Muutaman vuoden tähtäyksellä, kun yhtiön liikevaihto menee yli 1,1 Mrd., olettaen että liikevoitto on 4 % koko vuodelta, rahoituskulut 6m ja hybridiä ei enää ole, olettaen että yhtiöverokanta on 18 %, niin EPS on n. 30c/osake. Tästä maksetaan puolet osinkona ulos ja jos esim. 5 %:n osinkotuotto on arvostusperuste, niin silloin osakkeen base case -hinta on 3 EUR. Suurin kysymysmerkki on liikevoitto-%, laskimeen ei kannata laittaa yhtiön tavoitetta 5 %, mutta on hyvä että tuo tavoite on, niin silloin katse pysyy tiukasti pallossa ja voisi olettaa, että 4 %:n tasoon ei olla tyytyväisiä, jolloin se voisi olla base casen oletuksena.
HK:n investointeja tai niiden puutetta on kritisoitu, nyt näyttäisi että koska poistot ovat samat kuin investoinnit, niin rahaa investointeihin jää reilut 30m/vuosi. Onko tuo riittävästi, en tiedä. Todennäköisesti ja toivottavasti nykyjohto ei lähde tekemään mitään suuria seikkailuinvestointeja, ne on yhtiössä karvaasti koettu. Orgaaninen kasvu ei ole suurempaa kuin 2-3 %/vuosi, mutta hyvällä operatiivisella suorittamisella HK:lla on tuollakin kasvulla mahdollisuudet olla oikein hyvä siinä mitä sen pitääkin olla – defensiivinen osinkokone.
1 tykkäys
Jos EPS on 0,30 €
Osinkoskenaario:
50 % payout → 0,15 €
5 % tuottovaatimus → 3,00 €
Matemaattisesti täysin johdonmukainen.
Mutta…
Elintarvikeala ei yleensä saa 5 % osinkotuottovaatimusta, jos:
velka on korkea
marginaalit ovat ohuet
tulos heiluu syklisesti
Silloin markkina voi hinnoitella 6–7 % tuottovaatimuksella → kurssi 2,1–2,5 €.
Eli 3 € vaatii:
velkariskin selkeää laskua
tuloksen vakaantumista
uskottavaa track recordia 2–3 vuotta
Yllä osalainaus AI analyysistä.Vaikka Hkfoods on pystynyt parantamaan juoksua, niin jossain “raja” tulee vastaan. Tuohon velkaan ja sen hoitoon törmää lähes jokaisessa analyysissä, myös “koneen” tekemässä.Kyllä tulosta täytyy parantaa melkoisesti, jotta varoja jää velkojen maksuun kuitenkin samaan aikaan maksetaan “reippaat” osingot. Oma veikkaus on nousun seisahtuminen tähän kahden euron vaiheille.Siinä Hkfoods saa/voi kehittää toimintaansa,maksella velkoja. Ja tärkeintä reagoida mahdolliseen kuluttajatottumusten muutoksiin.
30c EPS HK:lle on ehkä muutaman vuoden päässä, ei nyt, mutta silloin se track record on joko tehty tai sitten ei. Silloin velan määrä on tullut alas, se on yhtiön tavoitteenakin. Yhtiö ei tule jakamaan koko tulosta ulos vaan osa siitä käytetään velkojen maksamiseen, tämä on mukana yhtiöstä tehdyissä ennusteissakin ja yhtiön strategiassa.
Tulos heiluu syklisesti? Tässä ollaan sitten täysin eri mieltä, HK on defensiivinen yhtiö, joka on nyt parantanut tulostaan 12 (?) kvartteria peräkkäin Euroopan surkeimmassa toimintaympäristösä eli Suomen markkinoilla, ennätystyöttömyyden maassa. Toki kansantalous voi olla vieläkin surkeampi, mutta silti HK on defensiivinen yhtiö.
Marginaalit ovat ohuet ja se näkyy arvostuksessa, P/S on jotain 0,16. Ei-syklisyyden ja defensiivisyyden takia 5 % osinkotuotto voi olla ihan relevantti arvostus. Atrialla nyt 4,2 % ja alan europpalaisella priimuksella Cranswickilla osinkotuotto on 2% ja P/E on 20. Sen liikevoitto-% on n. 7.
Osakekurssi voi hyvinkin jäädä pyörimään lyhyellä tähtäyksellä (<1 v.) jonnekin kahden euron paikkeille, siihen liittyy niin monta eri tekijää yhtiön oman suoriutumisen lisäksi, että sitä on turha ennustella. Muutaman vuoden tähtäyksellä yhtiöllä on mahdollisuus tulla defensiiviseksi osinkokoneeksi.
Kuluvaa vuotta voisi arvioida silläkin tavalla, että otetaan lähtötasoksi vuoden 2025 liikevoitto, ja katsotaan, mitä sen jälkeen voisi tapahtua tuloslaskelmassa vuonna 2026. Eihän sekään tietenkään varmaa ole, että samaa absoluuttista liikevoittoa saadaan aikaan vuonna 2026, mutta tulevaan nyt liittyy aina enemmän taikka vähemmän epävarmuutta.
0,20 euroa / osake tarkoittaa euroissa noin 18 miljoonan nettotulosta. Vuoden 2025 voitto ennen veroja on 18,7 miljoonaa, ja tuon jälkeen tulevista kuluista suurempi erä vuonna 2025 oli lopetettujen toimintojen alaskirjaus, jota ei pitäisi käsittääkseni enää ollenkaan tulla.
Verokulua tuli vuonna 2025 4,5 milj. Vuoden 2026 osalta ei verojen osalta tiedä muuta kuin että oman arvioni mukaan siellä saadaan hyvitystä tuon aiemmin laskemani 2,92 milj. euron verran (olettaen että HK saa hyödynnettyä aiemmat tappiot täysimääräisesti), mutta veron lopullista määrää ei tietenkään voi vielä tietää, kun tuo tappioiden kautta tuleva verohyvitys vähennetään sitten niistä kertyneistä veroista.
Jos siis vuonna 2026 päästäisiin samaan liiketulokseen kuin vuonna 2025, ja rahoituskulut olisivat sen 2,4 milj. pienemmät uusitun hybridin kautta, niin verotettava tulos olisi 21,1 milj. Tuosta sitten vähennettäisiin enää verot. Näin tarkasteltuna osakekohtainen tulos 0,20 voitaisiin saavuttaa jo vuonna 2026 jos vain veroja on 3 milj. tai vähemmän. Mutta tämä toki perustuu oletuksiin, että liiketoiminta menee muilta osin vähintään yhtä hyvin kuin vuonna 2025, ja sitten rahoituskulut pienenevät tuon 2,4 milj.
Rahoituksen osalta seuraan kyllä kassaa mielenkiinnolla. Jos sitä pyritään systemaattisesti kerryttämään, niin oma tulkinta kallistuu vahvasti siihen, että tuosta 90 milj. joukkovelkakirjalainasta pyritään pääsemään eroon niin isoilta osin kuin vain kassaan saadaan kerrytettyä rahaa ennen lunastusta tai juoksuajan loppua.
Realiteetti taitaa kuitenkin kassan osalta olla, että joka kvartaali sitä ei saada kerrytettyä, kun sesonkeja varten täytyy käsittääkseni tehdä tavaraa varastoon.
Tuo alhaalta ylös simuloiminen on yksi vaihtoehto ja olet päätynyt siinä samaan EPS:n 0,2 kuin on OP:n analyysissa. OP:lla tosin on oletettu liikevoiton paranemista tasolle 40m ja verot nousevat 5m:n (oli 4m), joten jos liikevoiton nousuun vielä tulisi verohyötyä 2-3m niin EPS nousisi vieläkin enemmän. Isoin kysymysmerkki on katetasojen kehittyminen, vieläkö on mahdollisuutta parantaa ja mitä tasoja yhtiö pystyy tulevaisuudessa puolustamaan kun isoin käänne on tehty?
Kassan seuraaminen on hyvä nosto, itse uskon että yhtiö maksaa 90m jvk:n tänä vuonna pois jollain kombinaatiolla uusi jvk/pankkilaina ja mahdollisesti käyttää kassaa lainan pienentämiseksi. Lainamäärä ehkä -15m vuositasolla? Ja seuraava kassan kasvatus hybridilainan lunastamista varten. Osinko ja mahdollinen lisäosinko ovat n. 13,5m – onko tuo liikaa kassaan ja velkoihin nähden, jokainen sijoittaja ottakoon itse kantaa.
Ja vielä tällaisen matalan kasvun defensiivisen yhtiön arvostamisesta. P/E tai EV/EBIT ovat ihan ok tunnuslukuja siitä mitä yhtiön maksimiarvo kulloinkin voi olla. Lukuja voi pyöritellä loputtomiin, mutta nykykurssi 1,82 ja tämän vuoden EPS 0,2 ei pidä sisällään minkäänlaista kasvuoletusta (PVGO), se on jopa negatiivinen. DCF-mallin saa helposti näyttämään 3 EUR arvoa jos olettaa että katetasot pysyvät. DCF tulee tällä hetkellä arvoon 2 EUR vain jos ruuvaa residuaalin katetasoa reilusti alas. Ei kovin hyödyllistä pyörittää noita lukuja tällaiselle yhtiölle.
Osinkotuotto-% kuvaa mielestäni lattiatasoa yhtiön arvostukselle, jos markkina uskoo, että osinkotaso on pysyvä ja ehkä hitaasti mutta varmasti kasvava. Siten lattiataso voisi olla ”normaalissa tilanteessa” 5 %, 6 % jos epävarmuus lisääntyy ja 4 % tai alle jos kehitys on useita vuosia peräkkäin hyvä ja luottamus siten korkealla.