Ok. Laittakaa Inderesin prosessit kuntoon, ettei tarvitse jatkossa ihmetellä samankaltaisia kömmähdyksiä. Tympii lukea analyysiraporttia, kun ei voi luottaa edes “kantalukuihin”.
Mielestäni tuo osakemäärän tarkastamatta jättäminen on melko yleinen moka Inderesin analyysiraporttien laadinnassa. Amulla vilkaisin myös Inderesin Huhtamäki-raporttia, ja olevinaan samaa virhettä, mutta en jaksanut enää huomauttaa asiasta.
Asia vilpitön, pahoittelen ja nyt on korjattu tietokantaan. Pitäähän noiden olla kunnossa.
Huomautan nyt samalla, että Fondian Q3:n toteutuneissa luvuissa on varmasti yli 1 %:n poikkeamia todellisiin. Johtuu yksinkertaisesti siitä, että luvut raportoidaan yhdellä desimaalilla (X,X MEUR). Eikä yhtiö raportoi tuloslaskelman alempia rivejä ollenkaan, joten siellä voi olla vaikka minkälaisia poikkeamia todellisuuteen. Noh, toisaalta tulevaisuus se vasta onkin epävarma.
Arvaan silleen yleisellä tasolla, että Inderesin analyysiraporttien taseen ennustetuissa luvuissa ei välttämättä aina ole huomioitu esim. Q3:n mukaisia toteutuneita lukuja, kuten esim. Q3:een mennessä toteutuneita muuntoeroja yms. Jos asian tila tämä, niin varmasti tiedät seurannaisvaikutukset mm. erilaisiin tunnuslukuihin analyysiraporttimallissanne.
Olisi kiinnostavaa kuulla Fondian edustajilta, miten AI:hin ja näihin uusiin Legal AI-startuppeihin suhtaudutaan. Nähdäänkö nämä kilpailijoina, palveluntuottajina vai komplimentteina? Kuinka paljon tällaisia kyvykkyyksiä pystytään kehittämään in-house ja paljonko tässä auttaa kymmenien vuosien case-kokemus ja omat tietokannat?
Joka tapauksessa tuo uutinen ja siihen liittyvät muut artikkelit saavat ajattelemaan, että Fondiakin voisi olla moninkertaisesti arvokkaampi jonkun VC-sijoittajan salkussa kuin Helsingin Pörssissä.
Pelkästään tuo nostettu pääoma on moninkertaisesti Fondian valuaatio. Niin pitää tietenkin ollakin, niin kauan kun Fondian bisnes on pääsääntöisesti bodyshoppailua.
Hyvää keskustelua lakipalveluista, AI:sta ja Legorastakin. Ovatko Legora ja muut Legal AI-startupit kilpailijoita, palveluntuottajia vai komplementteja? Itse ajattelen, että ne ovat meille lakipalveluyrityksille kaikkia kolmea näistä samaan aikaan.
Legal AI-startupit voi nähdä jo tänään kilpailijoina, kun puhutaan melko yksinkertaisista asioista, joissa olisi perinteisesti käännytty juristin puoleen. Toimialamme disrputoituu tällaisten asioiden osalta, mikä kirittää meitä lakipalveluyrityksiä muuttumaan.
Uudet Legal AI-startupit ovat lakipalveluyrityksille myös palveluntuottajia. Meillä Fondialla on esimerkiksi Legora kaikkien juristiemme käytössä. Pystymme sen avulla palvelemaan asiakkaitamme tehokkaammin, kun monet rutiiniluontoiset asiat hoituvat nopeammin. Juristi pystyy työpäivän aikana tuottamaan enemmän arvoa asiakkailleen.
Kolmanneksi ne ovat myös komplementteja. Itse uskon, että asiakasyritykset käyttävät tulevaisuudessa (ja jo tänäänkin) rinnakkain niin Legal Tech -sovelluksia kuin ihmisten tuottamia asiantuntijapalveluita.
Ja kyllä: uskon, että myös meille ihmisjuristeille tulee olemaan töissä jatkossakin. Legal Tech on hyviä uutisia meillekin: voimme antaa Legal Techin hoitaa joskus tylsiäkin rutiinitöitä ja päästä keskittymään sellaisiin töihin, missä me ihmiset olemme parhaimmillamme. Vaikkapa asiakkaidemme avustamiseen sopimusneuvotteluissa.
Lisäksi kannattaa käydä kurkkaamassa tämänpäiväinen lehdistötiedotteemme. Perustimme Lextopia-nimisen sisäisen startupin. Tavoittelemme sillä startupin ketteryyttä ja nopeutta, kun panostamme AI-pohjaiseen lakineuvontaan, uusien lakiratkaisujen kehittämiseen ja pilotointiin sekä parhaiden käytäntöjen ja inspiraation jakamiseen.
Hienoa, että yhtiön toimitusjohtaja on uskaltautunut kommentoimaan asioita.
Yleisesti hieman ihmetyttää nämä “sisäiset startupit” tilanteessa, missä Fondian kannattavuus jää samankaltaista liiketoimintaa harjoittavien asianajotoimistojen kannattavuudesta valovuoden päähän. Eikö olisi ensisijaisti kannattavampaa pyrkiä korjaamaan lakipalveluiden tuloksenteko kuin laittaa panostuksia riskipitoisempiin hankkeisiin. Sitten kun perus lakipalveluiden EBIT-% on kaksinumeroinen, on helpompaa kokeilla näitä teknologiahankkeita.
Kaikesta samaa mieltä. Mutta toisaalta jos näkee että maailman digitaalinen murros muokkaa alaa, siihen mukaan pyrkiminen on ajoitettava markkinan – ei Fondian kannattavuuden mukaan. AI-startupin perustaminen vakaan kaksinumeroisen kasvun aikana on riskittömämpää. Mutta onko samassa kokeilussa silloin järkeä jos se tapahtuu vaikka vuonna 2038.
Onko sillä tarkoitus kompensoida mielekkyyden puutetta jota puuttuva asiakastyö luo tai luoda “voittava joukkue”, joita viime videossa nostettiin esiin. Toivottavasti ei ainakaan vain keksiä kivaa mielekästä tekemistä, ilman konkreettisempia tavoitteita. Saako AI-startupista honeytrapin haahuilevalle pääomalle? Onko siinä jotain niin poikkeuksellista että sinne löytää haahuilematontakin pääomaa?
Onko Fondiassa niin paljon tyhjäkäyntiä että Startup mahtuu sinne sekaan tai tuoko se riittävästi lisäarvoa sinne mistä aika on pois?
Pahoitelut vähän raflaavista kysymyksistä ja jos vaillinainen ketjun historian lukeminen ja yhtiön ymmärrys välittyi niistä.
Jotenkin tuntuu, että panostuksen kokoluokka on hieman hämärtynyt. Käsittääkseni Lextopian sisäisessä startupissa on käytännössä yksi henkilö tällä hetkellä hommissa.
Itse näkisin Lextopian enemmänkin kokeiluna siinä, miten tekoälyä voi ja kannattaa hyödyntää, miten se mahdollistaa toimintatapojen kehittämisen ja mitä voitaisiin sitten myöhemmin tuoda suuremmalle joukolle hyödynnettäväksi. Fondia on tehnyt panostuksia ja tutkinut tekoälyä laajemminkin, mutta ehkä suurempia muutoksia on helpompi kokeilla “erillisessä yksikössä” ilman, että tarvitsee laajempaa väkeä heti vakuuttaa. Eli hyvin maltillinen panostus uudella kulmalla toiminnan laaja-alhaisempaan kehitykseen tulevaisuudessa.
Kun AI tulee muokkaamaan toimialaa varmasti tulevina vuosina, niin olisin enemmän huolestunut yhtiöstä, joka ei tekisi siihen liittyviä kokeiluja - tai jatkaisi vain samalla tavalla kuin aina ennenkin, koska eihän tämmöset hommat nyt meitä kosketa. Ne firmat tuskin selviävät murroksesta voittajina pitkällä aikavälillä. Tuo fokus on mielestäni hyvä pointti, mutta sekin on kuitenkin ainakin minulle isossa kuvassa selkeä. Ja ehkä siinäkin on nimenomaan helpompi “eriyttää” kokeilu, jotta fokus säilyy ydinliiketoiminnassa selkeämmin.
Itse en siis näe asiassa dramatiikkaa suuntaan tai toiseen, mutta myöhemmin sitten nähdään, saadaanko tuolta tärkeitä oppeja laajempaan organisaatioon.
Minun mielipiteeni on, että Fondian on vaikea kilpailla yritysjuridiikassa huipputoimistojen kanssa (C&S, Roschier yms) - Asiakkaat ovat valmis ostamaan näiltä toimistoilta tunteja 400-700 euron hintaan, eikä näiden toimistojen juurikaan tarvitse esitellä tai myydä palveluitaan. Oman kokemukseni mukaan Fondia on ehkä aktiivisimpia uusasiakashankinnan tekijöitä ainakin Helsingissä.
Käsitykseni mukaan työnantajabrändi ei ole lainkaan niin vetovoimainen kuin em. toimistoilla ja mitä nyt puolen tusinaa isojen toimistojen partnereita jututtaneena, niin vähän sellainen fiilis jää rivien välistä, ettei Fondiaa oikein pidetä ”vakavasti” otett kilpailijana. Varmasti sitten lower-midtier & midtierin tekijöille sitten hyvä paikka olla töissä, jos ei ole samanlaista paloa painaa pitkää työviikkoa/päiv kun on crunchi päällä.
Uskon kuitenkin, että tietyntyyppisessä toiminnassa ja pienemmän pään sopimusneuvotteluissa Fondia voi olla riittävän hyvä kumppani.