“poiju: maailmalla kehitetään paljon muitakin myeloidi-targetteja esim. CD47, TREM2, CSF1R.”
Haeskellessani löytänyt että tuo TREM2 olisi Bexiä lähinnä. Mutta onko se kilpailija vai rinnakkaisjuttu?
2 tykkäystä
Käsittääkseni ei mikään noista ole selvä suora kilpailija Bexille koska eivät toimi samalla mekanismilla. TREM2:kin enemmän rinnakkainen target joka kohdistuu vain tiettyihin TAM-eihin. CSF1R puolestaan vähentää makrofageja, CD47 poistaa dont eat me signaalin jolloin makrofagit alkaa syödä syöpäsoluja.
LILRB2 on varmaan Bexin lähin verrokki, mutta biologisesti nekään eivät ole ihan sama asia. LILRB2 poistaa yhden myeloidijarrun, kun taas Bex näyttää vaikuttavan laajemmin makrofagin toimintaan ja koko immuunivasteen suuntaan.
14 tykkäystä
“poiju: maailmalla kehitetään paljon muitakin myeloidi-targetteja”
Onko BP isolla rahalla minkään kimpussa vai onko tilanne kaikkien osalta odottava niinkuin BEX:kin, joka myös selittäisi, että vatulointia koko mekanismin osalta.
2 tykkäystä
Merck (14+ jaardia cash) näyttäisi olevan sekä LILRB2n että TREM2n kimpussa. Niin että panoksia on taatusti riittävästi pelissä. Tuloksia sopii odotella ainakin niistä.
Voisi kenties olla Bexistäkin kiinnostunut!
Edit: Hieman Merckiä köyhempi Gilead puuhastelee myös LILRB2n johdannaisen parissa.
4 tykkäystä
“In conclusion, longitudinal single-cell profiling of metastatic urothelial carcinoma reveals that resistance to PD-(L)1 blockade converges on macrophage driven tumor-immune reprogramming. While tumor cell plasticity and T cell exhaustion contribute to resistance in selected contexts, protumoral macrophage polarization emerges as a dominant and recurrent mechanism underlying both primary and acquired immune checkpoint inhibitor failure. These data support the development of macrophage-targeted combination strategies in metastatic urothelial carcinoma. ”
Taas uusi paperi ja sama selkeä viesti kuin monessa muussakin, eli TAM-ympäristö määrittää toimiiko PD-1 vai ei.
Eli lisätään listalle myös levinnyt virtsarakkosyöpä.
14 tykkäystä
Noita LILRB1 ja LILRB2 targetoivia vasta-aineita on kehitteillä useampia kappaleita.
Biologisesti nuo toimivat HLA-E ja HLA-G reseptoreina ja liittyvät immuunisupression ylläpitoon istukan ja kohdun seinämän välillä. Normaalisti immuunipuolustus tunnistaa elimistön solut omiksi niiden esittämien antigeenien perusteella. Nämä antigeenit esitellään HLA-A/B/C reseptorien toimesta. Istukan solut ovat kuitenkin osittain vierasperäistä materiaalia (isän geenien osalta) ja äidin immuunipuolustus tulee saada hiljennettyä, jotta se ei hyökkäisi kehittyvää sikiötä vastaan. Tämän vuoksi istukan soluista puuttuu HLA-A/B/C geenien ekspressio. Kuitenkin immuunipuolustuksen NK-solut tunnistavat soluja joista puuttuu HLA-A/B/C ja tappavat niitä. HLA-E/G:n tehtävänä on hiljentää tätä immuunireaktiota silloin kun soluista puuttuu HLA-A/B/C. Syöpä on kehittynyt hyödyntämään näitä olemassa olevia immunosupressiivisia mekanismeja kiertääkseen elimistön immuunireaktiota, ja monet syövät ilmentävätkin HLA-E/G geenejä.
Clever-1 on alunperin tunnistettu istukasta ja sen on näytetty interaktoivan HLA-E:n kanssa. Tällöin nuo signalointireitit LILRB1/2:n kanssa menevät osittain saman ligandin kautta kuin Clever-1:llä. Tämän lisksi tosin Clever-1:llä on vaikutus T-soluihin IGF2R:n kautta, joten toivon mukaan se osoittautuu paremmaksi kohdemolekyyliksi immuno-onkologisiin hoitoihin, sikäli kun se pystyy kohdentamaan useampaa linkkiä tuossa signalointiketjussa.
22 tykkäystä
Juha Varis kerännyt surullista dataa suomalaisista listatuista biotech-firmoista. Koko sektori on pelkkää epäonnistumista. Rahaa kerjätään omistajilta parin vuoden välein, mutta tuloksia ei koskaan tule. Faron ei toki ole ainoa pettäjä. Uskoa vaaditaan enemmän kuin järkeä, jos näihin sijoittaa rahansa.
15 tykkäystä
Tällaiset laskelmat ovat hyvin herkkiä virheille ja vääristymille. Nykyisellä markkina-arvolla mitattuna varmasti voi olla “300 miljoonaa tuhottu”, mutta käytännössä tuo argumentti tuskin kestää tarkempaa tarkastelua (saatikka aikaa). Tässä muutamia ajatuksia tästä:
- Juuri nyt on otollinen hetki tehdä biotech sektoria koskevia negatiivisia johtopäätöksiä, koska jo yksin Faron on vastuussa yli 100 miljoonan “arvon tuhoamisesta” markkina-arvossa mitattuna, koska anti-uutinen romahdutti väliaikaisesti kurssin poikkeuksellisen matalalle tasolle. Jos tämä laskelma olisi tehty 2 kuukautta sitten, niin “tuhottu” summa olisi ollut puolet pienempi.
- Trumpin politiikka, geopoliittinen epävarmuus, yleinen maailmantilanne ja muut markkinoihin vaikuttavat voimat vaikuttavat biotech-sektorin markkina-arvoihin siinä missä muidenkin sektoreiden. Onko sitä otettu laskelmissa huomioon? Kuinka paljon markkina-arvojen lasku on siis sektorista riippumatonta?
- Markkina-arvon lasku ei suoraan tarkoita, että pääomaa on “tuhottu”, koska markkina-arvo voi muuttua jo sillä, että sijoittajat diskonttaavat tulevia kassavirtoja varovaisemmin.
- Mihin sijoitetut pääomat ovat menneet? Osittain, sijoitettu pääoma ei ole kadonnut, vaan se on muuttanut muotoaan: patenteiksi, kliiniseksi dataksi, rekrytoiduiksi potilaiksi, CE- ja FDA-prosesseiksi, ohjelmistoalustoiksi, laitekannaksi sekä tuotantokyvykkyydeksi. Jokaisessa listatussa yhtiössä on varmasti viety asioita eteenpäin kerätyillä pääomilla. Joten pääoma on edelleen olemassa, mutta se on muuttanut muotoaan. Vaikka markkinat ovatkin melko tehokkaat, niin ei ne niin tehokkaat ole, että esimerkiksi 200k€ ohjelmistokehitys näkyisi kurssissa. Rahaa kuluu kun tuotetta kehitetään.
32 tykkäystä
Hienoa, että osaat ennustaa tulevat kurssiliikkeet. Itse en osaa, enkä uskalla spekuloida, mikä romahdus on väliaikainen ja mikä pysyvä.
Jännästi Trumpin politiikka vaikuttaa Faroniin, jolla ei ole liikevaihtoa, mutta samaan aikaan Helsingin pörssi on noussut Trumpin kaudella yli 30% 
Myös kansainväliset biotech-rahastot parikymmentä prosenttia plussalla.
Markkina-arvo on paras ja lahjomattomin mittari listatun yrityksen arvolle. Faroniin lapioitu pääoma on muuttunut sellaiseen muotoon, millä markkina ei näe rahallista arvoa. Jokainen voi toki äänestää lompakollaan, jos on eri mieltä.
20 tykkäystä
Näin suuren rahoituskierroksen tekeminen, kun tavoite on vielä kaukana, edellytti aina alennusta sen saattamiseksi päätökseen, ja niin onkin tapahtunut, ja taattu tuella, varsinkin kun kaupan on huhuttu olevan tulossa.
Kuitenkin väittää, ettei arvoa ole, kuten teet alla, ei yksinkertaisesti ole tosiasiallista minkään perustellun todellisuusmittarin mukaan. Markkina-arvo laimennuksen jälkeen on nyt noin 100 miljoonaa euroa, josta huomattavasti yli kolmannes on käteisenä.
Faroon tehty sijoitus vaatii nyt kärsivällisyyttä, mutta signaali potentiaalisesta menestyslääkkeestä on erittäin vahva, sillä eloonjääminen lähes kolminkertaistui vaikeassa R/R-populaatiossa, jossa oli merkittävästi ylipainoinen TP53-populaatio.
En ymmärrä, miksi joku käyttäisi aikaa tällaisen ilmeisen väärennettävän tiedon lausumiseen. Mutta se tuntuu olevan teema tällä foorumilla… ja tavalliset epäillyt hyppäävät kaikki mukaan. Tarkoitan, että varmasti on parempiakin tapoja viettää pääsiäissunnuntai…
21 tykkäystä
Tämä on tietenkin negatiivisen odotusarvon sijoitusten ominaisuus, joten näissä kuuluukin sektoritasolla hävitä rahaa. Päinvastainen tilanne olisi hyvin kummallinen, että Suomessa olisi maailman ainoa lääketutkimuksen juniorisektori, joka tekisi sektoritasolle sijoittajille tuottoa. Ei näihin voi sijoittaa indeksisijoittajan tyylillä kaikkiin vähäsen, vaan sun on pakko jotenkin kyetä onnistumaan seulomaan ja poimimaan voittajat tai treidata kurssiliikettä tai todennäköisyyksiä. Varis nostaa siis tärkeän aiheen esille, mutta tuota tekstiä olisi kyllä voinut hieman paremmin taustoittaa.
Meikäläinen on varmasti monen mielessä profiloitunut Faron-karhuna, mutta lopulta kyse on vain osakekurssin tasosta verrattuna sijoituksen onnistumismahdollisuuksiin ja tuotto-odotukseen. Nyt kun sieltä on pitkälti turhat ilmat ja haaveet vihdoin puhallettu pois kurssista, niin vaikeata enää olla kovinkaan karhuinen. Tällä hetkellä markkina ei anna Faronin aiemmin tekemälle tutkimustyölle sekä faasien läpäisemiselle kovinkaan paljoa arvoa, joten kieltämättä nykyisillä kurssitasoilla voidaan kyllä uskottavasti perustella sijoituksen olevan hyvä, mikäli perse kestää merivettä ja panos on salkun kokoon nähden oikein mitoitettu.
20 tykkäystä
Ei, se ei kolminkertaistunut; tutkimuksessa ei ollut mitään mihin verrata.
Jos tarkoitat kolminkertaistuneena historiallista kontrollia vastaan - se johtui luultavasti siitä, että TP53-rikastunutta populaatiota ohjattiin aggressiivisesti HSCT-hoitoon. Huomaa, että Bexmab suoritettiin erittäin erikoistuneissa keskuksissa, mikä tarkoittaa, että potilaspopulaatio on käynyt läpi huomattavan valinnan jo ennen kuin he pystyivät osallistumaan tutkimukseen.
Kyllä
3 tykkäystä
Clark, kuten tiedät, edes FDA ei pidä vertailuryhmää eettisenä tässä ryhmässä, joten voimme verrata vain historiallisiin eloonjäämislukuihin, ja koska tässä populaatiossa ei ole nykyisiä vaihtoehtoja, havainnot ovat merkittäviä.
Lisäksi, miksi heidät “ohjattiin aggressiivisesti HSCT-hoitoon”?
Voisiko se johtua siitä, että he näkivät parempia vasteita kuin ilman Bexiä? TP53-potilaat ovat vaikeimpia sillattavia… Keskukset eivät vie hallitsematonta TP53-sairautta HSCT:hen, koska tulokset ovat erittäin huonoja.
Joten jos jotain, elinsiirto on tehokkuuden jälkeinen ja tukee ylisuuria vasteita, ei biasin lähde…
Mitä tulee “valintaharhaan erikoiskeskuksissa”, se pätee yhtä lailla jokaiseen kilpailevaan tietokokonaisuuteen. Kuitenkin aineet kuten Magrolimabi tai Venetoklaksi eivät ole osoittaneet vastaavaa eloonjäämistä samassa ympäristössä, huolimatta samankaltaisista koeympäristöistä.
8 tykkäystä
Noi Variksen poimimat yhtiöt, Faron ml. ovat First North listalla, paitsi Optomed ja Nightingale (joka sekin on -71 % tullut alas).
Jos katsotaan , miten listalla olevilla ”kasvuyhtiöillä” on indeksitasolla eli kaikilla keskimäärin mennyt, seassa on biotekkien lisäksi monenlaista laskijaa, Duell -98 %, Eagle Filters -89 % jne.
nähdään, että pitkän ajan (10 v.) holdaus ei indeksitasolla ole kannattanut, miinus 19 %. Lisäksi kasvuhuuma 2020-21, kun korot olivat matalat ja tuotot tulevaisuudessa näyttivät hyvältä sai aikaan listautumisia kovilla hinnoilla ja jos silloin hyppäsi johonkin kyytiin, tuli kylmä, 5 vuotta ja keskimäärin miinus 66 %. Kurssien lasku, talouden epävarmuus ja korkojen liikkuminen ylöspäin eli likviditeetin katoaminen eivät tue kursseja.
Pitkän ajan tieto kuitenkin osoittaa, että asiat tapahtuvat sykleissä. Ylös ja alas. Yliarvostus-aliarvostus. Niitä ei vain näe, kun ollaan tietyssä pisteessä. Siten kurssit korjaavat taas toiseen suuntaan kyllä, ajankohta vain on epäselvä. Hullut Päivät on menossa. Alelaareja kannattaa pöyhiä, voi löytää joitakin selviytyjiä indeksin seasta.
Suomeksi sanottuna, med- ja biotekki voi varhaisvaiheessa olla ryhmänä huono sijoitus, sijoituksen arvostukseen vaikuttaa kuitenkin yleinen sentimentti ja talouden sen hetken näkymä, jota ei voi vain yhden sektorin tai yksittäisen yhtiön ongelmana nähdä. Biotekkisektori alkuvaiheessa on pääomien tarvitsijana tietty herkkä tälle. Jokaisella yhtiöllä on ryhmän sisällä lisäksi ihan omat muuttujat.
Hulluuden ja nerouden yhteydestä puhutaan. Ehkä Varis yhdistelee molempia itsereflektiossaan. Faronin anti oli linkkaripostauksen aikana ainoa. Bioretec on vasta huomisesta merkittävissä.
5 tykkäystä
Lainaan itseäni.
Voimme verrata esim. ylläoleviin tutkimusaineistoihin… real world 4-6kk:een vertaaminen on täysin tarkoitushakuista markkinointipuhetta.
2 tykkäystä
Yllä oleva viittaisi muuta TP53-populaatiossa ja yli kolminkertaiseen mOS:n tai parempaan r/r-populaatiossa, olettaisi P1b:n puutteellisten tietojen perusteella.
Kuten tiedämme, TP53-populaatio on usein se, jossa nämä lääkkeet ovat aikaisemmin kaatuneet tässä käyttöaiheessa, ja S&T Bextan kanssa, mahdollisesti vähentäen joitain potilaiden elämänlaadun haittavaikutuksia, pitäisi olla lupaava.
Kuten aina, kuka tahansa voi valita minkä tahansa tiedon, joka tukee heidän kertomustaan, ja myös valita, mihin osiin he haluavat vastata edellä mainitun asemansa vuoksi…
24 tykkäystä
Yleensä vakavasti otettavat biotekniikkayritykset sisällyttävät lukuisia lähtötilanteen tekijöitä tällaisiin vertailuihin, jotta lukijat voivat tehdä perusteellisen arvion. Meillä on tässä vain aiemman hoidon määrä ja TP53%. Mutta oi, Faron ei ole enää pitkään aikaan julkistanut lähtötilanteen tekijöitä yksityiskohtaisesti. Kun he tekivät niin, r/r-kategoriassa oli potilaita, joilla oli alle 6 HMA-hoitosykliä. Nämä potilaat ovat edelleen melko alttiita vastaamaan HMA-hoitoon, ja jopa ohjeet sanovat, että vähintään 6 HMA-sykliä (Aza) suositellaan ennen siirtymistä vaihtoehtoisiin strategioihin.
Muuten on mielenkiintoista, että he (tai Zeidan) valitsivat vertailukohteeksi venetoklaksin. Tiedämme kaikki, että venetoklaksin vaiheen 3 kokonaiselossaoloajan (OS) päätepiste jäi saavuttamatta. Mutta tämä viittaa siihen, että kliinikot luultavasti näkevät edelleen arvoa kyseisessä lääkkeessä ja jatkavat sen lisäämistä HMA-hoidon lisäksi MDS:ssä.
3 tykkäystä
Kuliseissa luulisi olemassa olevan lääkkeen valmistajan ja myyjien tekevän “kaikkensa” jotta bex ei päädy markkinoille. Jos jollakin on 20 vuotta ollut “rahan tekokone”, niin lobbausta kestittämistä, messumatkoja jne. On varmaan aika isolle joukolle päättäjiä ollut tarjolla. Businestä kuitenkin tehdään, niin tuotakin vastusta Faron varmaan kohtaa ja on kohdannutkin?
Mitä jos tai…
Voiko olla mahdollista, että Faron on taktiikallaan pyrkinyt juuri randomoituun F3 asetelmaan?
2 tykkäystä
Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta ymmärtääkseni Bex ei yksinään toimi, vaan kyseessä on olemassa olevaa lääkitystä tukeva lääke. Bex ei siis suoraan astu kenenkään varpaille. Bexillä ei ole myöskään suoraa kilpailijaa tällä hetkellä.
Vai tarkoitatko sitä, että lääkevalmistajat eivät haluaisi, että potilaat paranevat nopeammin?
3 tykkäystä