Bittium. Mitä ajatuksia?

Tervehdys ketjuun!

Lupailin tänne aiemmin hieman vastuutonta ja ympäripyöreää spekulointia siitä, mitä sieltä Espanjasta nyt voisi odottaa. Korostan nyt heti alkuun, ettei tässä kirjoituksessa ole yhtään ennustetta tai varsinaista virallista näkemystä asiaan. Tässä on aivan liikaa tuntemattomia muuttujia. Yritän sen sijaan avata, miten olen itse hahmotellut mahdollisuutta. Lisäksi vähän spekulointia siitä, miten markkinat todennäköisesti niitä arvottavat (väärin).

Ensimmäisenä pakko luoda vähän taustaoletuksia. Mediassa on liikkunut noita yli miljardin euron tilausarvoja Indralle, ja jos katsoo mitä Elbit on toimitellut, niin ne voivat olla järkeviäkin. Korotan kuitenkin, etten tunne niin tarkkaan Indran tuotepalettia, että osaisin tuota oikeasti arvioida. Oletetaan nyt, että kaunis pyöreä summa oli 1000 MEUR, mikä sitten jakautuisi Indralle ja Bittiumille. Indra ja Espanja molemmat lähtökohtaisesti haluavat, että tämä tehtäisiin Espanjassa paikallisin voimin. Sehän on enemmän tai vähemmän universaalitotuus. Mutta kun SDR-radioiden kehityksessä ei ole onnistuttu, niin mukaan tarvitaan Bittium (tai muu toistaiseksi tuntematon ulkopuolinen).

Suuret summat aina houkuttavat sijoittajia, ja miljardin tilaukset saavat palstatilaa. Mutta paljonko tuosta teoreettisesta miljardista Indra voisi jakaa Bittiumille? Perusoletuksena defense-tuotteissa voisi käyttää 50 %:n bruttokatetta, eli puolet rahasta menee tuotteiden rakentamiseen. Todellisuudessa tämä tietysti vaihtelee. Isoissa tilauksissa hinnoittelu on perinteisesti kireää, mutta ”kotimaisissa” voi olla enemmän liikkumavaraa. Toisaalta skaalan kasvaessa saadaan hintoja valmistuksessa painettua alas, kun on iso kala alihankkijoille. Pistetään nyt kuitenkin 50 % syrjään suoraan tuotteiden valmistukseen tarvittaviin asioihin. Se ei siis varsinaisesti ole kummankaan tulovirtaa, vaan kulua.

Bruttokatetta on 50 % jäljellä, mitä sitten voisi teoriassa jakaa yhtiöiden kesken. Oletuksena on, että Indra ”tekee kaiken työn” paikallisesti ja Bittium tarjoaa enemmänkin teknologiaa ja osaamista, että tuotteet saadaan oikeasti kentälläkin toimiviksi ja kaupallisesti kilpailukykyisiksi. Miten paljon Bittiumin siivu voisi olla? Lyhyt vastaus on en tiedä, koska Bittiumilta vaadittavan kokonaisuuden laajuus on kokonaan auki. Olemme muistaakseni joskus hahmotelleet, että paikallinen operaattori voisi ottaa jopa 20 % tilauksen arvosta - siis silloin, kun Bittium toimittaisi tuotteet loppuasiakkaalle mutta paikallinen hoitaisi integrointia, asiakastukea ja sen semmoista. Indran rooli on taatusti tätä suurempi ja se kantaa varmasti myös valtaosan kiinteistä kuluista, joten kyllä se vähintään 30 % oletettavasti ottaa. Eli me ollaan nyt jaettu 80 % pois, eikä Indrakaan vielä välttämättä ole kauheasti tulosta tehnyt.

Toisaalta väittäisin, ettei Bittiumin kannata lähteä tähän mukaan millään pienellä kompensaatiolla, koska Indrasta tulisi sitten strategisen kumppanin lisäksi potentiaalinen kilpailija. Otetaan karuna oletuksena, että Bittiumin osuus olisi 10-20 % ja oletetaan vielä siihen päälle, että tämä olisi yhtiölle puhdasta liiketoiminnan rahavirtaa. Eli 100-200 MEUR:n haarukka, mistä ylälaita kuulostaa kyllä optimistiselta itselle varsinkin jälkimmäisellä lisäoletuksella. Siellä Bittium saisi varmaankin suurimman osan lopullisista tulovirroista. Jos puhuttaisiin sitten perinteisemmästä tilauksesta ja liikevaihdosta, niin sehän olisi varmaan noin 2,5x kertaa suurempi kuin tuo rahavirta.

Kassavirtojen nykyarvo

Pitkä alustuksen jälkeen pääsemme varsinaiseen pihviin eli tuon summa arvottamiseen, mikä se ikinä onkin. Vaikka isot liikevaihtoluvut kiinnostavat, oleellista sijoittajien kannalta on diilin tuottama rahavirta yhtiölle. Teoreettisesti se pitäisi tuoda vielä nykyarvoon, koska sijoittajalle euro tänään on tietysti merkittävästi arvokkaampi kuin euro 10 vuoden päästä.

Jos mietimme esimerkiksi Suomen Puolustusvoimille tehtäviä tuotetoimituksia, niin oletuksenahan on ollut, että kyseessä on jonkinlainen Gaussin käyrä pitkällä hännällä. Eli esimerkiksi jotain tämmöistä:

Indran mahdolliset toimitukset Espanjalle voisivat mennä jotenkin noin, vaikka nyt kiire tuntuu olevan ja siten aikataulu voi olla merkittävästi nopeampikin. Jos Bittium saisi lisenssituloa toimitusmäärien mukaan, tämä olisi oleellinen asia huomioida. Jos nyt sitten vielä jaetaan ne 100 teoreettista rahaa tuohon käyrälle, niin se näyttäisi tältä.

Jos rahavirrat oikeasti jakautuisivat seuraavalle 10-vuodelle, diilin nykyarvo olisi merkittävästi pienempi kuin ”otsikkoarvo”. Esimerkiksi tuolla jakaumalla ja 8 %:n diskontalla sain nopeasti nykyarvoksi noin 68 MEUR, mikä olisi jo merkittä ero siihen paperin 100 MEUR:oon.

Allekirjoitusmaksu tulossa?

Odotan Bittiumin saavan jonkinlaisen kertakorvauksen Indralta käytännössä heti, jos yhteistyöhön päästään. Miksi? Koska Bittium antaa Indralle käytännössä osaamisen ja kyvykkyydet tuottaa sen tuotteita, mikä itsessään on merkittävä asia. Sitä kautta mahdollisen sopimuksen rahavirrat voisivat olla hyvinkin etupainotteisia. Alla on yksi hahmotelma, joka on etumaksun suhteen hyvinkin aggressiivinen:

Tämä olisi mielestäni jossain määrin loogista myös Indralle; ensin kirpaisisi, mutta ensimmäinen maksu voitaisiin laittaa epäonnistuneen tuotekehityksen hintalapuksi ja tämän jälkeen lisenssi olisi asteen maltillisempi. Joka tapauksessa tuolla rahavirtojen ajoituksellakin on merkitystä, varsinkin jos kokonaissumma on suuri.

”Projekti” vai jatkuvaa tuloa?

Kokoluokkaan nähden erittäin suurissa diileissä on arvonmäärityksen ja osakemarkkinan kannalta usein hankaluuksia. Sijoittajat ovat parempia arvioimaan jatkuvia liiketoimintoja ja havaitsemaan trendejä. Jos suurissa toimituksissa kuljettaisiin Gaussin käyrää, huipulla hinnoittelussa olisi todennäköisesti ongelmia. Yhtiön pitäisi saada aina uusia, mielellään suurempia diilejä, jotta esimerkiksi perinteisiä arvostuskertoimia voisi oikein soveltaa.

Toisaalta esimerkiksi Indra-yhteistyön arvottaminen pelkästään sen suoriin rahavirtoihin olisi mielestäni virheellistä. Suurien tuotetoimituksien perässä on aina merkittävä häntä, koska laitteita täytyy uusia ja kehittää matkan varrella. Erityisesti ohjelmistoradioissa kehitystyö on jatkuvaa aaltomuotojen mukana, eikä tarve lopu raudan toimituksen mukana. Lisäksi todennäköisyys sille, että (tyytyväinen) asiakas tilaa myös seuraavan sukupolven laitteet aikanaan samalta toimittajalta on korkea. Ja kyseessä olisi tärkeä referenssi, eli onnistuessaan se nostaisi todennäköisyyksiä saada uusia merkittäviä asiakkuuksia. Eli kun puhutaan, että yhteistyöllä on myös strategista arvoa, niin tämä on totta. Silti sitä on hankala laskea euromääräisesti auki.

Mitähän osakkeeseen on hinnoiteltu?

Bittiumin yritysarvo (EV) on nyt noin 600 MEUR. Vaikka olisimme kilttejä muille Bittiumin liiketoiminnoille, niin vaikea niille on perustella 100 MEUR:n arvoa. Eli Defense & Security -segmentin tulee ainakin 500 MEUR. Tänä vuonna D&S tekee arviolta 10,6 MEUR:n liiketuloksen. Jos mitään suurempaa läpimurtoa ei olisi tulossa, niin kaikki varmaan pitäisi EV/EBIT 47x älyttömänä – minä ainakin. Kannattavaa kasvua on luvassa myös nykyasiakkaista tulevina vuosina, mutta sanoisin että 300 MEUR (2025e EV/EBIT noin 28x) olisi jo kova hinta ilman uusia suuria asiakkuuksia. Käytän tässä 2025 ennustetta, kun sinänsä relevantimmassa 2026 ennusteessa on jo vähän uuttakin läpimurtoa sisällä.

Tämmöisellä karulla jaottelulla jäisi noin 200 MEUR allokoitavaksi ”uusiin avauksiin”. Indra / Espanja ei ole ainoa, mutta ainakaan BAE / UK ei etene lähiaikoina ja ”uusi Euroopan maa” on mysteeri. Sitten on tietenkin Saksa ja R&S:n hankaluudet oman projektinsa kanssa, ja vaikka mitä muita varmasti. Itävallan allokoisin tuonne olemassa oleviin asiakkuuksiin, jotta sieltä voisi tuon kertoimen perustella. Tämä nyt on puhdasta spekulointia, mutta väittäisin että Indra -yhteistyön varaan tuo 200 MEUR valtaosin nyt menee. Jos näin olisi, niin olisihan se Espanjan siivusta todella kova arvo. Vaikka siis saataisiinkin 200 MEUR:n lisenssidiili yhteensä, niin sen nykyarvo olisi kuitenkin todella paljon pienempi.

Itse ajattelisin, että realistinen muoto voisi olla joku tämmöinen. Ensin ns. allekirjoitusmaksu (esimerkiksi 50 MEUR), tämän jälkeen lisenssejä (esimerkiksi 100 MEUR ajan myötä) ja sitten kokonaisarvo olisi paperilla esimerkiksi 150 MEUR, mutta nykyarvo esimerkiksi 115 MEUR. Mutta kukapa näistä tietää.

Potentiaaliset sudenkuopat

Näen yhtiön kokoluokkaan nähden valtavilla diileillä aina merkittäviä sudenkuoppia erityisesti osakemarkkinoiden käytöksen takia. Sijoittajat tykkäävät ekstrapoloida trendejä myös silloin, kun se ei olisi järkevää. Lisäksi suuret luvut hämäävät helposti sijoittajia, joilla on taipumus keskittyä liikevaihtoon ja vähätellä toimintaan liittyviä kuluja. Perinteisesti sijoittajilla on myös taipumus hyväksyä korkeammat arvostuskertoimet yhtiöille, jotka ovat suoriutuneet edellisinä vuosina hyvin. Eli tulos kasvaa niin kertoimet nousevat, ns. twin engine -vauhdissa.

Yksittäisiin suurissa tapahtumissa on näiden tekijöiden takia merkittävä mahdollisuus kuplaantumiseen erityisesti silloin, kun tulostaso nousisi kuten graafissa 1-4 vuosina. Pahimmillaan arvostuskertoimet olisivat huipulla juuri silloin, kun tulostaso olisi lähdössä toimituksien mukana laskuun. Jos yhtiöllä olisi silloin uusi nouseva asiakkuus, niin tämä tietenkin paikkaisi tilannetta merkittävästi.

Noh, tämä menee jo varsinaisen pihvin ulkopuolelle. Pointtina lopussa vaan, että tässä on merkittävä virhehinnoittelun mahdollisuus mielestäni yksittäisille suurille diileille. Sehän on sitten varmaan sekä uhka että mahdollisuus, miten sitä haluaa kukin katsoa.

PS. Tämä tuli kirjoiteltua kannattavalla auton kyydistä. Ajatuksia oli ilmesen paljon, mutta johdonmukaisia ne eivät varmasti olleet. Lisäksi en tiedä tuliko kuvat läpi, jotain valitteli. Summa summarum: jospa tässä jotain järkeä olisi ollut.

52 Likes

Kiitos Juha. Ansiokasta pohdintaa ja kuten jo alussa mainitsit…”Indra”-pohdintaa.
Itse katselen tätä koko Bittium-caseä ehkä 5-10 vuoden perspektiivillä, jolloin esim. Britannia/BAE-päätökset ovat tosi lähellä…2026.
Kuten CMD.ssä kuultiin (itselleni ainakin luottamus varmistui), Bittiumilla on varsin korkeatasoiset tuotteet, osin jopa ainutlaatuiset. Tästä vedän sen johtopäätöksen, että pelkästään Euroopassa kysyntä tässä puolustuspoliittisessa kasvutilanteessa voi olla huomattava lähivuosina. Mielestäni hyvin todennäköisesti.
Sinä puhut faktoista, minä osin potentiaalin realisoitumisesta. Uskon siis, että Indra on vasta alkusoittoa tälle kehitykselle. Saa nähdä.

12 Likes

Mainiota skenarointia @Juha_Kinnunen . Toisin ajatusyhteyteen mahdollisuuden vallalla olevasta trendistä - yhteistyö ja diili; mm. Nvidia-Intel, Nvidia-Nokia, Leonardo-SSH, Nexstim-Brainlab jne. Tämä on ajanhenki, eikä laisinkaan huono trendi pääomaköyhälle maalle kuten Suomi. Tälläisessä kontektissa Bittiumille voi tapahtua mitä tahansa monestakin suunnasta, koska FAKTA on, että puolustusteollisuus vetää pitkään ja Bittiumin kamalle kysyntä vasta alkaa, mutta FAKTA on myös, että se vaatii myös leveitä ja uskottavia hartioita niin euroopanlaajuiseen kuin maailmanlaajuiseen myyntiin. Tätä voi sitten spekuloida, mikä olisi paras kumppani ja menetelmä. Siinä mielessä Indra -Bittium yhteistyö-diilikään ei ole poissuljettua, kun tilaus on iso. JA SITTEN oikein isossa kuvassa hartioiden leventäminen esim. Nokia-Bittium yhteistyö-diili kautta, sillä onhan Noksullakin oma Fenixsensä, ja yhteisteknologinen verkkokupla taktisen tiedonsiirron hybridiverkon testauksessa Bittiumin kanssa. No mutta joo, tää yhteystyö-diili on uusi trendi, ja ei pois suljettu, kun spekuloidaan, varsinkaan Bittiumin kohdalla, jossa suurin omistus on tosi kasvollista.

12 Likes

OP taisi videollan verrata meitä lääkefirmaan jolla on uusi lääke valmiina.

Itse vertaan auto-alaan ennen sähköautoja että joku yksittäinen insinööri olisi suunnitellut sähkömoottorin autoon ja akun ydinvoimalan käytetyistä sauvoista joka on ikuinen ja myisi paketin autojätille niin tuskin riittää että katsotaan tuosta parin miljoonan kämppä ja loppuelämän palkka ja jos jotain uutta keksit niin ilmoita heille ensin.

Olisi aika koomista että niin huono diili tehtäisiin Indran kanssa että siitä tulisi kilpailija tulevaisuudessa ainakaan tämän sukupolven tekniikalla. Lähinnä toiveissa on että Indra tulevilla lisenssituotteilla ainakin Elelä-Amerikkaa lähtee valloittamaan ja meille riittää lisensseistä kunnon siivu.

Momentum on valtaisa nyt ja lähivuosina.

6 Likes

Lueskelin kertauksena Inderesin Bittium - laajaa raporttia (julkaistu 20.5.2024), erityisesti sen Defenceä koskevaa analyysitekstiä. Mielestäni silloinen teksti on hyvin jäsenneltyä ja sisältää ihan järjellistä analyysiä silloisilla tiedoilla. Defence-markkinasta (s. 15-16) lausuttiin mm. seuraavaa:

Puolustusmarkkinoilla ylivoimaisesti suurin kuluttaja on Yhdysvallat […]. Euroopassa puolustusbudjetit ovat voimakkaassa nousussa Venäjän hyökättyä laajamittaisesti Ukrainaan. Tarkempia summia ei ole relevanttia käsitellä, sillä markkinan koko ei ole Bittiumin potentiaalia rajaava tekijä. Kriittinen tekijä on markkinoille pääsy, mikä on suuriin maihin äärimmäisen vaikeaa ilman strategista kumppania. […] Valtavasta kokonaismarkkinasta huolimatta Bittiumin saavutettavissa oleva markkina on siis mielestämme ainakin vielä lähivuosina rajallinen.”

Lienee selvää, että Inderesin laajan raportin julkaisun jälkeen, noin puolentoista vuoden aikana, on sekä Bittiumissa että Defence-markkinassa tapahtunut paljon: Bittiumissa on kehitetty (ja edelleen kehitetään) fysiikan lakeja uhmaten kenties ylivertaista kyvykkyyttä radioaallon muotoiluun, Bittium on alkanut volyymitoimittamaan asiakkaiden vaatimukset täyttäviä tuotteita (esim. SDR radiot), on havaittu kilpailijoilla olevan vaikeuksia kehittää asiakkaiden vaatimukset täyttäviä tuotteita (esim. SDR radiot), Bittiumissa on päivitetty mm. Defence-strategiaa ja taloudellsia tavoitteita, Bittium on solminut (ja solmii) strategisia kumppanuuksia, Euroopan ja NATO-maiden puolustusbudjetteja on kasvatettu kiihtyvään tahtiin, eri maiden puolustusvoimissa on ymmärretty edistyksellisten taktisten viestintäratkaisujen merkitys puolustuksen modernisoinnissa jne.

Näin maallikkona ajattelen, että Bittiumin strategian ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta Defence-markkinassa ns. strategiset kumppanuudet ovat merkityksellisiä, mutta ei välttämättä enää yhtä kriittinen tekijä kuin aikaisemmin. Bittiumilla näyttäisi olevan kyvykkyyksiensä ansiosta ikään kuin luontaista vetovoimaa kumppanuuksien solmimiseen myös alan isojen toimijoiden osalta. Mikäli tilanne on tämä, niin Bittiumin Defence-markkinan (viestintäratkaisut) koon arvioimisella tulevina vuosina ja vuosikymmeninä alkaa mielestäni olemaankin relevanttia merkitystä, kun pyritään arviomaan ja ennustamaan Bittiumin kannattavan kasvun tarinaa pitkällä ajalla.

Itse näen, että Bittiumilla on erinomainen tilanne, kun sillä on ja tulee jatkossakin olemaan kyky toimittaa edistyksellisiä “maailman luokan” taktisen viestinnän ratkaisujaan, pitkäaikaisin sopimuksin, sekä suoraan eri maiden puolustuvoimille (esim. pienehköt maat) että strategisten kumppanuuksien kautta (esim. isohkot maat).

Ja kun puhutaan Bittiumille relevantin markkinan koosta, on mielestäni syytä ottaa huomioon Euroopan ulkopuolella oleva Defence-markkina. Nähdäkseni näitä asioita ja näkökulmia Bittiumin toimitusjohtaja Petri Toljamo on pyrkinyt viime aikoina tuomaan esille (mm. cmd, haastattelut ml. OP:n analyytikon Q3’25:n jälkeinen yhteydenotto). Itse koen, että Toljamo on melko suoraan kehottanut sijoittajia ja analyytikkoja näkemään “metsää puilta”, eli katsomaan yksittäisten puiden tai taimien (Indra/Espanja, BAE/Iso-Britannia, mysteerimaa jne.) lisäksi Bittiumille relevantin markkinan kokoa tulevinan vuosina ja vuosikymmeninä. Tästä on oiva näyte alla.

Sen voin todeta, että itselläni ei ole aikaa eikä kykyä arvioida Bittiumille relevantin markkinan kokoa, saatika kykyä arvioida Bittium markkinaosuuden potentiaalia. Siksi toivon, että esimerkiksi Inderes pyrkisi analyyttisesti arvioimaan em. asioita ja ottamaan ne huomioon relevantteina tekijöinä tulevissa Bittium-analyysiraporteissaan.

Edellä @Juha_Kinnunen kirjoitteli “hieman vastuutonta ja ympäripyöreää spekulointia siitä, mitä sieltä Espanjasta nyt voisi odottaa” ja spekuloi “siitä, miten markkinat todennäköisesti niitä arvottavat (väärin)”.

Tulkitsin Juhan kirjoittelun siten, että hänen mielestä osakemarkkinalla BITTI-mopo on lähtenyt keulimaan, kun se pyrkinyt arvaamaan Bittiumin osuutta tuosta ilmeisen todennäköisestä Espanjan miljarditilauksesta. Ja juu oli Juhalta ihan hauskaa spekuloivaa numeroleikkiä siitä, mitä Bittiumin osakkeeseen on hinnoiteltu. Mielestäni tämänkaltainen spekulointi on juuri sitä yksittäisen puun tai puuntaimen arvottamista sen sijaan, että arvotettaisiin sitä koko metsän tuottoa pitkällä ajalla.

Ymmärrän hyvin, että vastuulliselle analyytikolle on todella vaikeaa ympätä ennusteisiin mukaan kuvitteellisia kauppoja niin lyhyelle kuin pitkälle ajalle ilman juuri mitään konkretiaa. Siksi ymmärrän myös hyvin, miksi Inderesin viimeisimmässä analyysiraportissa analyytikkoa hieman hirvitti Bittiumin arvostustaso, kun hän oli kuitenkin melko rohkeasti leiponut sisään ennusteisiin melko vahvaa kasvua ja kannattavuutta ja vieläpä melko alhaisella tuottovaatimuksella (ks. raportin DCF-laskelma).

No tässäpä mielestäni on se vaaran paikka kaltaiselleni piensijoittajalle, jos ei osaa analyysiä lukiessaan huomioida vastuullisen analyytikon em. rajoitteita ennusteiden laadinnassa. Nimittäin kokemukseni mukaan ei ole lainkaan harvinaista, että jotakin yhtiötä koskevat hyvät uutiset tai toteumat tuppaavat usein ikään kuin toistumaan jatkossakin, jolloin analyysiraportointi ennusteineen ja arvonmäärityksineen on ikään kuin jälkijättöistä.

Mielestäni nykytiedoin Bittium voidaan sanoa olevan ns. kannattava kasvuyhtiö. Olen joskus aikaisemminkin todennut, että yleensä kannattava kasvuyhtiö on tulevaisuudessa arvokkampi yhtiö kuin tänään. Se ei ole sitä tänään, mutta todennäköisesti tulevaisuudessa.

Tälleen melko pitkään BITTI-osakkeita omistaneena koen, että olisi jopa hölmöä ryhtyä vähentämään omistustaan, vaikka osakkeen arvostustaso vaikuttaisi tällä hetkellä paperilla hyvinkin korkealta. Jään luottavaisena seuraamaan yhtiön päivitetyn strategian toteuttamista ja sen myötä taloudellisten tavoitteiden toteutumista.

40 Likes

Erittäin hyvä viesti @R-o-E !

Näen asian hyvin samalla tavalla, kun puhutaan tuosta metsää puilta. Olet ehkä huomannut, että ennusteissani en ole lähtenyt arvottamaan yhtään erillistä mahdollisuutta tai sanonut, että tämä tapahtuu tuolloin jne. Päinvastoin, olen lähtenyt siitä että metsässä on paljon puita ja joidenkin niistä täytyy kaatua tähän mennessä, ja niitä pitää kaatua lisää tulevina vuosina - määrä sitten riippuu siitä, tuleeko tukkipuuta vai riukulaa. Toimitusjohtaja Toljamo puhui ensimmäisessä haastattelussamme juurikin tuosta 1-2 maata vuosittain niin hyvä tulee.

Mutta sitten kun tullaan ennustamiseen, niin olisihan se hurjaa ennustaa Helsingin pörssin kovinta nousurykäystä tulokseen tuleville vuosille, jos ei olisi mitään konkretiaa. Yksi viime vuosikymmenen turhauttavimmista lauseista oli “Kiinan markkina on XXX miljardia euroa, jos me saadaan prosenttikin siitä…” - kukaan näin puhuneista ei saanut, koska tuo on puhdasta höttöä. Pelkästään kokonaismarkkinan kokoon viittaaminen (“metsä on iso”) on vähän samanlaista - en kuitenkaan kritisoi sinun viestiä, jossa oli myös hyvin avattu perusteita siitä, miksi sieltä voisi saada isonkin palstan (yleisesti ns. kilpailuedut). Mutta ehdottomasti pyrin tuomaan mahdollisimman paljon konkretiaa näihin asioihin asioihin, ja merkittävintä konkretiaa uusista aluevaltauksista on kuitenkin aiesopimus Indran kanssa, yhteistyösopimus BAE:n kanssa ja toimitus erikoisjoukoille “mysteerimaassa”. Sitten on tietenkin vaikka kuinka paljon muitakin mahdollisuuksia, mutta erityisesti kahta ensimmäistä pyöritän raporteissa mukana, koska pakko on olla kättä pidempää.

Hyviä pointteja sinänsä tuosta ennustamisestakin - se on just näin, että analyytikon on pakko luoda ennusteet kuitenkin jonkinlaisien, mahdollisimman konkreettisien oletuksien pohjalle. Huomauttaisin kuitenkin, että minä lähdin nostamaan dramaattisesti ennusteita vasta, kun selkeiden mahdollisuuksien määrä alkoi olla isompi (“metsässä on kaadettavissa olevia puita”) eikä pelkästään yksittäisiä mahdollisuuksia. Tämähän oli varsin tuore tapahtuma. Lisäksi iso juttu oli se, että kun Bittium ei itse tuntunut uskovansa menestysmahdollisuuksiin (katso aiemmat taloudelliset tavoitteet), niin pakkohan sitä on itsekin epäillä. Tämä muuten on varmaan yksittäisenä tekijänä suurin syy siihen, että ollaan oltu viimeisin nousu vähennä eikä lisää, mutta se nyt on sivuseikka.

Tuon minun aiemman spekulointiviestini ymmärsit mielestäni väärin, mutta siitä en toki syytä sinua. Sen pointti ei ollut olla hauska tai leikkisä, vaan aidosti hahmotelma siitä, miten noita isoja kumppanuuksia mielestäni pitäisi katsoa lopulta katsoa - mukaan lukien välilliset vaikutukset, jotka olivat oma kappaleensa (referenssi, todennäköisyyksien nousu muissa, mahdollisuus jatkuvuudesta jne.) Yksi iso oleellinen asia on se, että jokainen onnistuminen kuitenkin ruokkii seuraavaa - kuten yhtiö on sanonut, pelkkä Indran julkinen kiinnostus on tuonut lisäkiinnostusta Bittiumin tuotteita kohtaan. Tämä on kirjoitettu, mutta rahasummaa sille ei voi laittaa tähän diiliin. Itseä pelottaa tuollaisia viestejä laittaa, koska vaikka laittaisit minkälaiset disclaimerit (tämä ei ole virallinen näkemys), niin silti jäädään helposti kiinni esimerkinomaisiinkin numeroihin - ja toiset haluaakin ymmärtää väärin. Mutta tätä toivottiin ja se on oleellinen asia, niin yritin tarjota jonkinlaista kehikkoa. Jos siitä on lopulta enemmän haittaa kuin hyötyä, niin en sitä jatkossa tee - helpottaisi tietysti omaa kuormaa.

Vielä loppuun muistutus siitä, miten kovan tempun Bittium on jo tehnyt ja todennäköisesti jatkamassa vielä isompaan skaalaan. Bittium on käsittääkseni ainoa viimeisen 50 vuoden aikana perustettu yhtiö taktisessa viestinnässä, joka on onnistunut nousemaan kansainväliseksi toimijaksi. Näin muistelen johonkin vanhempaan laajan kirjoittaneeni tuon Itävallan diilin jälkeen, mikä oli se ensimmäinen iso kansainvälinen läpimurto. Tämä on hyvin perinteinen, konservatiivinen ja kotimaiseen taipuva sektori - varmasti myös strategisen merkityksensä takia. Tekoälyltä sain jonkinlaista tukea muistikuvalleni:

Kovia juttuja ja toivottavasti lisää on tulossa!

29 Likes

Essor-aaltomuodon kehittäminen jatkuu, ja luonnollisesti Bittium jatkaa osana konsortiota.

Sopimus ESSOR Development Stage #4 -kehitysvaiheelle (ES4) on arvoltaan yli 47 miljoonaa euroa. Kehitysvaiheen työ jaetaan kuuden a4ESSOR-konsortioon kuuluvan yrityksen kesken, jotka ovat Bittium (Suomi), Indra (Espanja), Leonardo (Italia), Radmor (Puola), Rohde & Schwarz (Saksa) ja Thales (Ranska). Työ jakautuu suhteessa jäsenmaiden osuuksiin, jossa Bittiumin osuus on huomattavasti pienempi kuin suoraan laskennallinen suhteellinen osuus olisi.

18 Likes

Jos Bittium saa myytyä maahan X Tough SDR:iä vaikka 20 miljoonalla, voidaanko olettaa että toimituksen jälkeen Bittium saa joka vuosi pari miljoonaa kehityksestä, ylläpidosta yms.? Koska vielä on käytössä analogisiakin laitteita eli laitteita ei herkästi vaihdeta toisiin, tämän tulovirran voisi olettaa jatkuvan pitkään ja siitä luulisi aika ison siivun valuvan viimeiselle riville. Siinä mielessä asiakkaiden käytössä olevan laitekannan kasvu palvelisi kannattavuutta varsin hyvin.

Yritän tässä vain itselleni hahmottaa mistä Bittiumin kassavirta muodostuu.

5 Likes

Kiitokset hyvästä kysymyksestä,

Olen aiemmin kirjoitellut laajassa raportissa Defense & Security -segmenttiiin liittyen näin: “Jatkuva liikevaihto on vuosittain arviolta 5-10 % kokonaistilauksesta, mutta vaihtelee paljon toimituskokonaisuuksien välillä. Tämä sisältää mm. jatkokehitystä, laitteiston ylläpitoa ja rikkoontuneiden laitteiden korvaukset.”

Pitää jutella yhtiön kanssa, onko tuo arvio edelleen relevantti, mutta eiköhän se isossa kuvassa ole. En ole ihan varma, miten tuo jatkuva aaltomuotokehitys menee yksittäisen asiakkaan kannalta, mutta se on kuitenkin oleellinen koko suorituskyvyn kannalta. Tehdään kuitenkin myös ESSOR-tasolla. Selkein olisi jos olisi laajempi paketti (TAC WIN -runkoverkko ja niin edelleen), mutta kyllä tuo varmaan jonkinlaisen indikaation antaa myös Tough SDR -radioiden osalta.

Kyllä sieltä siis jatkuvaluonteista liiketoimintaa syntyy, mutta on se käsittääkseni kuitenkin rajallinen suhteessa laitetoimituksiin. Tietysti ne laitteet on siellä lähtökohtaisesti pitkään, joten ajan myötä kuitenkin kertyy merkittävä potti.

10 Likes

Voiko Ruotsin lisätä listaan?

31 Likes

Ja kohta voi mahdollisesti lisätä myös Norjan ja Tanskan :flexed_biceps:

“Nyt solmittu puitesopimus on voimassa aluksi kymmenen vuotta, jonka jälkeen se jatkuu automaattisesti vuoden kerrallaan. Sopimukseen voivat liittyä myös pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön osallistuvat Norja ja Tanska.“

22 Likes

Huomenia,

hieno uutinen Bittiumille, siitä se lähtee Ruotsin valloittaminen. Tässäpä kommenttia:

22 Likes

Analyytikkoseurantaa jatkossa myös Saksassa, ja tärkein tietysti eli tavoitehinta 23,5€.

23 Likes

Bittiumin analyytikkoseuranta laajenee, tavoitehinta 23.50€

20 Likes

Pitääpä tutustua raporttiin, kun aikataulut antaa myöten! Eipä täällä analyytikoista ole ruuhkaa ollut, eli hyvä kun tulee lisää. Hyvä kun saadaan nyt konsensuskin ennusteisiin :slight_smile:

Edit: lisäys

14 Likes

Tässä ei kyllä odotella enää mitään testierien tilauksia. Vaan kyllä tuon tason sopimuksen taustalla on jo testaukset ja todettu toimivaksi. Ruotsille saattaisi sitä paitsi riittää sekin, että Suomen Puolustusvoimat ovat testanneet ja kehittäneet. Ei mikään muukaan maa tee puitesopimuksia testausta varten, sellaiset erät voi tilata hyllystä ja on tilattukin, koska tiedotteen mukaan pilotoinnit ovat jo useassa maassa käynnissä.

13 Likes

Selkeytetään hieman.

  1. Odotan kyllä lähiaikoina ihan merkittävää tilausta, joka otetaan käyttöön jossain osassa paikallisen PV:n toimintaa ja testataan käytännössä tietyssä lokaatiossa / yksikössä.

  2. Näin kaikki käytännössä aina tekevät, myös Suomi teki aikoinaan. Ei kukaan jyrää tuotteita kerralla kaikkialla, kaikilla on varustamissuunnitelma.

  3. Meillä on kotimainen esimerkki tästä kehityskaaresta, kun KNL teki samantyylisen sopimuksen huhtikuussa 2025 (linkki) ja tiedotti ensimmäisestä yhteisestä tilauksesta elokuussa 2025 (linkki).

  4. En koskaan sanonut, että yksikään maa tekisi puitesopimuksia testausta varten. Edellä mainittu ei ole ristiriidassa tämän kanssa.

Ei toki kannata minua uskoa, mutta jos hieman tutkit itsenäisesti niin hoksaat, että tämä on todennäköisin kehityskaari myös Bittiumin kohdalla Ruotsissa.

15 Likes

Millon Juha ottaa hatun pois päästä ja myöntää tehneensä virheen bittiumin analyytikkona? Mä teen myös mun työssäni virheitä. Ainut ero siinä on että minä uskallan kohdata ja myöntää ne! Mutta ei mulla muuta.. Hyvää joulun odotusta sinne!

6 Likes

Eiköhän kaikki näe tuon viimeisen vuoden kehityksen, niin suositushan on ollut väärä. Siitä käsi pystyyn virheen merkiksi.

Mielelläni analysoin myös tapahtuneen tarkemmin ja avaan kaikille. Ei ole koskaan ollut ongelma myöntää virheitä, se on tervettä ja kuuluu omaan sekä Inderesin toimintatapaan.

Vähän joudutte kuitenkin odottamaan, kun on vähän muitakin hommia :slight_smile:

25 Likes

Tunnustan suoraan, että en ole lukenut analyysejä tarkasti tai painanut niitä syvälle muistiini, joten kommentoin Bittiumin kaltaisten yritysten analyysiä yleisellä tasolla.

Oletetaan lähtökohdaksi joku firma, jolla on nippu ikuisuussopimuksia, joiden perusteella tuottavat ja myyvät tavaraa niin että osakkeen käypä hinta on 10€. Nyt firmaan lisätään joku epävarma kauppa, sanotaan että sen toteutuminen on 50-50. Toteutuessaan kauppa nostaisi firman osakekohtaisen arvon 30 euroon. Vahvasti yksinkertaistetulla matematiikalla analyytikko löytäisi tällöin osakkeille 20 euron hinnan.

Kun nyt sitten kaupan toteutuminen tai toteutumattajättäminen tapahtuu, osake joko vajoaa takaisin 10€ hintoihin tai raketoi 30€ tasolle. Molemmissa tapauksissa voi foorumille tulla huutelemaan että analyytikko mokasi (ja missasi -50% romahduksen tai +50% raketoinnin), vaikka tämä teki työnsä täydellisesti olemassaolevan informaation varassa.

Eniten väärässä on kuitenkin henkilö, joka olettaa että analyytikon työn pohjavaatimuksena on kaikkien maailman tulevien tapahtumien täydellinen tietäminen etukäteen. EDIT: analyytikon työnä on todeta että kolikonheitossa tulos on mitä todennäköisimmin joko kruuna tai klaava ja kestää se höykytys kun kolikon laskeuduttua kansa meuhkaa että miten et voinut tietää että klaavahan se sieltä tuli.

31 Likes