Koska esität sijoituksen kannalta olennaisia kysymyksiä ja itselläni saattaa olla jotain annettavaa asian tiimoilta, avaan hieman omaa pohdintaani Fondiaan liittyen. Näkökulma on vahvasti juristin, kun olen lukenut lakia, sekä toiminut juridillisen konsultaation antajana, että tilaajana. Fondialla en ole koskaan ollut töissä enkä heidän palveluitaan käyttänyt. Tunnen kuitenkin Fondian nykyisiä ja entisiä työntekijöitään ja jonkun sanan olen työnantajastakin heidän kanssaan vaihtanut. Alla oleva on kuitenkin oma näkemykseni ja voi poiketa siitä kuinka muut tai Fondia itse asian näkee.
Kun puhut kannattavuudesta ja verrokeista niin tarkoittanet suomalaisia suuria asianajotoimistoja? Niille 30-50% tulostasot ovat arkipäivää, mutta mielestäsi kysymyksen asettelu on virheellinen ensinnäkin, koska ne eivät tosiasiallisesti ole Fondian verrokkeja ja toisekseen eivät myöskään nuo kannattavuusluvut ole vertailukelpoisia.
(N.B. jos nyt joku ei satu tietämään niin asianjaja on ammattinimeke vain niille juristeille, jotka kuuluvat erilliseen asianajoliittoon, jäsenyys edellyttää useamman vuoden kokemusta ammattimaisesta asiamiestoiminnasta eikä asianajotoimiston osakkaina saa olla kuin asianajajia, noin 8% suomalaisista lakimiehistä on asianajajia)
Ymmärrän, että ulkopuolisen silmin suurten AA:stojen ja muiden lakipalveluja tarjoavin yritysten toiminta voi näyttää hyvin samankaltaiselta ja tietystihän molemmat myyvät juridillista konsulttipalvelua. Asiakkaat ja toimeksiannot kuitenkin eroavat toisistaan merkittävästi, ja vaikka välillä hoidetaan identtisiäkin tehtäviä niin Fondian kaltaisten lakiasiantoimistojen tehtävä on täydentää, tukea ja joskus jopa korvata, asiakasyrityksen omaa oikeudellista osaamista päivittäisessä liiketoiminnassa. Palvelu tarjotaan yrityksen työntekijöille ja he voivat olla lähes ketä tahansa asiantuntijatasosta ylöspäin, jotka vain työssään törmäävät oikeudellisiin ongelmiin. AA:stot tekevät toki myös tätä (ja myös yksityishenkilöille), mutta uniikin lisän palvelutarjoomaan tuo neuvonta suuryritysten korkeimmalle johdelle. Tämä on useissa AA:stoissa suurin “praktiikka” ja vie tuhottomasti työtunteja. Toimeksiannot ovat “projektiliiketoimintaa” puhtaimmillaan, ja kyse on usein sijoittajille tutuista ja talouslehdistön uutisaiheisista jutuista; yritysostoista, pörssilistautumisesta, yhtiöiden jakautumisista tai sulautumisista, suurista rakennushankkeista, osakeanneista, joukkovelkakirjoja jne. Pörssitiedotteita lukevat varmaan usein ohittavat sen rivin jolla seisoo “Yhtiön oikeudellisen neuvonantajana toimi Asianajotoimisto X”, mutta Suomi on niin pieni maa, että asiaan vihkiytynyt lakimies näkee jo nimestä ketkä (hänelle mahdollisesti tutut) henkilöt tuon neuvonnan ovat hoitaneet. Kärjistettynä siellä hoidetaan viranomaisten ja suuryhtiöiden välistä postia. Tuo kirjeenvaihto vaan äärimmäisen monimutkaista ja tehdään usein erittäin tiukan aikapaineen alla, ja lopullisella sisällöllä on vaikutuksia tuhansien ihmisten työtehtäviin. Fondia ei tuolla markkinalla kilpaile eikä heidän (ainakaan nykyolosuhteissa) ole mitään järkeä yrittääkään. Mitä tulee noihin suuriin liikevoittoihin niin nehän vain jaetaan toimistojen omistajille kurvauksena heidän työstää, yhtiörakenne mahdollistaa tällaisen käytännön ja verottaja siihen suuresti kannustaa. Kun yhtiöiden osingot ovat palkkakulun luontoisia (ja usein myös ansiotuloverotuksen alaisia!) ja ne käsiteltäisiin yhtiön kirjanpidossa sellaisina niin liikevoittomarginaalit painuisivat muilta isoilta konsulttitaloilta tutuille 10-15% paikkeille.
Täten Fondialle numeerista verokkia etsiässä parempia olisivat esim. tilintarkastusyhteisöt (KPGM, PWC, EY, Deloitte jne.) tai konsultointia harjoittavat insinööritoimistot kuten Elomatic, Sitowise, Afry jne. Tilintarkastusyhteisöt vielä sattuvat lakipalveluidensa kautta olemaan myös suoria kilpailijoita Fondialle.
En koe, että Fondia visio ulkoistetuista lakipalveluista olisi mitenkään huono taikka markkina olematon. Pitkäkestoiset asiakassuhteet ja asiakkaan toiminnan hyvin tuntevat juristit kun ovat molempien osapuolten etu toiminnassa. Fondian konseptin onnistuminen siten mielestäni mitataan ennenkaikkea asiakassuhteiden pysyvyytenä ja sinä kuinka laaja-alaista palvelua näille asiakkaille voidaan tarjota. Asiantuntijatyössä se tietysti tarkoittaa, että pitää pystyä hankkimaan, kouluttamaan ja pitämään työhön soveltuva henkilöstö, ja liikevaihdon kasvu on sidottu henkilöstön kasvuun (sekä mainitsemaasi laskutusasteeseen). En näe, Fondia tapauksessa liikevaihdon kasvu poikkeaisi alan yleisestä kehityksestä viimeisten vuosien aikana. Ei se ole ollut ruusuilla tanssimista muuallakaan. Kaikki yrityselämän palveluliiketoiminta seuraa aika hyvin yleistä talouskehitystä, yksittäinen yrityksen kehitys voi tietysti poiketa siitä suurestikin.
Samat naamat voivat tietysti tehdä enemmän töitä, mutta koen sitouttamisen ja kannustavan palkkauksen suhteen Fondian olevan rakenteellisesti altavastaaja suhteessa työntekijöidensä omistamiin asiantuntijaorganisaatioihin. Voittovaroja ei voida suunnata avainhenkilöstön palkkioiksi samassa mittakaavassa vaarantamatta räikeästi muiden osakkeenomistajien etua ja eivätkä työntekijän asemassa raatavat juristit voi vain viitata kintaalla työlainsäädännölle. Lisäksi ala on niin pääomakevyt kuin vain voi - lähes kaikki lisäarvo syntyy immateriaalisista asioista. Toisin sanoen kaikki tuo mitä kuvaat alan “herkullisuutena” ja “houkuttelevuutena” vesittyy enemmän tai vähemmän pörssiyhtiön muodossa toimimisessa. Lisäksi riski, että työntekijät lähtevät kilpailijoiden palvelukseen (vaihtuvuus alalla on suurta) tai omat johtajat perustavat kilpailevan yhtiön on erittäin todellinen, enkä usko että siihen on helppoja vastauksia olemassakaan.
Legora ja muut LLM-pohjaiset työkalut ovat nähneet nopean käyttöönoton lakialalla (juristin työkaluhan on kieli - sinällänsä ei ole ollenkaan yllättävää, että kielimallit soveltuvat alalle hyvin) ja ovat verraton apu monenlaisessa työssä. Paljon tuosta on nimenomaan sitä avustavaa työtä jonka ns. juniorit muutoin tekisivät (tekstien läpikäyntiä, arkistojen penkomista, käännöstyötä jne.). Se ei kuitenkaan ole se mitä alalla myydään vaan ratkaisuja asiakkaan ongelmiin. Se, että digitaaliset työkalut auttavat lakimiestä tuossa työssä ei ole minkäänlainen uhka “LDaaS”-palvelun tarjoamiselle. Pikemminkin päinvastoin. LLM-työkalut alalle ovat kuitenkin varsin hintavia.
Jos junnuja ei enää palkattaisi niin mistä niitä senioreja sitten myöhemmin enää tulisi? Välkyt nuoret omaavat kuitenkin valtavasti potentiaalia ja sopivalla kannustuksella ja omalla kunnianhimolla ammatillinen kehitys voi olla todella ripeää.
Sanoisin siis, että Fondian tarjoama jatkuvan palvelun lakineuvonta on ihan kelvollinen tuote, mutta ei sillä koskaan tulla saavuttamaan samaanlaisia liikevaihto per työntekijä-numeroita kuin suurissa AA-toimistoissa. (Jos kaikki liikevaihto syntyy juristien laskutuksesta ja avustavaa henkilökuntaa on molemmissa 1:1 niin laskutaitoinen voi aika helposti päätellä kuinka paljon enemmän tai kalliimpia tunteja täytyy laskuttaa, että liikevaihto per työntekijä tuplaa…)
Kun markkina on kuitenkin saturoitunut, jotta Fondia voisi kasvaa niin sen täytyy joko saada kilpailijoiden asiakkuuksia tai sellaisia tehtäviä, jotka ennen olisi hoitanut asiakkaan oma henkilöstö. Lakipalveluiden kokonaismarkkina on kuitenkin Suomessa vain niin suuri ja ilman veristä kilpailua (tai jotain ulkoita muutosta) ei Fondia siinä voi montaa kertaluokkaa suuremmaksi kasvaa. Täten mikäli osakkeenomistajat haluavat kasvua looginen tie sen hakemiseen on maantieteellinen laajentuminen - se nyt ei vain ole toistaiseksi tuottanut haluttuja tuloksia - eikä niitä välttämättä koskaan tuota.
Mielestäni Fondian johto saa olla tyytyväinen tilanteeseen, jossa he saavuttavat >10% liikevoittomarginaalin ja markkinan mukaisen kasvun, matalalla asiakaskierrolla ja henkilöstövaihtuvuudella.
Sijoittajalle ei siinä tilanteessa ole kuitenkaan tarjolla juuri muuta kuin osingot.