Faron Pharmaceuticals - Innovatiivisia lääketieteen ratkaisuja (Osa 2)

[Pohjolan_Eka]

Hei,

Kiitos että jaksoit kirjoittaa vastineen viestiini. Analyysisi tilanteesta osuu naulan kantaan ja itsekin mietin tuon Diamydin aiemman epäonnistuneen faasi-2 tuloksen jälkeen, että onko genotyypin täsmälääkkeeksi pivotti vain epätoivoinen yritys löytää datasta merkitystä mahdollisesti ihan vain sattuman aiheuttamasta korrelaatiosta.

Se on tietysti totta, että kaikki lääketutkimus ei ole samanarvoista ja isoin hyöty saavutetaan sellaisissa lääkkeissä, mitkä tähtävät tarpeeseen mihin ei ole hyvää hoitoa saatavilla. Tällöin odotuksia heikompikin tulos voi riittää tekemään tutkimuksesta kaupallisen lääkkeen ja nämä seikat puhuvat tietenkin Faronin puolesta.

Kuitenkin myös Diamydin takana oli sijoittajia, niin ammattilaisia kuin amatöörejäkin, jotka uskoivat omista lähtökohdistaan aiempiin tutkimustuloksiin ja mahdollisuuteen tehdä sijoituksellaan tuottoa. Eihän sinne mukaan kukaan lähde sillä asenteella, että Faasi-3 tulee varmasti epäonnistumaan ja yhtiön rahankeruu oli erittäin onnistunutta vielä muutama viikko takaperin.

Samanlaisia sokeita pisteitä voi löytyä myös Faroniin tai johonkin muuhun juniorikehitysyhtiöön sijoittavalla, minkä vuoksi on tärkeää pitää ne riskit mielessä, koska vasta Faasi-3 on aidosti riittävän todistusvoimainen tutkimus ja aiemmat tutkimukset ovat vain lääkeaihioiden suodattamista ratkaisevaa tutkimusta varten. Mitä vähemmän on aitoa lääketieteellisen sektorin syväosaamista, sen isommat riskit virhetulkinnalle aiemmasta datasta.

[Jummijammi2]

Itsekin Diamydin haavoittamana amatöörinä, mitä tulee lääketieteeseen saati sen syväosaamiseen, ajattelen, että kyse on risk/reward suhteesta. Niin Faronissa kuin tuossa em. vainaassa on (ankkuri)sijoittajina myös valtavaa lääketieteellistä osaamista ja näkemystä- saati henkilökuntaa. Itse ajattelen kuitenkin, että nämä KOLlit ovat maksettua mainontaa, mutta ympärillä oleva tutkimusyhteisö tekee mielestäni vakavaa tiedettä ja ovat aidosti “uskossa”. He ovat myös autuaan sokeita/ avuttomia sen tosiasian edessä, että breikkaaminen on kuitenkin epätodennäköistä..
Niin Faronissa kuin em vainaassa on kunkin sijoittajan (amatööri/asiantuntija) määrittämä riski ja tuottomahdollisuus. Toki, koska eri keissit ovat erillisiä tapauksia niin sijoittajan on varuduttava siihen, että vain harva tuottonäkymä onnistuu. Siitä seuraa mielestäni paitsi se, että panoksien tulee olla siedettäviä, mutta myös se, että onnistuminen vaatii useita “kandeja”. Onhan Faronissa valtavat riskit, mutta onhan tässä tarinassa myös vauhtia ja vaarallisia tilanteita - ja viihdearvoa. For whatever it is worth.
Aika näyttää kuinka tässä käy - mutta asenteen olisi hyvä olla myös instrumentin vaatimalla tavalla kypsä - tämä on upporikasta ja/tai rutiköyhää meninkiä.
Itse olisin tyytyväinen, jos yksi viidestä onnistuisi.

[Vino_Pino]

Jos Ekan Diamydin romahduksen nostosta Faron-ketjussa hyötyä oli, niin hyvä hetki pysähtyä miettimään foorumikeskustelujen luonnetta. Samat nimimerkit, jotka ovat olleet aktiivisimmin Faronin kriitikkoja, näköjään kantoivat riskiä Diamydissa ennen tulosta, asiaa voi itse arvioida Diamyd-ketjusta.

Tämä on klassinen esimerkki confirmation biasista: riskit nähdään kyllä toisen yhtiön kohdalla, mutta omassa portfoliossa ne hämärtyvät. Rose Gardenin analyysitkin (netissä ja Gubrick puffannut linkkiä foorumilla) olivat sävyltään hyvin erilaiset – Faron saa toistuvasti kovaa kritiikkiä, Diamydia hinnoiteltiin binäärivetona positiivisemmin.

Luulenko itse olevani vapaa harhasta? En luule. Etsin sijoituskohteesta mahdollisuuksia, haluan tukea kehitystyötä, miten se nyt täältä foorumilta käsin onkaan mahdollista, mutta palstaa kyllä seurataan Faronissakin. Konkreettisena syöpälääkekehityksen avustamisena koen osallistumiseni nyt isosti antiin. Rahoitusriskit (laimennus, HCM jne.) ovat todellisia – raha ei tule ilmaiseksi. Rapatessa muutenkin roiskuu, ja keskityn mieluummin kehitystyön laatuun kuin roiskeisiin.

Jalkaset (ja se JUHO!) herättävät palstalla vahvoja tunteita. Ilman heitä ei kuitenkaan olisi bexmarilimabia eikä Clever-1:n laajempaa kiinnostusta maailmalla. Molemmat motiivit eli tutkimustyö ja omistaja-arvo ohjaavat varmasti päätöksiä, ja perheellä on eniten menetettävää laimennuksessa. Rosegardenissa haluttiin kääntää omistaja-arvo heille merkityksettömäksi motiiviksi jostakin syystä.

Ajatus palkkarengistä CEO:na on monimutkaisessa syöpäimmunologiassa ongelmallinen. Maallikko olisi vaikeuksissa pienen asiantuntijaorganisaation johtajana. Lisäksi Faronilla on päteviä tyyppejä kuten Ralph Hughes, jonka voi heittää neuvotteluihin. Miksi Juho ei luvannut osallistua antiin omistustaan vastaavalla +800 000 eurolla? Ehkä juuri siksi. Hän taisi tulivoimaansa tyhjentää jo ostaessaan Faronia kesällä ja syksyllä optiona ja markkinoilta osakkeina n. 2-4,5 x hintaan kuin millä nyt olisi saanut. Kaikki omistajat eivät ole pääomasijoittajia.

Toinen kannanotto ruusutarhan mielipiteessä on, että kilpailijan epäonnistuminen partnerisopimuksen kaatumisen syynä on CEO:n esittämänä epäuskottava. Tässä on vedetty ehkä tahallaan mutkat suoriksi. Eiköhän Verona-trialin epäonnistuminen ollut vain se viimeinen tikki. Tuskin tiedeyhteisö olisi reagoinut kannanotoin faasi 3 HR-MDS ongelmista samaan aikaan tyhjän vuoksi. Rosegarden teki ”analyysin” myös Diamydista, binääristä riskiä, mutta sävy on Faronin kriittisen negatiivisen sijaan positiivista lopputulemaa korostava.

Diamyd Medical - Maailman ensimmäinen diabetesrokote

[Clark_kent]

Diamydin tapauksesta hyvänä oppina riskin hallinta, ja tuntemattoman riskin olemassaolon hyväksyminen. Tuskin kukaan casea markkinoi riskittömänä, tosin hyvänä risk/rewardina sitä pidin. Casehan ei perustunut tässä kohtaa siihen,että lääkkeen value proposition stage 3 taudin hoidossa olisi mullistava, vaan siihen että phase3 osuma näytti todennäköiseltä. Joka tapauksessa, aiemmista onnistuneista tutkimuksista huolimatta faasi 3:ssa ei onnistuttu toistamaan aiempia tuloksia, edes samansuuntaisina vaan tulos olikin nolla. Jälkiviisastelijatkaan eivät ole vielä osanneet sanoa syytä tälle, saatika että olennainen mahdollisuus tälle oltaisiin tuotu perustellusti esille a priori. Jos Pekka Pouta ennustaa paistetta 90% todennäköisyydellä mutta satoikin - oliko hän oikeassa vai väärässä?

Joten - aina muistettava tuntematon riski (= riski, joka on olemassa, mutta sitä ei osata tunnistaa). Itse luulen, että syynä on protocol deviaatiot. Pidin omakohtaisen riskin maltillisena, allokaatio osakkeeseen+warranttiin oli lopulta alle 4% joten lopputulemana tässä kohtaa “vähän tavallista nihkeempi päivä Hesulissa”.

[Cezeta]

Osin Vinon Pinon kanssa samaa mieltä. Diamydissa mukana ja Faronissa mukana. Itse olen miettinyt asian näin:

Yrityksellä ei ole tuotetta

Yrityksellä ei ole liikevaihtoa

Yritys vain kuluttaa

Yrityksellä on suunnitelma

Yritys saa rahaa jalostaakseen suunnitelmaa

Yritys saa jalostuksesta aikaan tuotteen

Yritys saa tuotteesta lääkkeen

Yritys saa liikevaihtoa jne.

Mutta. Mikäli yksikin onnistuminen johtaa joskus auttamaan pientä ihmistä hädässä on tapahtunut se hyvä asia miksi otan tämän riskin. En niinkään ajattele rahaa tässä. Ymmärrän että kaikki voi mennä kuten Diamydissa kävi. Uskon, että Diamydin toimarilta putosi konjakkilasi kädestä viime pe iltana. Keneltä se sitten seuraavaksi putoaa jää nähtäväksi.

[TripleJ]

@Vino_Pino

Miksi Juho ei luvannut osallistua antiin omistustaan vastaavalla +800 000 eurolla? Ehkä juuri siksi. Hän taisi tulivoimaansa tyhjentää jo ostaessaan Faronia kesällä ja syksyllä optiona ja markkinoilta osakkeina n. 2-4,5 x hintaan kuin millä nyt olisi saanut. Kaikki omistajat eivät ole pääomasijoittajia.

Tätä skin in the game-kysymystä voi käännellä about miten päin tahansa toivoo asian olevan. Mutta käsillä olevassa tilanteessa näkisin vahvaa medical-osaamista omaavan CEO:n raskaalla merkinnällä (=minimissään oma pro rata) olevan erityistä signaaliarvoa. Pokerianalogia soveltuu - joo, rahaa on saatettu betsata paljon aiempien korttien varaan. Pöytään tulee uusia kortteja = uutta informaatiota eli mutkat tutkimuksessa, rahoitusvaihtoehdot ym.

Uskotaanko uusien korttien jälkeenkin, että tässä on voittava käsi? Siitä CEO voi antaa uskottavaa signaalia vain merkinnällään. Ja edelleen nauttia erittäin hyvää palkkaa työstään, minkä kuvittelisi laskevan kynnystä.

[Gubrick]

@Vino_Pino

Tämä on klassinen esimerkki confirmation biasista: riskit nähdään kyllä toisen yhtiön kohdalla, mutta omassa portfoliossa ne hämärtyvät. Rose Gardenin analyysitkin (netissä ja Gubrick puffannut linkkiä foorumilla) olivat sävyltään hyvin erilaiset – Faron saa toistuvasti kovaa kritiikkiä, Diamydia hinnoiteltiin binäärivetona positiivisemmin.

Jos artikkelin perusteella on saanut sen käsityksen, että Diamydin kohdalla “riskit ovat hämärtyneet”, niin on syytä lukea artikkeli ajatuksella uudelleen. Epäonnistumisen todennäköisyys oli mallissa johdettu suuremmaksi kuin onnistumisen – eikä edes pienellä erolla, vaan merkittävällä erolla siten, että lähes kaksi kolmesta tapahtumasta johtaa epäonnistumiseen.

Sijoittajana strategioita on erilaisia, mutta pohjimmiltaan tällaisissa tapauksissa prosessin ensimmäinen vaihe on selvittää, mitä markkinat hinnoittelevat ja millä painoilla. Sen jälkeen on vertailtava omaa näkemystä markkinan vastaavaan. Jos näkemykset eroavat ja ovat lähempänä oikeaa arvoa, on mahdollista tehdä ylituottoa.

Yksittäinen tapahtuma on aina syytä mallintaa satunnaisena, jonka lopputulos on mahdotonta ennustaa deterministisesti. Sen sijaan suuren joukon riippumattomia tapahtumia lopputulos on ennustettavissa.

Se mitä lukee netistä, on vain jäävuoren huippu, eikä sitä kannatta käsittää all-in -vetoina eikä näkemyksiä staattisina, koska näkemykset ovat aina riippuvaisia markkinoiden vastaavista. Pitkässä juoksussa hyvän strategian onnistunut toteuttaminen johtaa ylituottoon, eikä prosessi hajautettuna ole riippuvainen yksittäisistä tapahtumista. Faronissa tuotot ovat luonnollisesti olleet hyviä ja nyt Diamydissä heikkoja. Reflektiossa tarkastellaan tilannetta niiden tietojen valossa, jotka olivat tiedossa päätöksentekohetkellä. Diamyd ja Faron ovat – kenties sattumalta – yhtiöitä, joilla on paljon omistajia ja volatiilit osakkeet.

@Vino_Pino

Rapatessa muutenkin roiskuu, ja keskityn mieluummin kehitystyön laatuun kuin roiskeisiin – – Rosegardenissa haluttiin kääntää omistaja-arvo heille merkityksettömäksi motiiviksi jostakin syystä.

Tässä olet täysin oikeassa: kaikki motiivit – “kehitystyön laatu” mukaan lukien – ovat täysin merkityksettömiä odotettavissa olevan tuoton rinnalla.

@Vino_Pino

Rosegarden teki ”analyysin” myös Diamydista, binääristä riskiä, mutta sävy on Faronin kriittisen negatiivisen sijaan positiivista lopputulemaa korostava.

Tässä olet myös asian ytimessä: näkemys voi aina olla joko long tai short riippuen markkinasta, jolloin rosegarden.capital julkaisut voivat olla – lukijasta riippuen – tulkittavissa positiivisiksi tai negatiiviksi. Muista aina ajatella itse!

[Koodinikkari]

https://www.utu.fi/fi/uutinen/tapahtumat/vaitostilaisuus-immunologia-fm-jenna-rannikko

[sbenner]

Kiitos, @Koodinikkari

Korjaan linkin: Väitös (immunologia): FM Jenna Rannikko | Turun yliopisto

FM Jenna Rannikko esittää väitöskirjansa ”Clever-1 inhibition in human cancer: consequences and control of bexmarilimab-induced macrophage activation” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 17.4.2026 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Jo Van Ginderachter (Vrije Universiteit Brussel, Belgia) ja kustoksena dosentti Maija Hollmén (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on immunologia.

Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:

Syöpä pystyy muokkaamaan ympäristöään itselleen suotuisaksi ja samalla piiloutumaan elimistön puolustusjärjestelmältä. Syövän immunoterapiat pyrkivät herättämään kehon oman immuunipuolustuksen taistelemaan syöpää vastaan, ja joillakin potilailla ne ovatkin tuottaneet erinomaisia hoitotuloksia. Kaikki eivät kuitenkaan hyödy näistä hoidoista – erityisesti potilaat, joiden immuunipuolustus on reagoinut syöpään heikommin, tarvitsevat uusia hoitovaihtoehtoja.

Jenna Rannikon väitöstutkimuksessa selvitettiin Turussa kehitetyn syövän immunoterapian, beksmarilimabin, vaikutuksia pitkälle edenneessä syövässä. Hoito aktivoi kehon puolustusjärjestelmän syöpää vastaan vaikuttamalla makrofageiksi kutsuttuihin puolustussoluihin, jotka voivat jarruttaa syövänvastaista puolustusta hoidon kohteena olevan Clever-1-proteiinin avulla. Beksmarilimabia on nyt ensimmäistä kertaa tutkittu ihmisillä, ja tässä väitöskirjassa selvitettiin, miten beksmarilimabi-hoito vaikuttaa potilaiden verenkierron ja kasvaimen puolustussoluihin.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että suotuisissa olosuhteissa beksmarilimabi aktivoi immuunipuolustuksen sekä potilaiden verenkierrossa että kasvainten sisällä. Tällöin beksmarilimabi saa makrofagit herättämään laajemman T-soluvälitteisen puolustusreaktion, joka on keskeinen syöpäsolujen tehokkaassa tuhoamisessa. Beksmarilimabin käynnistämä puolustusreaktio havaittiin erityisesti kasvaimissa, joissa oli aluksi vähän syövänvastaiselle puolustukselle keskeisiä viestimolekyylejä, interferoneita. Tämä viittaa siihen, että beksmarilimabi voi herättää immuunipuolustuksen niin sanotuissa ”immunologisesti hiljaisissa” kasvaimissa, jotka reagoivat huonosti nykyisiin syövän immunoterapioihin.

Osana tutkimusta kehitettiin myös uusi geeniprofiili, jonka avulla voidaan tunnistaa potilasperäisissä syöpämalleissa samankaltaisia beksmarilimabi-vasteita kuin potilailla. Beksmarilimabi-hoidon vaikutuksia ja tehokkuuden määrittäviä tekijöitä on siten mahdollista tutkia myös potilaskokeiden sijaan laboratoriossa. Näissä tutkimuksissa paljastui hoidon tehokkuuteen vaikuttavia makrofagien alatyyppejä sekä beksmarilimabi-hoidettujen makrofagien kyky houkutella kasvaimeen lisää T-soluja.

Tutkimus tuotti tärkeää tietoa siitä, miten beksmarilimabi-hoito vaikuttaa elimistössä ja millaiset potilaat siitä todennäköisimmin hyötyvät. Tutkimuksessa löydettiin useita verenkierrosta ja kasvaimesta mitattavia molekyylejä ja solutyyppejä, joiden merkitys beksmarilimabi-hoidon tehokkuudelle voidaan varmentaa tulevissa potilastutkimuksissa. Tavoitteena on tulevaisuudessa pystyä kohdentamaan hoito juuri niille potilaille, joille siitä on eniten apua.

Väikkäri luettavissa osoitteessa Clever-1 inhibition in human cancer: consequences and control of bexmarilimab-induced macrophage activation - UTUPub

[Starwalker]

Sijoituksen motivaationa näkemyksesi, että raha ei ratkaise vaan mahdollisuus, että "yksikin onnistuminen johtaa joskus auttamaan pientä ihmistä hädässä " on toki inhimillisesti ymmärrettävä asenne, mutta oman kokemukseni pohjalta en lähtisi sitä liikaa korostamaan ja alleviivaamaan. Siinä nimittäin helposti lukittautuu tähän motivaatioperustaan, mikä voi johtaa jonkinlaiseen vahvistusharhaan, jolloin sijoitttaja alkaa yliarvioida onnistumisen mahdolisuutta, ja vastaavasti aliarvioida tuotteen kehitykseen liittyviä epävarmuuksia ja riskejä.

Ja näitä epävarmuuksia toden totta näillä biotecheilla riittää. Omissa salkuissa on vuosien aikana ollut noin 20 kpl bioteekkeja (harkinnan ja screenauksen kohteina ollut lähes 100 kpl alan firmoja), ja isoja onnistumisia ten bagger-tyyliin on 2 kpl, pari kolme tuonut pientä plusmerkkistä tuottoa ja loput olleet sitten loppuvaiheessa romahtaneita.

Joten oma kokemukseni on , että näihin (eikä osakesijoiuksiin ylipäänsä) ei pidä suhtautua vähäisessäkään määrin tunnepitoisesti, eikä missään tapauksessa heittää all in johonkin yksittäiseen bioteekkiin. Hajauttaa pitää ainakin sen verran, että kasaa salkkuun kerrallaan noin 5-8 tämän toimialan firmaa.

Jos syöpäsairauksien voittamista haluaa tukea, niin yksi hyvä mahdollisuus on lahjoittaa eurojaan syöpätutkimuksen tukemiseen. Jos tekee lahjoituksia määräysvaltaisen yrityksensä kautta, niin joillekin järjestöille (esim Syöpäsäätiö) tehdyt lahjoitukset ovat Verohallinnon listauksen mukaan yritysverotuksessa vähennyskelpoisia.

[Vino_Pino]

Rahaa voi tosiaan lahjoittaa suoraan syöpäjärjestöillekin. Yksi on Blood Cancers United, joka on non-profit-järjestö ja saa varansa lahjoituksista, testamenteista ja varainkeruutapahtumista ja ohjaa ne syöpätutkimukseen. Se valikoi yhtiöt, joiden kehitystyön se on arvioinut potentiaaliseksi. Yksi yhtiöistä on Faron ja se onkin jo Faronin osakas ja on luvannut osallistua taas nykyiseen antiin

https://bloodcancerunited.org/search?search=Faron

Amerikkalaiset ehkä voivat vähentää ko. lahjoituksia verotuksessaan, ei suomalaiset. Meillä voi vähentää vain julkista rahoitusta saavalle yliopistolle tai korkeakoululle annetun lahjoituksen ja senkin vain ansiotulosta, ei veroista. Siten ”takaisin” saa noin 30-40 % lahjoituksesta. Yliopistot ovat tärkeitä syöpälääkkeitä koskevan tutkimuksen alkuunpanijoina, lääkekehitystä kliinisesti eivät tee. Yhteisö voi vähentää Suomessakin joidenkin tieteen tekemisen tueksi (Syöpäsäätiö ilmoittaa olevansa sellainen) tehtyjen lahjoituksen määrän tuloistaan, jolloin verohyöty jää 18-20 %:iin.

Itsellä ei altruismin aste saavuta vielä sellaisia tasoja, että laittaisin hyväntekeväisyyteen sijoituksiin tarkoitetut varat, jotka em. tapauksessa ainakin voisivat ohjautua Faronille järjestön kuluilla vähennettynä. Taloudellinen tuotto jää saamatta. Kukin valitsee tietenkin itselleen mielekkäät sijoituskohteet. Itselle suomalaiset yhtiöt innovaatioineen ja teknologiasektori on ollut kova juttu, Nokia, Neste, Orion, Vaisala esimerkkeinä.
Faronissa yhdistyy suomalaisuus, innovaatiot, lääketieteen kärkitutkimus ja konkreettinen potilaiden hoito.

Piensijoittajan ei tarvitse tukea lääkekehitystä. Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että maksetaan kovat verot ja jos sairastutaan, yhteisistä varoista saadaan ne 100000 euron syöpälääkkeet. Valtio ei kyllä kliinistä lääkekehitystä suoraan tue. Joku niidenkin kehitystyön on maksanut ja he tai jotkut muut keräävät palkkionsa siitä. Jos Faron onnistuu läpimurrossa, siitä hyötyy potilas ja sijoittaja. Sitä potentiaalista tuottoa kohti.

[ValkoinenPeura]

Faron ei ole vielä päivittänyt maaliskuun lopun omistuksia sivuilleen. Omistusjakauman muutokset on yksi oman mielenkiinnon kohde, joten otan ne tänne talteen ennen päivityksiä:

Näitä ei pysty jostain syystä jälkikäteen katsomaan eri ajankohtana ja siksi ne täytyy erikseen tallentaa.

[OsakasOssi]

@ValkoinenPeura

Faron ei ole vielä päivittänyt maaliskuun lopun omistuksia sivuilleen.

Nyt on päivittynyt ja vakaalta näyttää. Vain yksi muutos sadan suurimman listalla ja sekin on Pätsin kauppa. Hieman kyllä epäilyttää, että voiko olla näin vähän muutoksia, mutta niin siellä sivuilla seisoo.

[Tuul1puku]

@OsakasOssi

@ValkoinenPeura

Faron ei ole vielä päivittänyt maaliskuun lopun omistuksia sivuilleen.

Nyt on päivittynyt ja vakaalta näyttää. Vain yksi muutos sadan suurimman listalla ja sekin on Pätsin kauppa. Hieman kyllä epäilyttää, että voiko olla näin vähän muutoksia, mutta niin siellä sivuilla seisoo.

On päivittynyt, mutta muutossarakkeessa ei näy muutoksen määrä.

Edit. Tuosta listasta ei nyt siis suoraan selviä onko vähentänyt tai lisännyt. Pitää itse verrata edelliseen listaan ja katsoa onko muutosta.

[MyrtsiZzz]

Käsittääkseni mitkään tulevat merkinnät eivät ole vielä päivittyneet, paitsi puheenjohtajan pakollinen ilmoitus.

Eli summasummarum, oletettavaa on, että 100 suurinta merkkaa tai ei, mutta eivät ole ainakaan vähentäneet. Pitemmältä ajalta, niin täysin uusia omistaija top 100 listalle ennen antia tullut 5 kappaletta.

Myös Veritas isosti ottanyt näkemystä, puoli miljoonaa osaketta lisää, niin oletettavaa on, että merkkaavaat myös täydet annista.

[ValkoinenPeura]

@OsakasOssi

Nyt on päivittynyt ja vakaalta näyttää. Vain yksi muutos sadan suurimman listalla ja sekin on Pätsin kauppa. Hieman kyllä epäilyttää, että voiko olla näin vähän muutoksia, mutta niin siellä sivuilla seisoo.

On nää Faronin tyypit kyllä melkoisia veijareita, kun muokkaavat noita omistajalistoja oman mielensä mukaan.

Pätsi merkitsi nuo osakkeet annissa, eikä ne ole hänen hallussaan vielä kun osakkeita ei ole laskettu edes liikkeelle. Nyt Faron esittää Pätsin omistavan nuo osakkeet, mikä ei todellakaan pidä paikkaansa.

Samalla logiikalla listalla pitäisi näkyä kaikkien tähän mennessä osakkeita merkinneiden nimet ja muutokset.

Laita nyt @Paavo_Koivisto jo vähän valoja päälle siellä päässä, mitä markkinoille syötätte.

[JussiW]

Faronin sivulla on vertailupäivänä 27.3. Kannattaa laittaa siihen valikosta 28.2, niin jopas alkaa muutoksia näkymään…..

[Vino_Pino]

Näköjään omistajalistalla on päivittynyt Pätsin ja Sirpan merkinnät, lisäksi Veritaksen ja Nordea Lifen minilisäys. Ja 30-40 yksityisen henkilön tai firman lisäyksiä, alle 10 vähentäjää. Per 100 suurinta omistajaa 31.1.26 - 1.4.2026. Varman lisäystä ei ole eikä Syrjälän. Euroclearista nuo varmaankin saadaan heti kun pankista sinne ilmoitus menee, jos se on Euroclearin piirissä. Itsellä säilytystilillä näkyy myös jo uudet väliaikaiset osakkeet kappalemäärineen. Ne tietenkin ovat vasta ”maksamalla sitouduin ja sain näin monta uutta”. Juridisesti odotetaan annin loppumista ja osakkeiden rekisteröimistä varsinaisiksi. Se, että näin ei tapahtuisi, vaatisi poikkeuksellisen tapahtuman, jonka vuoksi anti voitaisiin perua enkä sellaiseen usko.

[poiju]

Targeting SPP1+TAMs associated with liver metastasis reverses...

Targeting SPP1+TAMs associated with liver metastasis reverses immunosuppression and synergizes with immunotherapy in colorectal cancer

Uusi JITC-paperi suolistosyövästä osuu nappiin: SPP1+ makrofagit estävät CD8 T-solujen pääsyn kasvaimeen ja ajavat maksametastaaseja. Kun tätä makrofagiympäristöä puretaan (regorafenib + PD-1), T-solut palaavat ja immunoterapia alkaa toimia. Tukee jälleen ajatusta, että ongelma ei ole T-soluissa vaan makrofagiympäristössä.

SPP1+ TAM on näkyvä lopputila, Clever-1 taas makrofagin upstream-säätely. Ei suoraa näyttöä että ne ovat sama ketju, mutta selvästi samaa immunosuppressiivista verkkoa… ja Bex osuu tähän suoremmin.