Ja nähtävästi Ruotsin puolella kaivosteollisuuteen suhtaudutaan kohtuu myötämielisesti, jos yks Kiirunan kyläkin siirretään malmion tieltä. Kauppaa käydään ihan eri tasoilla ja jos vain joku tietäjä osaa kaivaa ruottalaisten lehdet ja mitä esiintymästä kirjoitetaan.
Se on kyllä totta, että juridisesti Ruotsissa suhtaudutaan myötämielisesti kaivoksiin. Ja sijoittajallehan tämä käy. Kyllä tiedän Kiirunan kaivoksen ihan riittävän hyvin, kun olen käynyt kaivoksen sisällä, katsomassa vajoamasiirroksia ja uutta siirrettyä kaupunkia. Se malmi vaan on niin massiivisen kokoinen ja sitä on louhittu jo ennen sotia, joten tarina on vähän eri. Kiiruna on rakennettu kaivoksen takia, eikä toisin päin. Olen käynyt myös useissa muissa Pohjois-Ruotsin kaivoksissa, joten minun ei tarvitse luottaa pelkästään uutisiin. Mutta, se ettei Suomessa osata mitään tai tehdä mitään oikein, ei pidä paikkaansa. Jokaisella malmiolla on oma tarinansa, ympäristönsä (suojelukohteineen tai ei) ja paikalliset ihmiset ympärillä, jotka täytyy pitää tyytyväisenä.
1 tykkäys
Jos vain pystyt kaivaa dataa arcticin mineralisaation tuloksista ja mahdollisuuksista, niin olisi jees. Sinänsä yhtiön johdossa ja omistajissa on kovan luokan osaajia eikä markkinamiehiä. Ymmärtääkseni nykyiset tulokset ovat vain pieni pala koko alueesta. Keskustelu mineraaleista on nyt kuuma aihe.
1 tykkäys
Tällaiset sedimenttisyntyiset kerrostuneet kupari-hopeamalmit ovat kyllä mielenkiintoisia.
Tuo malmi kaatuu 10-30 asteen kulmalla kallioon ja aaltoilee vähän niin kuin kallion sisällä oleva lakana. Osa lakanan reunoista on paljastunut ja siellä yhdessä kohdassa on tehty tämä Dingelvikin MRE.
Tässä ”lakana” eli malmisedimenttikerros näkyy paremmin. Joissain kohdissa se on paljastunut muualtakin kuin reunoista. Dataa on todella vähän. Hienoa tässä on se, että kun tämä geologia on ruvennut selviämään ja tehdään mm. geofysiikan mittauksia niin nämä kaverit voivat kairata melkein mihin tahansa jyrkällä kulmalla ja lävistää lisää tätä lakanaa. Tämä malmi voi olla todella iso.
Infra on kunnossa ja vieressä menee junarata ja voimalinjoja. Maanalainen kaivos tästä tulee jos tulee ja se on hyvä asia, koska Etelä-Ruotsiin tuskin haluttaisiin mitään jäätävän kokoisia avolouhoksia. Malmi ei ole kovin rikas verrattuna kaikkien aikojen parhaimpiin vastaaviin malmeihin, mutta ruotsalaiset osaavat hyödyntää hyvin suuret ei niin superrikkaat malminsa.
2 tykkäystä
Kiitokset ja hyvät koosteet. Noissa kiinnostaa varannot ja äkkiseltään kupari sekä hopea ovat mineraaleja, joita kuluu teollisuuden prosesseissa runsaasti akut ja sähköön liittyvät tuotteet. Taitaa noita kupariputkia olla lvi-rakenteissakin 
. Infta vielä lisukkeena, jonka rakentaminen maxaa eli hyvät on pelimerkit toimijoille. Omistaja kunnassa on kokenutta väkeä ja osaajaa. Tänään yhtiön johto avaan uusia tutkimustuloksia ja esiintymiä. Toivotaan uutisia Norjasta.
1 tykkäys
Erinomainen tiimi suorittaa ja se pitkään kaivattu osuma tuli vihdoinkin. Vaikka alustavat tulokset ovat lupaavia ja tuossa on mahdollista luoda merkittävästi lisäarvoa jatkoporauksilla, niin perinteisesti tämä on se kohta, missä Arcticin osuutta omassa salkussa saattaisi olla hyvä aika kevennellä:
Arctic Mineral on siitä fiksu yhtiö, että käsittääkseni yrittävät myydä tuon löydöksen isommalle niin pian kuin mahdollista eivätkä lähde yrittämään avaamaan omaa kaivosta, joka Ruotsissa voisi helposti kestää 10 vuotta edellyttäen, että rahoitus löytyy.
Mitä tulee malmin rikkauteen, niin kyllä noilla prosenteilla tästä kaupallinen kaivos todennäköisesti syntyy mikäli geologia antaa myöten, ellei sitten Ivanhoe tai joku muu löydä Afrikasta uusia jättimäisiä kuparikaivoksia ja masenna kuparin hintaan.
Nyt kun maailmantaloudessa on valtavasti epävarmuutta, niin en usko ostajia olevan tunguksi saakka, joten eiköhän Arctic tässä tee pari rahoituskierrosta ja poraile vielä pari vuotta lisää ennen kuin tulee se seuraava isompi hillotolppa.
Norjan Bidjovaggeakin koitetaan saada kaupaksi, mutta eipä meinaa mennä, erityisesti kun paikallinen saamelaismafia vastustaa kaivoshanketta.
1 tykkäys
Mielestäni tuo Norjan Bidjovagge on merkityksettömän pieni verrattuna Hennes Bayhin. Yhtiö oli todennut ( ja minä myös), että Dingelvikin tutkittu alue on 5% koko malmikerroksen alueesta. Sitä en sano, että pitoisuus/paksuus olisi riittävä koko alueella. Mutten ihmettelisi, että malmimäärä moninkertaistuisi.
Hyvä pointti tuo löydöksen jälkeinen osakkeen hinnan lasku. Voi olla, että osake laskee lyhyellä aikavälillä. Mutta onko 30-40 ME riittävä arvo yhtiölle? Halvalta se edelleen kuulostaa tällä potentiaalilla.
Olen myös sitä mieltä, että kyllä tuonne kaivos tulee. Eikä välttämättä yksi kaivos. Voi olla, että tuota kerrosta louhitaan useammasta maanalaisesta kaivoksesta.
3 tykkäystä
Kyllä ja samaa mieltä. Näin myös ymmärsin että nyt vasta pieni alue tutkittu ja jos löytyy vielä lisää toi voi olla ihan mitä vaan sadasta millistä ylöspäin.
Tuore Aktiedagarna video, Peak copper koulukuntaan kuullemma kuuluu nykyinen tj ja esiintyminen oli muutenkin itsevarmalla tasolla.
2 tykkäystä