Hyvä kirjoitus Timur.
Tästä tulee muuten fiilis, että vuotajan tarkoituksena oli vuotaa vain UAE Horizon liittyvää tarjouspyyntöspekulointia HS:lle, mutta vuoti vahingossa myös muiden asiakkaiden salaisuuksia tai ainakin asiakkaiden nimiä, joita on laitonta vuotaa (turva-alan toimijoita kenties).
Moi!
Ihan selvyyden vuoksi kysyn vielä, että kun kirjoitat
niin tarkoitat, että kukaan ei ole ollut sitä mieltä, että Arabiemiraatteihin ylipäätään ei voitaisi tehdä bisnestä?
Hesarin jutun kun luen niin, että ainakin joku mainituista on ollut sitä mieltä, että juuri tässä tapauksessa Arabiemiraatteihin ei pitäisi tehdä bisnestä. Mutta tarkoitit varmaan edellä olevaa?
Hesarin jutussa näkyy Ethics Deskin raportin Conclusion-osa (suurelta osin):
Recommendation: no-go
Ethics Desks recommends that Gofore shoud not join the project.
Minulla ei ole tietoa, että muiden asiakkaiden tai prospektien salaisuuksia tai nimiä olisi vuodettu. Vaikeaa kuvitella, että mitä se edes voisi olla, kun ei meillä ole mitään toimintaa alueella.
Yhtiössämme on joskus linjattu, luultavasti tuon Ethics Deskin toimesta, että kokolailla mihin tahansa voidaan hankkeita harkita. Yksittäisiä hankkeita sitten tarkastellaan niiden vaikuttavuuden suhteen, eli että onko tekemisellämme positiivinen vai negatiivinen vaikutus.
Tätä on noudatettu myös tässä tapauksessa, ja kuten Mikaelin tekstinpätkistä selviää, asia on vielä vahvistunut johdon ja eettisen toimikunnan yhteisessä palaverissa.
Samassa palaverissa on sitten myös yhteisesti todettu, että prosessia kannattaa jatkaa, jotta tietoa saadaan lisää. Ja että eettistä tarkastelua tarkennetaan myöhemmässä vaiheessa saadun lisätiedon valossa.
Kyllähän siinä alemmassa screen shotissa näkyy myös, että desk antoi ohjeet, miten kannattaa toimia, mikäli prosessia edelleen jatketaan. Ja niinhän tässä on myös toimittu. Tuon kohdan päälle tosin oli lätkäisty joku tekstipätkä tuossa kuvituksessa, joten se jää helposti huomaamatta.
Jep. Kysyin vain sanamuototarkennusta, kun ensi lukaisulta minusta näytti siltä, että yrität puhua mustaa valkoiseksi eli väittää jotain, jonka hesarin screenshotti todistaa vääräksi (“ettei kukaan vastusta tätä bisnestä”). Kenties muutkin kuin minä tulkitsivat alkuperäisen tekstisi virheellisesti, joten selvennys olisi ollut paikallaan. Et ottanut suoraan tähän kantaa, vaan kuvasit muita seikkoja laajemmaksi kontekstiksi, mikä varmasti on arvokasta, mutta silti hämmensi entistä enemmän, kun et halunnutkaan kumota virheellistä tulkintaani.
Ehkä selvyyden vuoksi kysyn suoraan: onko hesarin jutussa siis virhe, kun siinä kerrotaan, että suositus on no-go? Kirjoituksestasi kun voi saada sen käsityksen, että kukaan ei ole ollut tätä mieltä.
Disclaimerina vielä, että olen tässä yhtiön kanssa samaa mieltä kaikin mahdollisin tavoin, ja ehkä juuri siksi toivoisin selkeää viestintää, joka ei näyttäisi maalitolppien siirtelyltä. Tällöin juuri joudutaan hieromaan pilkkua “että ei se nyt ihan näin mennyt…” Nylundin kirjoitukset slackiin (hesarin ruutukaappaukset) sekä sinun kirjoituksesi LinkedInissä kyllä olivat erinomaisen tarkkoja ja selkeitä!
Ok. Kävin lisäämässä tekstiini väliin sanan “ollenkaan”. Minähän siinä referoin lyhyesti sitä vuodettua tekstiä, joka kaiken kansan nähtävillä on jo ollut, enkä esittänyt mitään omaa väitettäni.
Eikös tämä ole nyt käsitelty vuodetussa tekstissä, itse artikkelissa sekä myös minun tekstissäni jo selvästi, mikä on tilanne…
Ethics Deskin raportti suositti no-go ja kertoi myös, kuinka kannattaa toimia, mikäli kuitenkin prosessissa jatketaan. Yhteisessä palaverissa he olivat päättäneet prosessia jatkaa, jotta tietoa saadaan lisää ja jotta pystytään tarkemman tiedon valossa asiaa vielä arvioimaan.
Liki 1900 henkilön joukossa ja keskusteluissakin on tietenkin paljon erilaisia mielipiteitä. Osa on varmasti sitä mieltä, että sinne suuntaan ei milloinkaan pidä tehdä yhtään mitään. Osa taas jotain muuta mieltä. Kaikki mielipiteet ovat arvokkaita, ja siksipä meillä näin huolellinen ja osallistava prosessi onkin asian suhteen olemassa.
Kiitos selvennyksestä! Sanon vielä, että ulkopuolelta katsottuna mielestäni yhtiö on kyllä toiminut tässä tosi tyylikkäästi, ja tietyssä mielessä myös kulttuurisesti rohkeasti (sisäisessä avoimuudessa). Jos katson tuota Nylundin slack-viestiä, niin minusta se huokuu rohkeutta tehdä päätöksiä, mutta ennen kaikkea perustella niitä. Vanhan liiton meiningissähän edistyksellistä olisi ollut jo pelkästään se, että päätöksestä tiedotetaan muitakin kuin tarjoustiimiä.
Näin ei ole missään sanottu, mutta luen rivien välistä asian näin: kun samaan aikaan tarjouksen valmistelun kanssa tietoa kerätään lisää, niin tähän eettiseen evaluointiin palataan vielä ennen projektiin kommittoitumista. Jos em. tulkintani on oikea, niin eipä se nyt kovin vakava päätös ole, että lykätään lopullista päätöksentekoa ja kerätään lisää tietoa. Päinvastoin olisi älyllisesti vetelä päätös vetäytyä heti kättelyssä tarjouksen tekemisestä, jos kaikki ovat sitä mieltä että asian arviointi vaatii lisää tietoa.
Kohtuullisen järkyttävä case tämä kyllä kokonaisuudessaan on ja ei ainakaan lisää omaa arvostusta HS kohtaan. Saati minkälaisella päätöksentekohimmelillä yritetään tehdä liiketoimintaa (voitollista sellaista), jos jotkut sarjahyvesignaloijat voivat vetää puolirikollisesti mattoa alta hyvin johdetun firman alta. Jos kyseessä olisi joku esimerkiksi aidosti tunnistettu kommunistidiktatuuri, hypoteettisesti vaikkapa Kiina, niin olisiko nämä anonyymisyyden taakse piiloutuneet slack-artistit silloinkin itkemässä HS Vision yrittäjyysvihamieliselle toimitukselle? Suomi on vapaa maa ja jos yrityksen arvot eivät kohtaa työntekijän arvojen kanssa niin aina voi hakea uutta työpaikkaa.
Se on juuri näin, että aina voit vaihtaa työpaikkaa. Harmmillista toki silloin, jos arvoissa eettisyys on merkinnyt paljon ja haluat olla yrityksessä, joka mainostaa olevansa eettisen digimaailman pioneeri, mutta ei sitä ehkä sitten olekaan.
Näin asia nimenomaan on. Ja se käy itse asiassa ilmi myös HS:n artikkelissa olevista screenshoteista.
Kiitos esittämistäsi näkökulmista.
Kiitokset viestistä ja mukavaa saada tapauksesta tietoa tällaista epävirallisempaa väylää pitkin, joskin ilmeisesti joidenkin tänne kirjoitettujen kommenttien perusteella myös LinkedIn käy kuumana asian ympärillä. Itse en kyseistä palvelua käytä, joten ihan tarkalleen en ole perillä siitä, mitä LinkedInissä mahdollisesti on asiasta kirjoitettu. Väistämättä tässä kuitenkin heräsi myös kriittisempiä ajatuksia, joten lähdetäänpäs purkamaan niitä kohta kohdalta.
Se, että kukaan vastuuhenkilöistä ei ole ollut sitä mieltä, että Arabiemiraattien kanssa ei voitaisi tehdä ollenkaan bisnestä ei mielestäni vielä erityisemmin tylsytä hesarin jutun kritiikin kärkeä. Hesarin esiin nostama ongelma (joka toki on Nylundin tekstin perusteella teidänkin tiedossa) on se, että myytävä tuote pitää sisällään realistisen riskin siitä, että tuotetta hyödynnetään vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin, jotka ovat ostajaosapuolen lakien puitteissa täysin sallittuja. Ongelma ei ole siis niinkään Arabiemiraatit itsessään, vaan se mitä Arabiemiraatteihin ollaan myymässä. Tämä näyttää erittäin pahalta tilanteessa, jossa tuotteen valmistanut yritys on asettanut itse itsensä eettisen digimaailman pioneerin asemaan. Pidän huomattavasti epätodennäköisempänä sitä, että hesari tarttuisi tällaiseen tapaukseen, mikäli myisitte vaikkapa suomalaista lähdevettä Arabiemiraattien lähikauppojen hyllyihin. Toki Goforen viestinnän eettinen paatos tämänkin mahdollistaisi, mutta kuvitellun esimerkkini juomavesi on melko heikko väline ihmisten massavalvontaan. Täten hesarin jutulta katoaisi realistinen pohja ja se lipsuisi puhtaan moraalinvartijuuden puolelle. Nyt jutussa esitetty huoli on puolestaan konkreettinen ja Goforenkin tunnistama.
Mitä taas mainitsemaasi eettisen toimikunnan ja liiketoimintajohdon yhteiseen linjaukseen lisätiedon tarpeesta tulee, niin eikö tämä “yhteinen” linjaus ole kuitenkin seurausta siitä, että eettisen toimikunnan ensisijaista suositusta (no-go) ei ole kuunneltu? Eikö tällöin voitaisi puhua myös liiketoimintajohdon linjauksesta, jonka eettinen toimikunta on hyväksynyt vaihtoehtoisena lähtökohtana jatkotoimenpiteille, mikäli toimikunnan ensisijaisen suosituksen mukaisesti ei päätetä toimia? Tämä voi tuntua pikkuseikkoihin takertumiselta, mutta yritysviestinnästä kiinnostuneena ja sitä hieman opiskelleenakin en voi olla mainitsematta, että juuri tämän kaltaisilla nyansseilla rakennetaan lukijan silmissä mielikuvaa siitä, että prosessissa on toimittu ikään kuin kahden tasa-arvoisen toimijan välillä. Todellisuudessa tai ainakin minun ymmärrykseni mukaan Goforen liiketoimintajohto tekee tapauskohtaisesti lopulliset päätökset joko eettisen toimikunnan suositusten pohjalta tai niistä piittaamatta. Mielikuvan ylläpitäminen eettisen toimikunnan ja liiketoimintajohdon tasa-arvoisuudesta lienee Goforelle kuitenkin tärkeää, sillä eettisen toimikunnan olemassaolon tarve ja sen ylläpidon aiheuttamat kustannukset on helppoa kyseenalaistaa osakkeenomistajien toimesta, mikäli käy ilmi, että toimikunnalla ei ole minkäänlaista todellista valtaa yrityksen päätöksenteossa. Joka tapauksessa viime kädessä tässä tilanteessa taidetaan eettisen toimikunnan mielipiteiden sijaan punnita ennen kaikkea sitä, taipuuko Goforen liiketoimintajohdon etiikka Arabiemiraattien rahan edessä.
Tämä on varmasti totta ja mielestäni tästä lehtijutusta syntynyt julkinen keskustelu on myös ollut mielenkiintoista ja tarpeellista siinä missä yrityksen sisäinenkin keskustelu. Surkuhupaisaa kuitenkin on, että hesarin jutun kuvituksessa nähtävässä Nylundin tekstissä tämän projektin katsotaan olevan riski Goforen henkilökunnan mahdollisuudelle käydä avointa keskustelua. Osaltaan tämä riski realisoituikin jo nyt, kun yritys joutuu jatkossa mahdollisesti itse rajoittamaan käytäntöjään keskustelun avoimuuden suhteen. Tännekin heti tuoreeltaan jaetussa tiedotteessa nähty välitön oikeustoimien mahdollisuuden väläyttäminen puolestaan näyttäytyi minulle viestintästrategiana, joka olisi voitu napata näiden tarjousneuvottelujen toisen osapuolen oppikirjasta ja jollaiseen vaikuttamiseen tämä Nylundin huoli työntekijöiden keskustelumahdollisuuksien kapenemisesta mielestäni nimenomaan kohdistui. Julkisesti työntekijöiden hiljaiseksi pelotteleminen haisee aina joltakin muulta kuin demokratialta.
Vahinkoa on varmasti aiheutunut tavalla tai toisella, siitä ei pääse mihinkään, joskin julkinen mediamylläkkä on jäänyt toistaiseksi minun silmissäni yllättävänkin lieväksi. Läpinäkyvyyden suhteen pohdin tässä ketjussa jo aiemmin kirjoittamassani viestissä sitä, olisiko yrityksellä ollut mahdollisuutta tiedottaa tällaisten neuvottelujen aloittamisesta esimerkiksi siinä vaiheessa, kun asia siirrettiin eettisen toimikunnan tarkasteltavaksi? Toki tämä olisi varmaankin pitänyt toteuttaa melko yleisluontoisesti kauppakumppania ja mahdollisen sopimuksen tarkkoja yksityiskohtia paljastamatta. Nyt kuitenkin tuntuu siltä, että tietovuodon mahdollisuutta ei oltu osattu ottaa huomioon riittävän hyvin arkaluontoisen projektin tiedotusstrategiaa suunniteltaessa, vaikka miltei 1900 hengen työyhteisön sisältä tiedon leviäminen talon ulkopuolelle on mielestäni väistämätöntä, etenkin kun Arabiemiraattien tulenarkuus bisneskumppanina on päivänselvää.
Myöhemmin olen vielä itsekseni miettinyt, miten tällaiset eettiset lähtökohdat ylipäätään otetaan huomioon yhteistyökuvioista neuvoteltaessa. Kerrotaanko neuvottelujen muille osapuolille yrityksen toiminnan eettisistä periaatteista ja siitä, että erillinen toimikunta käy läpi tarjouksen mahdolliset riskit ennen kuin nimet lyödään papereihin? Onko tämä eettinen puoli ylipäätään missään roolissa näissä tarjouskilpailuissa, vai pidetäänkö se kokonaisuudessaan yrityksen sisäisenä asiana ja erillään varsinaisista neuvotteluista? Sitä voisi nimittäin ajatella, että eettisyyden julkisesti toimintansa kulmakiveksi määritellyt yritys vaatisi, että myös yhteistyökumppanit ovat valmiita allekirjoittamaan ne eettiset periaatteet, joita yritys itse pitää arvoinaan.
Tähän minulla ei ole sen suuremmin kommentoitavaa, sillä vaikeaa sitä on kritisoida, että suomalaiset yritykset herättävät kiinnostusta maailmalla.
Kaikki yritykset eivät kutsu itseään alansa eettiseksi pioneeriksi, joten kaikkia yrityksiä ei myöskään tarkkailla eettisestä näkökulmasta käsin. Siinä ei myöskään ole mitään epäoikeudenmukaista, että uutismedioiden toimesta tällaisen yrityksen oletetaan seisovan sanojensa takana. Täten on helppoa ymmärtää, miksi juuri Gofore päätyi jutun kohteeksi. Se ei siitä muuksi muutu, vaikka kuinka nillittäisi, mutta toki kiukkukin on tässä tilanteessa ymmärrettävää ja sallittua.
Se, että kriittiset henkilöt ovat Goforessa vähemmistössä ei tarkoita sitä, että he olisivat väärässä, joten henkilöstön kokoon vetoaminen on eettisten kysymysten kannalta merkityksetöntä ja ohjaa ajattelua siihen suuntaan, että etiikassa itsessään olisi kysymys jonkinlaisesta äänestyksen kaltaisesta enemmistö/vähemmistö-asetelmasta. Joka tapauksessa mikäli tämä Project Horizon etenee loppuun asti, niin historiahan sen sitten tulee näyttämään, olivatko yksittäisten työntekijöiden pelot näiden eettisten kysymysten suhteen tarpeellisia vai saadaanko projektiin liitettyjä positiivisia yhteiskunnallisia tavoitteita edistettyä. Toivottavasti tällöin pääsemme asiaa tälläkin palstalla avoimen ja julkisen keskustelun merkeissä sananvapauttamme hyödyntäen puimaan!