En nyt ole samaa mieltä. Tässä yhtiökokouksen videolla tj esittelee hiirivideota missä lääkkeen vaikutusta havainnollistetaan 4 viikon hoidon jälkeen. Itse faasi 1b tutkimuksesta tj kertoo sen tavoitteista ja mitä seurataan. Kertoo ”tietenkin myös potilaiden oirekuva, että tapahtuuko siinä muutosta”. Ei tätä olisi kertonut jos ei odotuksia ollut että oirekuvassa voisi muutoksia tapahtua. Nyt niitä ei kuitenkaan nähty ja se on tietysti pettymys. Sekä myös huolestuttavaa. Tj:n tehtävä on esittää nyt että kaikki meni aivan kuten suunniteltiin, rahoitusta kun pitää jatkoa varten järjestää.
2 Likes
Tarkoitukseni oli tässä perkailla, että mitä mahdollisia riskejä/hidasteita/kustannuksia Herantiksella voisi olla faasi2 aloittamisen suhteen rahoituksen järjestämisen lisäksi. Tuotanto siis on Antti V:n vastauksen mukaan hyvällä mallilla faasi2 varten. Varsinaista kaupallista tuotantoa varten tarvitaan sitten ihan eri kokoluokan skaalaa, jota nyt ei ole olemassa.
Laajassa raportissa tuli kirjoitettua kesäkuussa 2024, että: “Myöskään tehosta ei saada tietoa ennen kuin mahdollinen vaiheen II tutkimus on edennyt potilaiden seurannassa riittävän pitkälle, mikä ajoittuu arviomme mukaan vuoteen 2027.”
Tuo voisi edelleen pitää aavistuksen optimistisessa skenaariossa kutinsa, jos olettaa että faasi2 alkaisi H2’26, potilasrekry olisi maalissa Q2’27 ja puolen vuoden tulosluenta sitten Q4’27. Seuranta jatkunee toki tätä pidempään - vähintään vuoden aikapisteeseen jos ei pidemmällekin.
7 Likes
Olen siinä samaa mieltä, että tehoa voisi näkyä jo 4vk kohdalla ja on huono merkki että näin ei käy, JOS potilailla olisi niitä oireita ylipäätään. Itselle jäi se kuva, että näillä potilailla taudinkuva on vielä lievä/hyvin hoidettu ja näin ollen motorisia oireitakaan ei välttämättä ole.
Havainnollistan tilannetta masennusesimerkillä: Potilaita, joilla on masennus diagnoosi hoidetaan nykyisillä lääkkeillä siten, että masennus on lievä tai siitä ei enää ole. Sitten testataan turvallisuutta ja tehoa uudella lääkkeellä. Masennusoireita ei ole, niin eihän silloin uudella masennuslääkkeellä voikaan tulla masennukseen vastetta, kun se on jo hoidossa.
Näissä lääketutkimuksissa ylipäätään haetaan tehoa joko siten, että hoidetaan mahdollisimman sairaita, jolloin tulee oirekuvaan paranemista tai sitten etenevissä sairauksissa pysäytetään se eteneminen. Jos hitaasti etenevä sairaus on hyvässä hoitotasapainossa (kuten ymmärsin TJ:n haastattelusta) niin 4vk aikana tuskin tapahtuu ihmeitä. Tämä siis oma ymmärrys asiasta. Myös plasebon merkitys korostuu lievissä taudinkuvissa.
4 Likes
Jos kyseessä olisi oirelääke jotain tehoa olisi hyvä näkyä. CDNF kuitenkin taudin juurisyyhyn kohdentuva, joten en odottanut tehoa tässä vaiheessa.
Mutta ylipäätään neurodegeneraatiot vaikea terapia-alue, terve skeptisyys paikallaan.
14 Likes
Korjatkaa jos olen väärässä mutta lääkkeen toimintamekanismi on hidastava tai pysäyttävä, ei korjaava. Siten ei olisi edes mahdollista että oireet helpottaisivat, ja kun placeboryhmässä ei 4vko lyhyessä aikajaksossa tapahtunut oirekuvan pahentumista, olisi ollut jo teoreettinen mahdottomuus nähdä eroa placeporyhmään.
9 Likes
Joo näinhän se taitaa olla.
Se hiirivideo, jota on näytetty sai ainakin itsellä ajatukset siihen suuntaan, että palautumistakin voisi tapahtua. Muistelisin, että tätä oireiden lievittymistä olisi väläytelty myös noissa haastatteluissa.
1 Like
Joskus 8-9 v sitten tekivät kokeita apinoilla Kaliforniassa. Ne ensin laitettiin Parkonsdonia muistuttavaan tilaan ja sitten annettiin Herantiksen lääkettä..niistä tuli vilkkaita ja eloisia, jollaista amerikkalaiset eivät olleet koskaan aiemmin nähneet! Apinoita oli muistaakseni 8 kpl tässä kokeessa.
3 Likes
Antti on oikeilla jäljillä, mutta epäilen - ottaen huomioon Parkinsonin monitasoisen oirekirjon ja pitkän sairastavuusajan alusta loppuun - tehotuloksia näkyvän ehkä vasta 2-3 v annostelun jälkeen.
3 Likes
Voi olla, että ehkä nämä faasit 2 ja 3 suunitellaan eri päätetapahtumilla. Jos faasissa 2 seurataan esimerkiksi proteostaasiin liittyviä biomarkkereita proxyna tuolle lääkkeen vaikutukselle, sen toteutuminen voisi olla nopeampi, ehkä 1-2 vuotta yhteensä. Tämä tietenkin riippuu siitä, miltä nuo nyt kerättävät biomarkkeridatat näyttää.
Jos faasi 2 saadaan toteutettua nopeasti ja pienemmällä potilasmäärällä, sen aiheuttamat kustanukset olisivat myös pienemmät. Sitten mahdollisesti kolmannessa faasissa seurattaisiin pidempään potilaiden taudinkuvan muutoksia. Kolmas faasi vaatisi silloin ehkä 3-5 vuotta ja myös isomman potilasmäärän. Tällöin riski faasissa 2 olisi pienempi, mutta faasissa 3 suurempi. 
9 Likes
Kiitos jerej kaikesta asiantuntemuksesta mitä tänne foorumille jaksat antaa. Nostaa foorumin arvoa ainakin biotechien osalta siihen malliin, että Inderesin tulisi maksaa siitä palkkaa.
Eri faasien tarkoituksesta voi lukea esim. täältä.
https://sic.fimea.fi/-/uudet-laakkeet-vaativat-yksilollistettya-kliinista-tutkimusta
Ei olisi kovinkaan mielekästä jos faasi II jouduttaisiin tekemään samoilla vaatimuksilla kuin faasi III.
Faasi II on suppeat tutkimukset, faasi III laajat varmistavat tutkimukset ja sitten vielä faasi IV joka on myyntiluvan jälkeistä aikaa, jolloin seurataan vielä pitääkö lupa vetää takaisin
7 Likes
Niin, kyllä kait faasi 2 ja faasi 3 toteutetaan aina samoilla primääri endpointeilla (sekundäärisissä voi olla pientä vaihtelua). Se varsinainen ero on faasi 3 massiivisesti suuremmat potilasmäärät, jotta saadaan sitä kuuluisaa tilastollista potkua.
1 Like
Ei mitenkään välttämättä. Faasi 2:ssa haetaan usein vasta signaalia tehosta ja sopivaa annosta. Faasi 3:ssa haetaan kliinisesti merkityksellisiä tuloksia, jolloin potilasmäärä on toki isompi ja keskuksia useita. Ei silti ole mitään vaatimusta sille, että päätetapahtumat ovat samat faaseissa 2 ja 3, eikä näin useinkaan ole.
1 Like
Tai ehkä tuossa voisi olla mahdollinen jonkinnäköinen faasien II/III kombo, jossa II faasin potilaat jatkavat suoraan III faasiin ja väliluennassa käytetään noita biomarkkereita. III faasiin sitten rekrytään se isompi potilasmäärä. Uskoisin kuitenkin, että Herantiksen johto pyrkii saamaan suunniteltua jonkin koeasetelman, jossa noita ensimmäisiä viitteitä lääkeaineen vaikutuksesta saataisiin hieman nopeammalla aikataululla.
Jos tuosta suoraan yrittää lähteä todella pitkiin kokeisiin, se saattaa olla myös potentiaalisten partnerien silmissä epäkiinnostava asetelma. Tuli juuri aiemmin vastaan tämä uutinen (jonka linkkasin kai myös tuolla ylempänä) Denalin BIIB122 kokeesta, jossa oli käynyt tuon suuntaisesti, kun Biogen oli uudelleenjärjestellyt pipelienään ja leikannut pois geenimutanttikohortin kokeen josta olisi tullut tulokset liian myöhään.
“This is not the first time Biogen has trimmed around the edges of the Denali collaboration. The biopharma cut work on a Parkinson’s disease clinical trial for BIIB122 (DNL151) just over a year ago as the test, which focused on patients with a certain gene mutation, was not expected to have a readout until 2031. The cut was part of Biogen’s R&D prioritization.”
Ja nyt kun Denali tuli puheeksi, muistui mieleen Neuron23, jonka Vuolanto mainitsi jossain aiemmassa haastattelussa. Neuron23 kehittää myös LRRK2 inhibiittoria (NEU-411) Parkinsonin tautiin, kuten Denalin BIIB122. Molemmilla yritetään vaikuttaa autofagiaan. Neuron23:n sivujen mukaan tuo NEU-411 on merkitty myös faasin II aihioksi.
5 Likes
Kyllä 2 faasin dose findingissa ja 3 faasin valituilla annoksilla pääosin käytetään samoja primääri endpointteja (Parkinsonissa 2-3 kpl). Biomarkketit ovat hyviä tukemaan tuloksia. Se on lääkeviranomaiset (FDA, EMEA), joilla on Parkinsonillekin tietyt pakolliset primääri endpointit. Oleellista näissä on potilaan toiminnallinen tila hoidon aikana.
Niin paljon tullut positiivisia juttuja että pakko tähän sijoittaa näillä arvostuksilla. Toisaalta jos kunnollista tehoa ei näy biomarkkereissa ja kurssi tippuu -90% niin ajattelen tukeneeni lääketiedettä, mutta jos jätän sijoittamatta, niin tästä tulee sitten aivan varmasti uusi Revenio ja tääkin satakertaistuu.
Olis kyl kova paukku kurssille et teho näkyis + kumppanuus varmistuis.
8 Likes
Moro !
Eikö yksinkertainen tapa havaita muutokset ja her-096 vaikutus ole se dat-spect kuvaus ? Eikö tuolla havaita hermosolujen tilanne…..kuvat startti vaiheessa ja tiettyjen etappien kohdalla? Miten nopeasti yleensä noita muutoksia on havaittavissa ?
t, kyselevä maallikko
1 Like
Herantiksen aiemman kliinisen kokeen intrakraniaalisesti annostellun rekombinantti CDNF:n faasin I tulokset on julkaistu aiemmin (suurin n = 6). Niistä näkee nuo siinä testattujen biomarkkereiden muutokset.
Kannattaa huomioida, että näissä kokeissa potilasmäärä on myös ollut liian pieni tilastollisen merkitsevyyden päättelemiseen. Kuvissa C-E on noita dopaminergisten solujen PET kuvia, C = plasebo, D = 0.4 mg rhCDNF.
Jos tuota haluaa härkäisten lasien läpi tulkita, niin voi tihrustaa jotain trendiä tuosta 0.4 mg CDNF potilasjoukosta, mutta en itse vetäisi tästä vielä mitään kovin vahvoja päätelmiä. Vaatii lisää potilaita ja pidemmän seuranta-ajan. 6 kuukautta lienee ehkä jo minimi missä jotain voisi mahdollisesti näkyä, mutta tämäkin saataa riippua kokeen potilasjoukosta ja miten pitkälle potilaiden tauti on kehittynyt. Jos taas tätä haluaa karhuilla, niin voi sanoa, että kaikki on vain satunnaista hajontaa. Tämän tulkinta jäänee jokaisen oman arvion varaan. Loppupeleissä tuo selviää vasta isommalla potilaskoolla.
7 Likes
Kertokaas viisaammat miksi HER-096 päihittää etumatkalla olevan Anavex:in?
HER-096:sta joutuisi piikittämään itseensä kahdesti viikossa mutta Anavex otetaan suun kautta pillerinä?
Mikä tekee Herantiksesta voittavan hevosen verrattuna Anavexiin?
Tämä on avattu/lahja-artikkeli, jonka tarjoaa
BARRONs
—>>> relevanttia tälle saitille
Anavexin blarcamesiini on Parkinsonin taudin kokeissa vielä samassa vaiheessa kuin HER-096. Siihen on vasta suunnitteilla 2 faasin kokeet.
Muuten lääkkeenä, blarcamesiini voidaan annostella oraalisesti, mutta sillä on huimausta aiheuttava sivuvaikutus, todennäköisesti siksi, että se sitoutuu myös muskarinergisiin reseptoreihin. Tällöin etuna on se, että blarcamesiiniä voi antaa pillerinä, vs HER-096:ä pistoksena, ja haittana sivuoireet, jotka HER-096:lla tällä hetkellä vaikuttavat olevan vähäisemmät.
Mikäli molemmat osoittautuisivat toimiviksi, uskon markkinoille mahtuvan useampia lääkkeitä. Näistä voi sitten potilaan mukaan valita onko käytettävyys vai sivuoireet parempi valintakriteeri. Tehon perusteella vielä ei pysty tekemään mitään päätelmiä. Lisäksi, mikäli HER-096 osoittautuu toimivaksi, sen voi vielä myöhemmin formuloida uudelleen, samaan tyyllin kun rhCDNF:n kanssa oli kehitteillä nenäepiteeli kautta annosteltavan version muodossa.
14 Likes