Faron Pharmaceuticals - Innovatiivisia lääketieteen ratkaisuja (Osa 2)

Tästä olen melkolailla samaa mieltä, ja kiteytyy myöskin pitkälti tuohon arvonmääritykseen. Toki joillekin (erityisesti lyhyellä aikaikkunalla toimiville treidaajille yms.) näillä spekulaatioilla on merkitystä. Pitkässä tähtäimessä kuitenkin se perimmäinen kysymys lienee: “Onko Bexissä sen verran potentiaalia, että siitä olisi hyötyä markkinoilla (sinne päätyessään)?” Jos vastaus tähän kysymykseen on kyllä, Bexin kehitys tullaan viemään päätyyn ja siten rahoittamaan tutkimus tavalla tai toisella, oli se sitten Faronin tai jonkun muun toimesta. Tähän pohdiskeluun itselläni tämä lainaus kiteyttää oman rohkeuteni kehityksen jatkuvuuden näkökulmasta:

Tämä antaa minulle tarpeeksi “validaatiota” muaalta. Toki allekirjoitan myös täällä nähdyn toteamuksen siitä, että annin yhteydessä sisäpiirin osallistuminen mittaa paljon. Ja sillä on paljonkin merkitystä meille tuulipuvuille. Tämän lisäksi omaa näkemystä Bexin potentiaalista tukee aiheeseen liittyvien tutkijoiden sanoma, joka on pitkälti luokkaa “tätä tutkimusta kannattaa jatkaa”. Joo, toki heilläkin on lusikkansa sopassa, mutta johonkin pitää vetää foliohattuilussa raja. Ja taitaa heiltäkin ihan meriittejä alalta löytyä.

Mutta tässä on kyllä vedetty mutkia suoriksi, ja erityisesti tuohon boldattuun voisit kyllä antaa perustelut:

Tähän asti on toteutettu tutkimusta, jossa Bex on ollut mukana. Kuten sanoit, “Nyt nähdyt kovat prosentit” on saavutettu tässä vaiheessa tutkimuksia. Toki, otanta on pieni ja näiden tulosten validointi isommissa populaatioissa ja kontrolliryhmiä vasten täytyy tottakai tehdä. Sitähän varten nuo seuraavat tutkimusvaiheet ovat. Historiallisiin verrokkeihin nähden kuitenkin on saavutettu merkittävää eroa. Voiko silloin väittää, että todennäköisesti tämä johtuu pelkästään standardihoitojen historiallisesta kehittymisestä / jostain eliittiklinikoista. Onko Faronilla ollut edes käytössään eliittiklinikoita? Eikö tuollaiset maksa paljon rahaa, rahaa joka on tässä tainnut koko ajan olla se rajoittavin tekijä? Nythän tehtyjen tutkimusten ja siinä saavutettujen tulosten yhtälössä on potilaille annettua kahta lääkettä, Bexiä ja Azaa. Siinä yhtälössä tehoa näyttää ainakin olevan, seuraavaksi pitää vielä ymmärtää miten paljon kummallakin on vaikutusta (eli nämä seuraavat tutkimusvaiheet). Ja ehkä tätä viestiä tukee myös nämä uudet tutkijavetoiset trialit, eli kyllä tutkimiselle ainakin kiinnostusta näyttäisi olevan.

Ja en tarkoita tätä mitenkään henk.koht kritiikkinä. Mielestäni sinulla on usein, ja paljon hyvää annettavaa tälle foorumille ja hyvin paljon myös tietämystä. Ehkä ajoittain tuntuu, että tilanne maalautuu liian mustavalkoiseksi. Esim. tuo Matins-nosto. Joo, CRR ei ollut yksinään mikään ihmeellinen. Mutta mikä sieltä oli mielestäni se tärkein löydös oli tämä (varsinki kun primäärinä tutkittiin siedettävyyttä ja turvallisuutta, eikä tehoa):

" While efficacy was not the primary endpoint of the study, we found interesting preliminary evidence of anti-tumor activity for bexmarilimab. Although the RECIST 1.1-defined objective response rate was low in the entire study population, promising DC and long bexmarilimab treatment durations were observed in several patients, especially in cutaneous melanoma, gastric cancer, biliary tract cancer, hepatocellular, and ER+ breast cancer. Durable disease stabilization was associated with immune activation, as seen in the TME as well as a systemic increase in circulating IFNγ levels. Treatment benefit measured by DC was also seen in anti-PD-(L)1 pretreated patients suggesting that single-agent bexmarilimab has activity also in immunotherapy-refractory patients." Bexmarilimab-induced macrophage activation leads to treatment benefit in solid tumors: The phase I/II first-in-human MATINS trial - ScienceDirect

Tässä on mielestäni merkittävä tuki koko tälle Clever-1 tarinalle, johon Bexillä pyritään vaikuttamaan. Nyt tämä makrofagien rooli immuunisysteemissä ja Clever-1 tarina on saanut alustavasti tukea myös täältä verisyöpähommista, joissa Clever-1 ja ylipäätään makrofagit ovat isommassa roolissa. En tiedä, ehkä Maija on saanut aivopestyä minut puheillaan, mutta kyllä jotenkin aika helposti pystyn allekirjoittamaan viestin siitä, että pyritään ymmärtämään mistä kaikesta se syöpä koostuu, ja miten kokonaisuutta voidaan hoitaa. Eli pois monoterapioista kohti yhdistelmähoitoja. Siellä syövässä on kuitenkin niin monta muuttujaa, joka sen kanssa taisteluun ja siitä paranemiseen voi vaikuttaa. T-solujen kanssa ymmärrys on pitemmällä, muiden (makrofagit, dendriitit yms.) vähemmän pitkällä.

Mutta kannattaako tutkimusta jatkaa, jotta saadaan selville onko tässä Bexin tapauksessa annettavaa makrofagitutkimuksen näkökulmasta? Mielestäni vastaus tähän kysymykseen on “ehdottomasti kyllä”. Ehkä clever-1 on (joissain syöpätapauksissa) merkityksellinen immuuniblokin kannalta, mutta kuitenkin isossa kuvassa normaalien elintoimintojen näkökulmasta riittävän merkityksetön (koska ei vaikuttaisi ainakaan heikentävän potilaiden tilaa).

19 tykkäystä

Ei varmaan kukaan kyseenalaista etteivätkö luvut olisi totta.

Se, raportoidaanko relevantteja lukuja on tässä se pihvi. Näillä luvuilla big pharma ei ollut valmis maksamaan yhtiöstä tarpeeksi ja nyt sitten mennään faasi 2 uudestaan ja se maksaa (ja lopputulos jää nähtäväksi), ja siitä markkina ei pitänyt ja pieksi osakkeen neljäsosaan hetkessä.

2 tykkäystä

DC, vaikkakin suomennettuna “tauti hallinnassa” on sama kuin se että ei hoitovastetta. Tuossa ylempänä linkkasin ihan tuoreen uutisen Novartisin kuoppaamasta lääkkeestä. Siinä DC oli 23,3% vs Bex MATINS 14%. Ja tietenkin sillä varauksella että tämä on eri trialien vertailua.

Ikinä ei pitäisi verrata historialliseen real world dataan vaan parhaaseen mahdolliseen verrokkiin. Real world datan vertaaminen kokeissa saatuun on vähän sama kuin ajaisit rallia simulaattorilla vs. oikeasti. Toisessa nyt vaan on helpompi saada hyvä tulos. Niistä on hyvä koonti tuossa ylempänä linkatussa artikkelissa. Ja nämä siis epäonnistuneita lääkkeitä. Artikkeli saattaa maksaa jotain.

Kellään meistä ei ole saatavissa raakadataa joten olisi aivan naurettavaa väittää että mikään raportoiduista luvuista on “väärin”. Sen sijaan jonkinverran esiintyy sitä, että jää tulkinnanvaraiseksi mitä tarkalleenottaen raportoidaan. Kun puhutaan eliniän tai vasteiden kestosta mediaanina, jätetään mainitsematta että kyseessä on Kaplan Meier estimaatti. Tai se, että millä kriteeristöllä vasteet on tulkittu (iwg2006 vs 2023), tai kenen toimesta (central vs investigator ja per protocol vs ITT). Kaikilla näillä on merkitystä.

Tuo Baseline TD/TI tapaus kylläkin on MIELESTÄNI väärin raportoitu Faronin pressitiedotteessa mutta tutkimusposterissa ja abstraktissa se oli oikein, joskin, ainakin joitain lukijoita harhaanjohtavasti otsikoitu. Tästäkään ei 100% varmuutta vieläkään ole mutta Faron on ainakin poistanut Corporate Deckistä ja viimeisimmistä tiedotteistaan viittaukset Baselineen. Ja kyllähän 57% konversio lähtöjään verensiirtoja tarvitsevista niistä riippumattomaksi olisi ollut erittäin kova tulos.

On totta että PD1 lääkkeiden jälkeen “bar to success” monoterapioilla on noussut kovasti. Nämä ovat vain niin hyviä lääkkeitä. Ja sitten kun niiden teho loppuu, immuniteetti on jo niin loppuun kulutettu, ettei muillakaan immunoterapioilla vasteita saada… Mutta toisaalta on juuri se kääntöpuoli, että kun Bexillä ei ollut monoterapiatehoa, niin mitä Faron olisi voinut tehdä? Kuopata sen, kun pipelinessä ei ole mitään muuta? Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi suunnata katse yhdistelmiin.

Sellainen “ongelma” biotechissä vähän on että mekanistisella tasolla kaikki kuulostaa hyvältä. Tai ainakin minulle, kun en ole @jerej tasoinen tietäjä. Itse uskallan vetää johtopäätöksiä vasta ihmiskokeiden pohjalta (kuten uskoakseni valtaosa biotech sijoittajista). Sen takia tuo tuleva BLAZE on aika tärkeä, vaikka kontrolliryhmätön sekin niin PD1-kombot on niin iso TAM, että lupaava näkymä tehosta siellä pitäisi näkyä myös tämän valuaatiossa.

11 tykkäystä

Pointti oli enemmänkin se, että DC toistui tietynlaisissa syöpätyypeissä, joissa myös on Clever-1 esiintymää useammin. Eli saatiin (alustavaa) vahvistusta tarinalle, jonka hypoteesiä oli aiemmin esitetty ei-kliinisissä tutkimuksissa. Ja tuon jälkeenkin on tehty ei-kliinisiä tutkimuksia, joista tarina saa lisävahvistuksia.

Jos jokaiseen tutkimusvaiheeseen otettaisiin aina verrokit mukaan, olisi tutkiminen 1) helvetin kallista, 2) potilaskantaa rasittavaa. Siksi aluksi tutkitaan ensisijaisesti sitä, että potentiaalisesta lääkeaihiosta ei aiheudu potilaille haittaa. Sen jälkeen lähetään selvittämään tarkemmin tehoa. Aluksi tutkitaan alustavaa tehoa, ja se vahvistuu ajan mittaa tutkimuksen edetessä. Jos nyt ei muuta, niin ainakin tästä Bexmab-tutkimuksesta kannattaa ottaa opiksi miten potilaita hoidetaan, oli Bexin ja Azan keskinäinen vaikutussuhde mikä tahansa. Koska selkeästi myös hoitavat lääkärit ovat tätä havainneet (potilaat hyötyvät), haluavat nähtävästi tutkia itse enemmänkin. Jos koskaan ei saisi tehdä mitään johtopäätöksiä ilman verrokkidataa, ei käytännössä koskaan voisi sijoittaa tämän vaiheen yhtiöihin (ellei yhtiöllä ole rajattomasti rahaa, sitä Faronilla (eikä Suomen pääomamarkkinoilla) ole).

Tämä on tietenkin tärkeä ymmärtää kontekstissa ja ylipäätään muutoinkin täysin OK. Jokaisen oma riskinsietokyky on subjektiivista ja tekee päätökset oman DD:n mukaisesti. Sijoituskeissinä tässähän on tosi tärkeää ymmärtää/muistaa, että kyllä sitä matkaa on vielä edessä, ja matkalla on erilaisia riskejä. Mutta eivät ne tätä vaihetta aikaisemmatkaan tutkimukset todellakaan merkityksettömiä ole. Ja niistä saadut opit ja analyysit, olivat ne sitten kliinisiä, kuten Bexmab tai Matins, tai kourallinen aiheeseen liittyvää ei-kliinistä tutkimusta ovat kokonaisuuden hahmottamisessa tärkeitä. Ylipäätään kokonaisuuden hahmottamisessa kaikki tutkimus mikä liittyy kokonaisuuteen…:

  • Bex
  • Clever-1
  • Mikä on Clever-1
  • Missä Clever-1 esiintyy (endoteelisolut, makrofagit)?
  • Mitä Clever-1 normaalisti tekee
  • Miksi se mahdollisesti aiheuttaa immuniblokkia?
  • Mitä tapahtuu jos Clever-1 blokataan

…on hyvin oleellista, jos miettii Faronia sijoituskeissinä. Nyt tuota Clever-1 pohdintaa alkaa kuulua jo muualtakin, Faron voi teoriassa olla tässä aallonharjalla. Ja lopulta jokainen tekee omat päätöksensä sen perusteella, kuinka paljon minkäkinlaista dataa keissistä on missäkin tutkimuksen vaiheessa. Osallahan riskinsieto voi todellisuudessa olla sillä tasolla, että jopa myöhäisvaiheen F3 kehitysaihiosta pitäisi pysyä kaukana. Henk.koht. riskinsietokyky olisi aina hyvä tiedostaa, sijoittamisessa ylipäätään, mutta biotekeissä erityisesti. Oman riskinsietokykyni kanssa arvioin, että → viesti kentältä vaikuttaa siltä että tämä on tutkimisen arvoista → Tutkimus jatkunee tavalla tai toisella → Hallitus kokee tämän järkevimmäksi rahoitusvaihtoehdoista → Luotan hallitukseen osakkeenomistajana, kovia tekijöitä pyörii siellä → Profit ehkä joskus tai sit ei, nähtäväksi jää.

Ehkä vielä lopulta miksi luotan myös tähän toistaiseksi tehtyyn tutkimukseen, tämä Peeter Karihtalan (HUS syöpäkeskus, tutkimusjohtaja) kommentti Ylen haastattelussa taannoin kun puhuttiin syöpätutkimuksesta, rahoituksesta ja haasteista sanasta sanaan: “… ehkä maailmalla ei tajuta, että Suomessa on niin kova laatu tutkimuksessa, että sitä ei välttämättä osata arvostaa…”. Osataanko me täällä Foorumilla?

25 tykkäystä

taisi olla post hoc löydös ilman multiple comparisons kontrollointia. arvo vähäinen, jos sitäkään (ainakin minulle). Riskinsiedosta sen verran että eikös se liity aika oleellisesti hintaan ja positiokokoon. Kuka tahansa voi ostaa lottoarvan koska positio on pieni pääoman pysyvän menetyksen riskiin nähden. Faronin hintariski on itseasiassa nyt madaltunut ja lääkkeeseen liittyvä riski ennallaan.

3 tykkäystä

Sitähän tuossa yritin sanoa, että sillä on merkitystä ja pitäisi kunkin sijoittajan (tai potentiaalisen sijoittajan) tiedostaa. Mutta tiedostetaan myös se, että jokaisella riskinsietokyky on henkilökohtainen, ja koostuu monesta muuttujasta. Minulla niihin muuttujiin sisältyy myös ei-kliiniset tutkimukset, sinulla selkeästi ei juurikaan.

Vasta jos ja kun Bex on joskus markkinoilla (tai kuopattu lopullisesti), voimme paremmin sanoa kumman kristallipallo oli enemmän oikeassa näiden tutkimusten painoarvon osalta. Ja kenen arvio positiosta ja hinnasta oli oikeassa kullakin ajanhetkellä. Vai oliko kaikki vain tilastoharhaa / vedettiin vääränlaisia johtopäätöksiä erilaisista mittareista.

9 tykkäystä

Kertokaapas typerälle. Oletetaan, että antihinta on tuo 0,50e per osake. Jos osakkeen hinta on 0,60e osake, miksi ihmeessä joku jättäisi merkkaamatta? Verohyödytkin kotiin. Merkkaa siis samat mitä itsellä on ja myy omat alkuperäiset pois. Riskinä varmaan että hinta menee alle merkintähinnan ja oletan, että tästä syystä tuo 0,50e maaginen raja vetää kurssia puoleensa magneetin lailla.

Asia ei todennäköisesti ole mitenkään suoraviivainen. Faron ei uskoakseni edes ole vielä päättänyt lopullista asetelmaa. Katsoo kurssin niihin aikoihin jne.
ESIMERKIKSI viidellä vanhalla voisi saada yhden ilmaiseksi ja kaksi uutta hintaan 0,3€/kpl , mutta se voi olla LÄHES mikä tahansa muu yhdistelmä.
Haaveilu on aina rajoista vapaa.

6 tykkäystä

Joku voi myös myydä merkintäoikeuden.

Pörssikurssilla ei ole mitään syytä mennä magneetin lailla kohti oletettua merkintähintaa. Jos kurssi on 0,90 niin irtoava merkintäoikeus on arvokkaampi kuin 0,60 tilanteessa. Kurssi voisi ihan hyvin olla vaikka Inderesin tavoitehinta 1,50. Siitä irtoaisi arvokas merkintäoikeus.

3 tykkäystä

Jos anti toteutetaan 1:1 noilla 0,6 ja 0,5 hinnoilla. niin kun merkkarit irtoavat niin osake laskeen 0,55e ja merkintäoikeuden hinnaksi tulee 0,05e.

Jos myy merkkarit niin saa 0,05 euroa ja tulee 50% diluutio.

Jos myy osakeet ja merkkaa niin saa 0,55 - 0,50 = 0,05 euroa ja tulee 50% diluutio.

Jos haluaa pitää omistuksensa yrityksessä pitää merkitä ja olla myymättä.

Joskus merkintäoikeusanneissa on tilanteita ettei hinnoittelu ole tehokasta esiintyy arbitraasitilanne suuntaan tai toiseen.

6 tykkäystä

Bexmab study update 2026-02-20 … ilmeisesti vaan study status verifioitu

Linkedinistä:

5 tykkäystä