Ymmärrän kritiikistä toisen puolen, mutta täysin kelvottomana rahoitusratkaisuna suunnattua osakeantia en kuitenkaan ongelmista huolimatta pidä, kuten yleisestä keskustelussa toisinaan tehdään (vrt. kirves on hyvä työkalu halkomiseen, mutta katkaisemiseen on usein parempiakin vaihtoehtoja). Viime vuoden puolella omat viisisenttiseni aiheesta kirjoitin Viisaan Rahan kolumniinkin.
Yleisellä tasolla hyviä puolia suhteessa merkkariantiin ovat nopeus, hinta, toteutumisvarmuus sekä todennäköisesti myös lyhyen ajan kurssivolatiliteetti (sikäli mikäli tämä kiinnostaa). Kuten Alokkaan linkkaamaan kommenttiin kirjoitin, EcoUpin tapauksessa hintaan ja toteutumisvarmuuteen liittyvät argumentit ovat mielestäni päteviä. Suunnatun annin huonot puolet taas kohdistuvat etenkin jo mainitun sijoittajien yhdenvertaisuuden kärsimiseen sekä mahdollisiin alennuksiin suhteessa pörssikurssiin (EcoUpin suunnitelmassa ei ole alennusta suhteessa lyhyen ajan painotettuun kurssikeskiarvoon). Ajoitus myös ratkaisee erittäin paljon, onko suunnattu osakeanti hallitukselta hyvä vai huono valinta. Remedyn muistaakseni 45 euron kurssitasoon vuonna 2021 tekemää suunnattua antia harva piensijoittaja varmaan näinä päivinä mollaa. Jäkiviisastelu ajoituksen suhteen suuntaan tai toiseen on myös hyvin helppoa. Enkä nyt syytä ketään jälkiviisastelusta vaan totean, että päätösten logiikka saattaa näyttäytyä hyvin erilaisena jonkin ajan kuluttua.
Juuri nyt yksityissijoittajalla on muuten mahdollisuus ostaa pörssistä EcoUpin osaketta suunnatun annin hintaa edullisemmin, jos diluution paikkaaminen houkuttelee ja/tai uskoa liiketoiminnan käänteeseen löytyy. Tilanne toki elää koko ajan kaupankäynnin mukaan eikä sen pysyvyyttä tai alle suunnitellun antihinnan ostettavissa olevaa volyymiä voi taata.