Finanssisektori sijoituskohteena

ÅB:n asuntorahaston asunnot kuuluvat niche-markkinaan, jossa kaupan kohteena ovat kasvukeskuksissa sijaitsevat uudet tai ainakin hyväkuntoiset yksiöt ja kaksiot. Ne edustavat neliöhinnoiltaan Suomen kalleinta asuntokantaa. Muiden avointen asuntorahastojen kuten myös suljettujen asuntorahastojen sekä monien muiden ammattisijoittajien asunnot kuuluvat suurelta osin tähän samaan markkinasekmenttiin.

Suomessa asuu 5,6 milj ihmistä. Ihmiset vaihtavat työpaikkaa, avioituvat, vanhenevat, jäävät eläkkeelle, rikastuvat, köyhtyvät, muuttavat maahan ja maasta, eroavat, lapsia tulee ja lähtee, joku muuttaa ihan vain muuttamisen ilosta.

Näihin elämän muutoksiin liittyy usein asunnon myynti tai ostaminen. Näissä kaupoissa tyypillisesti motiivi on muu kuin kaupallinen. Usein myydän vanha ja ostetaan uusi, jolloin ei ole kyse asunnon absoluuttisesta arvosta tai hintatasosta vaan välirahasta.

2024 Suomessa tehtiin noin 52.000 asuntokauppaa sisältäen kaikki asuntotyypit. A1 ei osannut kertoa montako kauppaa tehtiin kerrostalo yksiöistä ja kaksioista.

Em. lukujen perusteella voisin arvata, että kaupallinen asuntomarkkina, jossa ostetaan tai myydään asunto vuokraustarkoituksessa, on melkoisen ohut. Jos rajataan joukkoa koskemaan asuntoja, jotka ovat uudehkoja tai hyväkuntoisia, yksiöitä ja kaksioita tai sijaitsevat kasvukeskuksissa, puhutaan kenties muutamasta tuhannesta asunnosta vuodessa. Näiden asuntojen hintataso suhteessa muun asuntokannan arvoon ei sekään suoranaisesti edesauta kohteiden myyntiä taantuma-Suomessa.

ÅB:n asuntorahastossa on tällä hetkellä 3000 asuntoa. OP:n rahastossa yli 4000…jne. Päälle suljetut rahastot, yksityiset asuntosijoittajat, muut ammattimaisest asuntosijoittajat. jne…

Jos esimerkiksi ÅB:n pitää myydä 20% rahaston asunnoista, myyntiä ei varmaankaan voi toteuttaa missään järjellisessä ajassa kaupittelemalla muutamaa kymmentä asuntoa kerrallaan. Myyntiin pitää laittaa satoja. Sama koskee tietysti muita vastaavia toimijoita.

Jälkikäteen on tietysti helpompaa sanoa, mitä olisi tai mitä ei olisi pitänyt tehdä. Reaaliajassa salkunhoitaja on kuitenkin ollut aina sen kysymyksen ääressä, onko asuntojen polkumyynti hyvin ohkaiseen markkinaan rahastoon jäävien etu?

4 tykkäystä

Vastaan vielä Saulin viestiin toisella viestillä, koska tässä näkökulma on sen verran eri.

Suomessa on yli miljoona vuokra-asuntoa. Yksityisiä vuokranantajia on 340.000.

Kaikki he olivat samankaltaisessa tilanteessa korkojen noustessa. Jälkikäteen on helppo todeta, että vuokra-asunnot olisi kannattanut myydä viimeistään H2 2022. Ilmeisen harva kuitenkaan myi.

Suuret asuntorahastot olivat vielä astetta hankalammassa tilanteessa kuin moni muu. Heillä oli vastuu myös rahastoon jäävien rahoista. Suurten rahastojen suuret asuntomyynnit olisivat myös laskeneet entisestään hintatasoa.

Hyvin suuri osa vuokra-asuntojen omistajista toimi kuten avoimet asuntorahastot. He pitivät sitä parhaimpana tapana toimia. He katsoivat, että heidän omistamansa asunto oli arvokkaampi, kuin mitä markkinoilta niistä olisi saanut.

Pieni jouko avointen asuntorahastojen osakkaita, joiden lunarit on maksamatta ja joiden kohtalosta on pöyristytty, eivät ole kärsineet sen suurempaa tappiota kuin muutkaan vuokra-asuntomarkkinoilla olleet.

Mutta onko heidän tappionsa epäoikeutettu? Jos on, on kyse tapahtumista ennen korkojen nousun aiheuttamaa kriisiä. Ei ole osattu kertoa tai vastaaanottaja ei ole ymmärtänyt, että asuntomarkkinoilla voi olla riskiäkin. Salkunhoitoa, kriisin eskaloiduttua, en syyttäisi. Sadat tuhannet vuokranantajat toimivat samoin.

Kai tässä eniten on kyse siitä, että pankit muutti pelisääntöjä hieman kyseenalaisella perusteella. Perusteella joka ontuu päivä päivältä enemmän. Se mitä joku yksityissijoittaja tekee asunnoilleen ei liity tähän ongelmaan oikeastaan mitenkään.

Jos pankki kusee oman vakavaraisuutensa ja muuttaa käyttötilisi määräaikaiseksi talletustiliksi negatiivisella korolla, juoksevalla tilinhoitomaksulla ja velottaa vielä visasta kuukausimaksua ilman päättymispäivää, liittyykö tähän tilanteeseen se mitä naapurin mummo tekee käteisilleen jotka on keittiössä lasipurkissa tai lohduttaako sinua jos pankin toisella asiakkaalla määräaikaistili pysyy edelleen määräaikaistilinä?

Sijoituksissa on riskit ja riskit realisoitui asuntojen ja senjohdosta näiden rahastojen arvon laskuna. Jos joku haluaa rahastoa säilyttää hänellä näkyy pankissa rahasto miinuksella, kunnes joskus myy tai rahasto pääsee plussalle. Se joka lunasti AVOIMEN rahaston sijoituksensa rahaston sääntöjen mukaisesti ansaitsee saada jäljellä olevat rahansa näistä.

2 tykkäystä

Näköjään isompi kiinteistökauppa / kauppoja lentoaseman lähistöllä / varastoa & pienteollisuutta 120 meur edestä.
En nyt jaksanut tsekata onko jumahtaneita rahastoja näissä kaupoissa mukana, mutta jonkinlaista virkoamista.
Noin periaatteessa varhainen lintu madon korjaa, kun kiireisimmät / pitkään odottaneet löytävät vihdoin ostajia.

Stendörren Fastigheter AB (publ) has today entered into an agreement to acquire 14 properties in the Helsinki region with an agreed property value of SEK 1.3 billion. The portfolio is fully leased and the average remaining lease period is just over three years. The annual net operating income is approximately SEK 96 million

Acquired properties

Sulankaari 36, Hiekkamäentie 5, Högberginhaara 1, 3, 5 & Haarakaari 48, Louhostie 5, Palkkikuja 3 – 6 & 8, Amerintie 50, Haarakaari 45 A & B, Sulantie 11, Sulankuja 4 A & B, Sulantie 20, Isonkivenkuja 4 in Tuusula, and Kuriiritie 17 & 19, Kiitoradantie 3, Tiilipojanlenkki 4, Nilsaksentie 1 in Vantaa.

Stendörren acquires a strategic property portfolio in Helsinki for SEK 1.3 billion and presents earnings capacity as per year end – Stendörren Stendörren acquires a strategic property portfolio in Helsinki for SEK 1.3 billion and presents earnings capacity as per year end – Stendörren

2 tykkäystä

Standard Charteredin toimitusjohtaja Bill Winters Norjan öljyrahaston Nicolai Tangenin haastateltavana.

Standard Chartered on pankki jonka kotipaikka on Iso-Britanniassa mutta valtaosa liiketoiminnasta Aasiassa, Lähi-idässä ja Afrikassa. Yhtiön suurin yksittäinen markkina on Hongkong jonka lisäksi bisneksiä on mm. Manner-Kiinassa, Singaporessa, Arabiemiraateissa ja Etelä-Afrikassa. Yhtiön markkina-arvo on tällä hetkellä n. £41 mrd. Haastattelun kesto 45 min.

4 tykkäystä

Valtava kauppa pk-seudulla: Norjalainen Storebrand ostaa Ilmariselta 999 asuntoa | Kauppalehti kiinteistökauppa sen kun vilkastuu.

Norjalainen kiinteistöyhtiö Storebrand Real Estate ostaa Helsingin seudulta 999 asuntoa eläkeyhtiö Ilmariselta. Asunnot ostetaan Storebrand Nordic Real Estate Fund II -rahastoon eli SNRE II:een.

Kauppa sisältää 22 asuinrakennusta, jotka jakautuvat 13:een omistettuun kiinteistöön. Vuokrattava pinta-ala on yhteensä 54 100 neliömetriä. Liiketilojen osuus kaupassa on alle yhden prosentin, ja omistajaa vaihtava kiinteistösalkku painottuu asuntoihin. Rakennusten keskimääräinen valmistumisvuosi on 2007.

Luulisi, että meidän erkkarit pääsisi myös hiljalleen myymään kamaa isommissa määrin. Tässähän hyvä muistaa, että Ilmarinen ei myy missään pakkoraossa, vaan he uskoivat varmasti saaneensa hyvän hinnan. Monet erkkarit ovat puolestaan valitelleet, että markkina ei toimi/hintataso on väärä. Alkaa olla tuolta argumentiltä uskottavuus loppua.

36 tykkäystä

UniCreditin toimitusjohtaja Andrea Orcel Norjan öljyrahaston Nicolai Tangenin haastateltavana. UniCredit on laskentatavasta riippuen Italian suurin tai toiseksi suurin pankki, markkina-arvo n. 120 mrd€. Haastiksen kesto 1h 3 min.

1 tykkäys

Kassun ja Salen kommentit kotimaisten sijoitusrahastojen tammikuun menosta. :slight_smile:

Suomen Sijoitustutkimuksen julkaiseman Rahastoraportin perusteella kotimaisiin sijoitusrahastoihin tehtiin tammikuussa nettomerkintöjä yli miljardilla eurolla. Myynti veti etenkin korkorahastoissa. Viimeisen 12kk osalta nettomerkinnät ovat nyt yli 6 miljardia euroa plussalla, mikä on erinomainen taso ja se heijastelee markkinan pirteää sentimenttiä. Myös arvonmuutokset olivat tammikuussa positiiviset ja tämän seurauksena rahastopääomat kipusivat uuteen ennätykseen 205 miljardiin euroon.

AI-yhtiö Altruist julkaisi uuden version Hazel-työkalustaan joka automatisoi sijoitusneuvojien/varainhoitajien työtehtäviä. Uusi versio osaa esim. verosuunnittelua.

Hazelin kotisivulla näkee millaisesta työkalusta on kyse:

Amerikkalaisten varainhoitajien osakekurssit säikähtivät kollektiivisesti. Bloombergilla juttu aiheesta: https://www.bloomberg.com/news/articles/2026-02-10/wealth-manager-stocks-sink-as-new-ai-tool-sparks-disruption-fear (maksumuuri)

4 tykkäystä

Olin odottanutkin että milloin AI-varainhoitajista tulee ensimmäisiä isoja uutisia, ja siksi vähän kulmia kohotellen lukenut näistä uusista strategioista, joissa perinteinen varainhoito jalkautetaan laajemmalle massalle, ja että siinä on tulevaisuus. Tämä on mennyttä maailmaa, ja kuten varmaan hyvin moni tällekin palstalle kirjoittava tietää, niin jo nyt AI:ta ja kaikkea julkisesti saatavilla olevaa tietoa pystyy käyttämään hyvin pienellä vaivalla valistuneiden sijoituspäätösten tekemiseen, eikä kukaan tule enää seuraavalla vuosikymmenellä maksamaan näitä, välillä jopa melko törkeitä palkkioita varainhoitajille, joiden motiiveihin ei aina voi edes luottaa, muuten kuin oman palkkiotuoton maksimoimisen osalta.

Näin ollen varainhoitosektorin taloilla on uudistumisen paikka. Oma ajatus on että vain hyvien tuotteiden ja aidosti asiakkaiden etuja ajavilla varainhoitotaloilla on tulevaisuus. Tähän sopii erittäin huonosti nämä viime aikoina Suomen varainhoitosektoria dominoineet rahastojen sulku-uutiset.

2 tykkäystä

En päässyt maksumuurin takana olevaan juttuun ja pikaiseen vilkaisin Hazelin sivun. Minusta siinä on ominaisuuksia joita itsellä työelämässä ja ilman muuta automasoitavissa. Toisto on opintojen äiti ja neuvonta ei ole kovin kaukana opinnoista. Tiettyä juttua saa toistaa kuin papukaija. Toistoon tekoäly varmana loistava ja kärsivällinen ja ystävällinen.

Olen jonkun verran harrastanut tekoälyn kanssa jutustelua ja sparrausta sijoittamisesta. Tämä oli pääsyy vastata tähän, koska olen havainnut sen sitten olevan usein koostettu arvatkaapas mistä? Aivan varoinhoitotalojen raporteista. Jos noita automatisoidaan ja laitetaan tekoälylle tehtäväksi mitä tapahtuu? Jos tekoälyttömien raporttien laatijoiden määrä laskee merkittävästi, yksittöäisillä valtavirrasta poikkeavilla “käsintehdyillä” raporteilla voi olla hyvin merkittävä vaikutus. Voin hyvin kuvitella, että joku Muddy Waters tai Hindenburg Research tyyppinen firma esimerkkinä pukkaisi “puppuraportin” pihalle ja hetken päästä vetäisi poissa ja hyödyntäisi kurssiliikkeet. Asia saattaisi hyvin “jäädä vellomaan” tekoälyyn hetkeksi.

Uskon, että tekoäly tulee varmasti sijoittamiseen ja voi hyvinkin tehdä kuplan jossa tekoälyllä tehdään hyviä tuottoja, mutta kaikki tietävät mitä kuplalle lopulta tapahtuu.

5 tykkäystä

Nyt kun AI uhat ovat iskeneet myös finanssipalveluja tarjoaviin yhtiöihin, niin voisi ottaa tarkasteluun uhat/mahdollisuudet S&P Globalin ja Moody’s:n kannalta. Näitä molempia on salkussa ollut vuosia ja ovat saaneet rauhassa olla, sillä viime ajat arvostus on ollut korkea ja ei ole tullut lisäiltyä. Nyt kurssilaskun myötä ajattelin taas vaihteeksi vilkaista tilannetta.

Uskoisin, että kummassakaan ratings bisnes ei ole AI disruptiouhan alla ja en usko, että kukaan osaketta myyvä niin ajatteleekaan. Bondeja ei voi reitata pelkän AI black box menetelmän avulla millä tahansa tilastotiedoilla, joten uskon S&P Globalin ja Moody’sin jatkavan monopoleina tässä kategoriassa.

Päähuomio ja sell offin keskiössä onkin Investor Services osasto, joka tarjoaa esim. pankkien analyytikoille dataa. Pankit maksavat tästä työntekijäkohtaista lisenssiä, joka on kallis. Nyt kaikkia pelottaa seuraava:

  1. Pankit antavat analyytikoille kenkää ja korvaavat AI:lla → lisenssimaksutulo laskee
  2. AI agentit keräävät datan muista ilmaisista/halvemmista tietolähteistä ja rakentavat vastaavan databasen kuin MCO:lla ja SPGI:llä → kysyntä datalähde pohjaisille palveluille laskee

Karkeasti ottaen voisi sanoa, että tällöin noin luokkaa puolet liikevaihdosta olisi uhattuna. Moody’s:lla database ilmeisesti sisältää enemmän riskinhallintaan tarkoitettua dataa ja muuta ns. “pidemmälle jalostettua dataa” ja SPGI:llä data enemmän ns. big dataa, paljon raakadataa yhtiöistä / markkinoista enemmän “as is” muodossa. Tästä johtuu SPGI:n hieman suurempi kurssireaktio, sillä markkina pitää sen datapalveluja helpommin AI:lla korvattavana.

Mutta toisaalta liiketoimintamalli voi myös mukautua. AI agentteja voi laskuttaa tietokannan käytöstä kuten ihmistyöntekijöitäkin. Datan luotettavuus AI:n lähdedatana myös kilpailuvaltti. Ainakin SPGI on ilmeisesti jo pilotoinutkin jotain AI pohjaisia palveluja.

Myöskään en usko, että pankit yllättäen heivaavat kaikki työntekijät pellolle ja korvaavat AI agneteilla esim. seuraavan 12 kk aikana. Siirtymäaika antaa aikaa uhan alla olevalle liikevaihdolle muuntua eri tavalla monetisoiduksi ja vastata AI uhkaan.

Kaikenkaikkiaan AI:ssa on näiden yhtiöiden datapalveluille uhkia, mutta myös mahdollisuus toimia AI:lle luotettavana raakadatan tarjoajana. Mitä todennäköisimmin nyt meneillään oleva dippi on pidemmän päälle ostopaikka. Saatan pitkästa aikaa lisäillä molempia kunhan laskun suurin vesiputousvaihe vähän helpottaa.

13 tykkäystä

Capital Groupin toimitusjohtaja Mike Gitlin Norjan öljyrahaston Nicolai Tangenin haastateltavana.

Yhtiö on varainhoitaja jolla on n. $3 biljoonaa hoidettavia asiakasvaroja. Capital Group ei itse ole pörssissä vaan on työntekijöidensä omistama.

Haastattelun kesto 34 min.

2 tykkäystä

Alexandrian H2-infossa tosi kiinnostava tutkimus suomalaisen varainhoitomarkkinan kokoluokasta:

Info: Alexandria H2-2025 tulosjulkistus - Inderes

18 tykkäystä

Mikähän tuossa mahtaa olla tietolähteenä? Esim. itselläni on yli 2 miljoonaa mutta oman sijoitusyhtiön kautta joten se ei voi näkyä missään henkilööni liittyvissä tiedoissa.

6 tykkäystä

Taisi olla Alexandrian oma tutkimus, tai sitten tilanneet tutkimuksen. Ei nuo mitään eksakteja tilastoja ole vaan arvioita. Uskon, että tuossa kyllä pallokenttä on ihan oikea.

7 tykkäystä

Kyllä, pointtinani olikin (mikä jäi kunnolla esittämättä) että nuo ovat ennemminkin alakanttiin

5 tykkäystä

Tässä on parin vuoden takaa ihan älyttömän mielenkiintoinen artikkeli varainhoidosta käytännössä. Suursijoittaja Antero Asunmaa oli vähällä pilata välit vanhempiinsa epäonnisella sijoituksella – ”Otin tappion kiinni isolla riskillä” | Arvopaperi

Kyseessä siis varainhoidon näkökulmasta huippuvarakkaasta asiakkaasta, jonka eteen joka ikinen varainhoitoja rullaa punaisen maton jo tarinan alkoaikoina 80-luvulla. :man_in_tuxedo:

Ensimmäinen mielenkiintoinen havainto kertoo varainhoitomarkkinan muutoksesta. Tuo 80-luvun “varainhoito” muistuttaa enemmän nykypäivän Kauppalehden sijoitusvinkkejä. Pitkälle on tuoltu noista ajoista.

Monesti myös sijoittamiseen ja varainhoitoon liittyy illuusio, että kaikki fiksut sijoittajat toimivat aina rahoitusteorian mukaisesti, tehden vain optimaalisia päätöksiä. Yleensä nämä tiivistyvät kommentteihin tyyppiä: “kuka fiksu sijoittaja nyt haluaisi ostaa tuotetta X tai Y? tai “miksi kukaan maksaa varainhoidosta, kun voi sijoittaa indekseihin?".

Noh, tässä erittäin varakas sijoittaja ja yksi UB:n pääomistajista kehuu avoimeisti strukturoituja indeksilainoja! Tässä turha syyttää, että varainhoitaja vetäisi höplästä, vaan kysymys on sijoittajan halusta sijoittaa näihin.

Aiempaan teemaan liittyen, tässä ei puhuta mistään indeksin voittamisista, vaan kehutaan varainhoitajaa tasaisesta tuotosta ja ideoiden sparrailusta (toki UB:n pääomistajalla tässä insentiivi kehua UB:tä).

Summa summarum, hyvä muistutus että varainhoito on palveluliiketoimintaa ja ihmisten kokema arvo palvelusta on hyvin tapauskohtaista :slight_smile:

28 tykkäystä

Hyvä kirjoitus ja vastapainoa nykyiselle keskustelulle, jossa verrataan aina vain kuluja ja maksimaalista tuottoa. Tiedän muutamia yli 70-vuotiaita, jotka maksavat eri pankkien Private Banking -palveluista työssäkäyvän vuoden bruttopalkan verran palkkioita. He ovat kuitenkin tyytyväisiä, kun pääsevät välillä esimerkiksi oopperajuhlille tai vastaaviin tapahtumiin. Myös lomalle lähtiessä he voivat vain soittaa ja pyytää laittamaan matkavakuutuksen kuntoon.

9 tykkäystä

Tähän kohtaan sopii myös muistutus siitä, että kunkin sijoittajan hyötyfunktio on erilainen riippuen riskipreferensseistä.

Toiselle 5 % p.a. tuotto vuodessa matalalla riskillä tuottaa huomattavasti suuremman hyödyn, kuin toiselle markkinan 8 % p.a. markkinan riskillä. Taisin jopa hiljattain lukea jostakin, että nuo struksit ovat ihan tutkimuksenkin mukaan saattaneet riskikorjatusti omaisuusluokkana tuottaa “markkinaa paremmin”, eli siten niiden käyttö portfoliossa hajautuksena / mausteena voi olla rahoitusteoreettisesti perusteltua.

15 tykkäystä