Tiedetäänkö FDAn hyväksyntähistoriasta tuollaista tapausta?
Eikö tuo olisi ihan turvallinen juttu kysyä tekoälyiltä?
2 tykkäystä
Vaikea kuvitella että tieteellinen tutkimus keskeytettäisiin. Mutta niille toivottomille tapauksille on mahdollisuus nopeutettuun hyväksyntään, eli ns kokeellinen myyntilupa. Alustavasti lupaa voisi hakea kun faasi3 vaiheen tutkimuksista saadaan vielä tukevaa tutkimustietoa.
5 tykkäystä
Muistelen, että jossain haastattelussa olisi mainittu, että nopetetun myyntiluvan voisi saada, kun faasi 3 on käynnissä. Muistelen myös Juhon sanoneen, että koeasetelma faasi 3:een tulee olemaan Soc (atsasitidiini) + plasebo ja Soc + bex. Pelkkää plaseboa ei voi ajatellakaan, koska tappava tauti ja Soc:llakin tehoa todettu historiallisesti.
Tuon plasebon merkitys tietääkseni suurin kroonisen kiputilojen ja lievien masennuksen hoitoon tarkoitetuilla lääkeaihioilla. Syöpäkasvaimet/blastit ei tietääkseni juurikaan reagoi plaseboon, varsinkin kun potilas kuitenkin saa hoitoa ja tuntee sekä tietää saavansa hoitoa (vrt soc , soc + plasebo)
7 tykkäystä
Mutta niille toivottomille tapauksille on mahdollisuus nopeutettuun hyväksyntään
Elokuussa FDA antoi uuden ohjauksen. Nopeutettu hyväksyntä koskee kaikkia MDS-potilaita - myös ensilinjaa. Siksi Faronin arvo kasvoi, vaikka alun annosoptimointi vaikuttaa toiseen suuntaan.
9 tykkäystä
Tietoisuutta pyritään nyt lisäämään kaikilla keinoilla 
26 tykkäystä
Tämä oli muuten erinomainen artikkeli makrofagi-immunobiologian kärkinimestä Miriam Meradista. Suosittelen vahvasti lukemaan!
Joskus sitä epäilee liioitellaanko Bexin mahdollisuuksia… mutta ei enää taas vähään aikaan tuon luettua. Faron ja Juho on aivan oikeassa siinä ettei halvalla Bexiä kannata myydä.
Miriam Merad on yksi maailman johtavista ja vaikutusvaltaisimmista tutkijoista makrofagi-immunobiologiassa ja syövän immunologiassa. Hänet on nimetty useissa medioissa (STAT, Nature Spotlight, Science AAAS) “one of the most influential immunologists of the 21st century”.
Meradin tutkimuksista on syntynyt useita translational-yrityksiä: mm. Myeloid Therapeutics kehittää RNA-ohjelmoituja makrofageja. Hän toimii tieteellisenä neuvonantajana monille isoille farma-yhtiöille (Roche, Novartis, BMS !!!)
Artikkeli tiiveistettynä:
- Makrofagit etulinjaan: Makrofagit immunoterapian seuraavaksi suureksi aalloksi (ei vain T-solut).
- Kliininen signaali on olemassa: Varhaiset datat ja selektiiviset myeloidikohteet antavat toivoa yhdistelmiin.
- Bex ja Faron erinomaisesti esillä. Maijaa on haastateltu; Bexmarilimab etenee vaiheen 3 MDS-ohjelmaan ja suunnittelee PD-1-yhdistelmiä solideihin. Faron on kehityksen kärjessä eikä muita firmoja juurikaan käsitelty kuin sivulauseissa.
- Narratiivi kääntyy synergian suuntaan: Makrofagit toimivat T-soluhoitojen tehostajina –> juuri se, mitä Bex on väittänyt.
- Aging/autoimmuniteetti: Merad laajentaa makrofagin potentiaalia syövän ulkopuolelle → korostaa platform-ajattelua.
STAT+ on yksi vaikutusvaltaisimmista ja eniten seuratuista lääketieteen ja bioteknologian erikoismedioista maailmassa. Voidaan siis olla varmoja että jokainen aikaansa seuraava lääkeyhtiö on saanut tämän Top Storyn luettua.
51 tykkäystä
Mikään makrofagiterapia ei ole vielä lyönyt kuitenkaan läpi. Tai siis mitään tehoa ei ole ollut läpilyönnistä puhumattakaan.
Lääketieteessä on näitä koulukuntia. On NK-solututkijoita, dendriittisolututkijoita, makrofagitutkijoita, välittäjäainetutkijoita.. Se mikä on todella näyttänyt tehonsa on T-solut (CAR-T hoidot).
T-solu on se immuniteetin varsinainen tehokas toteuttaja, karhuryhmä joka tulee paikalle kun tunkeilija täytyy poistaa/tuhota. Makrofagi on sellainen lakaisutyöntekijä / järjestysmies tason toimija.
15 tykkäystä
Nyt olisi mielenkiintoista kuulla oman asiantuntemuksesi tausta, jotta osaa suhteuttaa näitä faktoina esittämiäsi mutuväitteitä ilman lähteitä. Muistelisin että olet peruskoulutukseltasi lääkäri. Avaisitko hieman taustaasi paremmin? Ortopedi (toivottavasti ei)? Yleislääkäri?
5 tykkäystä
Jos BEX sattuisi onnistumaan, lyömään läpi, tämä taitaisi tarkoittaa sitten ensimmäistä onnistujaa ja mahdollisesti varsin laajasti sovellettavan uuden rintaman kategorialaderin paikkaa.
Siinä kohtaa menisi isolla setelipinolla vauhdilla ison farman hoteisiin.
16 tykkäystä
Ei auta näköjään humoristisempikaan tapa kirjoitella tänne, aina kinutaan lähteitä yms. Jos haluat lukea lisää makrofageista kokeile vaikka jotakin netin hakukoneista tai tekoälyä ja muodosta oma näkemyksesi. Kuten jo kauan sitten sanoin, karhulla on suurempi todistustaakka. Alan esittämään lähteeni jokaiselle väitteelle heti, kun muutkin kirjoittajat tekevät saman.
18 tykkäystä
En kinua sinulta lähteitä. Kritisoin vain tapaasi esittäytyä syöpäimmunologian asiantuntijana vaikka sinulla ei koulutuksesi osalta selkeästikkään ole siihen kompetenssia (oletan näin, muuten olisit sen jo tuonut esille). Tekoäly ja google siis, kiitos tämä selventää ja osaan jatkossa suhteuttaa ”faktasi” oikein.
15 tykkäystä
Clark on oikeassa siinä, että hyväksyntä edellyttää kunnolla suunniteltua rekisteröivää tutkimusta,mutta siinä vaiheessa osake hinnoitellaan jo aivan eri tasolle eli ei voi odottaa siihen asti.
Eli pitäisi nyt jo asettaa pelimerkkejä, että miten Faronin käy. Bex kaatuu joko tehon puutteeseen tai turvallisuuten. Itse olen ajatellut että
Proof of concept ( Teho-aspekti)
- Faronin tulokset eivät ole sattumaa: farmakodynaaminen analyysi osoitti selkeän korrelaation (p=0.0006)
- 100 % ORR hoitamattomilla potilailla, joilla luuytimen blastimäärä oli <5 % – ryhmässä, jossa edistys on perinteisesti ollut vähäistä.
Turvallisuus
- Toistaiseksi profiili on ollut puhdas, ei merkittäviä kuolleisuuteen liittyviä signaaleja tai vakavia toksisuuksia
MIelestäni on jännä että et noteeraa tätä asiaa
EDIT:
Kysyin Chat gtp:ltä vasteesta:
Magrolimabissa, epacadostatissa, tiragolumabissa, atezolizumab + cobimetinib -yhdistelmässä, CSF1R- ja Axl-estäjissä biomarkkereita kyllä tutkittiin, mutta kliinistä vasteeseen liittyvää korrelaatiota ei löytynyt.
16 tykkäystä
Nyt oli pakko tehdä pitkän foorumilla silmäilyn jälkeen ihan käyttäjätunnus, kun tekee mieli näihin antaa omat näkemyksensä. Erityisesti tähän.
Eli tässä mielestäni sinulla on sama ”solmu” ajattelussa, mikä koko ensilinjan tutkimuksen hoitojen kehitys on kokenut. Olet oikeassa siinä, että T-soluilla on merkittävä rooli tuhoomisessa. Ja siinäpä osittain se ongelma; monet nykyhoitomuodot aktivoivat niitä T-soluja siten, että ympärilläkin paukkuu. Ts. karhuryhmä herkästi ampuu myös ympärillä olevia siviilejä. Pahimmillaan tilanne johtaa sytokiinimyrskyyn, eli liian voimakkaaseen pommitukseen, joka oman ymmärrykseni mukaan on voimakkaasti liitännäinen t-soluihin vaikuttavissa hoidoissa.
Osa syövistä ei myöskään selkeästi tähän vastaa, koska syöpäsolut jollain mekanismilla välttelevät näitä t-soluja, ja silloin vaan paukkuu turhaa ympärillä. Näissä ei myöskään usein saada pysyvää ratkaisua. Tällöin ei varmasti kannata hakata päätä seinään ja kiristää ruuvia t-solujen aktivoinnin suhteen, koska tulee vain turhaa ”collateral damagea” ja potilaan yleiskunto ei parane.
Sen sijaan, että yritettäisiin katsoa vain yhtä osaa immuunipuolustuksesta, tulisi laajentaa perspektiivi kokonaisuuten, eli Bexin osalta makrofageihin. Katsoa, mitä muuta voitaisiin tehdä. Nämä erityisesti Bexin tutkimuksen kärjessä olevat syöpätyypit ilmentävät sitä mekanismia, johon tutkijat väittävät Bexin nojaavan. Ja sen mekanismin turvallisuudesta ja toimivuudesta on jatkuvasti enenevissä määrin näyttöä. Näillä tuloksilla kriittisinkin tutkija voi varmasti sanoa, että tutkimusta on syytä jatkaa. Lopusta voi löytyä sellainen hoitomuoto, jota kukaan ei ole vielä keksinyt aiemmin ja joka parhaassa tapauksessa merkittävästi lisää potilaiden hyvinvointia.
Ja mikäli tämä mekanismi tutkimusten pohjalta saadaan todennettua, ymmärretään jälleen laajemmin immunipuolustuksen eri mekanismien toimintaa. Tämä voi avata kokonaan uusia hoitomuotoja. Esim. näissä tietyissä kiinteissä, jotka usein ilmentävät Clever-1:stä, eli niitä joita nämä sinun karhuryhmäläiset osaavat väistellä ja jättää syövän piiloon. Bexillä saadaan mahdollisesti tuo piilottelu loppumaan ja hoitamaan tilanne. Se, tapahtuuko se yhdessä t-soluja aktivoivan lääkkeen kanssa, jäänee selvitettäväksi tutkimuksissa. Ja tuo vaatii aikaa.
Muut immunologian eri koulukunnat tekevät samalla omia tutkimuksiaan ja mahdollisesti löytävät uusia läpimurtoja muilla saroilla. Tämä saattaa olla makrofagien osalta sellainen. Ainakin se kortti on syytä katsoa, siitä et varmasti ole eri mieltä?
54 tykkäystä
Ei minulla ole syöpäimmunologiaan mitään annettavaa. Olen kommentoinut Faronin koeasetelmia, niiden tuloksia, rajoitteita, niiden mahdollisia harhan lähteitä, riskejä, MDS lääkekehityksen historiaa, lääkehyväksyntöjä mm. AA-lupien osalta, verrokkien valuaatiota, jne yleistajuisesti. Ei tarvita mitään erityisasiantuntemusta.
Sirpa sanoi että bexin teho selviää faasi kolmosessa, siinä sinulle immunologian asiantuntija ja varmaan kaikki mitä tarvitsee tietää. Sitten voit vilkaista Faronin kassaa ja valuaatiota.
13 tykkäystä
Hieno avaus tälle foorumille! Kyllä vain, kunhan rahasta päästään sopuun. Valuaatio vs. Tulokset.
Lähden siitä, ettei lääke toimi. Kuten valitettavasti yleensä on. Koitan ensin löytää tutkimusasetelmista selityksen ”hyville” tuloksille. Jos sitä ei löydy, katsotaan sijoitusmahdollisuuksia. Biotech universumi on niin laaja, että miksi sijoittaa keskinkertaisiin mahdollisuuksiin.
Kyllä minäkin haluan tietää tuleeko bexistä lääke, mihin se voi toimia. Mutta sijoittajana en osallistu vieläkään.
16 tykkäystä
Minusta @Clark_kent on nostanut hienosti aiemmin esiin heikkouksia mm. kliinisten tutkimusten puutteista, joita @jerej viimeisenä tuossa ylempänä käsitteli.
Nyt kuitenkin näyttää enenevässä määrin siltä, että tyhjät tynnyrit kolisee kun kaikesta pitää olla eri mieltä. Faronin tutkimuksissa on ollut mukana maailman huippuyliopistoja ja klinikoita, sekä arvostettuja tiedeyhteisön jäseniä. Uskotko Clark tosiaan, että he lähtisivät nolaamaan itsensä näkyville foorumeille jos heillä ei minkäänlaista uskoa Bexiin ole? Sinulla sitä ei ole, mutta sen kaikki jo täällä tietää.
PS. Noista arvostuksista voi olla montaa mieltä, yksikään entinen sijoittaja-asiakas lääkäri ei juuri sijoittamisesta ymmärtänyt.
15 tykkäystä
Olisikohan selitys että responderit saivat enemmän syklejä, sitä kuva ei kerro.
Aukoton asetelma olisi kontrolliryhmällinen. Tuo on hypoteesia tukeva, ei vielä vahvistava sivulöydös
Edit: tässä vielä LÄHDE, johon oletin Sinun viittaavan
No on tuossakin argumentti. Lähes kaikissahan biotekeissä on ainakin joku arvostettu tutkija/toimija taustalla. SpectraCuressakin mikä vaikuttaa aivan sudelta. Silti monet päätyvät nollaan.
15 tykkäystä
Tuo toki onkin hyvinki terve lähtökohta biotekeissä, muuten voi helposti itse kullakin näpit palaa. Mutta tosiaan omat tulkintani nyt annetuista tuloksista näyttävät lupaavilta vs. väitettiyyn toimintalogiikkaan. Ja toki tutkimus on vielä vaiheessa, joten kaikkeen ei ole vielä vastausta. Mutta ainakaan toistaiseksi ei ole tutkimuksessa toimintalogiikan puolesta kovinkaan negatiivista tulosta. Voin vielä myöhemmin paremmalla ajalla ottaa kantaa noihin aiemmin esiin nostamaasi kysymykseen/kritiikkiin webtiedotteen tuloksien käsittelystä.
Valuaato onkin se vaikeampi, ja (tuottavat) sijoituspäätökset lähtökohtaisesti tehdään silloin kun oma arvio valuaatiolle on korkeampi mitä markkinat sille antavat. Aiempiin (epäonnistuneihin) verrokkeihin nähden Faronin markkinoiden valuaatio on muistikuvien perusteella paljon alempi verrattain. Ja Faronissa kuitenkin (mahdollisesti) kyseessä täysin uudenlainen tapa hoitaa tietynlaisia syöpiä, mikäli lääkkeeksi päätyy. Valuaatio on toki jokaisen itsensä määritettävä siten kuin sen itse laskee. Itsellä painaa vaakakupissa lääkkeen väitetty toimintamekanismi suhteessa saatuihin tuloksiin, sen toimintamekanismin mahdolliset markkinat ja historialliset verrokit vastaavassa kehitysvaiheessa. Verrokit myös aina hieman haastavia, kun kussakin on uniikit toimintamallinsa.
12 tykkäystä
