Juu. Todetaan nyt selkeyden vuoksi, ettei Invisio ole Bittiumin kilpailija, vaan verrokki.
4 tykkäystä
Meinasin juuri sanoa että Bittiumin ja tämän toisen firman tuoteportfoliot eroaa aikalailla toisistaan. Sinänsä ei suora kilpailija, pikemminkin täydentää toisiaan.
Uskoisin että jos jotain järjestelmää rakennetaan, niin ei se tarkoita välttämättä Bittiumin laitteistoja. Ne toimii meillä aika hyvin ja ajaa asiansa mutta se että ymmärtääkö eurooppalaiset sitä asiaa samoin on toinen asia. Käyttävätkö whatsappia, starlinkkiä, tai jotain muuta “turvatonta” sovellusta ennemmin, jää nähtäväksi.
En tiedä nähdäänkö siellä tarvetta investoida Bittiumin laitteistoihin jotta viesti kulkee? Ken tietää.
Ja verrokki millä tavalla? Tää on nyt sama kuin Ismo Leikolan sketsi.
Kannattaa hieman seurata mitä maailmalla tapahtuu ja miettiä onko tässä aikaa odotella kymmenen vuotta. Vitkutteliko Indrakin vuoksikymmenen ennen kuin teki päätöksen?
Voi mennä Bittiumiin sijoittaminen vaikeaksi jos tuo on edellytyksenä. Ei näy enää edes perävalot asemalle siinä vaiheessa kun pyörii kartta kädessä laiturilla.
8 tykkäystä
Pitääköhän minun ensin selittää, mikä on verrokki ja miten verrokkiyhtiöitä hyödynnetään arvostuksen haarukoinnissa? Annan Geminin kirjoittaa.
****
“Verrokkiyhtiöanalyysi (engl. Comparable Company Analysis tai “Comps”) on menetelmä, jossa yhtiön arvo määritetään peilaamalla sitä muihin samankaltaisiin pörssiyhtiöihin. Ajatuksena on, että markkinat ovat suurin piirtein tehokkaat: jos vastaavista yhtiöistä maksetaan tietty kerroin suhteessa tulokseen, myös kohdeyhtiön arvon pitäisi asettua samoille linjoille.
Se on vähän kuin asuntokaupoilla: jos naapurin identtinen kolmio myytiin juuri tietyllä neliöhinnalla, se antaa aika hyvän arvion sinunkin asuntosi hinnasta.
Tässä on prosessi pähkinänkuoressa:
1. Verrokkiryhmän valinta
Tämä on analyysin kriittisin vaihe. Huonot verrokit johtavat “roskaa sisään, roskaa ulos” -tulokseen. Hyvä verrokki toimii:
-
Samalla toimialalla: Tuotteet ja asiakaskunta täsmäävät.
-
Samassa kokoluokassa: Suuryhtiöillä on usein erilaiset riskit ja pääsy pääomaan kuin pienillä.
-
Samalla maantieteellisellä alueella: Eri markkinoilla (esim. USA vs. Suomi) hyväksytään erilaiset arvostustasot.
-
Samanlaisella kasvu- ja kannattavuusprofiililla: Nopeasti kasvava yhtiö ansaitsee korkeammat kertoimet.
2. Arvostuskertoimien valinta
Kun ryhmä on kasassa, valitaan tunnusluvut, joita vertaillaan. Yleisimpiä ovat:
| Kerroin | Mitä se kertoo? | Milloin käytetään? |
|---|---|---|
| P/E (Price/Earnings) | Hinta suhteessa nettotulokseen. | Vakiintuneet, tulosta tekevät yhtiöt. |
| EV/EBITDA | Yritysarvo suhteessa käyttökatteeseen. | Huomioi velat; hyvä pääomavaltaisille aloille. |
| EV/Sales | Yritysarvo suhteessa liikevaihtoon. | Kasvuyhtiöt, jotka eivät vielä tee voittoa. |
| P/B (Price/Book) | Hinta suhteessa tasearvoon. | Pankit ja kiinteistöyhtiöt. |
3. Arvon laskeminen
Lasketaan verrokkiryhmän kertoimien keskiarvo tai mediaani. Tämän jälkeen kohdeyhtiön arvo saadaan yksinkertaisella kaavalla:
Arvo = \\text{Verrokkien mediaanikerroin} \\times \\text{Kohdeyhtiön tunnusluku}
Esimerkki: Jos verrokkien keskimääräinen EV/EBITDA on 10 ja kohdeyhtiösi käyttökate on 5 miljoonaa euroa, yritysarvoksi (EV) saadaan 10 \\times 5 \\text{M€} = 50 \\text{M€}.
Analyysin sudenkuopat (ja miten vältät ne)
Vaikka menetelmä on suosittu, se on harvoin täydellinen. Muista nämä:
-
“Omena ja päärynä” -ongelma: Mikään yhtiö ei ole identtinen. Toisella voi olla parempi johto, vahvempi brändi tai uniikki patenttisalkku.
-
Markkinasyklit: Jos koko toimiala on kuplassa (esim. dotcom tai tietyt uusiutuvan energian huumat), verrokkiarvostus näyttää “oikealta”, vaikka hinta olisi absurdi.
-
Kannattavuuserot: Jos verrokki tekee 20 % marginaalia ja kohdeyhtiösi 5 %, et voi käyttää samaa liikevaihtokerrointa.
Verrokkiarvostus antaa nopean “sanity checkin” sille, onko osake kallis vai halpa suhteessa muihin. Syvällisemmässä analyysissä se yhdistetään yleensä DCF-laskelmaan (kassavirta-analyysi), jotta saadaan kattavampi kuva.”
****
Ihan hyvä vastaus ja nopeasti. Korostan vielä, että verrokkianalyysi on yksi osa arvonmääritystä, eikä suinkaan se tärkein osa. Mutta nyt kun tämä tiedetään, niin todetaan seuraavaa:
Invisio toimii samalla toimialalla, samassa kokoluokassa, osin samalla maantieteellisellä alueella (ja on listattu samalla alueella) ja yhtiöllä on samankaltainen kasvu- ja kannattavuusprofiili. “Yllättäen” yhtiöiden arvostustasot ovat myös samalla pallokentällä.
Tietysti yhtiöissä on suuria eroja, niin se aina menee. Eihän Bittiumille monialayhtiönä (Medical & Engineering Services) tietenkään voi olla järkevää verrokkia, mutta kun ajatellaan Defense & Security -liiketoimintaa niin Invisio on kyllä hyvä. Ja sitä kautta kyseessä on mielestäni Bittiumin paras verrokki. Jos sinulla on parempia niin kerro toki.
18 tykkäystä
Ei ole Bittium-analyytikon homma kadehdittava. Sen lisäksi että yhtiön kassavirtojen ennustaminen on poikkeuksellisen vaikeaa, saa kurssin madellessa kimppuunsa (ainakin Kauppalehden) foorumikirjoittelijat. Ja sitten kun kurssi moninkertaistuu, purnaavat ne jotka eivät ehtineet nousuun mukaan. Koskaan ei ole hyvä. Lämmin kiitos kuitenkin @Juha_Kinnunen hyvistä Bittium-analyyseistä!
30 tykkäystä
Kriisin alkuvaiheessa on paikkansa näillä arjen välineillä ja sovelluksilla. Mutta kriisin edetessä siirrytään käyttämään muuta välineistöä. Ja Nato käyttää sovelluksena Atakia. Ei tätä tarvitse enää arvailla miten tämä menee. Reserviläisetkin täällä harjoittelevat ko. ohjelmiston käyttöä. Ohjelmisto voi tietenkin vaihtua, mutta joka tapauksessa se tulee vaatimaan kohtalaisia, suojattuja ja tietenkin mobiileja yhteyksiä. Tilannekuvan muodostaminen on aivan oleellista. Minä olen vakuuttunut, että Bittium on tuoteportfolionsa kanssa tässä keskiössä.
8 tykkäystä
KL-keskustelun Plondi kävi Euroclearin päätteetteellä, reilut 260.000 kappaletta SEB:n hallintarekkarin saloihin on Bittiumia kelvannut 1.2. - 12.2. mielenkiintoista tuokin, että eilisenä kurssilaskupäivänä potti pieneni 8.000 kpl
On muuten täysin rimanalitus viranomaisen vaatimus osakkeenomistajien rekisterin julkisuus kaikille. Yksi pääte jossain virka-aikaisessa toimistossa ja jota renklataan osakkeenomistaja kerrallaan.
Missähän se ulina tasa-arvosta kun osakkeenomistajan pitää lähteä isolle kirkolle asti toteuttamaan oikeuttaan Espoosta saati Kilpisjärveltä asti. Virosta mallia!
EDIT: tähän viestiin takaa linkatussa viestissä kerrotaan, että voi myös soittaa 020 770 6539 (9-14), saat Osakkeenomistajan omistustiedot osakeyhtiökohtaisesti, kunhan kerrot 1. Yhtiön nimi 2. Osakkeenomistajan nimi ja osoite tai paikkakunta
SEB 12.2. 2675368
SEB 11.2. 2683531 (Tenfold kävi päätellä)1.2.-12.2. välisenä aikana
SEB 2413777-> 2675368Päätteeltä katsoin 100 suurimmista osakkeenomistajista instikat. Ei oleellisia muutoksia. Eilenhän oli suuri vaihto. Mihinköhän laput kulkeutuivat?
p.s. Päätteeltä pitää hakea jokainen osakkeenomistaja nimeltä erikseen. Sieltä ei saa minkäänlaisia listauksia.
19 tykkäystä