Mitähän läpimurto fuusiossa tarkoittaisi Fortumille?
2 tykkäystä
Meidän elinaikana tuskin yhtään mitään, jos elämää on jäljellä alle 30vuotta.
22minuutista on vielä aika pitkästi matkaa kaupalliseen toimintavarmaan tuotteeseen ja kun se saavutetaan niin rakennusaika on varmasti moninkertainen perinteiseen ydinvoimalaan verrattuna.
4 tykkäystä
Juttu on maksumuurin takana. Olisi kiva saada jutusta joku tiivistelmä ja kirjoittajan omat ajatukset.
(EDIT: Kiitos tiivistelmästä pari viestiä alempana.)
5 tykkäystä
Paljonkin, mutta tämä juttu minkä linkkasit ei vielä sisällä varsinaisesti mitään läpimurtoa. Iso kallis laite söi 2MW lämpöenergiaa 22 minuutin ajan ja ylläpiti sillä plasmaa. Ei siis tuottanut energiaa.
Kiinnostavaa insinööreille jotka yrittävät ratkoa fuusiovoiman käytännön ongelmia - tässä tapauksessa kuinka hallita plasmaa niin että se ei vaurioita laitteistoa.
Kertokaa sitten kun laite tuottaa energiaa sen kuluttamisen sijaan ja pystyy tekemään sen ilman isoa remonttia jokaisen kokeen jälkeen…
4 tykkäystä
Kaupallisessa mielessä kannataa ennemmin seurata thorium-reaktoreita ja niiden kehittämistä. Thoriumilla ei ole käytännössä kummoistakaan ydinjäteongelmaa ja ainetta on jopa enemmän kuin uraania. Muistankohan oikein että Kiinassa jo on toiminnassa tällainen. Teknologia ei ole uutta, mutta koska ydinaseisiin haluttiin uraanireaktoreiden sivutuotteita, niin se valtasi alaa viimevusosisadalla.
1 tykkäys
Jutussa kyse siis Kauppalehden selostuksesta Fortumin ajankohtaisten videoesittelystä Pörssisijoittajan viikolla. Juttu oli mielestäni kaikille avoin, kun sen postasin, mutta näköjään nyt maksumuurilla. Itse video on viestiketjussa hieman ylempänä @Sijoittaja-alokas laittamana.
Fortumin talousjohtajan videohaastattelussa ehkä pääjuttuna on se, että energian tuotantokapasiteettia mittavasti laajentavat investoinnit eivät tällä hetkellä kannata sähkön hinnan takia. Oli kyse mistä tuotantomuodosta tahansa. Esiin tuodaan kuitenkin vääjäämättömästi etenevä sähköistyminen ja että Fortumilla on valmius nopeastikin laajentaa omaa energiatuotantoa esim. tuuli- ja aurinkovoimalla ja pumppuvoimaloita on työn alla. Ydinenergiaa kannattaa rakentaa vain, jos siihen saadaan tukea (tai sitten sähkön hinnan noustessa). Pienydinvoimassa (SMR) teknologiakaan ei ole vielä varmaa eli atomivoima on kokonaisuudessaan lähinnä 2030-luvun juttu. Toki nykyisten atomivoimaloiden uusiminen tulossa niin Suomessa kuin Ruotsissa.
“Kirjoittajan omat ajatukset”
Tänään Financial Times kirjoitti jutun siitä, että alumiinin tuotantoon tulossa krooninen alivaje ja hinnat nousuun. Fortum parhaillaan selvittämässä Kokkolaan perustettavaa alan tehdasta, joka lisäisi Suomen sähkön kysyntää lähes 10 % nykykulutukseen nähden. 31.10.2025 julkaistaan datakeskusselvitys, joka varmaankin jämäköittää niiden lisärakentamista (toki uusien rakentamisesta uutista nykyisellään melkein viikoittain). Toisella päämarkkinalla Ruotsissa vastaavanlaista menoa. Jne. Ja jos tähän saadaan päälle maailmanmenon rauhoittuminen ja talouden elpyminen, niin palikat sähköalan nousulla alkaisivat olla kasassa.
Suhtaudun Fortum nykyisiin kuin kiinteistösijoitukseen. Fortumin osakkeen hinta ei vastaa (ehkä lähellekään) sen energialaitosten arvoa. Vaikka yhtiö tai sen osake eivät keuli mihinkään, niin eipä juuri ole minkäänlaista pelkoa sukelluksesta, kun seikkailut maailmalla ovat ohi. Piilevän arvon, vakauden, osingon ja sähköalan nousuoption yhdistelmä sopii pitkän ajan holdaajalle ihan hyvin:)
21 tykkäystä
Kiina aktivoi maailman ensimmäisen toriumreaktorin – Yhdysvaltain teknologiaa sisällä:
Kiina aktivoi maailman ensimmäisen toriumreaktorin – Yhdysvaltain teknologiaa sisällä – Engineerine
4 tykkäystä
Kuten muutkin ovat todenneet, ei mitään.
Mitään “läpimurtoa” ei ole tulossa eikä oikeastaan edes haeta. Fuusiotutkimus on järjestelmällisesti etenevä joukko suuria ja pienempiä kansainvälisiä hankkeita, joiden lopullisena tavoitteena on teollisen mittakaavan (=kaupallinen) reaktori. Eteneminen on jatkuvaa kehittymistä, ollut jo vuosikymmeniä ja vähän riippuen mittarista, on itsasiassa nopeaa.
Käytännössä kaikki tokamak-tutkimus liittyy Ranskaan rakennettavaan ITER-koereaktoriin ja sen johonkin osa-alueeseen (niin tuokin). Sen tarkoitus on yhdistää kaikki pienissä koereaktoreissa saatu tieto ja testata sitä todellisen reaktorin mittakaavassa. ITERin pitäisi käynnistyä nykyisessä aikataulussa 2030-luvun alkupuolella. Se on edelleen täysin tieteellinen koereaktori.
Riippuen ITERin tuloksista seuraavaksi suunnitellaan ja toteutetaan teollinen reaktori. Siitä voi sitten laskea miten kauan teknologian monistamiseen menee. Puhutaan tämän vuosisadan lopusta ennenkuin fuusiolla tuotettaisiin edes jonkinlaisia määriä energiaa.
Magneettisen fuusion (tokamak ja muut sitä lähellä olevat ratkaisut) ohella tutkitaan myös ns. laserfuusiota, joka perustuu polttoaineen kasaan puristamiseen voimakkailla lasereilla. Sen pääasiallinen tarkoitus on kuitenkin ollut ydinasesimulaatiot.
Magneettisen fuusion hankalimpia kysymyksiä ovat edelleen mm. materiaalit, fuusioplasman koossapito ja epäpuhtauksien poistaminen plasmasta. Yksityiskohtaisesti ei vielä ole suunniteltu sitäkään miten energia käytännössä saadaan ulos eli kuinka fuusioreaktorilla keitettäisiin vettä.
Suurelta osin ongelmat ovat kuitenkin insinööriongelmia.
PS: Uutinen ei siis ole yksinään sen ihmeellisempi. Merkittävä siksi, että ovat onnistuneet plasman koossapidossa noin pitkään tokamak-tyyppisessä reaktorissa.
9 tykkäystä
Sen lisäksi, että kyetään rakentamaan toimiva teollisen mittakaavan voimalaitos niin sen pitäisi myös kyetä tuottamaan energiaa kilpailukykyiseen hintaan. Vanha ja koeteltu ydinvoima ei tähän tällä hetkellä pysty, ja ainakin itseäni mietityttää miten fuusiovoiman käy. Tuuli, aurinko ja kehittyvä sähkön varastointi tullee tulevaisuudessa määrittämään pitkälti markkinahinnan, joka pitäisi lyödä.
4 tykkäystä
Haastelin taas UB:n uusiutuvan rahaston salkunhoitajia. Tuttuun tyyliin utelin myös heidän kutinaa markkinatilanteesta. Tapio nosti mielenkiintoisesti, että muuntajakauppa kävisi datakeskuksiin liittyen. Eikä muuntajia tilata, ellei datakeskuksen rakentaminen ole varmaa.
9 tykkäystä
Ruotsin hallitus jysäyttää ydinvoimakanuunalla. Tarjolla kymmenien miljardien alle yleisen korkotason lainoja, erillinen riskireservirahasto sekä sähkön takuuhinta rakentajille.
Tämän paketin katsotaan riittävään 2500 MW uudelle ydinvoimakapasiteetille.
Mitä tekee Fortum?
45 tykkäystä
Kun kaikki ei välttämättä kahvihuoneen keskusteluja aktiivisesti seuraa, niin rohkenen lainata tämän viestin myös Fortum-ketjuun. @Juha_Kinnunen , jonka olen kuvitellut olevan hieman nihkeä Fortumiin sijoituskohteena, paljastuikin 10 vuoden tähtäimellä Fortum-Bulliksi 
. Osake onkin varmaan 12 kuukautta eteenpäin katsoen täyteen hinnoiteltu, mutta pitkässä juoksussa asia voi olla toisin. Hienosti Juha myös ottaa kommentissaan huomioon osinkosijoittamisen ihanuuden 
31 tykkäystä
Tätä taustaa vasten hieman hassulta ja ei kovin linjakkaalta tuntuu taannoin Fortumin tyhjennys mallisalkusta
11 tykkäystä
Tässä onkin se ero, että henkilö voi omana itsenään ottaa millaista näkemystä haluaa ja olla erimieltä tulevista sähkön hinnoista ja ostaa sitä Fortumia omaan salkkuun. Mutta sitten kun valitaan osakkeita näihin mallisalkkuihin, niin luvut lyödään exceliin ja jos futuurit näyttää että sähkö on halpaa tulevaisuudessa, niin sitten sen oletetaan olevan näin ja kummoista tulosta ei odoteta.
Itsellä on salkussa ja osakesäästötilillä tukeva positio Fortumia ja ostan aina sopivassa välissä lisääkin, koska uskon myös sähkön kallistuvan Pohjolassa merkittävästi tulevaisuudessa, sanoi futuurit mitä hyvänsä.
8 tykkäystä
Samaa mieltä. Uskon, että sähkön hinnan arvioissa mennään isosti metsään. Syy on nousevassa kulutuksessa, joka varmuudella tulee aiheuttamaan hintaralleja ja nostaa hintatasos. Ja vaikka Suomen hinnat nousisivat reilustikin, ovat ne Euroopan mitassa halpoja ja tänne virtaa edelleen sähköä käyttäviä investointeja.
Fortumin pitäisi jatkossa keskittyä vielä enemmän tuuli- ja aurinkoenergiaan. Ihmetyttää mielenkiinto ydinvoimaan, jolla sähköä saadaan tasaisesti mutta kalliillla tuotantohinnalla. Hajauttamalla tuuli- ja aurinkovoimaloita muuallekin kuin Länsi-Suomeen (Itä/Kaakkois-Suomi ja Lappi) saadaan tuotantoon tasaisuutta. Lisäksi sähkön tuotannon pitäisi olla puhdasta ja lähellä käyttökohteita.
1 tykkäys
Suurin ongelma vaan noissa on edelleen se , että kun eniten tarvitaan niin vähiten saadaan. Siksi ydinvoima on tällä hetkellä ainoa oikea ratkaisu.
Tuuli ja aurinko voi niitä täydentää kyllä. Mutta usko pois niin tämäkin vuonna päästään vielä siihen että ei tuule , eikä paista, mutta on oikeasti todella kylmä
16 tykkäystä
Tuskin asuntoja tämän enempää lämmitetään😀 Sähkönkulutuksen lisäys tuleekin teollisuuden käyttöön ja normaalitilanteessa lasketaan laikka punaisena kesät ja talvet 24/7. Heikossa tuotantotilanteessa voidaan ottaa vauhtia pienemmäksi. Alueellisella hajautuksella tasataan tuotantoa.
Tällaiset ajat ovat kuitenkin koko sähköverkon osalta lyhyitä. Tuulivoimaahan tulee eniten nimenomaan talvella ja tuulettomat pakkasjaksot ovat koko verkon tasolla aika lyhyitä - puhutaan usein maksimissaan muutamasta päivästä kerrallaan.
Tekemistä energia- ja sähköjärjestelmien kehittämisessä kyllä ilman muuta riittää mutta on monia paljon uutta ydinvoimalaa pienempiä/nopeampia/halvempia/helpompia/vähäriskisempiä keinoja hoitaa lyhyet tuotannon katveet. Lisäydinvoima voi olla perusteltua mutta lyhyet ja satunnaiset korkeamman sähkönhinnan jaksot eivät siihen riitä.
6 tykkäystä
Kehitettävää on energiaturvallisuudessa, tämän takia kiinnostus ydinvoimaan on lisääntynyt. Ei me Euroopassa pystytä enää nojautumaan kalliiseen maakaasuun kun ei tuule, eletään sota-aikaa.
1 tykkäys