Aivan kuten mainitsitkin HkFoodsia koskee samat lait kuin muitakin pörssiyhtiöitä, mutta tämä LSO-Osuuskunnan määräysvalta näkyy yhtiön tekemissä päätöksissä. Saivartelen sen veraran että HKFoods ei osta eläimiä LSO-Osuuskunnalta. Sopimukset ovat yhtiön ja tuottajan välisiä. Sopimustuottaja voi olla myös ilman että on LSO-Osuuskunnan jäsen.
Tässä kohtaa olen eri mieltä kanssasi. Osuuskunnan tahto saattaa olla tavallisen sijoittajan edun vastainen. Muistellaanpa menneitä. Yhtiö ajautui velkakierteeseen, koska investointi Rauman siipikarjalaitokseen takkusi pahemman kerran. Velkavuori jota nyt sulatellaan muodostui osaltaan linnuista jotka käytännössä ostettiin suoraan hävikkiin. Linjastot eivät toimineet ja linnut jouduttiin rahtaamaan suoraan Honkajoelle. Tuottajille oli annettu Rauman investointipäätöksen myötä sopimuksia suuremmille tuotantomäärille, joten tuottajat investoivat uusiin kanaloihin ja broilertuotanto on sen verran nopeaa kasvatusta että lintuahan alkoi tulla aika lailla. Tässä kohtaa yhtiön olisi pitänyt rajoittaa tuotantoa kunnes laitos iskussa. Tätä ei tehty. Tässä kohdassa voidaan miettiä oliko päätös yhtiön edun mukainen vai vaikuttiko LSO-Osuuskunnan tuottajien oma etu päätökseen. Oma käsitykseni tapahtumista on tällainen. Ei ole lähdettä väitteille, joten lukijan vastuulla.
LSO-Osuuskunta on äänivaltaisena määrännyt tuottajien äänellä, että yhtiön Suomessa jalostettavan lihan on oltava kotimaista. Tämä linjaus on ihan ymmärrettävä ja suomalaisen työn hinnalla ei kannata ulkomaista raaka-ainetta Suomessa jalostaakaan. Nyt kun HkRuokatalo on itämerenalueen HkScan aikakautensa jälkeen kaiken merkittävän ulkomaantoimintonsa myynnin jälkeen taas kotimarkkinoilla toimiva HkFoods niin voidaan miettiä olisiko erilaisella äänivaltaisella omistuksella yhtiön kriisimyynnit olleet erilaisia? Loppuviimeksi jäljelle jäi kotimaisten tuottajien kaikki kolme sika, nauta ja siipikarja.
Jos sijoittaa HkFoodsiin niin on hyvä ymmärtää että äänivaltaiselle omistajalle kotimainen lihantuotanto menee piensijoittajan omistaja-arvonluonnin edelle.
HKFoodsin hallituksen joulukuussa tekemää 5c palautuspäätöstä on kyseenalaistettu, kuten tehtiin myös viime talvena, kannattaa lukaista tämän ketjun viime helmikuun kritiikit yhtiön hallituksen esityksestä. Inderesin analyytikolle pisteet neutraalista suhtautumisesta.
Q3 lopussa yhtiöllä oli n. 200 MEUR korollista velkaa ja n. 39,6 MEUR kassavarat. Lisäksi on 20 MEUR hybridilaina. 200 MEUR veloista n. 85 MEUR on pitkäaikaisia leasingvelkoja. Ulkona olevaa jvk:ta ja muita korollisia velkoja kuten yritystodistuksia on siten n. 115 MEUR. 5c pääomanpalautus oli n. 4,5 MEUR. Mitä hallituksen olisi pitänyt tehdä, mitä vaihtoehtoja oli, koska yhtiökokous oli jättänyt tuon 5c päätöksen hallitukselle? Hybridilainaa ei voi lyhentää, samoin 85 MEUR leasingvelkoja ei voine lyhentää nopeasti. Jvk:n takaisinosto tuolla summalla tässä vaiheessa ei liene mahdollista, sitä mahdollisesti rullataan v. 2026 aikana. Yritystodistuksia olisi mahdollisesti voinut pienentää 20 MEUR → 15 MEUR. Tai ennakoida jo syksyllä ja nostaa uutta hybridiä vain 15 MEUR. Tai jättää raha kassaan tuottamaan n. 1% korkotuottoa.
Oletetaan pessimistisesti, että yritystodistusten korkotaso on sama kuin hybridillä eli 8% p.a. Säästyvä korkokulu vuodelle 2026 olisi ollut 360 000 EUR. Kassaan jättämällä 4,5 MEUR olisi tuottanut ehkä n. 50 000 EUR. Liikevoittoennusteet v. 2026 ovat 35-36 MEUR (Inderes ja OP). Pienentynyt korkokulu vastaa n. 0,04 %-yksikön muutosta liikevoittoprosentissa tai 1 %:n muutosta liikevoitossa (EUR).
Inderesin arviossa v. 2026 rahoituskulut ovat n. 12 MEUR, OP:lla n.10 MEUR. Vuodelle 2027 vastaavasti n. 8 MEUR ja 7 MEUR. Velkamäärä sulaa pikkuhiljaa, tärkeää on 90 MEUR jvk:n rullauksen onnistuminen ehkä jo 2026 aikana. Ulkona olevan jvk:n hinta on liikkunut nyt yli 105:n eli tuosta voi arvioida, että uudelleenrahoitus ja halvemmalla korolla on tuskin ongelma. Hybridin takaisinmaksu on mahdollista 2028, tähän yhtiön kannattanee keskittyä seuraavan parin vuoden aikana?
Tulevan kevään aikana keskustelua käytäneen taas osingon/pääoman palautuksen maksamisesta. Jos yhtiö päättää palauttaa esim. Inderesin ennusteen 7c eli n.6,3 MEUR, niin tämän summan korkokuluvaikutus on max. 0,5 MEUR. Onko tuo summa oleellinen 1 Mrd liikevaihdon yhtiölle? Jos poistot ovat samaa tasoa kuin investoinnit, niin silloin 35 MEUR liikevoitosta jää korkojen ja palautuksen jälkeen vielä puskuria lainojen lyhentämiseen. Jos pääoman palautus vaarantaa yhtiön rahoituksen, niin silloin varojen maksamisessa omistajille ei ole järkeä. Mutta jos palautus ei vaaranna rahoitusta, niin silloin tällä ei ole merkitystä, kurssi laskee ulos maksettavan senttimäärän verran. Näin siis teoriassa, sijoittajat eivät aina lyhyellä katsannolla toimi teorian mukaisesti.
HKFoods on hyvin paljon samanlainen yritys kuin mitä se oli ennen fuusiota Scanin kanssa (2007). Näinä vuosina toki liikevaihto oli nykyistä liikevaihtoa alempi, mutta osakkeita oli vastaavasti yli puolet vähemmän. Kuitenkin yritys maksoi seuraavasti osinkoa (voi olla, että vuoden 2025 taso on uusi “normaali” eli puolet vanhasta):
Kyllä, juurikin näin se oli, HK:n markkina-arvo oli 2006 lopussa 500 MEUR ja 2007 550 MEUR, jälkimmäisessä kohdassa kurssi oli jo kääntynyt laskuun Scanin oston myötä tulleen lainataakan ja riskien kasvun seurauksena.
Jos yhtiö pystyy nyt vielä hieman parantamaan ja samalla laskemaan pikkuhiljaa velkatasoa voi tästä tulla hyvinkin defensiivinen osinkokone, vrt. edeltä puolet vv. 2003-06 osingosta. Uuden strategiatavoitteen 5 %:n liikevoittoon on vielä matkaa, mutta hyvä että tavoite on tuonne asetettu ja kunhan huolehditaan samalla myös nettovelkaantumisen tavoitteesta (alle 80 %).
Tavoite on haastava, mutta elintarvikealalla voi todellakin olla myös erittäin laadukkaita yhtiöitä kuten Cranswick Plc. Sen juuret ovat Pohjois-Englannin sikatilallisten perustamassa rehumyllyssä josta se on laajentunut koko sika- ja kana -elintarvikeketjuun. Tällä hetkellä Cranswickin liikevaihto on lähes 3 Mrd GBP, P/E lähes 20 ja osinkotuotto vain vähän yli 2 %. Liikevoitto-% on ollut n. 7,5 eli tuo yritys on todella laadukas ja siksi sen markkina-arvo on 2,7 Mrd GBP. Nettovelka on n. 10% liikevaihdosta eli ei sekään velaton ole.
Onhan nykyisellä HK:lla vielä ihan hyviä omistuksia jäljellä, jotka ovat/voivat olla arvokkaita. Ensimmäiseksi tulee mieleen tuo Puolan pekoniyksikkö, mutta toki Kivikylä ja Honkajoki vielä tämän lisäksi. Jälkimmäiset toki omistettu vain n. puoliksi.
Minun arvioni mukaan nuo mainitsemasi kohteet eivät ole “hyviä myyntikohteita”, koska ovat jo nykyisellään kannattavia eikä myyntitransaktiossa saataisi piiloarvoa vapautettua.
Historiassa arvoa vapauttaneet myyntikohteet (kuten Baltia ja Tanska) ovat olleet tappiollisia tai erittäin heikosti kannattavia. Esim. Puolan myyntiä arvioitiin kesällä, mutta yhtiö totesi, ettei saanut kohteesta riittävän hyvää kauppahintaa. Puolahan on varsin kannattava, mutta näissä kaupoissa ostajat usein painottavat tasepohjaista arvostusta enemmän kuin osakemarkkinat.
Oma näkemykseni on, että merkittäviä arvoa vapauttavia myyntikohteita ei ole jäljellä.
Kyllä aikoinaan Sokolowista saatiin “ylihintaa” (kirjautui 67 milj. EUR voitto vs. kirjanpitoarvo) ja osingot vielä mukaan. Vuosi oli 2014. Tämä siis alla olevan IS:n helmikuun jutun mukaan. Vuoden 2014 vuosikertomuksessa kaupasta kirjattiin 77,6 milj. EUR tuotto ja osinkovirtaa 8,3 EUR. Nämä jälkimmäiset lienevät oikeat luvut.
Totta, Sokolowista maksettiin yli tasearvon. Ei kuitenkaan ylihintaa suhteessa tulokseen, sillä myyntihinta taisi olla karvan alle EV/EBIT 10x eli lähellä käypää tasoa yhtiölle. Markkina reagoi uutiseen positiivisesti, mutta saattoi olla enemmän kyse taseriskien helpottamisesta. En toki ole niin syvällä tässä 2014 tapahtuneessa transaktiossa, koska en ollut tuolloin vielä edes aloittanut osakeanalyytikkona
Pointtina lähinnä se, että jos yhtiö nyt myisi kannattavaa liiketoimintaa EV/EBIT 9-10x arvostuksella, niin sillä ei välttämättä olisi merkittävää kurssivaikutusta.
Vuoden 2012 tilinpäätöstietojen mukaan Sokolowin liikevaihto oli vuoden 2012 vuosikertomuksessa seurava (eli nämä luvut ovat puolet kokonaisliikevaihdosta/liikevoitosta, koska omistus oli näin):
2012
Liikevaihto
343,70 €
Liikevoitto
15,80 €
Vuoden 2014 vuosikertomuksessa kerrotaan, että kokonaiskauppahinta oli 178,7 milj. EUR. Eli tällä saan EV/EBIT -arvoksi 11,31. Tämä toki nyt laskettu ristiin 2012 ja 2014 luvuilla, kun 2013 raportointikäytännöt muuttuivat.
Tässä tuo suurempi nousu osakkeelle seurasi loogisesti vasta sitten, kun alettiin 2015 keväällä jakamaan 0,49 EUR osinkoa. Se sai melkoisen mielenkiinnon aikaiseksi.
Sokolow myytiin aikoinaan kuten analyytikko mainitsikin taseen vahvistamiseksi. Ruotsin tappiollisen toiminnan oston myötä oltiin tilanteessa että oltiin liikaa veloissa. Ruotsi oli kuitenkin yhtiölle iso ostos. Sokolow myytiin tanskalaiselle Danish Crownille, jonka kanssa Sokolow omistettiin ( en muista tarkkaa omistusosuutta). Sokolow oli kannattava yksikkö mutta jotain oli pakko (silloinkin) myydä ja Danish Crown oli luonteva ostaja.
Viron Rakvere lihakombinat oli myydessä tappiollinen, mutta tappiot syntyivät pitkälti lihasikojen kasvattamisesta. Sian kasvattaminen oli osa lihakombinatia ja tämä oli peruja ilmeisesti Neuvostoajoista. Yhtiö ostettiin aikoinaan Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen joskus 90 luvulla. Laitos oli silloin melko uusi ja omasta mielestäni hyvä ostos. Rakvere teki myös osan yhtiön tuloksesta. Suomi, Viro, Puola voitollisia ja Ruotsi teki pitkään tappiota.
Jos nyt ajatellaan että yhtiö on samanlainen kuin ennen HkScan aikaa niin tämä ei pidä paikkaansa, koska osa HkRuokatalon tuloksesta tuli Virosta ja Puolasta. Itse näkisin yhtiön olevan nyt pienempi kuin 20 vuotta sitten. Toki kotimaan lintupuoli on isompi, mutta vastaavasti nauta ja sika ovat supistuneet. Liikevaihto on huono mittari yhtiön koon vertailussa eri vuosikymmeninä koska inflaation myötä liikevaihto nousee ihan jo kallistuneen eläinhankinnan myötä.
HkFoodsin kasvumahdollisuudet tulevaisuudessa ovat aika paljon huonommat kuin aiemmin. Ennen oli velkaa kun oli ostettu kasvua. Nyt maksellaan velkoja kotimaan kasvun varassa.
Ja vielä Viron myynnin yksi haitta on se, että enää ei voida puljata lihaa näiden kahden markkinan välillä esimerkiksi silloin kun Suomessa on lakko päällä.
En tiedä kuin yhden vuoden eli 2012, kun Ruotsi teki negatiivista liikevoittoa. Omalla tavallaanhan Ruotsi piti firman jotenkin pystyssä, kun Suomen siipikarjainvestoinnit menivät kovasti vihkoon ja tappiot olivat mittavat.
Tietysti tuosta “liikevoitosta” on vielä viimeiselle riville matkaa, mutta sitä ei olla raportoitu. Vuodet 2016-2024 eri maiden osalta on vieläkin saatavilla verkkosivuilla: HKFoodsin tunnusluvut
Ruotsin ostaminen oli aikanaan iso riski yhtiölle mikä kuitenkin kannatti. Suomalaiset saneerasivat tappiollisen Ruotsin kuntoon. Hk ruokatalolla oli kokemusta siitä työstä, koska Simo Palokangas teki kiitettävän työn toimarina ja nosti konkurssikypsän LSOn jaloilleen juurikin saneeraamalla ja viemällä yhtiön pörssiin. Ihan kaikkea en ulkoa muista mutta Ruotsalaisille teki kipeää kun Suomalaiset tekivät ne päätökset joita eivät itse uskaltaneet. Rehellisesti sanottuna laiskuuttani en jaksa vuosikertomuksista selvittää, mutta useamman vuoden taisi Ruotsi miinusta tehdä. Ja on totta, että Ruotsi oli voitollinen kun Suomi teki tappiota. Ja on kyllä valitettavaa että Suomen siipikarja investointi meni niinkuin meni, koska se oli perusteltu ja fiksu investointi. Siinähän pyrittiin saamaan kauan kaivattua lisäkapasiteettia lintupuolelle. Rauman investointi olisi saatettu tehdä jo aiemmin, jos yhtiön taloustilanne olisi sen sallinut (tämä on täyttä mutuilua).
Yhtiön investoinnit Viro, Puola, Ruotsi ja Rauman ja monet muut ovat olleet hyviä, mutta valitettavasti velkainen tase oli myrkkyä siinä kohtaa kun kaikki ei mennytkään suunnitellusti. Ja Venäjän hyökättyä Ukrainaan viljan hinta nousi, mikä pakotti nostamaan tuottaja hintaa. Siihen päälle korkojen nousu niin kaikki ulkomailla saavutettu omistus menetettiin. On tässä tarinassa ollut mukana huonoa tuuriakin.
Hyötyisikö HKFoods lisädivestoinneista jos sellaiseen mahdollisuus avautuisi? Spekuloidaan, että Honkajoen ja Kivikylän osuuksien myymisellä voisi saada sulatettua merkittävästi 115m pitkäaikaisista korollisista veloista, sellaisista veloista, jotka ovat vuoden sisällä lyhennettävissä. Analyytikon mukaan näiden assettien myyminen ei vaikuttaisi kurssiin, koska niiden vaikutus on mukana yhtiön P/L arvioissa. Totta. Onko markkinoilla edelleen näkemys, että velkaa on liikaa? Jos näin on, niin silloin velkataakan keventäminen alentaisi riskipreemiota ja sen vaikutus voisi olla suurempi kuin nettotuloksen aleneminen divestointien takia. Vai mikä vaikutus divestoinneilla nettotulokseen olisi kun korkokulutkin vähenisivät?
Ennusteiden mukaan v. 2027 rahoituskulut ovat alle 10m/vuosi. Pitääkö niiden olla alle 5m että yhtiötä ei enää pidetä liian velkaisena? Vai nolla? Kun liikevaihto on yli 1 Mrd., niin onko velkaan ja korkokuluihin keskittyminen nykyisillä luvuilla relevanttia eli divestoinneilla ei luoda lisää arvoa? Vai onko syy ”halpaan” arvostukseen odotus yhtiön tuloksen huonosta kasvumahdollisuudesta, joko volyymikasvun mahdottomuus tai kannattavuuden ylläpitäminen?
Osakkeen markkinahinta on aina joka hetkellä oikea tai tehokas, kuten se oli vuosi sittenkin, josta osake on tuottanut n. 70 %. HK:n kurssi oli pohjalla elokuussa 2024, jonka jälkeen se on noussut noin kolminkertaiseksi, kun huomioidaan maksetut pääomanpalautukset. Institutionaaliset sijoittajat eivät ole ostaneet lainkaan HK:n osaketta elokuun 2024 ja joulukuun 2025 välissä – eivät kyllä ole myyneetkään – mutta instikoiden ja rahastojen pieni osuus omistajalistassa on jokseenkin mielenkiintoista. Omistajana on kaksi isoa eläkesijoittajaa, yksi eläkekassa ja yksi (1) rahasto. Joulukuun lopussa 30:n suurimman omistajan listalla olevista omistustaan ovat lisänneet elokuusta 2024 lukien vain suomalaiset yksityissijoittajat, ei instituutiot, ei hallintarekisteröidyt. Tulevatko instituutiot omistajiksi vasta sitten kun numerot ovat ”kunnossa”?
Kyllähän markkina on jo puhunut eli tuo 2024 lainapaperi on noussut arvossaan jatkuvasti Saksan pörssissä. Eli alunperin on lähes 9,572 % korkopaperi ja jos nyt ostaa, niin saa vain reilut kolme. Tämä on kuitenkin 90 milj. EUR lainamäärä. Tärkeintä on säilyttää tuo kannattavuus.
Kyllä, bondin hinta on hyvä indikaatio sille, että yhtiön rahoituskustannukset tulevat laskemaan merkittävästi, tuo on varmasti yksi peruste sille, että ennustetut 2027 korkokulut voivat olla jo alle 8m.
Toki bondin nykyinen tuotto heijastelee juoksuajan loppumista, ei yhtiö tule saamaan seuraavaa 3 - 5 vuoden bondia tuollaisella korolla, mutta voisiko se olla 5-6 %? Jää nähtäväksi.
Hyvä pointti tuo, että markkinat ovat puhuneet bondin hinnassa. En tiedä onko bondin hinta noussut ostojen takia, vai onko tuotto vain valunut alas ajan kuluessa ja erääntymisen lähestyessä ja jos myyntihalukkuutta ei ole ollut, niin näin on käynyt. Tämän jvk:n sijoittajat ovat tietysti instituutioita, mutta silti tämä on aivan eri instrumentti kuin ”ultimate subordinated debt” eli osake. Jvk:n ja viime vuonna rullatun hybridin sijoittajat ovat niitä, joiden luo yhtiö meni kriisiaikoina hattu kourassa, mielestäni eri sijoittajia kuin markkinoita skannaavat osakepoimijat.
Osakkeenomistajien listalla ovat puhuneet vain yksityissijoittajat, ei instituutiot. Taitaa olla niin, että kymmenien miljardien eläkeyhtiöille ja miljardien rahastoille ei ole järkeä laittaa muutamaa miljoonaa epävarman käänneyhtiön osakkeisiin, koska mahdollisen lisätuoton vaikutus on koko salkun tuottoon mitätön. Kun yhtiön seuranta on heikkoa ja muutkaan isot sijoittajat eivät ole liikahtaneet, niin sooloilusta tällaisella sijoituksella voi saada pahimmassa tapauksessa potkut. Tätä tarkoitan sillä, että instituutiot tulevat omistajiksi sitten kun numerot ovat kunnossa – jos tulevat.
Ajoin pyhäpäivän ratoksi ristiin nämä HK-omistajat joulukuulta 2015 ja sitten 2025. Tietysti osakemäärä on tänä aikana muuttunut ja samoin on voinut käydä organisaatioiden nimille jne.
On toki niin, että Suomi -rahastot ja työeläkevakuuttaja ovat osakkensa myyneet (ml. ruotsalaiset ja HK itse), mutta tilalle on saatu riskisijoittajia ja vanhat ”uskolliset” ovat lisänneet omistustaan (LSO, apteekkien eläkekassa ja MTK). Lisäksi TOP10-lisääjät ovat ostelleet 11,9 milj. osaketta lisää eli mitään ei olla tässä muutoksessa menetetty.
Kyllä rahastot ehtivät vielä mukaan, kun kurssi on hieman yli 3 EUR.
Bondin maturiteetti on noin 1,4 vuotta ja sijoittaja saisi nyt noin 3,5 % tuotolla ostettua tuota. Vertailun vuoksi esim. Saksan 2v korko on 2,1 %, joten jos vaikka sitä pidettäisiin spreadin vertailukohtana niin HK maksaisi siis noin 1,4 % marginaalia riskittömän koron päälle.
Saksan 5v korko on noin 2,45 %, mikä sitten olisi HK:n 5v riski? 2,5-3,5 %? Voidaan siis tosiaan olla siellä 5-6 % haarukassa näillä korkotasoilla.
Nykyinen 3v bondi hinnoiteltiin aika tarkkaan 3 % korkotasossa, joten silloin sijoittajien mielestä reilu 6,5 % preemio kolmen vuoden bondista oli siis riittävä.
Nykyisen bondin hinnoittelusta vielä sellainen huomio, että korkotaso on laskenut noin prosenttiyksikön verran, joten sekin vaikuttaa jälkimarkkinahintaa nostavasti.
Varmaankin noin on 10 vuoden aikana tapahtunut. 10 suurinta omistaa nyt n. ½ kaikista osakkeista (n. 47m kpl). Vuonna 2019 oli osakeanti, jossa tuli n. 28m uutta osaketta. Jos oletetaan, että silloinkin 10 suurinta omisti puolet, niin annin kautta top-10 omistajille tuli 14m uutta osaketta. Luulen, että top-10 lisääjät 2015-25 ovat lisänneet osakkeensa annista, eivät jälkimarkkinoilta. Ja viimeisen 1½ vuoden aikana instikkasijoittajiksi luettavat omistajat eivät ole lisänneet yhtään osaketta.
Näinpä siinä saattaa käydä jos yhtiö parantaa vielä kannattavuuttaan ja rahoituskulut laskevat. Yhtiön johto on tehnyt parin vuoden aikana erittäin hyvää työtä, vaikea uskoa että yhtiön omilla (huonoilla) toimilla kannattavuuden parantamista riskeerattaisiin lähitulevaisuudessa.
