Kiitos hyvistä nostoista, tässä muutama ajatus liittyen nostamiisi aiheisiin.
Betolarin Geoprime-betoni on ollut käytössä muunmuassa parkkipaikan laatoituksessa ja viemäriputkissa. Liikevaihdon kehityksestä voi kuitenkin päätellä että valmistusvolyymit ovat jääneet hyvin mataliksi.
Viittaus kokonaan uuteen sideaineeseen on tosiaan mielenkiintoinen. Betolar on tutkinut laajasti mahdollisten uusien sideaineiden käyttöä, mikä on myös yhtiön uuden menetelmän keskiössä.
CarbonCure-niminen yhtiö on tehnyt ympäristöystävällistä betonia samantapaisella teknologialla kuin Carbonaide. Kysymysmerkkinä itselleni on ollut tässä skaalassa hiilidioksidin talteenoton ja siirtämisen liittyvät kustannukset. Miljoonainvestointi ja käyttöönotto Lakan tehtaalla ovat kyllä merkki kustannustehokkuudesta.
En osaa sanoa suoraan voisiko kyseistä teknlogiaa käyttää geopolymeeribetonissa. Betolar ei ole toistaiseksi tehnyt aloitteita hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin suuntaan.
Betolar tiedotti uudella menetelmällään valmistetun vihreän sementin ominaisuuksien vastaavan perinteistä Portland-sementtiä, ja ylittävän laajasti käytössä olevan masuunikuonaan perustuvan sideaineen suorituskyvyn.
Betolarin seuraajat nukkuu tai sitte niitä ei ole lehdistötiedote tullu tänä aamuna:
Lehdistötiedotteet
Betolarin uusi metallinerotusteknologia tukemaan Anglo Americanin sitoutumista kiertotalouden edistämiseen
4.7.2025
Betolar Oyj
Lehdistötiedote
4.7.2025 klo 8.15
Betolarin uusi metallinerotusteknologia tukemaan Anglo Americanin sitoutumista kiertotalouden edistämiseen
Betolar ja Anglo American aloittavat kaupallisen yhteistyön hyödyntäen Betolarin metallinerotusteknologiaa ja vihreän sementin tuotantoa Sakatin Cu-Ni-monimetalliesiintymän projektissa Sodankylässä, Suomessa. Anglo Americanin tavoitteena on perustaa Sodankylään kiertotalousratkaisuja hyödyntävä vähäjätteinen kaivos.
Metallinerotusteknologian hyödyntäminen lähtee käyntiin. Tämä tapahtui ainakin omia ennustuksia nopeammin ja tätä vaihetta silmällä pitäen olen Betolaria seuraillut. Osakkeita on minulla vain merkityksetön seurantapositio, jotta en yritystä unohda mutta nyt taitaa joutua suunnittelemaan lisäyksiä salkkuun.
Samat sanat…yllätti kuinka nopeaan tämä ensimmäinen soppari tuli . Referenssi arvo todellakin merkittävä kuten Tommi kommentoi. Aika monta kaivosta kaikkineen taitaa tällä Anglolla olla … soppareita lisää ?
Mutta tämä todistaa sen että Betolarin teknologia toimii ja asiakkaat haluavat sen käyttöön. Tulisiko seuraava soppari hieman etelämpää tuolla Pohjois-Suomessa ja tuplana ?
Kaupallista yhteistyötä voi pitää edistysasekeleena uuden menetelmän kaupallistamisen suhteen, mutta läpimurrosta en nykytiedoilla puhuisi. Asiakas/yhteistyöreferenssi on kyllä merkittävä. Parin viikon päästä Q2-webcastissa saadaan varmasti lisätietoja.
Tässä on Tommin ennakkokommentit, kun Betolar julkistaa H1-tuloksensa torstaina.
Odotamme liikevaihdon pysyneen kasvussa, mutta olleen edelleen absoluuttisesti matalalla tasolla. Tappioiden odotamme jatkavan laskusuunnassa. Nykytahdilla odotamme Betolarin kassan riittävän vuoden 2027 alkuun, minkä myötä rahoitustarve on edessä melko pian. Tätä silmällä pitäen lisänäytöt kaupallistamisen etenemisestä tai Betolarin uuteen teknologiaan liittyvien lupausten saavuttamisesta olisivat tärkeitä jo lyhyellä aikavälillä. Teimme ennakon yhteydessä 0,2 MEUR:n tarkistuksen kulurakenteen ennusteisiin, millä oli vastaava negatiivinen vaikutus H1:n käyttökatteen ennusteeseemme.
Betolar julkaisi aamulla H1’25-raporttinsa. Liikevaihto ja kannattavuus olivat jokseenkin odotuksiemme mukaiset, eikä tasetilanteessakaan ollut yllätyksiä. Myös ohjeistus toistettiin, minkä myötä lyhyen aikavälin ennustemuutospaineet ovat alustavasti vähäiset. Betolarin kello 10 alkavassa webcast-esityksessä kiinnostuksen kohteena on uuden tuotantomenetelmän tiimoilta julkaistuun ensimmäiseen asiakkuuteen liittyvät lisätiedot.
Mikael haastatteli toimitusjohtaja Tuija Kalpalaa H1:n tiimoilta.
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:12 Uuden asiakkuuden merkitys Betolarille
01:30 Projektin ensimmäinen vaihe lähtenyt käyntiin
02:10 Kenelle uutta ratkaisua myydään?
03:05 Ajurit liikevaihdon ja tilausten kasvun taustalla
04:16 Näkymät ja fokusalueet loppuvuodelle
04:43 Rahoitustilanne
Suljetut kaivokset mainittu videolla. Aiemmin tällä palstalla mainitsin jo Outokummun Lampinsaaren kaivoksen. Siellä tuotettiin sinkkiä, kuparia, lyijyä,kultaa ja hopeaa.
Kaivos avattiin 1954 ja suljettiin 1992. 1970 luvulla esille tuli radon pitoisuudet ja tutkimuksen jälkeen todettiin että se johtuu uraani ja fosfori esiintymästä.
Kopio :
“”“”“”
Tutkimuksien perusteella radon lähteeksi paljastui uraani- ja fosforimineralisaatiot. Vuoden 1985 arviossa niitä todettiin olevan 2.59 miljoonaa tonnia, jossa keskimäärin 280 ppm U ja 3.18 % P205. Positiivista taloudellista merkitystä niillä ei ollut.
Maksimipitoisuudet tavanomaisissa kairasydannaytteissä olivat 0.15 % uraania ja 20 % fosforimineraalia.
“”“”“”
Uraanin pitoisuus keskimäärin siis 0,028 % . Terrafame louhii ja tuottaa ainoana toimijana Euroopassa sivutuotteena uraania. Siellä pitoisuus 0,0017% . Eli Lampinsaaren pitoisuus isompi.
Kun ottaa huomioon että Lampinsaaressa ei tarvitse perustaa kaivosta eikä louhia koska raaka-aine on jo valmiina kasattu jätealueelle rikastushiekkana niin voisi olettaa että päämetallien ja uraanin sekä fosforin talteenotto Betolarin menetelmällä olisi kannattavaa.
Jätealueen koko Lampinsaaressa on 13,7 Mt . Liki 40:n vuoden aikana kerätyt metallit valmiiksi läjättynä hyödynnettäväksi. Ja lopuista tietenkin sitä vihreää sementtiä.
Tässä voisi kumppaniksi ajatella Outokumpua ja Terrafamea . Valtio mukaan ympäristö talkoisiin jollain tavalla. Eikös se Outokumpu omista tuon metallikasan ? Voi olla melkoisen hyvät metallimäärät tuon jätealueen vanhemmissa osissa .
Edittiä :
Eikä luonnollisesti unohdeta muitakaan kaivoksia. Esimerkkinä Pyhäsalmen ja Nivalan kaivokset. Nämä molemmat ovat aika lähellä Lampinsaaren kaivosta . Pyhäsalmen kaivoksen jätealue on ymmärtääkseni huomattavasti Lampinsaarta suurempi.
Tässä on Tommilta vielä yhtiöraportti Betolarin H2:sta.
Toistamme Betolarin 1,2 euron tavoitehintamme ja Vähennä-suosituksemme. Puolivuotisraportin kokonaiskuva oli mielestämme varsin neutraali päärivien oltua karkeasti ennusteidemme mukaisia ja saatujen tilausten palattua kasvuun. Teimme tarkistuksia lähivuosien kustannusrakenteen ennusteisiimme, mutta kokonaisuuden kannalta muutokset jäivät vähäisiksi. Betolarin uusi tuotantoinnovaatio kasvattaa kasvupotentiaalia vuosikymmenen vaihdetta silmällä pitäen, mutta potentiaalin saavuttamiseen sekä rahoitustilanteeseen liittyvät riskit painavat tuotto-riskisuhteen mielestämme vaisuksi.
Betolarin teknologialle olisi kovasti käyttöä ja tarvetta. Voisivat nuo valituksia tekevät tahot myös esittää rakentavia ehdotuksia ja ihan vaatia otettavaksi käyttöön uutta teknologiaa kun sitä kerran nyt on saatavilla.
Betolar kehittää vähähiilisen louhetäyttöratkaisun Mandalay Resourcesille ja etenee Australian johtaville kaivosalan markkinoille
Kanadalainen kaivosyhtiö Mandalay Resources ja Betolar ovat tehneet kaupallisen sopimuksen sementtiä korvaavan louhetäyttöratkaisun kehittämisestä Costerfieldin kulta-antimoni-kaivokselle Australiassa.
Australia on yksi maailman merkittävimmistä kaivosmaista, ja lähes 60 % sen viennin arvosta syntyy mineraalien viennistä.
Vaatimukset kaivostoiminnan kustannustehokkaille ja edistyneille teknologisille ratkaisuille sekä kestävyydelle ovatkin huomattavan korkeat.
Betolarin kurssin eilinen nykiminen johtui ilmeisesti tästä uutisesta.
Oletuksena, että PARMA Green perustuu Betolarin tekniikkaan, jolloin tästä voisi tulla ihan kohtuullista kassavirtaa Betolarille nopealla aikataululla.
Ainakin vähäpäästöisiä ontelolaattoja Betolar ja Consolis Parma ovat yhdessä kehittäneet.
Joten mikseivät myös käyttäisi samaa valmistusmenetelmää suurjännitelinjan perustuksissa.
Parman mukaan tämä suurjännitelinja tulee olemaan 117km pitkä ja siinä hyödynnetään lähes tuhat vähähiilistä betonielementtiä, joiden valmistamisessa käytetään yli kaksi miljoonaa kiloa vähähiilistä betonia.
Tämä X:n postaus Tomi Lahdelta kuvakaappauksineen Keskisuomalaisesta kertoo ettei ainakaan toimari tunnista hanketta Betolarin reseptiikkaan perustuvaksi. Hyvä että vähähiilisiä ratkaisuja otetaan silti käyttöön tässä mittakaavassa.
lehdistötiedote tullu tänä aamuna:
