Aapelin kommentit aamun tuloksesta olisi sitten tässä. 
Glaston julkaisi aamulla Q4-raporttinsa. Yhtiön operatiiviset luvut olivat linjassa odotuksiimme nähden, kun taas saadut tilaukset ylittivät lievästi ennusteemme. Tästä huolimatta yhtiön tilauskanta oli edelleen matalalla tasolla, ja yhtiö odottaa lasinjalostuslaitteiden markkinoiden pysyvän vaisuina myös vuonna 2026. Tämän myötä laskevaa liikevaihtoa ja tulosta viitoittava kuluvan vuoden ohjeistus vastasi odotuksiamme.
Aapeli ehti haastattelemaan Glastonin toimitusjohtajaa Miika Äppelqvistiä.
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:11 Odotusten mukainen kvartaali
02:24 Tilauskehitys
03:45 Sopeutuminen haastavaan tilanteeseen
04:43 Annetun ohjeistuksen taustaoletukset
06:23 Tilausten toimitusajat
07:23 Markkinatilanne
11:26 Näkymät säilyvät epävarmoina
12:34 Palveluliiketoiminnan kehitys Amerikassa
13:30 Tuotealueiden näkymät
14:51 Kustannussäästöohjelman edistyminen ja vaikutukset
16:35 Voitonjako
17:30 Strategiatyö
20:17 Palveluliiketoiminnan kasvattaminen
21:35 Laiteliiketoiminnan kannattavuus sidoksissa volyymiin
22:24 Painopistealueet vuodelle 2026
Tässä on Aapelilta yhtiöraportti Glastonin Q4-rapsan jälkeen.
Glastonin operatiiviset luvut olivat Q4:llä linjassa odotustemme kanssa, kun taas saadut tilaukset ylittivät lievästi ennusteemme. Yhtiön tilauskanta oli odotetusti matalalla tasolla, ja yhtiö odottaa markkinatilanteen pysyvän edelleen vaisuna. Tätä heijastellen laskevaa liikevaihtoa ja tulosta viitoittava ohjeistus vastasi hyvin odotuksiamme, ja tämän myötä lähivuosien ennustemuutokset jäivät maltillisiksi. Odotamme yhtiön markkinatilanteen kuitenkin elpyvän asteittain kuluvan vuoden edetessä, minkä myötä ennustamme Glastonin pääsevän kasvuun jälleen ensi vuodesta alkaen. Tätä peilaten näemme myös osakkeen pidemmän aikavälin potentiaaliin nojaavan tuotto-odotuksen riittävän houkuttelevana.
Kirjoitin kirjeen GLASTONIN silloiselle toimitusjohtajalle Pentti Yliheljolle 15.3.2004, jossa luki:
”En kirjoita tätä siksi, että saisin Teitä muuttamaan asennettanne. Enemmänkin siksi, että tästä tulee teollisuushistoriaa. Niitä kaivattaisiin sekä hyvässä että huonossa jotta Suomi menestyisi”.
Esimerkkeinä oli:
1. Taivutuskarkaisulaite CBTS, joka oli ”susi” Sen kilpailija oli minun keksimäni BTF.
2. ProConvection, joka oli ”susi”.
3. http://www.langlass.net, joka konvektiokäyttöisten tasokarkaisulaitteiden hallitsi melkein 10 vuotta vuoteen 2010. Minun keksimäni. Land Glass teki sen paremmin ja halvemmin.
4. Tarjosin Tamglassille patenttia FI 115045 ja Kiina patentin ZL.03 8 09546.7. Nykyään GLASTON Oyj.
5. https://www.northglass.global/ North Glassista oli jo tullut markkinajohtaja. Muitakin on 3 isoa ja useita muita pienempiä
Sen siitä saa, GLASTON ole tehnyt yhtään innovatiivista keksintöä yli 35 vuoteen.
Seurannut keskustelua pariv ja yksi nimerkki lasihelmi kritiikki on teknisesti värikästä, mutta sijoittajan näkökulmasta se sivuuttaa pari keskeistä faktaa:
Vallihauta ei ole vain rautaa: Vaikka jollain yksittäisellä patentilla spekulointi on kiinnostavaa, Glastonin todellinen kilpailuetu nykyään on sen huoltoverkosto ja asennettu laitekanta. Noin kolmannes liikevaihdosta tulee tästä korkeakatteisesta palveluliiketoiminnasta. Tätä ‘vallihautaa’ ei kuitata pelkällä NorthGlassin kopiokoneella, vaan se vaatii vuosikymmenten globaalin läsnäolon.
Data ja ohjelmistot vs. raaka mekaniikka: Karkaisun perusperiaatteet ovat vanhoja, mutta pelin ratkaisee nyt automaatio ja tekoäly (kuten Autopilot). Jos Glastonin teknologia olisi oikeasti täysin vanhentunutta tai muiden patentteja loukkaavaa, yhtiö ei dominoisi vaativimpia laatusegmenttejä (kuten autolasi ja erikoistyöt), joissa virhemarginaalit ovat olemattomat.
Patentit ja juridiikka: Pörssiyhtiöt ovat velvollisia tiedottamaan merkittävistä patenttiriidoista. Jos täällä huudellut väitteet NorthGlassin menestyksestä jonkun yksityishenkilön patenttien varassa pitäisivät paikkansa, asiaa puitaisiin raastuvassa, ei pelkästään foorumilla.
Yhtiön kurssi on mörninyt syystä (markkinasuhdanne), mutta teknologinen konkurssi on väitteenä aika kaukana siitä, mitä yhtiön tilauskirjat ja markkina-asema kertovat."
Huoltoliiketoiminnasta olen samaa mieltä kuin JNALTU. Se kapenee siinä, kun kiinalaiset myyvät karkaisukoneita ja HTBS:iä kaiketi yli 95 % todennäköisyydellä.
1. GLASTONIN autopilot on kehitetty tasokarkaisuun, erityisesti erikokoisten lasien karkaisuun. Se on yksinkertaista lämmönohjausautomatiikkaa. Eikä siinä ole mitään tekoälyä.
2. Tuulilasien perinteisten taivutuskoneiden myynti on suurin osa. Ennen oli HTBS myyntikin. En tiedä mitä ovat ”GLASTONIN dominoivat laatusegmentit”.
3. Ohuen lasin karkaisu on vuodelta 2013. GlastonAir air flotation technology – Discover new tempered thin glass applications – Glaston. Sitten https://www.youtube.com/watch?v=uLDO8bs9Zmw jos haluat lisää tietoa https://www.youtube.com/watch?v=B2P7j9plIcw.
4. Linkki First-ever GlastonAir together with Glaston ProBend to Tecnoglass Colombia – Glaston Kolumbialainen ”sulatti” tappion itsellään, mutta kiinalainen ei ”sulattanut”. Glaston Oyj: DISPUTE BETWEEN GLASTON AND CUSTOMER PROCEEDING TO ARBITRATION - Inderes
Jos Inderes ei ole poistanut tätäkään linkkiä. Se ei varmaankaan ollut vahinko. Se on luettavissa linkistä Glaston customer dispute to go to arbitration.
5. Arto Metsänen ilmoitti luopuvansa toimitusjohtajan tehtävistä 1.6.2020. Hänen tilalleen valittiin elokuussa 2020 Anders Dahlblom.
6. Dahlblom sai menestyksiä myös tasokarkaisussa. Siitä puuttuu edelleen säteily ja ”additional heaters”, mikä aiheuttaa ”rajattoman” kapasiteetin. Katso http://www.feracitas.fi / Flat Glass Tempering
7. Tamglass Engineering oli huippuunsa kehitetty säteilyllä toimiva karkaisu-uuni, kun Pauli Reunamäen oli tuotekehitysjohtajana. Pauli Reunamäki kehitti myös HTBS. GLASTONILTA epäonnistui konvektiolämmitysuuni, mutta myi paljon FC-uuneja argumenteilla, mitkä antoivat erittäin valheellisen kuvan koko FC-prosessista.
8. Isojen yhtiöitten selvittää patenttiriitojaan raastuvassa. Se ei ole yksittäisen keksijän keino.
Tamglass haastoi oikeuteen englantilaisen yhtiön HTBS patenttiloukkauksista. Yhtiö meni konkurssiin. Osti uudet laitteet North Glassilta. Meni uuteen kukoistukseen
Tamglass haastoi Kanadan myynnistä North Glassin oikeuteen. North Glass sai muutaman vuoden liiketoiminta kiellon Kanadassa.
Tamglass harkitsi liiketoimintakieltoa tasokarkaisussa North Glassille koska ne sijoittivat konvektio putket samalla tavalla vinoon, kun oli suutinkotelot omassa patenttihakemuksessaan. Sen oli keksinyt kiinalainen yhtiön aiemmin. Se oli erilainen teknilliseltä ratkaisullaan.
GLASTONIN ”markkinasuhdanne”, (mörninyt) on kestänyt jo 20 vuotta. Sen voi tunnistaa Nordnetin sivustoilta. Oli huipussa 7 kommentin aikana.
@LASIHELMI1 Vaikutat tuntevan alaa hyvin. Osaatko antaa näkemystä, mitä pitäisi tapahtua, jotta Glastonin meno voisi parantua? Kuitenkin joka vuosi se luokka 200 miljoonalla myydään tuotteita ja palveluita asiakkaille, joten kyllä jonkinlaista lisäarvoa nykyiselläkin toiminnalla ja tuotteilla saadaan synnytettyä joillekin tahoille. Tietysti olisi osakkeenomistajien kannalta mukavaa, että lisäarvoa tehtäisiin jatkossa vielä isommilla euroilla ja korkeammalla katteella, jotta jotain tuottojakin saisi. Mikä olisi avain käänteeseen?
Säteilyllä lämmitettiin ns. kirkkaat ennen -90 lukua. Heijastavat lasit valtasivat markkinaa -90 luvulla. Ne heijastavat säteilyä, niin kuin peili. Konvektiolämmitystä tarvittiin lasin lämmittämiseen. Se lopulta johti kehitykseen, jolla kiinalainen www.landglass.net kiinnostui keksinnöstäni 2000 luvun alussa. Tarjosin sitä Tamglass Engineeringille, myöhemmin nimi muuttui GLASTONIKSI.
GLASTON kehitti karkaisukoneen 2010 alussa. FC-sarja oli fiasko, mutta sai sitä myytyä isoille lasiyhtiöille Tamglassin Engineeringin maineella. FC-sarjasta tuli myöhemmin fiaskosta kelpo konvektiokone. Minä ilmoitin keksinnöstäni entiselle GLASTONIN johtohenkilöille, mm. Dahlblomille. Hän sai lämpökäsittely koneiden myyntiä lisättyä mm. linkillä https://www.youtube.com/watch?v=RsDPuVSvtoA.
Dahlblom siirrettiin muihin tehtäviin konsernissa Ahlström konsernissa. Syy on kerrottu mm. linkissä https://www.youtube.com/watch?v=vS_5by6569Y. ja mm. https://www.youtube.com/watch?v=RsDPuVSvtoA ja linkissä https://www.youtube.com/watch?v=0BqOpdJ1S7c&t=38s alkaen 6,5 minuutin kohdalla puolentoista minuutin ajan. Se oli poistettu jälkimmäisestä linkistä väliaikaisesti koska se oli liian paljastavaa.
Olen tehnyt vielä 2 keksintöä, joista FERACITAS tekniikasta täydellisen. Patenttia haetaan maailmanlaajuisesti. Katso www.feracitas.fi / Flat Glass Tempering. Laskennassa on otettu huomioon, että siinä on 50 % kirkasta lasia ja täysin heijastavaa lasia. Niissä on vielä säteily ja ”additional heaters”.
Tietokoneeni muistista katosi silloin loppusyksyllä 2025. Varoitin silloin toisen kerran sijoittamasta Sinituotetta enemmän rahaa GLASTONIIN. Ajoittain olin tallentanut varmuuskopioina toiselle kovalevylle.
Ensimmäinen kerta tapahtui vuonna liikearvon pudotus v. 2012. Glaston Corporation recognizes impairment loss of goodwill and revises forecast - Glaston
Toinen tapahtui v. 2014 PRESS RELEASE: Glaston strengthens its position in heat treatment and acquires the industrial property rights to all Glassrobots products - Glaston GLASSROBOTSILLA konvektiopuhaltimet 10 kW/m², jotta konvektiokapasiteetti nousisi. GLASTON konvektiopuhaltimet 13 kW/m². GLASTON palkkasi insinöörejäkin GLASSROBOTSILTA. Gugliemo Macrelli laskeskeli jo Italiassa 1995 5 kW/m². Se on riittävä.
Maksimi osakkeen arvo oli 15 vuotta sitten yli 30 euroa. Silloin oli vielä säteily lämmitys käytössä. Nyt on siirrytty konvektiolämmitykseen. GLASTON myöhästyi konvektiolämmityksestä 15 vuotta ja teki vielä pahasti väärin FC-sarjassa!
2021 12 31 on viimeinen osakerekisteri GLASTONIN netissä. Osakkeen omistajat ovat myyneet osakkeitaan yli 8 miljoonalla eurolla. OP Fin Small Cap, Päivikki ja Sakari Sohlberg Säätiö, ja pari muuta. Vastapainoksi sille on Sinituote.Oy ostanut GLASTONIN osakkeita 2 +2 miljoonaa euroa.
Sitten keväällä 2025 tapahtui ”splitti”. Pääomistajat, Ahlström Capital Bv, Hymy Lahtinen Oy, LEMMINKÄINEN ja VARMA Eläkevakuutusyhtiöt menettivät yli 21 miljoonaa euroa omistusarvostaan! Kelpaa velkarahalla pääoman palautuksia maksella! Glaston has signed a long-term financing agreement - Gl aston.
Pääomistajat eivät ole pienen rahan puutteessa. Sen takia pörssivaihto on minimaallista.
kauppalehti oli laskenut 226% tuotto-odotuksen Glastonille seuraavan 3v ajaksi. Tyytyväinen täytyy olla jos toteutuu 
Kurssi kiitää +13%, Inderes “efekti” kursseihin on laskenut mielestäni vuosi vuodelta sen sijaan kauppalehti “efekti” on nousussa. Tähän on varmasti syynsä.
Kohta 10 vuotta ollut tämän sarjapettäjän osaketta salkussa ja tämän perusteella pidän KL:n juttua hyvänä aprillipäivän pilana, joka vain julkaistiin vääränä päivänä 
Todellakin tyytyväinen. Äkkiseltään en vain näe, että markkinassa olisi näkyvissä merkkejä piristymisestä.
Ja osinko-odotuksiin tämän päivän kurssinousu ei perustu, lienee pelkästään KL:n artikkeliin.
Glaston Oyj Abp:n jakokelpoiset varat ovat 52 605 316 euroa, josta tilikauden voitto on 508 536 euroa. Yhtiöllä ei ole osingonjakokelpoisia varoja.
Hallitus ehdottaa 16.4.2026 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikauden 2025 voitto lisätään kertyneisiin voittovaroihin ja että osinkoa ei jaeta. Lisäksi hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2025 vahvistettavan taseen perusteella pääomanpalautusta ei jaeta.
Sama kai se on missä muodossa jakokelpoisia varoja jaetaan osakkaille, jos se hyväksi nähdään?
Piti laskea, kuinka paljon tämä KL:n löytämä ”helmi” on tuottanut noin 10 vuoden aikana. Yhtiö on kahdesti tehnyt käänteisen splitin ja painanut uusia osakkeita, joita on voinut ostaa merkkareilla. Kun laskeskelin kuinka paljon olen sijoittanut yhtiöön rahaa ja mikä on osakkeen keskimääräinen hinta ja sen kurssi, niin laskin näytti merkittävästi yli 50%:n tappiota ilman osinkoja/pääoman palautuksia. Ottaen huomioon vähäiset osingot/pääoman palautukset, niin tämän ”helmen” voidaan katsoa tuottaneen -50% 10 vuodessa eli tuhonneen omistaja-arvoa puolet sijoituksesta. Tätä tietämystä vasten KL:n juttu vaikuttaa pikemminkin aprillipäivän pilalta kuin vakavasti otettavalta analyysiltä - pahoittelut tästä nauramisesta kaikille samassa veneessä oleville mutta en voi mitään muuta enää tässä vaiheessa
Oliko kukaan yhtiökokouksessa eilen? Yhtiö on valinnut linjakseen minimaalisen viestinnän, joten edes jotain tiedonjyväsiä olisi hyvä saada.
Tarjoustasojen perusteella suurin innostus osaketta kohtaan on laantunut. Meni jo meemi-osaketason reagoinniksi Kauppalehden jutun suhteen. Yksikin negatiivinen uutinen ja ollaan taas euron tasolla. Oma veikkaus on, ettei kauppa ole käynyt. On ollut riittämiin negatiivisia maailmanpoliittisia tapahtumia Q1:n aikana.
Neljällä pääosakkaalla on valta. Heillä on osakkeita hallussaan 53,42%
Osakepääoma on pudonnut puolella sitten ”splitti” tapahtui.
Splitissä osakkeiden määrä on puolittunut. Osakepääomaan splitillä ei ole vaikutusta.
Olet oikeassa, (periaatteessa).
Ei ole vaihdettavia osakkeita enemmän, kun on valta neljällä äänivalta neljällä osakkeen omistajalla. Muiden osakkeen omistajien ei ole pikkurahasta puute.
Aapeli on tehnyt ennakkoyhtiöraportin Glastonista, joka julkaisee Q1-tuloksensta keskiviikkona 29.4.
Odotamme yhtiön alkuvuoden kehityksen olleen tilauskannan laskun takia selvästi vertailukautta vaisumpaa. Arvioimme myös, että Lähi-idän tilanteen kasvattama markkinaepävarmuus lykkää jo ennestään vaisun lasinjalostuslaitteiden markkinan elpymistä. Tämän myötä olemmekin laskeneet tilausennusteitamme, jotka heijastuivat negatiivisesti lähivuosien tulosennusteisiimme. Nähdäksemme osakkeen arvostus ei ole pidemmälle katsottaessa korkea, mutta riskit heikon markkinatilanteen pitkittymisestä kääntävät seuraavan 12 kuukauden riskikorjatun tuotto-odotuksen riittämättömäksi. Siten laskemme suosituksemme vähennä-tasolle (aik. lisää) ja tavoitehintamme 1,25 euroon (aik. 1,3 €) ennustemuutosten suuntaisesti.