Asuntosalkku - Asuntosijoitusyhtiö Helsingin pörssiin

Jaakko Sinnemaa sanoi haastattelussa että taloyhtiöremontteihin kuluu 1% vuodessa pitkäaikavälillä. Käsittääkseni Asuntosalkku maksaa remontin jälkeen huoneistoon kohdistuvan lainaosuuden pois ja rahoittaa sen omalla lainalla. Eli Asuntosalkku maksaa pelkästään hoitovastiketta. Pienkorjauskulut tulevat päälle. Kuten myös hallinto- ja vuokrauskulut. Asuntosalkun LTV on 50% ja korkotaso raportin mukaan 20.5.2025 oli 4,5% eli 2,25% yli asuntokannan. Asuntojen vuokratuotto on 4,96 %. Muut kulut n. 0,5%. Kulut vähennettynä tuottoa jää n. 1,2% tasearvossa olevalle asuntokannalle. Vuokrat eivät ole nousussa lähiaikoina (eivätkä todennäköisesti myöskään asuntojen hinnat), mutta hoitovastikkeet nousevat n. 2-3 % vuodessa. Jos asuntojen hinnat laskisivat 1,2% vuodessa, tuotto Suomen portfolion osalta jäisi nollaan. Onko tämä oikea päätelmä?

Se että Asuntosalkku meni Tallinnan markkinoille, oli loistava siirto. Tallinan portfolio pitäisi kuitenkin jakaa kahteen osaan #1) uusi portfolio hyvillä alueilla jotka ovat realisoitavissa voitolla ja #2) muu portfolio.

Jos asuntosalkku joutuisi realisoimaan Suomen asunnot 1413 kpl nopeasti, olisiko saatava korkeampi vai matalampi vs. koko talon myynti? Lisäksi Asuntosalkun portfolio on työläs hallita ja omistaja ei juuri kykene vaikuttamaan (ei ehdi) taloyhtiöiden remonttipäätöksiin/kehittämiseen. Myynti kestäisi pitkään yksittäisinä kauppoina.

2 tykkäystä

Liiketoimintakatsauksella mainittiin muun muassa, että nettovuokratuoihin vaikutti rahoitusvastikkeiden suurempi määrä. Itse olettaisin, että taloyhtiöissä tehdään remontteja aika ajoin ja niistä tulee rahoitusvastikkeita.

Jos nuo luvut pitää paikkansa(en jaksa tarkistaa erikseen) niin eikös tuosta jää enemmän tuottoa: 4,96%-2,25%-0,5% = 2,21%

Osakekurssi on tietysti alempana kuin tasearvot joten laskennalliset tuotot markkina-arvoille on vähän paremmat.

Uskon myös siihen, että hoitovastikkeissa jatkuu jonkinlainen vuosittainen nousu lähivuosina, joskin inflaation hidastumisen myötä ei mitään valtavia nousuja ole odotettavissa.

Vuokrien ja asuntojen hintojen osalta olen itse vähän optimistisempi jollain 5v säteellä. Ylitarjontaa on nyt, mutta rakentaminen on oikeasti nyt jo aika maltillista eikä uutta tarjontaa enää niin paljon tule. Tukimuutoksista vuokramarkkina on ottanut hittiä ja se voi hetken vielä vaikuttaa negatiivisesti etenkin uudempiin pieniin asuntoihin. Rakennuslupia kun katsoo niin keskineliöt ovat ihan reippaasti nousseet eli pieniä asuntoja tehdään vähemmän. Se tekee hyvää pienten asuntojen vuokramarkkinoille jotka väkisinkin alkavat tasapainottua muuttovoittokaupungeissa.

Palkkatasot ja vuokrat&asuntojen hinnat eivät tule menemään loputtomasti eri suuntiin, pitkässä juoksussa ovat yhteydessä toisiinsa. Nyt ovat menneet viime vuosina eri suuntiin ja aika vauhdilla. Nykysuuntauksen jatkumiselle en näe kovin suurta todennäköisyyttä, jos tarkastellaan jotain 5v aikajännettä. Laskeeko palkat? No tuskin eli vaihtoehdoksi jää vuokrien nousu joka vetää myös asuntojen hintoja ylöspäin. Talouskehityksellä&työllisyydellä on myös iso rooli tässä yhtälössä. Yleinen sentimentti tuntuu olevan talouskehityksen ja asuntomarkkinoiden kehityksen osalta aika negatiivinen joten tässä on positiivisen yllätyksen mahdollisuus.

Asuntosalkun Tallinnan portfolio sopii hyvin kuluttajamyyntiin, laadukkaita asuntoja hyvillä sijainneilla ja markkina vetää. Joskin se on aika pienimuotoista, mutta kuitenkin arvoa luovaa toimintaa. Suomen asuntoportfolio on enemmän “sijoittajakamaa” koska pääosin pieniä asuntoja. Pidän hyvin epätodennäköisenä, että kukaan ostaisi Asuntosalkun suomen portfoliota kokonaan ainakaan sellaiseen hintaan millä Asuntosalkun olisi järkevää myydä. Hallinnollisesti erittäin työläs. Isot sijoittajat luonnollisesti suosii kokonaisia taloja.

En siis näe kovin hyvänä skenaariona, että Asuntosalkku joutuisi myymään nopeasti suomen portfoliota. Sellaista tilannetta ei onneksi ole näköpiirissä, että yhtiö sellaiseen pakkorakoon ajautuisi. Tuossa tilanteessa uskon, että realisoituisi reippaita myyntitappioita, jos siis joutuisi isoja määriä myymään. Varmasti salkusta löytyy asuntoja jotka hyvään hintaan voisivat mennä kaupaksi, mutta miksi tosiaan mennä myyntilaidalle, jos ostolaidalle ei ole tunkua

3 tykkäystä

Samaa mieltä, että tuottotaso jää aika matalaksi vielä lähivuosina. Asuntosijoittajan yhtälö on tosiaan aika huono mikäli hinnat laskevat. Olen kuitenkin selvästi kyllä jonkin verran optimistisempi Suomen portfolion tulevaisuudesta kuin sinä, vaikka olenkin yhtiön tasearvosta pessimistisempi. Yhtiö on myös neuvotellut nykyisen rahoituspakettinsa tämän syklin kaikista kireimpään rahoituksen saamisen aikaan, jonka takia oletan, että nykyisissä korkokulutasoissa (H2’25: 4,3 %) on hieman laskuvaraa.

Miksi olen sijoituskeississä positiivisella puolella, vaikka tunnistan negatiiviset ajurit ja haasteet, on nykyinen pörssiarvostus (P/NAV 0,65x) ja yhtiön omien osakkeiden osto-ohjelma. NAV on mielestäni melko käyvällä tasolla, kun huomioidaan Tallinnan aliarvostus ja Suomen yliarvostus nykyhetkessä. En usko, että 1x NAV-hinnoittelua tullaan näkemään nopeasti, mutta mielestäni alennuksen kaventumiselle on kohtuulliset edellytykset tai sitten omien osakkeiden ostoilla saadaan luotua enemmän arvoa. Mielelläni näkisin, että yhtiö pyrkisi tekemään Lemonsoft-kaltaisen liikkeen.

Varmasti nyt jos nopeasti lähtisi Suomea realisoimaan niin se ei onnistuisi lähellekkään tasearvoja. Komppaan kuitenkin @investori86 näkemyksiä. Hyvillä sijainneilla hinnat/vuokrat eivät voi jatkaa loputtomasti heikossa kierteessä ilman, että Suomen talous kehittyy erittäin heikosti. Pk-seudun erittäin heikko kehitys kuitenkin johtuu todella paljon ylirakentamista ja ylikapasiteetista. Näkisin, että nyt on varaa myös positiivisille yllätyksille. Itse ainakin sijoittajana tuppaan kiinnostumaan silloin kun sentimentti näyttää hyvin synkältä. Pohjien ajoitus on tottakai hyvin vaikeaa, mutta en ihan hirveästi optimismiakaan havaitse asuntomarkkinan tilasta.

Tallinnassa noin puolet asunnoista on rakennettu vuoden 2019 jälkeen (mukaan lukien myydyt asunnot). Loput about 2013-2019 ja asunnot ovat pääosin hyvillä sijainneilla, kuten ylläolevasta kartasta näkee. Omassa arvonmäärityksessä olen käyttänyt 4,4 % tuottovaatimusta vs 4,96 % tasearvostus. Nämä myynnithän ovat tapahtuneet keskimäärin vajaa 4 %:n tasolla. Näihin suhteessa 4,4 % ei ole paha taso, sillä näen, että lähes koko portfolio on myytävissä omistusasuntomarkkinaan.

2 tykkäystä

Suomen asuntoportfolio ja remonttikulut. Olisi hyvä saada vahvistus onko taloyhtiön remonttikulut ennen nettovuokratuottoja vai jälkeen. Suomessa 45% asunnoista on rakennettu 70- ja 80- luvulla. Jos tekee kattavan LVIS-remontin, hinta on ehkä 700-900 €/m2. Asuntosalkkulla yksittäisen asunnon omistajana on vaikea (eikä ole aikaa) vaikuttaa remonttiin. 800 €/m2 x 54277 m2*45% = 19,5 m€. Muut remontit (julkisivu, katto, ikkunat, maalämpö, hissi, jne…) päälle.

Ainakin PK-seudulla kattava LVIS-saneeraus tarkoittaa usein 1.000-1.500 €/m2. Hämmentävästi, tietenkin mm. sijainnista riippuen, jopa vain alle puolet tästä kapitalisoituu markkina-arvoon. Ei valitettavsti ole antaa kovaa dataa tämän väitteen tueksi, eli take it with a grain of salt.

Omassa yhtiössä LVIS-saneerauksen hinta oli 1.200 €/m2 ja on arvio arvonnoususta näin parin vuoden jälkeen on 600 €/m2. Yhtälöön on toki vaikuttanut yleinen markkinatilanne.

2 tykkäystä

@henrielo on kirjoittanut analyysin Asuntosalkusta. :slight_smile:

Suomen markkinatilanne ei ole vaikuttanut mainittavasti Asuntosalkun liiketoimintaan. Asuntosalkun Suomen asuntojen vuokrausaste on säilynyt vuoden takaisella erittäin korkealla 97,7 prosentin tasolla. Konsernin bruttovuokrakertymä kasvoi ensimmäisellä kvartaalilla 0,8 prosenttia vuoden takaisesta, vaikka asuntojen määrä laski 0,3 prosenttia.

Huom.

IR-seuranta on SalkunRakentajan ja Sijoittaja.fi:n yrityskumppaneiden kanava taustoittaville ja analyyttisille artikkeleille sekä muulle mielenkiintoiselle sijoittajatiedolle. Artikkeli on osa kaupallista yhteistyötä yhtiön kanssa. Artikkeli ei sisällä sijoitussuosituksia.

Pahoittelut hitaasta vastauksesta. Nettotuottotaso on laskettu vähentämällä bruttovuokrista hoitokulut ja pienkorjaukset eli ennen suurempia remontteja.

Portfolion käyvän arvonmäärityksessä taas on huomioitu kassavirtalaskelmassa remonttkustannukset. Omassa laskelmassani asuntosalkun käyvälle arvolle olen arvioinut, että koko Suomen portfoliolle remonttikulut ovat noin 20 % nettotuotoista vuodessa.

2 tykkäystä

Tallinnan vuonna 2028 erääntyvää lainan osuutta jatkettu vuoteen 2030. Tämän osuus oli noin 15 % Tallinnan lainoista eli noin 9 MEUR. Nyt kaikkien Tallinnan lainojen erääntymispäivä on 2030-luvulla.

Yhtiö myös mitätöi ostettuja hallussaan olevia omia osakkeita (1,7 % osakekannasta) perjantaina.

4 tykkäystä

Frans on tehnyt uuden yhtiöraportin Asuntosalkusta :slight_smile:

Käännämme Asuntosalkun suosituksen Vähennä-tasolle (aik. Lisää) ja laskemme tavoitehintamme 81 euroon (aik. 92 €). Korkojen nopea nousu nostaa asuntojen tuottovaatimuksia ja laskee hyväksyttävää arvostustasoa, mikäli korkotaso vakiintuu nykyiselle tasolle. Suomen heikossa taloustilanteessa mahdollista kiihtyvää inflaatiota on vaikea kompensoida vuokrien korotuksilla vuokramarkkinan ylitarjonnan takia. Verrokkien osakkeet ovat laskeneet Asuntosalkkua selvästi enemmän – Lumoa (aik. Kojamo) arvostetaan P/B 0,49x, mikä on selvästi alle Asuntosalkun 0,63x:n tason – ja näemme tämän negatiivisena lyhyen aikavälin kurssiajurina. Yhtiön arvostus on yhä absoluuttisesti matala, ja Asuntosalkkua tukee se, että yhtiö pystyy mielestämme edelleen ostamaan omia osakkeita alle niiden käyvän arvon, mutta lyhyellä aikavälillä on vaikea nähdä positiivisia kurssiajureita ilman korkojen laskua, jonka takia lyhyen aikavälin tuotto-odotus jää alle tuottovaatimuksemme.

5 tykkäystä

Fransin kommentit siitä, miten Asuntosalkku pidensi Suomen lianojaan ja paranteli lainapaketin ehtoja :slight_smile:

2 tykkäystä