Kai tuossa sellainenkin “yhtälö”, että mitä isompi perintö, sitä todennäköisemmin on jo ainakin osittain sijoitettu johonkin (muuallekin kuin sukanvarteen), ettei kaikki ole ns. uutta rahaa osake- ja rahastosijoituksiin, tai varainhaltijoille.
11 tykkäystä
@Sauli_Vilen tätä varmasti on kyseltykjin joskus, mutta seuraatteko te muita vaihtoehtorahastoja, jotka suoraan kilpailee Eq:n ja muiden kanssa? Toimijathan on aika pieniä, mutta kerätyt miljoonat haastavat suoraan myös isompia toimijoita transaktiomarkkinassa. Kaipa ne voi kertoa myös kohdesijoittajien sentimentistä…
1 tykkäys
Mittakaavasi taitaa olla vähän yläkanttiin, tässä hyvä juttu perinnöistä KL:stä viime kesältä: ”Perinnöt ovat selvästi suurempia kuin aiemmin” – Varainhoitajat ottavat niistä osansa | Kauppalehti
@mrbeast kyllä me ihan koko toimialaa seurataan. Suomessahan on toimiluvallisia yrityksiä alle 60kpl ja kyllä pyrin olemaan niistä jokaisesta vähintään pintapuolisesti perillä. Oliko sinulla joku tietty firma mielessä?
4 tykkäystä
Toki näinkin, mutta asunto-omaisuutta ja käteistä siirtyy paljon myös. Asuntoja kun myydään eteenpäin, raha luodaan pitkälti lainana ja käteen jäävä käteinen sitten kanavoituu jollain prosentilla sijoitustuotteisiin – näin uskoisin ainakin.
Montakin kiinnostavaa firmaa tullut vastaan, kiinteistöpuolella erityisesti aktiivisia firmoja tuntuu olevan, vaikka kiinteistösektori onkin ollut “jäässä” median ja rahastonhoitajien mukaan viime vuodet (viittaan siihen että kiinteistörahastot eivät ole maksaneet lunareita, koska “ei ole ostajia”).
Pieniä “boutique” -tyylisiähän moni on tai vaihtoehtoisesti tekee yhteistyötä isomman varainhoitajan kanssa (esim. aktiivitilat & Keva) ja kohderyhmänä pääosin varakkaat ja ammattimaiset sijoittajat, mutta kilpailullisessa mielessä osa ihan tosissaan haastaa kyllä tunnetumpia varainhoitajia. Kiinteistöpuolellakin puhutaan varmasti yksinään sadoista miljoonista, ellei jopa miljardista (sinulla varmaan jotain hunchia tästä?) mitä nuo pienemmät vaihtoehtoisvarainhoitajat isommilta taloilta vie hallinnoitavissa varoissa.
Surullisestikin otsikoissa ollut Samla Capital olisi aiemmin toki ollut kiinnostavampi, nyt törmännyt Tuohex Capital, Ethos Capital miksei Avarakin (itse työn puolesta törmännyt pitkälti näihin). Ylipäänsä kiinnostavia yhtiöitä on paljonkin, toisaalta mielenkiintoisa olisi fina-sektorian yhteydessä kuulla, mistä voisi löytyä seuraava listattava fina-yhtiö… Varainhoito vai pankkisektorilta vai mistä?
Tätä ajatusta voisi toki jatkaa muillekin aloille, menee varmaan muiden ketjujen aiheisiin tämä syvemmin mietittynä. Kiinteistömarkkinalla toimii jonkun verran konsulttifirmoja, löytyisikö Suomesta sen tason konsulttifirmoja, jotka voisivat listautua (kiinteistöpuolelta tai yleisesti)? Pitkältihän varmasti on kansainvälisiä toimijoita, mutta insinööritaloja, konsultteja, lakitoimistoja jne…
1 tykkäys
@Sauli_Vilen on viime vuosien aikana usean kerran fiilistellyt suomalaisten varainhoitoyritysten fuusiomahdollisuuksilla. Esim. Mandatumin Petri Niemisvirta kerta toisensa jälkeen palauttaa maan pinnalle innokkaimmat yritysten naittajat. Eittämättä Aktian hallituksella on ollut pallo todella hukassa viime vuodet. Johan tästä kertovat heidän toimitusjohtajavaihdokset. Eli pohdin, että eletäänkö finanssialan ekosysteemissä omassa kuplassa alan fuusioiden autuaaksi tekevän voiman suhteen vai onko puheille katetta. Viittaan tietenkin tämän päivän Alman lehtien uutiseen:
9 tykkäystä
Sale ja Kassu kirjoittelivat varainhoitajien menosta. 
Varainhoitajien tulokset laskivat reippaasti alkuvuoden aikana. Taustalla on kuitenkin etenkin kiinteistömarkkinan haasteet sekä tuottopalkkioiden lasku, ja alla oleva operatiivinen kehitys on ollut valtaosin positiivista. Sektorin näkymät ovat hyvät ja mikäli geopoliittiset riskit pysyvät taka-alalla, on sektorin yhtiöillä edellytykset vahvaan tuloskasvuun vuoden jälkipuoliskolla.
5 tykkäystä
Alla on Saulin ja Kasperin kommentit rahastojen elokuun tunnelmista.
Suomen Sijoitustutkimuksen julkaiseman Rahastoraportin perusteella kotimaisiin sijoitusrahastoihin tehtiin elokuussa nettolunastuksia noin -600 MEUR:lla. Lunastuksia selittää kuitenkin Nordea, jonka rahastoista lunastettiin varoja lähes miljardilla. Nordean osuus Suomeen rekisteröityjen avoimien rahastojen pääomista on lähes puolet ja lisäksi Nordea raportoi tässä luvussa myös Ruotsissa myytäviä rahastoja. Näin ollen Nordean aiheuttama heilunta ei mielestämme anna täysin oikeaa kuvaa koko markkinan kehityksestä, ja valtaosalla muista toimijoista merkinnät olivat elokuussa pienellä plussalla. Koko alkuvuoden osalta nettomerkinnät ovat edelleen yli 2 miljardia plussalla ja vahvojen arvonmuutosten myötä rahastopääomat ovat paisuneet alkuvuodesta yli 7 miljardilla. Kokonaisuutena rahastopääomat säilyivät kaikkien aikojen ennätystasolla noin 190 miljardissa.
8 tykkäystä
Sain raportin erään Suomessakin ammattimaisille sijoittajille jälleenmyytävän private equity-rahaston eri vuosikertojen tähänastisista tuotoista. Raportointiajankohta 3/2025. Minimisijoitus 100 000 euroa. Nämä ovat buyout-rahastoja.
Vuosikerta 1, sijoitusaika 8/2021 - 12/2022. 27 kohdeyritystä. NAV alussa 10.
Vuosikerta 2, sijoitusaika 3/2022 - 9/2024. 44 kohdeyritystä, joista 12 samoja kuin vuosikerrassa 1. NAV alussa samoin 10.
Vuosina 2021 - 2022 tehdyt sijoitukset ovat siis tuottaneet tähän mennessä vaivaiset ~16%. 2022- 2024 sijoitukset lähes tuplasti ~30%, vaikka jälkimmäisessä sijoitusaika on ollut huomattavasti lyhyempi. Tämän minimaalisen otannan perusteella näyttää että pörssihuuman vuosina 2021 - 2022 tehdyt sijoitukset listaamattomiin yrityksiin eivät täysin osuneet lankulle.
Kumpikaan rahasto ei ole vielä euroakaan sijoittajille palauttanut, joten esitetyt ovat täysin paperituottoja. Tyypilliseen PE-rahastoon verrattuna tämän yrityksen rahastoissa on verrattain lyhyt sijoitusaika, kuuden vuoden kohdalla pitäisi sijoitetun pääoman olla jo palautunut sijoittajille. Raportissa lukee kissan kokoisilla kirjaimilla CONFIDENTIAL , joten jätettäköön tarkemmat yksityiskohdat kertomatta 
Koska markkinoiden ajoittaminen on triviaalia omat roponi ovat tällä kertaa paremman hevosen kyydissä 
16 tykkäystä
Päiviteltiin @Kasper_Mellas kanssa 4v takainen juttu varainhoitajien tulosten laaduista. Aihetta on vaikea tarkastella yhdellä yksittäisellä tunnusluvulla, vaikka jatkuvien tuottojen osuus antaakin isossa kuvassa kohtuullisen indikaation tuloksen laaduista yhtiöiden välillä. Osittain tuloksen laatu on myös katsojasta kiinni. Toinen pitää Alexandrian strukseja lähes jatkuvina (kun myyvät hyvällä volyymillä syklistä riippumatta) ja toiset taas eivät. Näin ollen tuloksen laatua tuleekin aina tarkastella yhtiötasolle, jonka vuoksi casessa jokaisesta myös sanallinen arvio 
20 tykkäystä
Taalerin tulos nojaa tällä hetkellä vahvasti Garantian sijoitustuottoihin, tuottopalkkoihin sekä oman taseen sijoituksista saataviin kertatuottoihin.
Entäs Garantian vakuutusbisnes? Vai onko se tuossa myös nimikkeen “tuottopalkkiot” alla, mikä on ehkä vähän harhaanjohtavaa?
2 tykkäystä
Garantian vakuutusbisnes on totta kai jatkuvissa palkkioissa meillä mukana ja se on kaikilla mittareilla erittäin laadukasta liikevaihtoa (hyvin hajatunut, ennustettava, erittäin kannattava yms.).
6 tykkäystä
Ah joo luin / ymmärsin hiukan vajavaisesti näköjään tuon virkkeen ekalla lukemalla 
1 tykkäys
Viimeisimmässä Ekonomi-lehdessä teemana oli tekoäly ja yhtenä haastateltavana OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio. Ritakallio esitti ajatuksen, että: “Tekoäly muuttaa finanssialaa enemmän kuin internet.” Lisäksi hän rinnasti finanssialan toimijat läheisesti it-taloihin; nykyiset finanssialantoimijat hyödyntävät digitalisaatiota monia muita toimialoja enemmän. OP:n osalta Ritakallio totesi pankin toimintakuluista kolmasosan (800 MEUR) olevan it-kuluja ja että OP on tänä vuonna investoinut informaatioteknologiaan 450 MEUR. Asiakaspalvelun hän näkee olevan se, josta saadaan tekoälyn kautta eniten irti.
Tämän pohjustuksen myötä olisi hienoa kuulla enemmän ajatuksia AI:n vaikutuksesta finanssisektorille. Erityisesti pohdin sitä, että näkyykö finanssisektorin yritysten arvostuksessa, kuinka suuresti tämä potentiaali ja ketkä perinteisemmistä finanssimaailman toimijoista ovat tämän muutoksen etulinjassa.
5 tykkäystä
Olen myös ajatellut tekoälyn tarjoavan pankkisektorille erittäin paljon mahdollisuuksia. Asiakaspalvelun ja tiedonhaun lisäksi tekoäly tuo varmasti isoja kustannussäästöjä esimerkiksi rahanpesun valvonnassa. Lisäksi tekoäly tehostaa esimerkiksi asiakkaiden riskiprofilointia ja ehkä tuo dynamiikkaa palveluiden hinnoitteluun.
Tekoäly on ehdottomasti iso mahdollisuus pankeille sekä vakuutusyhtiöille. Kestää ehkä pari vuotta ennen kuin työkaluja aletaan tuomaan mukaan päivittäiseen toimintaan, mutta kyllä ne ovat tulossa.
4 tykkäystä
OP:lla on ongelma. OP:n ongelma on, että kertyy koko ajan voittoja, eikä enää keksitä, mihin niitä tunkea. Osakeyhtiössä voi jakaa osinkoina omistajille, mutta eihän se nyt sovi osuuskunnan toimia samalla tavalla, kun on se osuuskunta-aatekin.
OP:n puolustukseksi on sanottava, että ovat sentään viime vuosina vapauttaneet omistaja-asiakkaat kuukausittaisista tili- ja luottokorttimaksuista, mutta aina vain vuosi kerrallaan, jotta saavat aikaan maksimaalisen kiitollisuuden tunteen.
Tietotekniikka on AI-jaineen kyllä toimintasektori, jonne saadaan rahat menemään, eikä riitäkään, kun sopimukset osataan oikein laatia. 
16 tykkäystä
Jaetaan tämä tuore PE-podi myös tänne ketjuun. PE on todella kuuma ala tällä hetkellä ja toimialan viimeaikainen rynnistys piensijoittajien luokse on nostanut PE:n lähes kaikkien tutkalle. Podissa ihmeteltiin miten koko toimiala pystyy tekemään ylituottoja, onko PE järkevä sijoituskohde yksityissijoittajille yms. Linkki podiin: Pääomasijoittaminen, vieraana Saku Sairanen | inderesPodi 239 - Inderes
Alla vielä kahvihuoneen alkuperäinen viesti perjantailta:
7 tykkäystä
Tosi ajankohtainen podi ja loppuun murhaavat keskustelut retail sijoittajille tarjottavista PE-rahastoista. 
Kiitos!
Jos nyt kuvittelee, että myös tavan tallaajalle tarjotaan sekä hyviä, että huonoja tuotteita, niin mitähän sieltä avaintietoesitteestä pitäisi osata bongata? Lukeeko siellä suoraan, että sijoitetaan tai ei sijoiteta jatkorahastoihin?
1 tykkäys
Tämähän se keskeinen haaste on. Tavis-sijoittajalla ei ole mitään mahdollisuuksia arvioida minkälaisia rahastoja siellä alla todellisuudessa on. Jos rahaston strategia on vielä tosi lavea (esim koko vaihtoehtouniversumi), niin tämä vaikeuttaa asiaa entisestään. Tässä mielessä suljetut rahastot ovat paljon selkeämpiä, sijoitat tiettyyn strategiaan ja yleensä vain tiettyyn manageriin. Mielestäni melkeimpä tärkein asia noissa esitteissä on rahaston kokonaiskulut. Koska rakenteessa on monta kerrosta, niin palkkiotaso nousee helposti tosi korkealle. Jos palkkiot ovat 3-4%, niin alkaa olla ylituoton tekeminen ihan hurjan vaikeaa. Toki alla olevien managerien träkkiä voidaan myös katsoa, mutta tässä ongelmana on se, että ilman kunnollista lukujen perkaamista kaikki managerit tekevät ylituottoa (PE on hassu toimiala, kun kaikki managerit väittävät kuuluvansa parhaimpaan 25 %:iin). Lisäksi jos rahasto on ns. “manageririippumaton”, ei tästäkään ole hyötyä.
16 tykkäystä
Nämä on sellaisia himmeleitä että näitä ei instikat edes ostaisi jos ei suomalaisia eläkeyhtiöitä lasketa mukaan
3 tykkäystä