Faron Pharmaceuticals - Innovatiivisia lääketieteen ratkaisuja (Osa 2)

https://www.cell.com/cell-press-blue/fulltext/S3051-3839(26)00054-X

Navigating the landscape of CD8+ T cell tumor infiltration: Barriers, mechanisms, and therapeutic opportunities

Uusi Cell Press 2026 julkaisu CD8+ T-solujen kasvaimeen tunkeutumisesta on Bexin kannalta erittäin osuva. Paperi korostaa, että PD-1 -hoito toimii parhaiten vasta silloin kun CD8+ T-solut pääsevät kasvaimen sisään.

Bexin kannalta tärkein kohta: CLEVER-1 toimii portinvartijana verisuonen seinämässä. Se voi vaikuttaa siihen, millaiset immuunisolut pääsevät verestä kudokseen. Tämä portti voi suosia kasvainta rauhoittavia ja suojaavia immuunisoluja ja samalla vaikeuttaa tappaja-T-solujen pääsyä kasvaimeen.

Hyvä “ulkopuolinen” tunnustus joka tukee hyvin Bexin solid tumor teemaa. Bex ei ole yksistään makrofagien aktivointia ja M2→M1-ohjelmointia vaan se liitetään nyt myös osaksi immunosuppressiivisen TME-esteen purkamiseen liittyvään logiikkaan.

29 tykkäystä

Kun jutustelu tällä Faronin foorumilla on alkanut kuihtua / hiipua niin olen uskaltautunut kysyä tekoälyn mielipidettä mielestäni kiinnostavasta asiasta.

Ei ole pakko avata / uskoa mitä Gn tekoäly sanoo, mutta onhan se ainakin ajankulua.

Kysymykseni:
Jotkut “Big Pharma” nimet ovat äskettäin (?) tehneet syöpä-aiheisia yritysostoja. Jotkut eivät. Millä niistä uskoisit olevan suurin “nälkä” sellaiseen?

20 tykkäystä

Bexin tähänastinen kliininen data, ainakin Lancet Haematologyssa sekä ASH 2025- ja EHA 2026 -päivityksissä esitetty aineisto, perustuu käsittääkseni bexin ja AZA yhdistelmään ilman varsinaista kontrolliryhmää.

Tämän vuoksi bexin itsenäistä vaikutusta on vielä vaikea erottaa AZA vaikutuksesta, potilasvalinnasta ja taudin luontaisesta vaihtelusta. Tulokset voivat toki olla lupaavia, mutta asetelma asettaa jonkin verran rajoituksia sille, kuinka pitkälle niiden perusteella voi vielä päätellä.

Huhtikuussa Faron ilmoitti BEXERA Phase IIb -tutkimuksesta. Suunnitelman mukaan kyseessä olisi noin 90 potilaan randomoitu ja plasebokontrolloitu tutkimus, jonka on tarkoitus alkaa vuoden 2026 jälkipuoliskolla. Tämä olisi ymmärtääkseni ensimmäinen tutkimus, jossa bexin lisähyötyä voidaan arvioida kontrolloidusti.

Jos rekrytointi kestää arviolta 12–15 kuukautta, kunnollista vertailudataa ei kuitenkaan saada aivan lähiaikoina. Lisäksi kyse on käsittääkseni vielä annosvalintaan painottuvasta Phase IIb -tutkimuksesta, ei suoraan rekisteröintiin tarkoitetusta pivotal-tutkimuksesta.

Itselleni jää tästä kysymys: riittääkö nykyinen yhdistelmähoitodata ja tuleva Phase IIb -asetelma herättämään sellaisen kiinnostuksen, jota yksittäiseen lääkeaihioon liittyvä suurempi lisensointi- tai yritysjärjestely yleensä vaatii? Vai odottaisiko mahdollinen ostaja käytännössä kontrolloidun datan lisäksi myös selvempää rekisteröintipolkua?

Voin hyvin tulkita tutkimusasetelmaa tai aikataulua väärin, joten korjaukset ovat tervetulleita.

6 tykkäystä

Potkupallon inhoajille tuoretta viikonloppulohtua suoraan Turuusta:
The Achilles’ heel of
immune checkpoint
blockade:
Uncovering mechanisms of immune
exclusion that drive resistance
https://www.utupub.fi/server/api/core/bitstreams/417d1829-a179-4a49-ac77-4ae2d390bc13/content
Sivuaa mielestäni vahvasti BEXin tonttia.

5 tykkäystä

Kuinka kirjoitetaan Faronista ja bexistä manitsematta niitä? Esim. eilen näin:

NCI Division of Cancer Biology (syöpäbiologian osasto), toimii osana Yhdysvaltain kansallista syöpäinstituuttia (NCI – National Cancer Institute). NCI puolestaan on osa Yhdysvaltain terveysvirastoa (NIH – National Institutes of Health). Tämä osasto rahoittaa ja ohjaa syöpätutkimusta auktoriteetillaan. Vaikka onkin usalainen, vaikutukset heijastuvat koko maailmaan. Ja usassa FDA:han. Osasto on nostanut syövän mikroympäristön tutkimuksen painopistealueeksi.

Tässä tieteellisen ohjelman esittelyssä pääkohtia ovat mm:

Tumor and Stromal Cellular Interactions eli syövän ja sitä ympäröivän kudoksen ja solujen vuorovaikutus eli sitä mitä Clever/Bex muokkaa

Metabolic Reprogramming of the Tumor Microenvironment eli immunosuppressiivisen mikroympäristön muuttaminen.

Esim. makrofagien aineenvaihdunnan uudelleenohjelmointi sopii tähän.

Tumor Cell Plasticity kohdassa mainitaan myös stroman solujen uudelleenohjelmointi, johon makrofagien tulehdusta edistävä muutos voidaan lukea.

”Mechanistic characterization of permissive or suppressive tumor microenvironment states”

”therapy-induced reprogramming of cancer and stromal cells”

Imusuonten ja verisuonten merkitys on yksi kohteista. Sirpa Jalkasen ja Marko Salmen (joka on toinen ketjussa yllä olleen väikkärin ohjaaja) tutkimuksethan alkoivat noiden suonien Cleveristä, kunnes huomattiin myös makrofagien Clever ja loppu on tulevaa historiaa.

Kokonaisuutena tarkoittaa sitä, että dollarit alkavat virtaamaan tähän tutkimuksen suuntaan. Uhka Faronille, jos jotkut muut kuin Clever osoittautuu tärkeimmiksi peluriksi syövän mikroympäristössä. Todennäköisesti pelureita on kuitenkin useita, yhtä ainoaa oikeaa tuskin on, biologiassa harvoin on. Mahdollisuus Faronille, koska raha ja huomio kääntyy siihen, mitä Faron on tehnyt jo vuosien ajan.

49 tykkäystä

Joka puolelta alkaa tulla tutkimuksia ja päätelmiä ja lopputulemana se, että Bex on juuri se suunta mitä aletaan tavoitella.Ihmettelen jos ei ala kunnolla kiinnostus ja kilpailu.Ostetaan niitä paljon varhaisemmassa vaiheessa olevia firmoja kovaan hintaan.Väittäisin, että hyvä kun kiinnostusta on usealla mantereella .Tähän olisi luonteva lyödä paukkuja ja laajentaa tutkimuksia.BP:n rahkeet siihen riittäisi.

29 tykkäystä

Luin tuon NCI:n sivun kokonaan, enkä löytänyt siitä mainintaa CLEVER-1:stä, stabilin-1:stä, bexmarilimabista, Faronista tai edes suoraan makrofageista.

Sivulla kuvataan kasvaimen mikroympäristöä todella laajana tutkimusalueena. Mukana ovat esimerkiksi immuunisolut, fibroblastit, verisuonet, soluväliaine, aineenvaihdunta ja hoitoresistenssi. Näihin aiheisiin voi yhdistää valtavan määrän erilaisia kohteita ja lääkeaihioita.

Itse luen tuon enemmän yleisenä kuvauksena tutkimuskentästä kuin erityisenä tukena CLEVER-1:lle tai BEXille. Sivulla ei nosteta CLEVER-1:tä tärkeäksi kohteeksi eikä siinä ilmoiteta uudesta, juuri siihen suunnatusta rahoituksesta.

Korkeintaan tästä voi päätellä, että BEXin oletettu vaikutusmekanismi kuuluu jonnekin kasvaimen mikroympäristön laajan tutkimuskentän sisälle. Se kertoo aiheen yhteydestä, mutta ei vielä validoi kohdetta tai osoita lääkkeen kliinistä tehoa.

Oleellinen kysymys on edelleen sama: antaako BEX + AZA paremmat tulokset kuin AZA yksin vertailukelpoisilla potilailla? Tuo NCI:n sivu ei anna tähän näyttöä.

8 tykkäystä

Sehän nyt olisi ollut varsinainen jättipotti jos olisi mainittu.

2 tykkäystä

Ja minusta toinen olennainen kysymys liittyy noihin tutkijalähtöisiin tutkimuksiin. Antaako BEX hyviä tuloksia myös muiden lääkkeiden kanssa esim. kiinteiden syöpätyyppien nujertamisessa?

4 tykkäystä

Tutkijalähtöiset tutkimukset voivat toki tuoda uusia signaaleja ja herättää kiinnostusta, jos tulokset ovat hyviä. En silti oikein näe, miten ne vastaavat tässä siihen varsinaiseen kysymykseen eli riittääkö nykyinen BEXin ja AZA:n yhdistelmästä saatu data isoon lisensointi tai yritysjärjestelyyn.

Kun BEXiä tutkitaan uudessa käyttöaiheessa, joko yksin tai yhdessä jonkin muun lääkkeen kanssa, kehitys alkaa yleensä taas varhaisesta vaiheesta. Se on ihan normaalia, koska annos, turvallisuus ja alustava teho pitää selvittää juuri siinä käyttöaiheessa. Kyse ei siis teknisesti ole saman tutkimusohjelman siirtymisestä taaksepäin.

Sijoituscasen kannalta nämä tutkimukset eivät kuitenkaan vie nykyistä MDS ohjelmaa lähemmäksi ratkaisevaa näyttöä, vaan avaavat uusia varhaisen vaiheen mahdollisuuksia. BEXAR on vasta menossa rekrytointiin ja BLAZE hakee alustavaa näyttöä, joten kummastakaan ei ole vielä kliinisiä tuloksia.

Jos nykyinen BEXMAB data ei vielä riitä ostajalle, useampi varhaisen vaiheen tutkimus muissa käyttöaiheissa ei poista sitä ongelmaa. MDS casen kannalta ratkaiseva näyttö tulee edelleen kontrolloidusta tutkimuksesta, jossa nähdään BEXin tuoma lisähyöty verrattuna samaan perushoitoon ilman BEXiä.

5 tykkäystä

BEXERA käynnistymässä aikataulussa. Muut hankkeet myöskin etenevät. Faronilla kattava patenttisalkku. Tiede kääntymässä tutkijayhteisön kuvailemaan suuntaan. Ja aika on Faronin puolella. Jos nyt alat siihen 13 tai jotain vuoden kehitystyöhön niin olet sen 13 tai jotain vuotta myöhässä.

12 tykkäystä

Faronin sivuston ylläpito on päässyt hieman repsahtamaan (mistä se sitten kielineekin?)
Pipeline on kuitenkin niitä kiintoisimpia näkymiä yhtiön toiminnassa.

9 tykkäystä

Blaze

17 tykkäystä

Tämä Blaze on kyllä mielenkiintoinen ja tuloksia tulee jo suhteellisen nopeasti.

A Phase I/II Trial of Bexmarilimab and Nivolumab in Patients With Solid Tumours, Non-Small Cell Lung Cancer and Melanoma

Noin 62 potilasta otetaan sisään ja Phase I käsittää annostuksen optimoinnin. 50 päivää eli kaksi sykliä alusta ja tulokset saatavilla, eli jos rekry sujuu nopsaa niin varmaan Q1/27 Phase I paketissa.

Siitä sitten P2 ja tuloksia tippuu määräajoin ja lopullisesti valmista Q1/2030, todennäköisesti tärkeimät asiat jo tiedossa 2027 loppuun mennessä ja sitten vaan odotellaan aina mielenkiintoisia elinaika ym tietoja.

Edit: ihan sitten mutulla, asiantuntijat voivat korjata :smiley:

13 tykkäystä

Hyvä huomio, että potilasmäärä ei olekaan enää noin kymmenen, mitä alunperin viestittiin riittävän proof of conceptin arviointiin, vaan 62. Faasi 1 voi olla se 10 ja jatkoon taisi riittää Bonon ilmoittama yksikin vaste.

Kyseessä on siis aiemmin anti-PD-1-vasteen saaneet eli potilaat joille nivolumabi tai vastaavat aiemmin tehosivat, mutta on kehittynyt resistenssi, joka todennäköisesti johtuu TME:n eli tuumorin mikroympäristön muuttumisesta immunosupressiiviseksi.

Kyseessä on satunnaistamaton tutkimus, joten myyntilupia ei kannata odottaa, mutta jos faasi 2 on n. 25 melanooma ja 25 NSCLC keuhkosyöpäpotilasta, jotakin voi päätellä vasteiden määrän suhteesta historiallisiin tuloksiin, jotka on saatu uudelleen anti-PD-1 antamisesta vastaaville potilaille. Tai tuloksista kilpailevista kombinaatioista.

Ja biomarkkerit ovat erityisen mielenkiinnon alla. Mitä Bexin anto yksin hoidon alussa saa aikaan? Se on ainakin varmaa, että ne muutokset eivät johdu nivosta. Liittyvätkö nämä mahdolliset muutokset vasteisiin, joita myöhemmin nähdään? Nämä kertovat epäsuorasti Bexistä. Ja kyllä, edelleen pitäisi sitten jatkossa vielä varmistaa satunnaistamalla.

Jos haluaa verrata BLAZEn alustavia tai lopullisia tuloksia BEXMABin tuloksiin, voi miettiä markkinan suuruutta. MDS vs. anti-PD-(L)1 markkinassa on 20-kertainen ero. Patentteja umpeutuu ja hinnat laskevat, mutta uusia käyttöaiheita tulee jatkuvasti.


Jos MDS:ään liittyvät tulokset aiheuttivat/aiheuttavat, sitten jos ja kun aiheuttavat, 1 kg vasaran iskun, BLAZEen liittyvät aiheuttavat 20 kg lekan moukaroinnin. Noin potentiaalisen talousvaikutuksen osalta. Ja kyse on vertauskuvasta, ettei jää epäselväksi. Juho selvensi, että biggest pharmaa ei kiinnosta välttämättä MDS-markkina, mutta kiinteät kiinnostavat.

Toistuvat voivottelut siitä, että kaikki kuolee MDS:n mukana, ei perustu mihinkään. On selvää, että sijoittajan polvet notkahtavat ja bärse kastuu merivedestä, jos BEXERA epäonnistuisi, mutta suurimmat markkinaodotukset ovat tuolla kiinteiden alueella.

Lisäksi mihinkään ei perustu ”tieto” siitä, että mitään ei voi tapahtua ennen kuin meillä on kiistatonta näyttöä satunnaistetuista. Jatkuvasti ostetaan molekyylejä, alustoja, yhtiöitä, joilla ei ole mitään kunnollista kliinistä näyttöä.

19 tykkäystä

BLAZE on kyllä kiinnostava, mutta aikataulu on vielä aika pitkä. ClinicalTrials.govin mukaan tutkimus valmistuisi alkuvuodesta 2030, eikä rekrytointi ole vielä alkanut. Ensimmäisiä havaintoja voidaan toki saada aiemmin, mutta tuo 50 päivää tarkoittaa yhden potilaan arviointijaksoa, ei koko ensimmäisen vaiheen valmistumista.

Itse pitäisin tässä vaiheessa BEXERAa tärkeämpänä. Siinä BEXin ja AZA:n yhdistelmää verrataan AZA hoitoon ilman BEXiä, joten siitä pitäisi ensimmäistä kertaa nähdä selvemmin, mikä BEXin oma vaikutus on. Jos kaikki etenee suunnitellusti, vertailudataa voidaan saada jo paljon ennen BLAZEn valmistumista, mahdollisesti ensi vuoden aikana.

En vielä vertaisi koko PD1 markkinaa MDS markkinaan. BLAZE tutkii kuitenkin aika tarkasti rajattua potilasjoukkoa, ja tutkimus on avoin ilman kontrolliryhmää. Hyvät tulokset voisivat myöhemmin avata BEXille uusia mahdollisuuksia kiinteissä kasvaimissa, mutta tällä hetkellä kyse on vielä varhaisen vaiheen tutkimuksesta.

Jos lisenssisopimus tai yrityskauppa tulee lähivuosina, pitäisin BEXERAa ostajan kannalta selvästi tärkeämpänä tutkimuksena. Kontrolloitu näyttö BEXin lisähyödystä MDS hoidossa vähentäisi kliinistä epävarmuutta paljon suoremmin. BLAZE voi myöhemmin nostaa kokonaisuuden arvoa, mutta ennen kunnollista tulosdataa se on todennäköisemmin lisäoptio kuin kaupan varsinainen perusta.

6 tykkäystä

Kuten yllä todetty BLAZE tutkii sekundaarista resistenssiä pd1 lääkkeille.

Primaari resistenssi on kuitenkin se missä hoidon tarvetta ja siten markkinaa on eniten. Tehosignaali siellä olisi hyvin arvokas. Näistä potilaista on myös tutkimuksiin kovin kilpailu. Bexiä ei (vielä?) pidetty tarpeeksi varteenotettavana tähän joukkoon, vaikka paperilla pitäisi olla hyväkin idea. Primaarissa resistenssissä ajatellaan olevan juurikin sen TME:n eli tuumorin mikroympäristön ongelma.

Eikä TAM yhdellä tutkimuksella muutu 20-kertaiseksi.

Kaikkiin käyttöaiheisiin tarvitaan edelleen tutkimukset (ja varsinkin kombona kun mennään niin joudutaan aina aloittamaan annoksen etsinnästä).

Bexiähän tutkitaan kombona siksi koska sillä ei ollut käytännössä mitään tehoa yksinään.

Ja niitä tutkimuksia tehdessä jossain kohtaa ehtii patentti umpeutua.

Kaikkea voi tapahtua mutta yhtiön arvo on sen tulevien vapaiden kassavirtojen nykyarvo. Faronin tapauksessa skenaarioita on erilaisia ja niitä painottaessa täytyy todeta että lopulta hyvin harva biotech ostetaan aggressiivisesti pois markkinoilta. Useammin tavalla tai toisella sijoituksen arvo menee nolliin ensimmäisen ison tutkimuksen kaaduttua.

9 tykkäystä

Ei voi tosiaan suoraan markkinoita verrata. Vertauskuva vasaroistakaan ei sitä tarkoita. Koko MDS markkinakaan ei ole toistaiseksi Bexin kohteena, vaan vasta HR-MDS. Siten markkinoiden ero voisi olla vaikka 40x. Jos Bex toimisi anti-PD-1-resistenteissä purkaen resistenssin, on oletettavaa, että se vaikuttaa myös kyseisen resistenssimekanismin kehittymisen estoon. Vaatii tietty omat ensilinjan trialit erikseen todisteeksi.

BLAZEa vertasin BEXMABiin, joka ovat molemmat suunnilleen samankokoiset, faasi 1/2. BEXERA on sitten 2b->3. BLAZEn taudeissa ensilinjassa toimii anti-PD-1 selvästi alle puolelle potilaista. Merkittävä osa heistä kehittää resistenssin.

Tuskin Clever-1 ilmentymä on ainoa resistenssimekanismi, miten merkittävä, nähdään ja keiden kanssa mahdollinen markkina jaetaan. Vuosia voi mennä lopputuleman toteamiseen, miten laajalti Bex menestyy. Satoja trialeita tehdään nytkin esim. pembrolla ja nivolla, joilta menee kohta patentti, mutta Bexin patentit ovat onneksi voimassa vuoteen 2040 saakka. Siten JOS sama toistuu ja Bex menestyy, voidaan täällä vielä 2039 kirjoitella, kuka mistäkin käsin, että nyt alkaa vielä se ja se trial…Onneksi Bex ja Faron ei ole nyt yhden trialin varassa, linjoja aukeaa useita. Kvartaalit ja vuodet vierivät ja rahaa palaa, se on tunnustettava tosiasia.

Yrityskaupan mahdollisuuksien todennäköisyyksiä ja tähtäimen pituutta voi pyöritellä, mutta jos kaupan kohteena on tietyn kokoisen markkinan tuote, pienikin värähdys huomattavasti suuremmassa markkinassa voi olla merkittävämpi kuin suuri värähdys pienessä. Värähdys ei tarkoita myyntilupaa ja tiettyä liikevaihtoa siitä, vaan jo sellaista edeltävää signaalia eli etenemistä trialeissa todennäköisyyksineen. Tätä yritin moukaroida piikkilangasta. Lähes varmaa on, että diili tulee, jos BEXERA antaa selvän Bexin tehotuloksen, kuvastin ei kerro kylläkään, minkälainen diili ja miten selvällä tuloksella.

Jos BLAZE antaa hyvän signaalin, sen markkinan diili on varhemmin mahdollinen, suuremman markkinan vuoksi enemmän euroja, mutta varmaankin ehdollisempana, koska ei vielä satunnaistettua dataa. Tietenkin lyhyellä tähtäimellä Faronin nykystrategian mukainen kulku on toivotuin ja vähiten sijoittajan hermoja ja kukkaroa rasittava eli jos ei BEXMABilla niin BEXERAlla diilien alkuun ja niillä rahoilla isojen kalojen kaveriksi kiinteissä.

10 tykkäystä

Vastasit minulle, että luit kokonaan NCI:n sivun ja että siinä ei mainittu mitään Faronista, Cleveristä tai bexistä. Hienoa, että luit.

Minäkin taisin kirjoittaa jo 1. lauseessa

Keskeistä on ymmärtää, että TME on yksi NCI-organisaation strategisista tutkimusalueista. Sillä kentällä faronilaiset ovat tutkineet jo parikymmentä vuotta ja yhä jatkavat. NCI ei ota kantaa yksittäisiin molekyyleihin vaan näyttää suuntaa dollareilla ja auktoriteetilla. Aiempia ovat geneettinen kilpajuoksu; HER2, EGFR jne. Sitten tuli immuunikilpailu, kaikki halusivat ja vieläkin haluavat kehittää oman anti-PD-1:n. Ongelmaksi havaittiin TME, jonka vuoksi noista menee teho. Nyt halutaan TME muokata sellaiseksi, että T-solut taas toimivat.

Vastaavia sopulijuoksuja on tutkijoilla ja lääketeollisuudella ollut CAR-T:n ja ADC -lääkkeiden kanssa. Kaikki juoksevat yhtäkkiä samaan suuntaan ja haluavat omat solut/molekyylit. Nyt käynee NCI kannanoton jälkeen samalla tavalla TME:n muokkauksen suhteen. Siten pointti oli, että rahoitusta ja ohjausta TME-alueelle, jolla Faron jo on pitkällä. Se voi tarkoittaa yhdistelmälääkityksen suhteen kiinnostusta. Se voi tarkoittaa rahoituksen helpottumista. Se tarkoittaa, että tutkimussuunta on ollut oikea. Se ei tarkoita, että juuri bexmarilimab valloittaa maapallon.

12 tykkäystä

Dosentti Kontro on siis HUSin erikoislääkäri ja verisyöpien ekspertti. Faronille tekee potilastutkimusta klinikallaan ja kirjoittaa tieteellisiä artikkeleita MDS-tutkimukseen liittyen BEXMABin potilaista. Jos BEAM-X joskus alkaa, niin AML-potilaista varmaankin myös. Siis Bex-potilaista. Hänellä ei taida olla merkittävää määrää Faronin osakkeita. Varmasti vilpittömästi toivoo, että Bex menestyisi ja hänkin saisi yhden työkalun lisää. Saanee korvauksen jokaisesta tutkimuspotilaasta. Saanee korvauksen videoista ja tieteellisten kokousten esiintymisistä. Mukavaa olisi varmasti tulla siteeratuksi tutkijaksi, jos Bex menestyisi. Mukavaa olisi varmaankin saada tuhansien syöpälääkäreiden seisten aplodit, kuten haimasyöpälääkkeen yhteydessä kävi muille ASCO26:ssa.

Se, mitä tällaiset huippuasiantuntijat sanovat, eivät voi olla sitä tasoa, mitä tällaisella foorumilla voi kirjoitella anonyymisti negatiivisena tai positiivisena. Asiantuntija ei korosta sitä, että niin ja niin moni ei saanut mitään vastetta tai T-solujen määrä ei lisääntynyt vaan korostaa sitä, mikä vie asiaa eteenpäin. Tosiasiat tunnustaen.

Kontro kertoo videolla samat asiat kuin EHAssa, missä tuo videokin on tehty. Solutason tarkastelua potilaista, joille tulee vaste tai ei tule. Bexin käyttämisen kertoo lisäävän T-soluaktivaatiota ja soluvälittäjäaineita. Mahdollisia mekanismeja veriarvojen parantumiselle. Lopettaa kuitenkin siihen, että tulosten validointiin tarvitaan tulossa oleva globaali faasi 2b.

”First of all, starting, what is bexmarilimab? So Clever-1 is actually an immunosuppressive molecule that is expressed on the macrophages and monocytes. With bexmarilimab we can actually target Clever-1 and basically that leads to enhanced antigen presentation, enhanced HLA-DR expression and also T-cell activation and cytokine production. And in the BEXMAB trial that we conducted, which was a phase I/II trial, we actually included 20 patients with previously untreated high-risk MDS and 32 patients with HMA-failed MDS. We have some updates on the results regarding the frontline patient population. 45% of the patients achieved CR responses, and we have now updated the duration of CR. The median duration is 16 months. When looking at HMA failed patient population, the overall survival median is 14.5 months, so it continues to hold strong. And then for a patient population, the overall response rate is 64%. So basically what we actually presented at this meeting, we wanted to evaluate that what’s happening in the patients when we are treating them with azacitidine and bexmarilimab. First of all, based on the single cell RNA sequencing data and spectral flow, we were capable of showing that, first of all, quite interestingly, we see elevation of erythroid progenitor cells, and perhaps that might also translate to hematologic improvements. In addition to that, we actually also saw quite interesting differences in T-cell populations comparing the responders and non-responders. So for responders, we observed that these patients actually had more central memory T-cells, whereas non-responders had increased amounts of T-cells that were kind of exhausted. And perhaps these actually can be then validated later on in the upcoming Phase IIb trial, which will be a global trial recruiting patients for frontline population across the globe.”

16 tykkäystä