Gofore - Go for vai No go?

[Timur_Karki]

@atvate

Hesarin esiin nostama ongelma (joka toki on Nylundin tekstin perusteella teidänkin tiedossa) on se, että myytävä tuote pitää sisällään realistisen riskin siitä, että tuotetta hyödynnetään vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin, jotka ovat ostajaosapuolen lakien puitteissa täysin sallittuja.

Tämä on se kiinnostava osuus koko tapauksessa ja itse tätä casea laajempi kysymys. Tämä juuri aiheutti sen, että asiaa haluttiin vielä tutkia ja pohtia tarkemmin.

Ottamatta kantaa täsmällisemmin kyseiseen hankkeeseen, sen pohdinta, että katsommeko että digitaalinen yhteiskunta sellaisena kuin se Suomessa on kansalaisten asiointipalveluineen, on tavoittelemisen arvoinen myös maissa, joita ei esim. EU-lainsäädäntö koske. Tämä ei ole millään muotoa yksinkertainen asia ja on täysin mahdollista, että koko asia ei olisi pintautunut arviossa, ellei tämä liiketoimintamahdollisuus olisi kohdistunut paikkaan, jossa on raportoituja ihmisoikeusloukkauksia siinä määrin kuin on raportoitu. Ennakkotapauksen luonne tällä silti on, ihan meillä sisäisesti siis. Eli asia on isompi kuin tämä hanke.

Joka tapauksessa viime kädessä tässä tilanteessa taidetaan eettisen toimikunnan mielipiteiden sijaan punnita ennen kaikkea sitä, taipuuko Goforen liiketoimintajohdon etiikka Arabiemiraattien rahan edessä.

Tuntuu turhauttavalta puolustautua tällaisiin väitteisiin jatkuvasti. Goforessa ei ole yhtä ainoatakaan projektia, jolle eettinen toimikunta olisi antanut no-go -suosituksen. Sen sijaan on lukuisia, joihin lakiosasto on antanut no-go tai siihen rinnastettavissa olevan suosituksen. Niissä tapauksissa riskit on siis huomioitu tai ainakin yritetty. Aivan hyvin voisi olla myös hanke, jolle eettinen toimikunta olisi antanut no-go suosituksen, riskejä olisi sitten toimikunnan ehdotusten mukaisesti mitigoitu, mutta sellaista ei ole. Eikä varmasti tule olemaankaan ainoatakaan sellaista, joissa suositus olisi jäänyt kokonaan huomiotta. Huomionarvoista on myös toimikunnan ohjaava vaikutus, eli sellaisia hankkeita, joita on jo aiemmin torpattu, ei myöskään siinä määrin tule putkeen jatkossa.

Tässä tapauksessa prosessia ei haluttu keskeyttää tilanteessa, jossa yhteisesti todettiin, että prosessia jatkamalla analyysejä pystytään tarkentamaan. Omasta mielestäni tämä on erityisen järkevää, koska tämä tilanne on meille uusi ja etiikkaan perustuvalla no-go -päätöksellä voisi olla meille tätä hanketta laajemmat seuraukset.

Läpinäkyvyyden suhteen pohdin tässä ketjussa jo aiemmin kirjoittamassani viestissä sitä, olisiko yrityksellä ollut mahdollisuutta tiedottaa tällaisten neuvottelujen aloittamisesta esimerkiksi siinä vaiheessa, kun asia siirrettiin eettisen toimikunnan tarkasteltavaksi?

Taitaa olla niin, että eettinen toimikunta aloittaa työnsä, kun hanke konkretisoituu tarjouspyynnöksi tai muunlaiseksi kuvaukseksi ratkaisukokonaisuudesta. Useasti ja ilmeisesti tässäkin tapauksessa prosessi on monivaiheinen ja tietoa alustavassa tarjouspyynnössä on verraten vähän ja asia tarkentuu vasta ensimmäisen ilmoittautumisvaiheen jälkeen. Se on hyvä kysymys, että milloin toimikunnan olisi hyvä alkaa näitä pohtimaan. Tiedottamiselle sen sijaan en kyllä näe oikein syytä enkä mahdollisuuttakaan. Olisi vaikeaa tiedottaa isosta liiketoimintamahdollisuudesta, jonka todennäköisyys realisoitumiseen on kuitenkin pieni. Tällaisia meillä on kuitenkin kokolailla jatkuvasti.

Toki tämä olisi varmaankin pitänyt toteuttaa melko yleisluontoisesti kauppakumppania ja mahdollisen sopimuksen tarkkoja yksityiskohtia paljastamatta. Nyt kuitenkin tuntuu siltä, että tietovuodon mahdollisuutta ei oltu osattu ottaa huomioon riittävän hyvin arkaluontoisen projektin tiedotusstrategiaa suunniteltaessa, vaikka miltei 1900 hengen työyhteisön sisältä tiedon leviäminen talon ulkopuolelle on mielestäni väistämätöntä, etenkin kun Arabiemiraattien tulenarkuus bisneskumppanina on päivänselvää.

Ihan hyvää pohdintaa. Meillä on erittäin positiiviset kokemukset yli 20 vuoden ajalta siitä, että pystymme vaikeitakin asioita käsittelemään yhtiössä hyvin avoimesti ja päätöksiä tehdä osallistaen. Varmasti oppia on otettava tästä tapauksesta.

Myöhemmin olen vielä itsekseni miettinyt, miten tällaiset eettiset lähtökohdat ylipäätään otetaan huomioon yhteistyökuvioista neuvoteltaessa. Kerrotaanko neuvottelujen muille osapuolille yrityksen toiminnan eettisistä periaatteista ja siitä, että erillinen toimikunta käy läpi tarjouksen mahdolliset riskit ennen kuin nimet lyödään papereihin? Onko tämä eettinen puoli ylipäätään missään roolissa näissä tarjouskilpailuissa, vai pidetäänkö se kokonaisuudessaan yrityksen sisäisenä asiana ja erillään varsinaisista neuvotteluista? Sitä voisi nimittäin ajatella, että eettisyyden julkisesti toimintansa kulmakiveksi määritellyt yritys vaatisi, että myös yhteistyökumppanit ovat valmiita allekirjoittamaan ne eettiset periaatteet, joita yritys itse pitää arvoinaan.

Tämäkin on hyvää pohdintaa. Mielestäni ei ole mitään tarvetta asiakkaille erityisesti mainita eettisestä tarkastelusta, kuten ei myöskään lakiasiaintarkastelusta. Ja ettei nyt kenellekään tule väärää käsitystä, ei meillä kaikkia hankkeita eettisen toimikunnan toimesta harkita, vaan vain niitä, jotka on syystä tai toisesta liputettu tarkastelun alle.

Itse olisin aika varovainen sen suhteen, että lähtisimme proaktiivisesti etiikkaa tuputtamaan asiakkaillemme. Ei se ole meidän roolimme. Mutta asiakkaiden pitää voida luottaa siihen, että me osaamme tehdä heille sellaisia ratkaisuja, joissa nämä asiat on huomioitu, ettei esimerkiksi vahingossa astuta harmaalle alueelle lainsäädännön suhteen. Tai, jos nyt viitataan tällaiseen ei-eu kv-liiketoimintaan, pystyisimme varmasti auttamaan sellaisissa näkökulmissa, jotka ovat omiaan parantamaan käyttäjien luottamusta järjestelmää kohtaan sekä kansalaisten luottamusta hallintoa kohtaan.

Se, että kriittiset henkilöt ovat Goforessa vähemmistössä ei tarkoita sitä, että he olisivat väärässä, joten henkilöstön kokoon vetoaminen on eettisten kysymysten kannalta merkityksetöntä ja ohjaa ajattelua siihen suuntaan, että etiikassa itsessään olisi kysymys jonkinlaisesta äänestyksen kaltaisesta enemmistö/vähemmistö-asetelmasta.

En ole huomannut meillä tällaista retoriikkaa, että kriitikot olisivat väärässä. Sitä vartenhan meillä tätä keskustelua käydään avoimesti, että näkökulmat pääsisivät esille. Enhän minäkään käsittääkseni ole missään esittänyt, että pitäisikö vaiko ei meidän tuollaista järjestelmää UAE:hen tehdä. Sen sijaan olen voimakkaasti puolustautunut niiltä väitteiltä, että meillä asian käsittely itsessään olisi ollut jotenkin epäeettistä. Samoin olen voimakkaasti tuominnut sekä tiedon vuotamisen, että myös vuodetun tiedon sanomalehdessä julkaisemisen.

Muutamat ovat ehdottaneet minulle avointa demokratiaa, eli että tällaisissa tapauksissa selvitysten jälkeen yksinkertaisella enemmistöllä päätettäisiin että edetäänkö vai ei. Ihan mielenkiintoista olisi, mutta pelkään pahoin, että yksilön mielestä väärä päätös tuntuisi väärältä silti. Syyttävä sormi osoittaisi vaan johdon lisäksi myös kanssatyöntekijöihin. Vaikeita juttuja.