Alokas haastattelee

[Sijoittaja-alokas]

180. Midnight_Rendezvous

M_R on hyvää mieltä ja iloa tuova foorumilainen, joka osaa myös ennen kaikkea kirjoittaa sujuvan sisältörikasta tekstiä, jossa on mukana myös usein pientä ilon pilkettä.

Oli hänen viestinsä sitten kevyempiä ja hauskoja tai vakavampia ja asiakeskeisiä sijoitusjuttuja, niin niistä huokuu omasta mielestäni hyvä yleissivistys ja luonnollisesti myös sopivan järkevä avoimuus erilaisiin asioihin - mitään kapeakatseista mustavalkoista ääripään äxämäisyyttä ei ole hänessä havaittavissa.

Vaikka M_R saattaa välillä viihtyä rauhaksiin tarkkailemassa maailmanmenoa, niin on hänellä kykyä kiteyttää vaikeammatkin asiat helposti pureskeltavaan sisältörikkaaseen muotoon. Hänen vastauksistaan & teksteistään paistaa läpi aito uteliaisuus elämään ja ylipäätään erilaisia asioita kohtaan, joka on erityisen hienoa siksi, koska häneltä löytyy tervettä itsekritiikkiä ja kykyä nauraa itselleen - kuten usein fiksuilta ja itsevarmoilta löytyy. Asenne sijoittamiseenkin on mielestäni varsin esimerkillinen.

1. Kerro viidelläkymmenellä sanalla, kuka olet.

Olen reilu parikymppinen opiskelija, intohimoinen sijoittaja, harrasteleva sisällöntuottaja ja rakastan tämän maailman suurimman pelin pelaamista.

2. Kerro kolme asiaa, mitä harvat sinusta tietävät.

• Olen diehard 1980-luvun kulttuurin nautiskelija. Välillä tuntuu, että olen syntynyt ihan väärälle vuosikymmenelle. Aikakauden toimintaelokuvat, pop- ja metallimusiikki uppoaa kyllä todella hyvin, erityismainintana nostettakoon Miami Vice.
• Olen yhdessä lajissa voittanut joukkueen kanssa Suomen mestaruuden.
• Tykkään opetella syvällisesti muista ehkä turhilta tuntuvia asioita, kuten historiaa ja triviaa. Sotahistoriaan perehtyminen ja käynnissä olevien tapahtumien monitorointi on mielestäni hyvin miellyttävää ajanvietettä.

3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on sijoittamisen lisäksi?

Tykkään lukea ja kuunnella runsaasti kirjoja. Kulutan myös runsaasti podcast- ja videosisältöjä, sekä joskus teen omasta mielestä hauskoista aiheista itsekin sisältöjä. Haluaisin kuluttaa huomattavasti nykyistä enemmän kulttuurisisältöjä, mutta tällaisessa hektisessä internet-ajassa aika tuntuu loppuvan aina kesken. Sitten tietysti kuntourheilu ja käsityöt tuovat hauskaa vaihtelua arkeen.

4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?

Yleensä hyppään tämän kohdan ohi teksteissä, kun en koe tätä juuri lainkaan mielenkiintoiseksi. Sanotaanko näin, että keitän kahviksi Juhla Mokkaa ja syön kaupan halvinta ruisleipää.

5. Millainen olet sijoittajana?

Nykyään olen siirtynyt merkittävästi rahastosijoittamisen suuntaan, huonojen osakepoimintojen seurauksena. Pyrin kuitenkin valikoimaan riskipitoisempia rahastoja, joilla uskon voittamaan MSCI Worldin kehityksen, kuitenkin suuremmalla riskillä. Mausteena tähän toimii pitkän salkun laatuyhtiöiden GARP-tyyliset osakepoiminnat ja kaikkien aikojen huipusta ostetut kryptot.

6. Millainen sijoitushistoriasi on?

Aloitin sijoittamaan vuonna 2020 ja voin sanoa, että paljon kouluttavampaa kokemusta ei olisi sitten voinut näinä vuosina olla. Kaikkea on tullut kokeiltua matkan varrella vaihtelevalla menestyksellä, fundapohjaisesta arvosijoittamisesta viputuotteilla treidaamiseen ja kryptojen holdaamiseen. Ainoa asia mitä suuresti kadun sijoitushistoriassa on arvosijoittamiseen tutustuminen, mikä on 2020-luvulla ollut hyvinkin turmiollista omille tuotoilleni. Yleisesti suositelluista sijoituskirjoista on tässä mielessä ollut lähes ainoastaan harmia, Peter Lynchiä ja Reminiscences of a Stock Operatoria lukuunottamatta.

Jos aloittaisin nyt alusta, sijoittaisin pelkästään indeksirahastoihin ja vasta myöhemmin selvittäisin muita vaihtoehtoja. Tässä kohdin voitaneen mainita, että tappiollisesta osakepoimintahistoriastani huolimatta, treidisalkkuni on voitollinen.

7. Millainen salkku sinulla on? Miten olet rakentanut sen hajautuksen näkökulmasta?

Salkustani on 75,11 % rahastoja, 21,77 % osakkeita ja yhteensä 3,10 % Bitcoinia ja Ethereumia. Jenkkiteknopaino on suhteellisen kova, vipua on ja salkun volatiliteetti meinaa välillä hirvittää riskitietoista perusluonnettani. Vipu on kuitenkin hyvälaatuista kuten opintolainaa eli katto ei lähde pään päältä huonoimmassakaan tilanteessa.

Isoimmat positioni ovat S&P 500, Nasdaq 100 ja Momentum MSCI World ETF:ssä. Tätä olen höystänyt pohjoismaisilla osakepoiminnoilla, kuten Evolutionilla, Lifcolla, Investorilla, Atlas Copcolla ja Novo Nordiskilla. Pohjoismaat sen takia, että koen yritysten olevan selkeästi parempia kuin esim. Keski-Euroopan hiilidioksidia tupruttelevat ja pääomaintensiiviset yhtiöt. Sekään ei haittaa, että monet näistä yhtiöistä ovat hyvässä markkina-asemassa omilla toimialoillaan.

Olen pyrkinyt hajauttamaan vuodesta 2025 vielä laajemmin sekä toimialoittain että maantieteellisesti. Maantieteellisesti salkku alkaa muistuttaa jo vähitellen enemmän All Country World Indexiä kuin pelkästään jenkkejä, kehittyvien markkinoiden lisäämisen avulla. Hajauttamisen lisääminen on sujunut osakkeiden ja kryptojen laskiessa lähes itsestään. Sellaisen salkun rakentaminen, jossa eri sijoituskohteet korreloisivat keskenään vähemmän tai liikkuisivat osin vastakkaisiin suuntiin, olisi mielenkiintoista. Toisaalta minkään korko- tai kiinteistösalkun omistajaksi en halua ryhtyä, jo tuottojen rajallisuudesta johtuen.

8. Mitkä kaksi osaketta viimeksi ostit salkkuusi, ja millä perusteilla?

Olen pyrkinyt vähentämään osakepoimintaa niin piti ihan Sheetsistä tarkistaa.
Kesällä 2025 ostin lisää Investoria Tukholman pörssistä. Uskon Wallenbergien arvonluontikykyyn ja yhtiön vakauteen. Sfäärin yhtiöt ovat mielestäni kaikki varsin hyvin laatukriteerit täyttäviä. Investorin pitkän aikavälin tuottokaan ei ole ollut hassumpi. Investorin viimeisen 20 vuoden annualisoitu kokonaistuotto on muuten 15,1 %, tehkääpä perässä.

Keväällä 2025 tuli ostettua Novo Nordiskia, lihavuuslääkkeiden ja oletetun defensiivisyyden takia. Halusin myös salkkuun enemmän lääketeollisuutta. Olin seurannut osaketta jo pitkään, jostain vuodesta 2021 ja jättänyt ostamatta Tanskan törkeän lähdeverotuksen takia. Huipusta halventuneet arvostustasot tuntuivat houkuttelevilta ja kuinkas sitten kävikään. Putoavien puukkojen poiminnat olin päättänyt jo lopettaa, mutta kun halvalla sai, niin oli lähes pakko ostaa.

9. Millainen on sinun osakepoimintaprosessisi normaalisti askel askeleelta?

Laatuyhtiön tunnistaminen kirjallisuuden tai foorumin tai fintwitin sisältöjen perusteella. Ydinliiketoimintaprosessin ymmärtäminen ja sen selvittäminen mistä kolikko kilahtaa firman kassaan. Sisäpiirin omistusten määrä ja transaktioiden selvittäminen. Arvostustason ja tunnuslukujen tarkastelu. Käytännössä pitäisi täyttää seuraavat kriteerit Forward P/E alle 25, ROIC yli 20 %, Gross margin yli 60 %, Operating margin yli 20 % ja Quick ratio yli 1. Toimitusjohtajan mannan makuisia puheita en yleensä kuuntele, mutta yhtiön materiaaleja käyn jonkin verran kuitenkin lävitse. Kaikkein parhaassa tapauksessa löytyy jonkin luotettavan tahon tekemä analyysi yhtiöstä. Oikeasti minua ei kannata tässä kuunnella huonon track recordin takia, Fundsmithin Terry Smithillä ja suomalaisella Sifterillä laatuyhtiön osakepoimintaprosessi on paremmin esitettynä.

10. Millainen on sinun osakemyyntiprosessisi normaalisti askel askeleelta?

Sitten myydään, kun laatuyhtiö paljastuukin arvioitua heikompi laatuiseksi ja tässä kohdin kurssi on usein jo laskenut merkittävästi. Olen tässä arvioinnissa monta kertaa erehtynyt suuntaan, jos toiseenkin tai tehnyt tämän arvioinnin aivan liian myöhään. Katki ei kannata mennä lisäämällä hiljalleen rapautuviin yhtiöihin, tätä neuvoa olen jopa onnistunut noudattamaan.

11. Mitkä ovat olleet ikimuistoisimpia hetkiä sijoitusurallasi? Ja mitä opit niistä?

Vuoden 2022 laskumarkkina ja jenkkiteknojen myynti laskun mittaan. Se sattuu sydämeen, kun miettii millainen varallisuutta tuhoava vaikutus tällä on ollut. Tämä sattuu melkein yhtä paljon kuin se ettei uskaltanut mennä yläasteella sanomaan ihastukselle moi. Opetuksena on älä myy laatuyhtiötä koko markkinan laskusta johtuvasta syystä.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vuonna 2022 ja tästä kärsivien Helsingin pörssin yhtiöiden shorttailut minifutuureilla. Silloin tuli tehtyä kaikesta pahasta olosta huolimatta oman treidausuran parhaita treidejä tuotto/riskisuhteella mitattuna. Oppina tästä taisi olla, että pystyn toimimaan suhteellisen hyvin myös valtavan stressin ja paineen alla, mikä saattoi olla seuraavan kokemuksen aiheuttaja.

Vuoden 2025 vapautuspäivään ajaminen ylisuurella riskipositiolla ja paniikissa myyminen lähes täydellisesti pohjilla kyseisen position nollatuottoon. Tätäkin holdaamalla olisin jo plussalla, tosin tämä vaikuttaa jälkikäteen tarkasteltuna helpolta, mutta myös massiivinen turska olisi ollut mahdollinen. Uutisten seuraaminen oli kyllä kauppasodan suhteen hyvin turmiollista ja lähinnä aiheutti virhepäätelmiä ja negatiivisia ajatuskulkuja. Vapautuspäivää seuranneista vatuloinneista seurasi eräänlainen egokuolema omista kyvyistäni sijoittajana, mitä en ole pystynyt tai halunnut lähteä rakentamaan uudestaan. Oppina on, että todellinen osaaminen ja suorituskyky voi erota omasta mielikuvasta.

12. Mitkä ovat mielestäsi kolme parasta puoltasi sijoittajana? Mikä taas on suurin kehityskohteesi sijoittajana? Jos saisit valita yhden henkilön auttamaan sinua kehittymään siinä, kenet valitsisit ja miksi?

Parhaita puoliani sijoittajana ovat laajat tiedonhankintataidot ja kokemukset erilaisista markkinoista, sijoitustyyleistä, toimialoista, sijoitusinstrumenteista ja yhtiöistä. Tämän lisäksi kirjallisuuden kautta hankittu laaja-alainen tietotaito ja ymmärrys kokonaisuuksista.

Kehityskohteenani on haitallinen pakkomielle jotain uutta sijoituskohdetta kohtaan, joista heikkouksien ja huonojen puolien käsittely tulee sivuutettua tai vähäteltyä innostuksessa. Kehityskohteena voisi olla prosessien kehittäminen ja niiden parempi noudattaminen. Eri sijoitustyylien välillä pomppiminen on vaikeuttanut toimivien prosessien luomista, sillä kaikista nousee esiin erilaisia haittapuolia sumentaen päätöksentekoa.

En halua kuulostaa ärsyttävältä fanilta, mutta minun on pakko valita Mikko Mäkinen. Mäkisen kirjoituksista olen ammentanut paljon omaan ajatteluun ja tekemiseen. Harva kovatasoinen sijoittaja jaksaa näin auliisti jakaa muille omia näkemyksiään, tietotaitoa ja epäonnistumisia, vaikka kirjoitustahti valitettavasti on viime vuosina harventunut.

13. Kerro näistä yhtiöistä 60 sanalla per yhtiö sijoituskohteena:

- Evolution
Evo on ruotsalainen entinen laatuyhtiö, joka on markkinajohtaja omassa nichessään livekasinopelien (hyi hyi) tarjonnassa. Kun foorumikeskustelu muuttuu ”koska X ostaa?” tyyliseksi voi olla hyvä aika tarkastella yhtiön laatua tarkemmin. Pitkäaikaisimpana sijoituksenani ja parantumattomana Evo-härkänä olen hyvin jäävi sanomaan yhtiöstä juuri mitään. Voitonjako toteutetaan verotehokkaasti omien ostojen muodossa.

- eQ
Ehkä Helsingin pörssin laadukkain yhtiö, joka kokenut hikkaa kiinteistömarkkinoiden ja korkojen takia. Yhtiön uusi strategia ei mielestäni ollut riittävän kattava. En ole todellakaan mikään kiinteistösijoitusten ystävä, mutta yhtiön kautta tuleva epäsuora altistus voisi olla mielenkiintoista hajautuksen kannalta. Maksettujen osinkojen suuruus vähän ärsyttää, mutta on henkilöomistusten takia ymmärrettävää.

- Witted Megacorp
Olen kyllä todella karhuinen tällä hetkellä kaikkiin softayhtiöihin liittyen. Ei sinällään mitään hyvin viestintää tekevää Wittediä vastaan, mutta mielestäni tekoäly tulee tulevina vuosina mullistamaan tämän kentän aivan täydellisesti ja pahemmin, kuin nykyiset yhtiöt haluavat ajatella. Kontrasijoittajalle voi toki tulla tarjolle paikkoja, jos sentimentti happanee kurssilaskun myötä liiallisesti.

14. Mitkä ovat sijoitustoimintaasi ajatellen tärkeimmät verkkosivustot? Mainitse vähintään viisi ja perustele valintasi. (Inderes.fi:tä ei saa mainita )

• Sijoitustieto. Mikko Mäkisen blogi on mielestäni kultaakin arvokkaampi lähde. Myös Aki Pyysingin blogi pystyy ajoittain tarjoilemaan uusia ajatuksia, kun sisältö ei koske politiikkaa.
• Twitter (X). Hyvää sijoitussisältöä, jos vaan jättää kaiken muun roskan huomiotta, kuratoi omaa aikajanaa ja käyttää listoja. Hyviä tilejä mielestäni ovat Citrini, Arne Ulland ja TheShortBear.
• Google Gemini. Sparrailen tekoälyn kanssa salkun omistuksista, erilaisista strategioista, sisällöistä, parantelen Sheets-taulukoita ja kääntelen ruotsinkielisiä raportteja. Tuntuu oudolta, että muutama vuosi sitten tällaista apuria ei ollut käytettävissä. Päätöksiä ja ajattelua ei silti kannata ulkoistaa itseltä pois.

(ping @Mikko_Makinen, sut on mainittu x2 tässä haastiksessa, pingasin sut, jotta huomaat t. Alokas)

Seuraavat ehkä ennemmin vain yleisen talouteen liittyvän tiedon kannalta, koska sijoittamiseen saatava hyöty hyvin rajallinen.

• Spotify. Useista podcasteista esimerkkinä Sijoituskästi, joka on hyvä, kun paikalla on oikeasti sijoittamiseen liittyvä vieras. Myös Norjan öljyrahaston Nicolai Tangenin In Good Company on hyvä.
• Arvopaperi. En ole juurikaan suomalaisen talousjournalismin ystävä, mutta Arvopaperissa on välillä aikaakin kestäviä juttuja. Henkilöhaastattelut on mielestäni julkaisun hyödyllisintä sisältöä ja OmaSp vyyhtiin liittyen on ollut erinomaista tutkivaa journalismia.

15. Olet erinomainen meemitaitelija, miten sinä pystyt keksimään niin nerokkaita ja hauskoja meemejä? Oletko livenä samanlainen humoristi?

Meemit tulevat minulle ihan luonnostaan foorumia seuraamalla mieleen, mitä minulle ei niinkään tapahdu muissa konteksteissa. Laajasta yleissivistyksestä sekä populaari- että meemikulttuurin tuntemuksesta on mielestäni merkittävästi hyötyä, että pystyy luomaan jotain uutta ja hauskaa. Fintwitissä on myös suhteellisen aktiivinen sijoitusmeemikulttuuri, joten sieltä saa joskus ideoita. Suomesta osin puuttuu sellainen asiapitoinen huumorikulttuuri, joillaista edustavat sijoitusasioista humoristisesti youtubettava Patrick Boyle ja brittiläinen Yes Minister -sarja. Sekin toki auttaa, että tekee niin paljon meemejä, että huonot unohtuvat ja ainoastaan hyvät jäävät pinnalle ja mieleen. Livenä en pidä itseäni mitenkään kovin hauskana, enkä vitsejä välttämättä kerro lainkaan. Seuraan ehkä eniten keskusteluja tarkasti ja heitän sitten väliin jonkin terävän huomion.

16. Vaikutat optimistiselta ja positiiviselta ihmiseltä, mistä positiivisuutesi ja hyvä asenteesi kumpuaa? Onko sinulla antaa pari vinkkiä, jolla saisi omaa mieltä & asennetta kohennettua?

Hehe, internetissä välittyvä persoona voi joskus olla jokseenkin virheellinen. Oikeasti sisälläni asuu pieni doomer-Wojak, joka nauttii kävelystä sateisessa lähiössä kuunnellen Kinoa, pohtien suomalaisen yhteiskuntarakenteen kestämättömyyttä ja Ruotsiin veroja karkuun muuttamisen järkevyyttä.

Mutta siis negatiivisia asioita mahtuu maailmaan liikaa ja ihan vaan jonkun työkaverin tai tuntemattoman päivän voi pelastaa kiittäminen hyvästä työstä tai jonkin asian kertomisesta. Olen jonkin verran tubettanut ja oikeasti jotenkin videoiden kanssa reagoivien ihmisten määrä, vaikka tuhansista katsojista on hyvin rajallinen. Siksi pyrin kommentoimaan pitämiini sisältöihin, kun tietää, miten vähän muut sitä jaksavat tehdä. Suomessa kulttuurina on jossain paikoissa vieläkin moittia vaan huonoista asioista ja jättää kiitokset onnistumisista sanomatta, mikä myrkyttää kulttuurin täysin ja aiheuttaa tyytymättömyyttä.

Esimerkiksi ei mallisalkkutiimiä tai analyytikkoa tarvitse mäiskiä verbaalisesti menneestä suorituksesta. Valehtelematon tulostaulu ja ammattiylpeys hoitaa kyllä jo sen puolen. Olen joskus kuullut, että pahan mielen tuottaminen on helppoa ja hyvän mielen tuottaminen tätä vaikeampaa niin olen tässä vain pyrkinyt kuulumaan niiden hyvisten leiriin.

17. Jos sinun pitäisi valita Inderesin henkilökunnasta neljä ja Foorumilta myös neljä hoitamaan salkkuasi kymmeneksi vuodeksi, ketkä valitsisit ja miksi?

Henkilökunnasta Team Femmesalkku eli Kaisa ja Marianne kansainvälisen laatupainotuksen ja mielenkiintoisten poimintojen takia. Historian tuntijana ja kanssahistorianautiskelijana Verneri, tuomaan pidemmän aikavälin näkökulmaa. Salkunhoitajaksi kannattaisi oikeasti valita eri tavalla kuin itse ajatteleva henkilö, mutta kun Aten oman salkun katsausta ja Sijoituskästiä kuunnellessa tuntui välillä kuin olisi itseä kuunnellut, niin Atte.

Foorumilta valintojen tekeminen muuttuukin hankalaksi, kun foorumi on täynnä ainoastaan keskivertoa parempia sijoittajia. Wallet_Nahlroos ja CitizenJ voisivat rakentaa rahoitusteoreettisesti ja tuotto-riskisuhteella optimaalisen vipuetf-salkun. Pohjolan_Eka operoisi kirurgin tarkkuudella muodikkaalla ja kuumalla raaka-ainesektorilla. Ekan kaltaisen tutkimusretkeilijän uskaltaisi lähettää Citrinin analyytikon tapaan Guyanan öljykentille tai chileläiselle litiumkaivokselle. Tykkään ihan liikaa puolijohteista, mutta pääni sisäisellä kiintolevyllä on rajallinen määrä tilaa, joten Jarnis hoitaisi tämän tontin omalla asiantuntemuksellaan.

(ping @Kaisa_Vanha-Perttula, @Marianne_Palmu, @Verneri_Pulkkinen, @Atte_Riikola, @Wallet_Nahlroos, @CitizenJ, @Pohjolan_Eka ja @Jarnis - pingasin teidät ystävät hyvät, koska teidät mainittiin t. Alokas

18. Millaisia tavoitteita sinulla on sijoittamisessa? Miten aiot hyödyntää sijoittamisessa kertyvää varallisuuttasi?

Pääasiallisena tavoitteena on pääoman ja oman tietotaidon kasvattaminen. Omalla kohdalla sijoittamisesta saatu tietotaito saattaa olla jopa tuottoja arvokkaampaa urakehityksen kannalta. Hauskana haasteena ja tavoitteena voisi olla omaisuuden rakentaminen välttelemällä iltapäivälehtien verokoneeseen päätymistä. Osaltaan minua huvittaisi operoida salamyhkäistä sijoitusimperiumia, kuten Erkki Etola ja Kenneth Dart tekevät. Sukupolvia kestävän sijoitusyhtiön rakentaminen voisi olla egoa hivelevää, vaikka kestävän rakenteen luominen tällaisessa olisi haastavaa ja haudassa saisi pyöriä jatkuvasti, kun joku oman elämänsä rokkitähti Midnight Rendezvous IV menisi kaatamaan kurkusta alas koko perheyhtiön kassan, jossain Lillehammerin hiihtokisojen katsomossa. Jonkun auton ostaminen voisi kiinnostaa tulevaisuudessa, harmi vaan, että olen liian nuori yksityisautoilun kultakauteen verrattuna. Selvästi realistisena tavoitteena on oman eläkesalkun rakentaminen, kun Suomen himmelistä ei kuitenkaan saa 50 vuoden päästä mitään irti.

19. Alokas lukee paljon yhtiöistä, mutta yhtenä ongelmana on, että kokonaiskuvan muodostaminen – ja sitä kautta näkemyksen ottaminen – ontuu. Olisiko sinulla antaa vinkkejä tähän ongelmaan?

Itse koen kehittyneeni tässä ehkä eniten lukemalla runsaasti kirjallisuutta, esim. erilaisten johtajien elämäkertoja ja pelaamalla pelejä, joissa pääsee liikuttamaan sotajoukkoja tai miettimään erilaisia strategioita ja kehityskulkuja. Enkä tarkoita sellaisia Paradoxin pelejä, joita varten tarvitsee jonkin opaskirjan ja työttömyysjakson opetellakseen pelimekaniikat. Nostaisin tähän itseäni miellyttäneistä Frostpunkin ja Tropico 5:n. Pelivertaus saattaa tuntua joistakin oudolta, mutta mielestäni tässä on, ehkäpä ainoita tapoja, jolla tavallinen työssäkäyvä voi päästä ajattelemaan strategisen tason asioita. Lisäksi nostaisin eräiksi auttaviksi tekijöiksi oleellisen tiedon suodattamisen valtavasta tietotulvasta sekä tekoälyn kanssa keskustelun ja sparrailun. Kokonaiskuvan ja vielä todellisuutta vastaavan kokonaiskuvan, luominen on kyllä haastava ongelma ja en keksi siihen helppoja ratkaisukeinoja tai hopealuoteja. Itse ainakin kuvittelen pystyväni muodostamaan kokonaiskuvia, mutta suunnitelmat eivät useinkaan kestä nyrkin iskua suuhun. Tästä syystä katsoisin mielen elastisuuden, mukautumiskyvyn ja uuden arvion luomisen muuttuvissa tilanteissa olevan tärkeämpää.

20. Mistä haluat kiittää Inderesiä ja sen Foorumia?

Inderesin sisällöt on mielestäni ihan maailmanlaajuiseenkin sijoitussisältöön verrattuna laadukkaimpia ja samaan aikaan vielä viihdyttäviä. Foorumi on poikkeuksellisen hyvä yhteisö, jotain voin kyllä kiittää monesta asiasta, kuten oman tietotaidon merkittävästä kehittymisestä ja hyvistä nauruista. Kiitollisuus yhteisöstä on suurempi kuin pystyisin ikinä sanoittamaan.

---

Kiitoksia erinomaisista vastauksista M_R!

Sinä ja sinunlaiset tekevät foorumista paremman ja mukavamman paikan, kiitos.

Joskus sitä jotkut ovat pohtineetkin, että miksi tuoda pahaa mieltä ja vihaisia omia mielipiteitä, kun voi tuoda myös hyvää mieltä ja sisältörikasta asiaakin yms. (esim. M_R:n tapaan).

Näiden hänen kauniiden sanojensa jälkeen meidän on mukava lähteä viettämään viikonloppua:

Inderesin sisällöt on mielestäni ihan maailmanlaajuiseenkin sijoitussisältöön verrattuna laadukkaimpia ja samaan aikaan vielä viihdyttäviä. Foorumi on poikkeuksellisen hyvä yhteisö, jotain voin kyllä kiittää monesta asiasta, kuten oman tietotaidon merkittävästä kehittymisestä ja hyvistä nauruista. Kiitollisuus yhteisöstä on suurempi kuin pystyisin ikinä sanoittamaan.

Kiitoksia ja miellyttävää viikonloppua teille kaikille!

[Sijoittaja-alokas]

181. Pörssipatruuna

Pörssipatruuna on asiantunteva ja laatukirjoittaja, jonka teksteissä yhdistyvät osaaminen ja miellyttävän selkeä ilmaisutapa. Hänellä on konstailematon, helposti lähestyttävä tyyli, joka tekee hänen viestiensä lukemisesta sujuvaa ja kiinnostavaa.

Jos yhtiöketjussa on hänen viestinsä, niin varmasti monet pysähtyvät lukemaan sen ajatuksella, koska se hyvin suurella todennäköisyydellä sisältää relevanttia lisäarvoa tuovaa asiaa sijoittajille ja vieläpä selkeän mukavasti luettavassa muodossa.

Näen Pörssipatruunan kaltaiset kirjoittelijat tällaisina Foorumin tukipilareina, jotka määräänsä enemmän tuovat Foorumille hyvää, niin asenteellaan kuin sisältörikkailla sijoitusaiheisilla viesteillään. Hän on kirjoittanut mielenkiintoisesti eri yhtiöistä ja lisäksi myös sijoittamisesta ajatuksia herättävästi yleisemmällä tasolla, joten hänen viestinsä ovat varmasti antaneet monille hyviä ajatuksia oman sijoitustoiminnan tueksi.

1. Kerro viidelläkymmenellä sanalla, kuka olet.

Jalat tiukasti Suomen maaperässä, mutta pää maailmalla Sanghaista Ciudad de Mexicoon ja sillä välillä vietettyjen työ- ja opintovuosien takia. Ensin duunarihommia betoninvalannasta lähihoitajuuteen, mutta nyttemmin akateemisissa tehtävissä geopolitiikan ja markkinamyrskyjen silmässä. 50 vuoden paremmalla puolella ja Aurajokea tolppana käyttäen ”täl puol jokkee”. Sielultani humanisti, mutta aivoissa pienestä pitäen kapitalistinen kammio.

2. Kerro kolme asiaa, mitä harvat sinusta tietävät.

Riittäisi juttua lehmänlypsy-diplomistani argentiinalaisen tangon kursseihin. Muuten tähän palstaan sopivasti voisi todeta, että olen päätynyt olemaan kaappikapitalisti. Pidän yleensä melkoisen matalaa linjaa sijoitusharrastuksestani henkilötasolla. Miksi?

Niin työ- kuin yksityiselämässäni olen tekemissä myös taloudellisesti vaikeassa asemassa olevien ihmisten kanssa. Henkseleitä paukutteleva pörssiprofiili ei näissä tapauksissa olisi se ihanteellisin. Yllättävän moni suhtautuu sijoitustuloihin edelleen Dire Straitsin ”Money for nothing”-piisin hengessä. Sijoittajille raha valuisi ”tekemättä mitään” ja reaktiot ovat kokemukseni mukaan vaihtelevia.

Isa Hudd kirjoitti hiljattain Indeen kolumnin, että rahasta puhuminen pitäisi olla nykyistä avoimempaa. Olen periaatteessa ihan samaa mieltä, mutta tässä asiassa ”Kukin tallaa tavallaan”. En juuri hyötyisi kaapista ulostulosta ja monenkirjavien kokemuksien perusteella annan olla näin (vaikka asia rehellisesti sanoen vaivaa mieltä). Tukholmassa ja Hgissä vuosia vaikuttanut finanssihai Martin Paasi kertoo uudessa sijoituskirjassaan, että useimmat vaurastuneet ovat aika lailla näkymättömiä rahoistaan. Nykyisin mittavan sijoitustoimintani kasvollisen julkisen profiloinnin maksimoinnin sijasta keskitynkin sijoitustulojeni maksimointiin.

(ping @Isa_Hudd, tägäsin sut, jotta huomaisit, että sinut on mainittu. t. Alokas)

3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on sijoittamisen lisäksi?

Niin paljon, ettei aika riitä. Musa monipuolisesti rokin emosta Sister Rosettasta JVG:hen ja Edith Piafiin saakka. Katso mm. maalis-huhtikuun vaihteen The Economistin artikkeli musiikin voimaannuttavasta vaikutuksesta aivoihin! Urheilua aina judosta jalkapalloon sekä hyötyliikuntaa, jonka vuoksi isohko remontti- ja metsätyökaluvarasto. Laaja-alainen luontokiinnostus, joka on tulostunut kotona myös sieni- ja kalaruuiksi. Lukemista ja opiskeluintoa on riittänyt. Mittavissa kirjahyllyissäni on kaunokirjallisuuden lisäksi paljon historiaa ja skifiä, jolla on ollut vissi vaikutus sijoituskohteisiini ja -tapoihini.

4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?

Ihan peruspulliaisen kaavaa eli aamulla ylös ja töihin konttorille tai kotitoimistoon – päivän päätteeksi vapaalle. Melkein joka päivä urheilua ja uppoutumista johonkin kiinnostavaan: kirjaan, yhtiöön tms. Sama kaava, jos työkeikalla jossain.

5. Millainen olet sijoittajana?

Rämäpäinen riskinvälttäjä ja yhä enemmän alan joidenkin pyhien oppien kontraaja.

Keskitän, otan vahvaa näkemystä ja nykyisin ammun markkinoiden suurimmissa ryskeissä Paksu-Bertalla. Lapioin kaksin käsin osakekirjaa holveihini koronakriisin syvämontussa maaliskuun lopussa 2020, Hesulin ja Stokiksen korahtelukautena 2022-23 ja tulli-Trumpin vapautuksenpäivän vanavedessä viime vuonna. Koko 2020-luku on ollut upeaa aikaa kaltaiselleni Peter Lynchin ajoitusopit silppuroineelle sijoittajalle pysyvillä sotakassoilla ja vivutusvalmiudella. Kylmäpäisyydelläni pörssipaniikeissa on suora kaapeli historiaharrastukseeni: sotaa sekä ruttoja on tullut ja mennyt, mutta markkina on ja pysyy = hyödynnä.

Tasapainottavasti olen syvässä ja pitkässä päädyssä veivailun ollessa No-go zone. Saatan torakkatutkia alaa tai yhtiötä jopa vuosikaupalla ennen kuin isken. Sitten omistuksen vähimmäispituus on seuraavalle vuosikymmenelle mungerilaisessa hengessä. Ostoarvioinnissa grahamilainen turvamarginaali on raamatullisessa asemassa. Salkkuun päätyy etusijassa vakaita ja myrskyissäkin eteenpäin kyntäviä tapauksia hypelappujen sijasta. Tavoite on pitkällä sihdillä 10+ % vuodessa tuottavat tapaukset. Fama-Frenchin laatuyhtiöteoria tylsien yhtiöiden ylituotosta ja vähäriskisyydestä rulettaa yhä enemmän.

Uskoisin, että edellä mainitun kappaleen oppien ansioista sijoitushistoriassani mittavia tappiotapauksia on 0 kpl. Ison osakeruumiin puute täytyy myös olla vissi merkki Ms. Onnettaren tykästymisestä minuun. Mutta Verdinkin oopperassa lauletaan ”La Donna e mobile” ja tämä tykkäyssuhde välillämme saattaa siis päätyä milloin tahansa​

6. Millainen sijoitushistoriasi on?

Olen aloittanut jonkin sortin säästämisen varhaisista kouluajoista ja ensimmäiseen työhönikin menin oma-aloitteisesti 6-7 vuotiaana vedellen kotikylässäni kierrätyspaperiahkioita kuin Volgan lautturi. Tärkeää nuoruus- ja elämäni niukkuusvuosina oli säännölliset ”sijoitusextrani”. Kesä- ja joululoma- yms. töiden yhteydessä osa tienesteistä kulutukseen ja usein esim. ylityöt sitten sukanvarteen ja säästösijoittamiseen. Korkoa korolle lähti liikkeelle varhaisvuosista. Ei kitupiikkeilyä eikä kerskakuluttamista, vaan kohtuuelämistä. JVG:n ”Tili tuli, tili meni” sijasta päässäni on soinut siis ihan muut sävelet:).

Kännykkä-Nokian juurilta alkaen pörssi muutaman vuoden mannamankelinani nro 1. Olin pätkätyöllistettynä massatyöttömyyden Suomessa 1990-luvulla, mutta hullunrohkeana ostin sen ajan kiinteistöromahduksen haaskalta kämpän pilkkahinnalla ja paalupaikalta. Kolmantena rintama-avauksena korkoinstrumentit astuivat kuvaan 2000-luvulle tultaessa – liiallisesti ja liian matalatuottoisina. Näin asuntosijoittamisen mestarilaukaus vaihtui ylimitoitetun korkosijoittamisen osavikalaukaukseksi. Pörssi alkoi tulla pääkohteeksi uudestaan vasta 2010-luvulla. Ensin upotin Börden Molokin kitaan korkotuotteeni ja sitten vielä sijoitusasunnoksi muuttuneen ensikämppäni myyntitulot.

7. Millainen salkku sinulla on? Jos joku salkkusi osake tuplaa ensi vuonna, mikä se olisi ja miksi?

Kuten tuossa todettu, nykyisin aika keskitetty osakepoimintasalkku. Arvopaperiomistukseni ovat olleet Hesulin ja Stokiksen lisäksi Nysestä, Lontoosta ja Saksanmaalta. On kyllä myös ETF:ää ja korkotuotetta, mutta pienroolissa.

Toivon, ettei salkkuni yksikään yhtiö tuplaa ensi vuonna:) Pitkän linjan 10+ %-vuosituottoyhtiöitteni sijasta olisin silloin ilmeisesti haksahtanut johonkin hypelappuun. Vastaavasti en näe salkussani yhtään firmaa ensi vuoden kuolonkorisijana.

8. Miten olet miettinyt sijoituksiasi hajautuksen osalta?

Hajauttamisen sijasta olen miettinyt enemmän keskittämistä:) Tavoitteeni on yhtiöitä noin puolelta tusinalta eri alalta: energia, lääkkeet, rahamarkkinat kuten pankit & vakuutusyhtiöt & omaisuudenhoito, uudistuva metsäteollisuus ja todennäköinen paluuni teknoyhtiöihin. Firmojen ihannemäärä on noin tusinan verran, max 15, jotta pystyy seuraamaan kunnolla.

Jotain Hesulin ja Stokiksen pienyhtiökalmistoja lukuun ottamatta osakkeet ovat nyt aika hinnoissaan markkinoilla. Niinpä kasvatan korkotuotteiden osuutta, pohdin revanssia asuntosijoittamiseen ja ehkä jopa indeksiavausta. Teen kyllä myös osakehankintoja, mutta lähinnä täydentävästi. Esimerkiksi pienyhtiöpuolella lisäsijoitan Alma Mediaan (kunhan ajat paranevat, niin lähtee kuin hauki kaislikosta?). Palaan isolla pörssimarkkinoille heti, kun oikea hetki koittaa.

9. Tuli ilmi keskustellessamme, että sinulla ei ole yhtään “indeksejä”, joten kysynkin, miksi sinulla ei ole indeksisijoituksia salkussasi? Voisitko harkita niitä tulevaisuudessa, ja missä tilanteessa päätyisit lisäämään niitä?

Markkinatilanteen salliessa olen vannoutunut osakepoimija. Tämä tarkoittaa laatuyhtiöitä ostettuna edullisesti, koska näin tuotot ovat Finnairin kielenkäytöllä upgreidattuja verrattuna esim. indeksi-, asunto- tai korkosijoittamiseen. Mitään opinkappalevastahankaa minulla ei silti ole indeksirahastoihin. Tutkin esimerkiksi parhaillaan Puolan, Tanskan ja Indonesian maaindeksirahastojen ostamista (jos tila riittäisi, niin selostaisin miksi juuri nämä 3…).

Kaikkien suosikkikohde SP-viissatasen indeksi? Elon Muskin rakettiyhtiö, ChatGTP ja Anthropic ovat tuoreeltaan tiettävästi puliveivanneet Jenkkilän pörssin säännöt. Kyseiset yhtiöt otetaan heti indekseihin ilman aiemmin pätenyttä vuoden fundatarkastelua. Tämähän voi rämettää koko rakenteen ja pakottaa SP-500-indeksisijoittajat sisään esimerkiksi Muskin megalomaanisiin avaruusdatakeskuksiin (tässä olisi muuten Vernerin vartin paikka). Toisaalta Jenkkilän indeksejä vetäneistä megatekno-, ohjelmisto- jne. yhtiöistä monet ovat disruptio- ja toiset mörnintäuhan alla. Poliittinen maariski on tapissa. Jatkuuko viissatasen voittokulku jälleen vuosikausia, on ilmeinen kysymys.

10. Sijoitusajattelussasi tuntuu yhdistyvän useampi eri painotus. Miten itse hahmotat strategiasi kokonaisuuden?

Piironkilaatikossani on 3 puolueen jäsenkirja: osinkopuolueen, omien osakkeiden ostopuolueen ja yhtiöiden kasvu- ja kehittymispuolueen. Puoluekokouskutsuja siis riittää! Riippuu kovin yhtiöstä, sen kehitysvaiheesta ja alasta onko sen järkevintä maksaa osinkoa, ostaa omia vai kasvupaukuttaa. Suosikkimallini on maltillinen osingonmaksu, omien ostot osakkeen hinnan ollessa käyvän arvon alapuolella ja samanaikaiset vankat tutkimus- ja digi-investoinnit. Ja päälle hyvän tilaisuuden tullen järkevät yritysostot.

Nimenomaan Hesuli-sijoitusstrategian onnistamiseksi kohdistaisin moottorisahani silti osinkoihin, omien ostoihin sekä yritystukiin. Fennofirmojen on kasvatettava tutkimus- ja kehitysinvestointeja sekä digi- & AI-paukkuja. On hienoja poikkeuksia, mutta liian monesti suomalainen elinkeinoelämä on kouluesimerkki Carol Dweckin klassisesta ”Mindset – menestymisen psykologia”-kirjan laahustelijoista. Onneksi liike-elämän järjestöt ovatkin alkaneet kasvun patistelukurssit eli herätys!

11. Mikä on ollut yksittäinen suurin sijoitusvirheesi ja mitä opit siitä?

Yhden sijoitukseni ympärillä ei todellakaan soiteta Edith Piaf:in bravuurinumeroa ”Je ne regrette rien” (en kadu mitään). Kardinaalivirheet kasautuivat Spinnova-omistukseeni. Hypeily, fomoilu, sijoitus yhtiöön ilman tuotantoa ja ansaintamallia, usko kumppaniAIEsopimusten sitovuuteen, pyhien sijoitusperiaatteiteni viskominen laidan yli ja niin edelleen. Tämän päälle sössin 90 % tappioni hyödyntämisen verotuksessa. Spinnovan IPO-annin rajun ylimerkinnän ansioista sain vain kourallisen lappuja, mikä pelasti minut isojen absoluuttisten summien häviämisiltä. Muttei ikuisilta arvilta. Toivon silti tuplapeukutuksella Spinnovan elpymistä ja pieniä heräämisen merkkejä on onneksi näkynytkin.

Tekemättä jättäminen voi olla vielä suurempi virhe kuin tehty. Ainakin minulla. Pitkään seurannassani olleet 2 luottoanalyytikkoa Tukholmasta osoittivat takavuosina sormillaan alekoriin päätyneitä Prysmiania ja Nvidiaa. Pallottelin ja pyörittelin, kassa viritettiin ja ostohousutkin kaivettiin esiin. Mutta sitä viimeistä ostonapin painallusta ei suoritettu. Salkkuni olisi nykyistä 2 X isompi, jos…

12. Analysoi nämä yhtiöt sataan sanaan sijoituskohteena:

- Nordea

Yli puoli miljoonaa omistajaa etunenässä Pohjoismaista eivät voi olla väärässä? Ei yhtä yksinomaista jättiajuria, vaan kimppu: AI-tehostus- ja kulukuuri tavoitteena EPS 2 € vuonna 2030, EU aloittaa kesällä pankkisäätelyn yksinkertaistamisen, talous ja asuntomarkkinat piristyvät jossain vaiheessa, pankit toimialana ovat aiempaa vakaampia ja ansaitsevat asteen korkeampaa arvostustasoa, Nordean hallinnoitava AUM-varallisuus paisuu kuin pullataikina. Tältä yhtiöltä on turha odottaa sen paremmin raketointia kuin romahdusta, vaan vakaata menoa ryyditettynä runsailla osingoilla ja omien ostoilla.

- Orion

Hesulin Hannu Hanhi? Orionin pörssijulkisuus keskittyy aivan älyttömän määrän tiliä tekevään syöpälääkkeeseen, vaikka yhtiön kaikki muutkin divisioonat pyörivät muikeasti. Yrittää ponnahtaa seuraavaan kokoluokkaan ja laajentaa toimintaansa globaalisti. Pörssissä mistään ei tule antaa menestystakuuta, mutta Orionilla sellainen on 2030-luvulle patenttisuojan takana. Eli yhtiöllä on runsas puoli vuosikymmentä aikaa löytää suursukseensa jatkoreseptit ja siihen asti niin firma kuin omistajat kylpevät rahassa.

- Fortum

Hesulin Aku Ankka? Maamme taloushistorian 1. luokan kunniamerkki tomppeloinneista yritysjärjestelyissä. Mutta tänä päivänä Pohjoismaiden parhaimpia kiinteistösijoituskohteita mielenkiintoisella AI-ajurilla? Tunnetusti Anders Oldenburgin laskelmien mukaan yhtiön pelkkien vesivoimaloiden arvo on yli 20 €/osake. Tähän päälle ydinvoimalat, kiertotalousyksiköt, kaukolämpölaitokset, kuluttajasähkö sekä ripaus tuuli- ja aurinkovoimaa. Datakeskuksia kaavaillaan jo joka toisen kirkonkylän kupeeseen ja ehkä niitä teollisiakin sähkösyöppöinvestointeja tulee. Vahva veikkaus, että tekee lisäavauksia Puolassa.

- UPM

Eppu Normaalin ”Murheellisten laulujen maa” raikaa, kun metsäalasta puhutaan. Huono sykli, Pohjolan puunhinnat syövät katteet, eteläisen pallonpuoliskon lyhytkuituinen sellu ahmii pohjoisen pitkäkuituisen markkinaa ja Kiina on tulossa voimalla alalle, joka ei ole kyennyt uusiutumaan korkeamman jalostusarvon tuotteilla. Päälle kiistat avohakkuista, ojitussooseista vesistöihin, raakkutuhoista jne. Mutta Tuomari Nurmion sanoin ”Yön ainoa valopilkku” on olemassa? UPM on muotoutumassa biokemian, energia- ja fokusoiduksi monialayhtiöksi, jonka suurin massatuotanto on juuri etelän voittavaa lyhytkuituista sellua. Ruotsalaiset laskivat äskettäin yhtiön substanssiarvoksi 33 € ja rapiat osaketta kohden.

13. Salkkusi ja sijoituspolkusi perusteella olet rakentanut itsellesi vahvaa taloudellista liikkumavaraa. Onko sinulla koskaan ollut tavoitteena varhainen taloudellinen riippumattomuus, vai onko sijoittamisessa ollut alusta asti kyse jostain muustakin?

Alun perin säästämiseni ja sijoittamiseni muistutti ajelehtimista: epämääräisesti hyvän ja pahan päivän varalle sekä oman elintason nostoon. Vasta vaihtaessani korkoinstrumenttini ja sijoitusasuntoni pörssipelinappuloiksi ja sijoitustuottojen kasvaessa välittömästi 2-3-kertaisiksi, tajusin halutessani kykeneväni elämään niillä tuloilla. Lisäksi älyllinen puoli: osakepoiminta on hevosenmitalla mielenkiintoisempaa kuin pitkäpiimäiset korot tai asunnot. On käynyt myös niin, että useissa työpaikoissani sijoitustoiminnasta saamani tietopääoma on laajalti käyttökelpoista. Megatrendit, teknologialoikat, regulaattoreiden juonet ja vastaavat ovat peruspuuroa nykyisessä palkkatyössänikin. Työelämästä irtautumisen ja firetyksen sijasta sijoitustoiminta on puustannut työntekoani ja toisinpäin sekä myös mahdollistanut itselleni amerikkalaistyylisen mesenaattisijoittajan roolin.

PörssiPatruunalla oli useita hyviä kysymysideoita — sellaisia, joita en olisi itse osannut edes kysyä. Seuraavat kolme kysymystä (14.–16.) perustuvat hänen ajatuksiinsa/ehdotuksiinsa, joita olen muokannut ja muotoillut hieman.

14. Asuntosijoittaminen kutkuttaa sinua jälleen, mutta et ole valmis palaamaan siihen kevyin perustein. Mikä siinä tällä hetkellä mietityttää eniten?

Pitkäaikaisena ex-vuokranantajana ja vuokralaisena tietopääomaa olisi ja remonttiosaavana saisin kuluja alas ja tuottoja ylös. Kiinteistöostajan kannalta hintataso alkaa olla herkullinen. Paluu alalle siis kihelmöittäisi ja olen esimerkiksi kuunnellut Frans-Mikael Rostedtin mainioita asuntosijoitusvideoita Inden sivuilla. Emmin kuitenkin etusijassa 2 syystä. Äärimmillään osakeomistaminen on ostonapin kertapainallus Levin rinneravintolassa tai Las Palmasin palmun alla. Kiinteistöistä seuraa paljon enemmän ei-digitaalista työtä ja kommervenkkejä. Toisena henkilökohtaisena syynä on yksi yhtiö: Fortum (kts. yllä). Olen jo siis paksusti kiinni Itämeren alueen yhdessä kiinnostavimmista kiinteistökonglomeraateista. Mutta katsotaan!

(ping @Frans-Mikael_Rostedt, tägäsin sut, jotta huomaat, että sut on mainittu t. Alokas)

15. Tämäkin oli sinulta kiinnostava kysymysidea, koska mesenaattisijoittaminen on jäänyt itselleni ja varmaan monille muillekin vieraaksi. Mesenaattisijoittaminen on noussut salkussasi aiempaa suurempaan rooliin, mistä tässä on kyse?

Rooman valtakunnan keisarin Augustuksen neuvontaja Gaius Maecenas tuki laajasti omilla varoillaan kulttuurielämää, josta mesenaattikäsite on laajentunut. Tyypillistä etenkin USA:ssa. Professori Vesa Puttosen uudessa kirjassa sijoitusmiljoonien käytöstä todetaan syntyvän suurta mielihyvää, kun pystyy auttamaan omalla rikastumisellaan myös muita.

Maailmalla on kaaosta ja maantieteellisesti katsoen suurin osa Suomesta on muuttumassa ruostevyöhykkeeksi. Samanaikaisesti olen nostanut itseni peruspulliaisen penninvenytysolosuhteista omalla työnteolla ja sijoittamisella vauraimpaan desiiliin. Lähipiirini elämän yltäkylläistämisen lisäksi olen kohdistanut sekä varojani että vapaa-aikaani hädän- ja uhanalaisten hyväksi. Aika mittavasti. Kohteena on ollut kulttuurihistoria, ympäristö, varattomat ja kodittomat, Ukraina ja vastaavat.

Aatteellisia idoleita en pidä. Mutta jos olisi pakko valita, niin Pohjoismaiden merkittävimmän pään valistusajan ajattelija Anders Chydenius kelpaisi ehdokkaaksi: kapitalistisen vapaakaupan ja hädänalaisten puolestapuhuja. Loppupeleissä ”mesenaattisijoitukseni” ovat niitä arvokkaimpia​

16. Toiveestasi otin mukaan mielelläni tämäkin mainion kysymysidean; suhtautumisesi teknologiayhtiöihin on muuttunut vuosien varrella selvästi. Mitkä kokemukset ja havainnot ovat ohjanneet tätä muutosta?

Takavuosina oli sellainen jakso, jolloin osakkeinani ei ollut oikein muuta kuin sen aikaisia teknologiatapauksia. Tunnen olevani niiden kanssa kuin kotonani mm. skifimieltymykseni kanssa. Henkinen joutsenlaulu teknologiasijoittamiselleni koettiin sekoiltuani Nassen metaversumiyhtiöiden kanssa: ei mitään yhteyttä fundalukuihin, kurssit ylös- ja alas kuin superpallot, minkä nurkan takana tahansa saattoi väijyä disruptiopeikko jne.

Ja metaversumimeininki markkinoilla jatkuu. Esimerkiksi kvanttialalla tai SMR-pienydinvoimassa ei edes tiedetä, saadaanko koskaan aikaiseksi teknologisesti tai taloudellisesti toimivia yhtälöitä. Silti hypetys- ja fomotus käyvät kovilla kierroksilla. AI:ssa taas Microsoftin ja Nvidian kaltaisissa alkaa näkyä mörninnän esivaiheita. Anthropic herättää disruptiokauhua ChatGTP:ssä, ohjelmistoyhtiöissä ja kyberturvassa. Teknologiana AI etenee kuin häkä putkessa, mutta arvaamattomuus sijoituskohteena takaa tulevaisuudessa monille myrskyistä menoa. Silti kierrän nimenomaan tekoälyä kuin kissa kuumaa puuroa ja aion iskeä siihen käpäläni jostain kulmasta. Jotta se salkustani tähän asti puuttunut iso ruumis syntyisi?

17. Miten pidät tunteet kurissa sijoituspäätöksiä tehdessäsi, jotta et esimerkiksi ajaudu FOMO:n vietäväksi?

Fomo-punkki on purrut itseäni tosiaan pariin otteeseen. Siitä syystä Käärijän ”Piiskaa”-piisin ruoskanjäljet ovat ansaitusti ainakin henkisesti selässäni. Toisena kurinpalautustoimena ruotsalaisen sijoitusasiantuntija Cristofer Anderssonin kirjat ”Börspsykologi” ja ”Mera börspsykologi” ovat päätyneet katekismuksen asemaan. Maanläheiset ja käytännön esimerkeillä ryyditetyt kirjat ovat aina muistilappuina, kun kaivelen ostohousuja kaapista. Olen lisännyt analyysiseurusteluani eri AI-ohjelmien kanssa fomofiltterillä. Analyytikkojen fundaraporttien hyödyntäminen ja irrottauminen dopamiininkäryisestä somesta ovat itsestään selviä rokotteita Fomo-punkin nitistämiseksi.

18. Mitä tämän päivän PörssiPatruuna sanoisi nuorelle juuri sijoittamisen aloittaneelle PörssiPatruunalle?

Keltanokka-Untuvikko-Aloittelija-Juniori-AlokasPatruuna saisi seuraavat viestit:

-Työteliäisyys, opiskeluinto ja halu ottaa sijoitushärkää sarvista jo varhaisvuosista vievät todella pitkälle, jos niin haluaa.

-Sijoittamisen nykyisessä mediatisoituneessa karnevaalimeiningissä syntyy kuva sen hälyisästä monimutkaisuudesta. Päinvastoin: pitkäjänteisyys ja perusasioihin keskittyminen tekee siitä yksinkertaista - ja tuloksekasta.

19. Alokkaan ikuisuusongelmaan liittyen, miten erotat perustellun sijoitusidean ja pelkän ‘halvalta näyttävän ansan’?

Somessa esiintyy pirun päteviä, mutta myös Helppo-Heikkiä ja -Hennaa piisaa. Keskity harvoihin luotettavimpiin ja unohda muut 90 %. Mitä enemmän suihketta, sädettä, hypeä ja fomotusjoukkoja jonkun yhtiön ympärillä, sitä suurempi syy laittaa palosireeni päälle. Oppinutta ei laiteta eli koskaan ei voi upottautua alaan tai yhtiöön liian syvälle. Analyytikot ovat valmiiksi ytimessä ja peilaa omia näkemyksiäsi heihin, mutta tee aina itse sijoituspäätös omalla ajattelulla. Muista, että yhtiöiden multippelilukuja voidaan vääntää tarvittaessa yhtä paljon tieteen kuin taiteen perusteella. Jos käytät AI:ta, tee samat analyysiajot enemmän kuin yhdellä ohjelmalla – ja sitten vertaa tuloksia. Etenkin jos kyse aloittelevasta ja pörssiytyvästä firmasta lyöden IPO:ssa pöytään mahtailevia TAM-lukuja, unohda heti. Tutki kerran, vielä toisen ja varmuuden vuoksi kolmannen kerran yrityksen ansaintamalli ja sen pysyvyys.

20. Mistä haluat erityisesti kiittää foorumilaisia ja Inderesiä?

Foorumin mielipidemiekkailusta on löytynyt päteviä varoituksia yhtiöiden torakoista, arvokkaita läpivalaisuja firmojen ”kaikilla tieteen ja taiteen säännöillä” puljatuista luvuista, pörssitalojen tuotteiden ja palvelujen ehtoja käyttökokemuksia, viimeisimpiä alan uutisia ja huisin paljon muuta. Jokainen kirjoitus on arvokas ja hatunnoston arvoinen panostus kansankapitalismin hyväksi! Mutta unohtamatta hauskoja meemejä😊 Erityisesti on jäänyt mieleen Suppilovahveron versio Edvard Munchin maalauksesta ”Huuto” kuvaten Suomi-sijoittajien parin vuoden takaista zombiintunutta mielentilaa. Nythän asiat ovat toisin!?

Inderesissä haluan kiittää koko henkilökuntaa pätevyydestä, ehtymättömästä tarmosta seurata yhä kiihkeätahtisempaa yhtiö- ja talouskenttää sekä kestokyvystä meidän lukijoiden kyseenalaistuksille ja joskus piikeillekin:) Ranskan finanssivalvonta julkisti äsken tilastot, jonka mukaan Asterixin jälkeläisistä huimat 5-6 % sijoittaa jollain tapaa aktiivisesti. Suomessa luku on moninkertainen ja eiköhän Inderes ole ollut melko myötävaikuttaja tähän. Bravo!

(ping @Suppilovahvero, pingasin sut, jotta huomaat, että sut on mainittu t. Alokas)

---

Kiitoksia antoisista vastauksista Patruuna!

Foorumilla on arvokkaita kirjoittajia, kuten Pörssipatruuna, joka tuo yhteisöön laadukasta sisältöä ja hyvää henkeä. Tällaiset foorumilaiset kannustavat myös muita positiiviseen aktiivisuuteen omalla esimerkillään.

Patruunasta huomaa myös, että sitä on oltu muuallakin kuin vain sijoituskuplassa, joka näkyy kyvyssä katsoa kokonaisuuksia laaja-alaisesti… ja maltilla.

Ja tässä on vielä Patruunan mainitsema Suppilovahveron taideteos:

@Suppilovahvero

Kiitoksia vielä Patruunalle, kiitokset lukijoille&tykkääjille ja mukavan rentoa perjantaita kaikille!

[PorssiPatruuna]

Kiitos SijoittajaAlokas! On kunnia-asia tulla haastatelluksi - ja samalla kovin hyödyllistä. Täytyi pohtia ja miettiä oma “sijoittajuus” alkujuurista tähän päivään. Menestykset ja mokat. Tavoitteet ja tulevaisuudensuunnitelmat. Myös oma “kaappikapitalistin” rooli:)

Erityisen eduksi oli pohtia vastauksissa, miten tästä eteenpäin. Markkinoilla on toki taskuja, mutta yleisesti osakkeet ovat hinnoissaan ja siten tuleva tuotto? Muissa halvoissa omaisuusluokissa taas varoituslappuja. Kokonaiskuva ja mahdolliset seuraavat askeleet selkenivät.

Toivottavasti edellä kirjatuista ajatuksista on apua lukijoille ja tsemppiä tuleville haastateltaville!

[Sijoittaja-alokas]

Iltaa Patruuna!

Oli kunnia haastatella sua, kuten sanoin; tuotat arvokasta sisältöä Foorumille ja muutenkin nostat Foorumin henkeä omalla toiminnallasi.

Osaat kirjoittaa hienosti erilaisista aiheista ja ideaalisti sillä tavalla, että kirjoituksistasi/nostoistasi saavat irti niin kaltaiseni alokkaat kuin pätevät konkaritkin. Hienoja pohdintoja sulla!

Toivotan kaikille rauhallisen keväisen mukavaa viikonloppua!

[Sijoittaja-alokas]

182. Verneri Pulkkinen Alokkaan haastavien ajankohtaisten kysymysten äärellä

Markkinoita on viime vuosina puhututtanut tekoäly - ihan syystäkin, ja lisäksi sitten ihan viime aikoina erityisesti Lähi-idän tapahtumat ovat aiheuttaneet mm. paljon keskustelua ja panikointia meissä sijoittajissa.

Välillä itseltäni unohtuu katsoa sijoittamisessa pitkälle ja erityisesti kriisit sekä trendikkäät teemat sekoittavat omaa ajatteluani… tosin tekoäly on tullut jäädäkseen, joten puhuminen siitä trendinä, niin kuulostaa ehkä vähättelyltä.

Joka tapauksessa halusin vähän apua meille sijoittajille siihen, jotta osaisimme katsoa pidemmälle tulevaisuuteen, ja lisäksi kykyä tarkastella laajemmin plus vähemmän panikoiden markkinoita, joten esitin Vernerille muutamia kysymyksiä koskien tekoälyä ja kriisejä.

1. Markkinoilla on jatkuvasti kriisejä, ja nehän usein ovat ainakin osittain jo hinnoiteltu kursseihin, lisäksi samalla ne kuitenkin vievät paljon huomiota. Unohtuuko sijoittajilta tällaisissa tilanteissa pidemmän aikavälin kuva ja keskeiset trendit – ja jos/kun unohtuu, miten siihen pitäisi suhtautua?”

Unohtuvat herkästi, ainakin aluksi. Se ei ole yllätys, sillä ihmiset luonnostaan reagoivat nopeasti ja aistinvaraisesti äkillisiin uhkiin. Tällöin pidempi pohdiskelu jää taka-alalle. Itse legenda Warren Buffett on osuvasti veistellyt, että hän voisi sijoittaa vaikka posti tulisi 10 päivää myöhässä. Viesti on, ettei joka asiaan tarvitse tai edes kannata reagoida heti vaan antaa ensin pölyn tasoittua. Jos sijoittaa ketteriin ja mukautumiskykyisiin yhtiöihin, ne kyllä luovivat eteenpäin eri maailman tilanteissa.

2. Tekoäly on kiistatta valtavan suuri ja merkittävä trendi, mutta voiko sen ja muiden trendikkäiden teemojen ympärille syntyvä valtava huomio johtaa siihen, että markkinoilla jää vähemmälle huomiolle muita tärkeitä (ehkä tylsiä ja epäseksikkäitä) pitkän aikavälin trendejä – ja samalla myös aliarvostettuja mahdollisuuksia?

Kyllä. Uutisia seuraamalla tuntuu, että sijoittajien huomion jakautuminen on kuin viritetty Pareton periaate: ei 20 %, vaan 2 % yhtiöistä saa 80 % kaikesta huomiosta. Kuten SP500-indeksin yhtiöistä eniten puhuttavat käytännössä ne 10 suurinta yhtiötä. Juuri nyt keskustelu pyörii paljon tekoälyn ympärillä. Kun suuret valonheittimet on kohdistettu yhteen kohtaan pörssiä, voi taskulampun kanssa kulkevalle sijoittajalle tarjoutua halpoja tilaisuuksia muualla. Aiemmin epäsuosittuja mutta nyt kuumempia sektoreita olivat Euroopan puolustusosakkeet ja pankkisektori. Kuten äsken nostin Vartissa, vielä vuosi sitten öljy- ja raaka-ainesektorit olivat epäsuosiossa. Iranin sota nostikin ne yhtäkkiä taas parrasvaloihin. Henkilökohtaisesti tykkään harrastaa tylsempiä ja vakaampia liiketoimintoja, jotka eivät liiku parrasvaloissa, ainakaan vielä.

3. Tekoälystä puhutaan aiheellisesti paljon, mutta samalla kuumimpien AI-yhtiöiden joukossa kaikki eivät varmasti ole pitkän aikavälin voittajia. Näetkö, että markkina keskittyy liikaa tiettyihin yhtiöihin ja aloihin, vaikka erittäin suuria ja kestävämpiä hyötyjiä voisi löytyä myös toimialoilta, joita ei useimmat eivät mieltäisi sellaisiksi?

Paha kysymys. Tekoälybuumi on elänyt ja laajentunut paljon sitten ChatGPT:n leviämisen julkisuuteen vuoden 2022 lopulla. Aluksi nousu koski NVIDIAa ja suurimpia “hyperskaalajia” kuten Metaa ja Microsoftia. Sitten se on laajentunut kaikenmaailman “neocloudeihin”, muistiin ja jäähdyttimiin. Pian varmaan mies ja Toyota Hiace -pajoillakin on jokin yhteys tekoälybuumiin, mutta en osaa nähdä sitä ennakolta. Tekoäly vaikuttaa yleishyödylliseltä teknologialta. Voi olla, että suurimmat hyötyjät ovat sen käyttäjät, ei mallien kehittäjät tai datakeskuksia pyörittävät hyperskaalajat mikäli kielimalleilla ei pysty erottumaan kilpailusta. Jos markkinatalous toimii, hyötyjen pitäisi valua kuluttajille eikä pelkästään yritysten voittoihin.

4. Kun Lähi-idän kriisi nostaa öljyriskiä ja hermostuttaa markkinaa, syntyykö samalla erilaisia ylireaktioita, joista pitkäjänteinen sijoittaja voi löytää ostopaikkoja – ja mitä pidemmän aikavälin vaikutuksia tällaisesta kriisistä voi jäädä markkinaan elämään kriisin jälkeenkin?

Kriisit ovat viime vuosina olleet hyviä ostopaikkoja, kun markkinan vipuveijarit ja ties millä strategialla toimivat rahastot yms. myyvät nopeasti aiheuttaen oikean vesiputouksen kursseihin. Yksityissijoittajat ovat raivoisasti ostaneet näistä dipeistä. Harvoin hyvät yhtiöt dippaavat ihan itsekseen: tarvitaan jokin yleismaailmallinen kriisi, mikä saa sijoittajat myymään kaikkia osakkeita ja lapsi menee pesuveden mukana. Ne ovat tietysti tilaisuuksia pitkäjänteiselle sijoittajalle.

Huomautan kuitenkin, ettei jokainen 10 % lasku tarkoita automaattisesti osakkeiden olevan merkittävästi halvempia. Sen lisäksi jotkut kriisit voivat oikeasti eskaloitua. On jopa hieman vaarallista, kuinka sijoittajat ovat oppineet ostamaan jokaisen dipin ja heidät on palkittu nopeilla nousuissa.

Lähi-idän sodan jälkeen, miten asiat nyt etenevätkään, luulisi monella toimijalla olevan intressi rakentaa enemmän kestävyyttä. Persianlahden öljymailla lisää putkia Punaiselle merelle, Aasiassa kenties suurempia varmuusvarastoja jne. Jos kriisi jää kytemään matalalla liekillä ja tilanne suunnilleen normalisoituu, pörssin optimismi on oikeutettua ja pitkän aikavälin vaikutukset jäävät rajallisiksi.

---

Kiitän upeista vastauksista!

Helposti sitä tulee panikoitua kriiseissä sekä fomoteltua paljon puhututtavien juttujen perässä samalla unohtaen kokonaisuudet, “piilossa” olevat mahdollisuudet ja yleisesti pidemmän aikavälin asiat.

Vernerin vastausten myötä monet varmasti saavat hyvää ajateltavaa ja ehkä myös mielenrauhaa.

Kiitos ja rauhallisen mukavan keväistä viikonloppua kaikille!

[Verneri_Pulkkinen]

Kiitos hyvistä kysymyksistä ja kun käytät minusta ennen pienyhtiöiden karhumarkkinaa otettua kuvaa.

Tässä tuorein eiliseltä, mikä ei päätynyt viralliseksi uudeksi henkilökuvaksi:

[Sijoittaja-alokas]

183. Marianne Palmu Alokkaan haastavien makrokysymysten äärellä

Emme oikeastaan etääntyneet kovinkaan kauas edellisen haastattelun teemoista, jossa tenttasin Verneriä markkinoiden suurista linjoista, sillä tälläkin kertaa olemme todella painavien ja suurten kysymysten äärellä. Marianne oli mielestäni juuri oikea asiantuntija vastaamaan näihin uusiin pohdintoihini, jotka pureutuivat mm. niin sanottuun ”uuteen normaaliin”, markkinapsykologian havainnoimisen tärkeyteen sekä markkinalyytikoiden tyypillisimpiin virheisiin kriisien keskellä.

1. Minulle — ja käsittääkseni monelle muullekin sijoittajalle — on viime vuosina tullut yhä vahvempi tunne, että markkinoita ja taloutta on entistä vaikeampi ennustaa. Liikkeet tuntuvat aiempaa arvaamattomammilta ja nopeammilta. Trumpin kaudella tämä fiilis on vain voimistunut. Onko kyseessä siis uusi normaali, kuviteltu uusi normaali — vai ihan vain norminormaali?

Tätä olen itsekin paljon pohtinut, ja luulen, että olemme jossain määrin uuden normaalin edessä: asioiden muutosnopeus on kiihtynyt. Siitä kertoo jo sekin, että S&P 500 -indeksin yhtiöiden elinikä indeksissä on lyhentynyt 2010-luvulla kolmasosaan siitä, mikä se oli vielä 50 vuotta sitten. Tietenkin tekoälyn tuoma muutos on yksi tekijä tässä, mutta yleisesti geotalouden voimakas esiinmarssi tuo oman mausteensa pörssisoppaan. Tämä näkyy myös sijoittajien tunnelmissa: esimerkiksi Pörssisäätiön teettämässä tuoreessa Sijoittajabarometrissa 38 % vastaajista kertoi, että geopoliittinen tilanne on lisännyt passiivisuutta ja saanut sijoittajat odottavalle kannalle. Toisaalta 26 %:lle tilanteella ei ole ollut vaikutusta. Uskon, että nämä erilaiset kriisit ovat myös lisänneet toleranssiamme niiden kohtaamiseen.

2. Joskus nopeasti muuttuvassa ympäristössä — ja ehkä muutenkin — tulee helposti seurattua lyhyttä aikaväliä ja yksittäisiä mittareita. Mutta pitäisikö kriiseissä ja poukkoilevassa markkinaympäristössä tehdä juuri päinvastoin: ottaa vähän etäisyyttä, katsoa pidemmän aikavälin trendejä ja hakea perspektiiviä historiasta?

Nyt Alokas on olennaisen äärellä, sillä juuri niin pitäisi tehdä: panikoinnin sijaan miettiä, kuinka pitkä vaikutus kriiseillä aidosti on yrityksen tuleviin kassavirtoihin. Toki näissä on monta aspektia: ei ole mukavaa, että polttoaineiden hinnat nousevat ja inflaatio nostaa taas päätään, sillä se nakertaa lovea henkilökohtaiseen talouteen.

3. Edellisiin teemoihin liittyen: ekonomistina, kuinka paljon mietit tai seuraat työssäsi sijoitus- ja markkinapsykologisia ilmiöitä? Jos seuraat, niin miten — ja miksi ne ovat mielestäsi tärkeitä?

Olen alkanut miettiä niitä enenevissä määrin työssäni ja sijoituspäätöksiä tehdessäni. Psykologiset ilmiöt, kuten esimerkiksi ankkurointi ja laumakäyttäytyminen, tulevat kriisien aikaan korostetusti esiin. Yhtiöihin tutustuminen ja talousilmiöiden ymmärtäminen on tärkeä osa sijoittamista, mutta mielestäni sijoittajapsykologian sudenkuoppien tunnistaminen ja niiden ylittäminen erottaa jyvät akanoista sijoittajina.

4. Entä mitkä ovat tyypillisimpiä mokia, joita sijoittajat ja esimerkiksi markkina-analyytikot tekevät tuoreiden kriisien tai muiden isojen tapahtumien keskellä? Ja onko sinulla jotain käytännön vinkkejä siihen, mitä tavallinen sijoittaja voisi tällaisissa tilanteissa ajatella — tai tehdä?

Edellä mainittujen lisäksi isojen tapahtumien keskellä tapahtuu negatiivisuusharha: huonoihin uutisiin tupataan ylireagoimaan. Kierrettä ruokkii vielä se, että julkisuudessa huonot uutiset saavat enemmän tilaa, koska ne myyvät paremmin luolamiesaivojemme reagoidessa tuleviin uhkiin. Paras vaihtoehto, mitä tällaisessa tilanteessa voi tehdä, on seurata sijoitussuunnitelmaansa eikä hötkyillä – tai pukea ostohousut jalkaan silloin, kun pelko on suurimmillaan.

---

Kiitoksia erinomaisista vastauksista Marianne!

Sijoittajien – ja aivan erityisesti mun kohdalla kohtalokkaimmat virheet kumpuavat usein perusasioiden laiminlyönnistä (tai ymmärtämättömyydestä); niistä samoista virheistä, jotka olisivat helposti vältettävissä keskittymällä olennaiseen. Jos kuitenkin päätyy valvomaan puoli kolmeen arkiaamuna lukien Japanin ostopäällikköindekseistä, vaikka ei edes sijoittaisi Japaniin niin on turha ihmetellä, miksi Hesulin pördessä lopputuloksena on pelkkää turskaa.

Varmaan yksi yleisimmistä ja suurimmista virheistä meillä sijoittajilla on, että hötkyilee liikaa, unohtaa kokonaisuudet ja pitkän aikavälin. Vastaus turskien vähentämisen ei ole EV/PE/osinko%-FCK2U - nippelin käyttöönotto tai kolmelta aamuyöllä lukea Intian pienyritysten lukujen oikeellisuudesta.

Hyvää vappua Foorumille!

[Sijoittaja-alokas]

184. Metso IR vastaa: Kupari ja muut sijoittajia askarruttavat kysymykset

Kupari on herättänyt foorumillamme mukavasti keskustelua, erityisesti mm. Metson ketjussa. Päätinkin tarttua tuumasta toimeen ja lähettää Metsolle kysymyksiä koskien kuparia ja vähän muitakin juttuja siinä sivussa.

Kysymysten laadinnassa sain arvokasta apua @Timo_Huhtamaki:ltä – suuret kiitokset Timpalle! Parhaat ideat ovat peräisin häneltä, kun taas heikommat kohdat ja lopulliset kysymysten sanamuodot menevät täysin omaan piikkiini. Jos kysymyksissä on siis virheitä tai epätarkkuuksia, syy löytyy täältä päästä.

Mutta niin tai näin, saimme ainakin hyvät vastaukset kysymyksiin

1. Malmin laadun heikkeneminen ja kysyntä:

Kuparipitoisuudet laskevat, joten saman kuparimäärän eteen on käsiteltävä paljon enemmän kiveä. Onko tämä Metsolle hieno mahdollisuus myydä enemmän ja tehokkaampia laitteita, vai… toisaalta, uhkaako asiakkaiden heikkenevä kannattavuus investointeja?

Malmien pitoisuuksien heikkeneminen on yksi kaivosteollisuuden keskeisistä rakenteellisista trendeistä, ja se vaikuttaa suoraan asiakkaiden tuotantomääriin, energiankulutukseen ja kustannusrakenteeseen. Metsolle tämä on sekä mahdollisuus että asiakkailta tuleva vaatimus. Heikommista pitoisuuksista seuraa, että saman metallimäärän tuottamiseksi asiakkaiden on käsiteltävä merkittävästi suurempia määriä kiviainesta. Tämä lisää tarvetta kapasiteetiltaan suuremmille, energiatehokkaille ja luotettaville prosessointiratkaisuille. Näissä korostuvat Metson vahva osaaminen murskauksessa, jauhatuksen energiatehokkuudessa, vaahdotuksessa ja koko prosessin optimoinnissa.

Toisaalta heikentyvä malmin laatu vaikuttaa asiakkaiden yksikkökustannuksiin ja investointipäätökset kohdistuvat teknologioihin, joilla voidaan laskea tuotantokustannuksia. Tämä suosii toimittajia, jotka pystyvät osoittamaan mitattavia parannuksia energiatehokkuudessa, käyttöasteessa ja metallin talteenotossa. Eli Metsolle tämä on mahdollisuus luoda asiakkaille merkittävää lisäarvoa.

2. Kuparin kierrätys ja e‑scrap:

Kuinka suuri osa kupariliikevaihdosta tulee nyt kierrätyksestä verrattuna perinteisiin kaivoksiin? Miten arvioitte yleisesti kuparin kierrätysmarkkinan kasvavan, ja miten sen kannattavuus ja hintaherkkyys vs. neitseellinen kupari vaikuttaa teidän kasvutavoitteisiin ja myyntimixiin?

Kuparin kierrätys ja erityisesti e‑scrap ovat selvästi kasvava markkina, mutta kehitys on vielä alkuvaiheessa. Kierrätys ja e‑scrap ovat vielä hyvin pieni osa Metson kupariin liittyvästä liikevaihdosta, mutta strategisesti kasvava ja teknologisesti vaativa segmentti, jossa olemme valikoivasti läsnä.

Kierrätysmarkkinan kasvun dynamiikka poikkeaa perinteisestä kuparista:

• raaka-aineiden laatu ja koostumus vaihtelevat enemmän

• prosessit vaativat korkeaa metallurgista osaamista

• kannattavuus ja investointihalukkuus ovat herkkiä hintojen ja syklien vaihteluille

Metso näkee, että kierrätys täydentää primääristä tuotantoa, mutta ei korvaa kaivoksia, etenkään sähköistymisen, energiasiirtymän ja kuparikysynnän rakenteellisen kasvun vuoksi. Kysyntä kasvaa kuitenkin sellaista tahtia, että kierrätyksen osuuden nähdään lisääntyvän, aivan kuten on vuosien saatossa käynyt esimerkiksi alumiinissa.

3. Teknologinen etumatka ja patentit kuparisulatoissa:

Mikä on Metson todellinen etumatka kuparisulatoissa? Onko teillä sellaista patentoitua osaamista tai/ja vallihautaa, jota halvemmat kilpailijat eivät pysty kopioimaan seuraavan 10 vuoden aikana?

Metson kilpailuetu kuparisulatoissa ja metallurgisissa prosesseissa perustuu laajaan, vuosikymmenten aikana rakennettuun teknologia‑ ja prosessiosaamisen kokonaisuuteen. Erityisesti jo vuosikymmeniä sitten kehitetty liekkisulatus (flash smelting) on täysin omaa luokkaansa kun puhutaan vähäpäästöisitä sulatusratkaisuista. Tämä teknologia on suojattu useilla patenteilla ja sitä toki kehitetään edelleen yhä paremmaksi.

4. Energiankulutus, ESG ja hinnoittelu:

Maksavatko asiakkaat oikeasti ”Metso-lisää” energia- ja vesitehokkaista laitteista tiukentuvien vaatimusten takia, vai onko kuitenkin halvin hinta selvästi määräävin tekijä ostajilla?

Asiakkaiden käyttäytyminen tässä on muuttunut selvästi, mutta siinä on aina tapauskohtaisia eroja. Eli asiakkaat ovat valmiita maksamaan tehokkuudesta, jos se on liiketaloudellisesti perusteltua.

Energia- ja vesitehokkuus ovat usein ‘license to operate’ ja liittyvät:

• toimilupien saamiseen ja sääntelyn vaatimusten täyttämiseen

• Scope 1 ja 2 -päästöjen hallintaan

• suoraan kassavirtaan energiahintojen noustessa

Metson tarjoama arvo perustuu kokonaiskustannuksen optimointiin eli:

• matalampaan energiankulutukseen

• parempaan käyttöasteeseen

• pienempään vedenkulutukseen ja jätemääriin

• laajaan palveluliiketoimintaan ja tukeen lähellä asiakkaita

Näin ollen asiakkaiden päätöskriteerit liittyvät elinkaarikustannukseen (TCO) pelkän hanhintahinnan sijaan, eikä halvin alkuinvestointi useinkaan ole kilpailukykyisin vaihtoehto.

---

Suuret kiitokset Metsolle hyvistä vastauksista!

Näistä on varmasti sekä iloa että konkreettista hyötyä meille sijoittajille. Uskon, että tästä on etua myös Metsolle itselleen; vastausten myötä laajempi sijoittajajoukko saa entistä paremman kuvan yhtiön toiminnasta tällä saralla.

Kiitoksia Metsolle, kiitos Timpalle, kiitos lukijoille ja mukavaa viikonloppua!

[Sijoittaja-alokas]

185. Frans-Mikael Rostedt sai vastailla Alokkaan kysymyksiin IT-palvelusektorista

Ei kahta eikä edes yhtä sanaa; Frans-Mikael Rostedt ja @Joni_Gronqvist tuottavat kiitettävästi materiaalia IT-palvelusektorin yhtiöistä ja alan kokonaiskuvasta. Tarjolla on kaikkea laajoista raporteista yhtiöpäivityksiin ja loistaviin videoihin – hurjat kiitokset veljille näistä! Haluaisin kuitenkin esittää vielä muutaman täsmäkysymyksen itseäni kiinnostavista aiheista liittyen tähän sektoriin, vaikka niitä on jo toki ainakin osittain sivuttu aiemmissa heidän tuottamissaan sisällöissä.

Omat kysymykseni saattavat olla mitä ovat, mutta haastateltavan vastaukset olivat tälläkin kertaa oikein antoisia.

1. IT-palvelusektori vaikutti vielä muutama vuosi sitten monen sijoittajan silmissä laajasti alalta, josta tuottoja on hyvin saatavilla. Yleiset makrohaasteet ovat toki osaltaan painaneet alan yhtiöitä, mutta erityisesti teknologian kehitys ja tekoälyn kasvava rooli ovat herättäneet tunteen, että ala olisi näivettymässä ja valtaa siirtyisi yhä enemmän isoille edelläkävijöille. Toisaalta tuskin näilläkään “valttaajilla” olisi hurjasti kermaa kuorittavana ja kasvua edessä, vaikka tulisikin tällaista “keskittymistä”. Onko tällainen tulkinta turhaa dramatisointia, vai mihin suuntaan sinä näet näiden asioiden menevän?

Ala oli 2010-luvun varsinainen kultaryntäys ja paisui huimasti kuumina vuosina. Karrikoiden onnistumiseen riitti 2015-2022, että kykeni rekrytoimaan hyviä osaajia. Meilläkin on pörssissä monia huimia kasvutarinoita. Esim. Gofore ja Witted.

Nyt taas ollaan mielestäni siirrytty vaiheeseen, jossa kehittäminen on tehokkaampaa ja yritykset ovat paljon kannattavuusfokusoituneempia kuin buumiaikana. Tämä itsessään jo ilman tekoälyäkin on tehnyt alasta paljon “kypsemmän” ja kiristänyt selvästi kilpailutilannetta.

Nyt tekoäly tuo oman mausteensa soppaan ja tehostaa kehittämistä todella huomattavasti. Uskon, että koko alan laajasti ajateltuna kontekstissa kuumat kasvuvuodet ovat takanapäin. Samaan aikaan alalla tulee olemaan myös uusia menestystarinoita, sillä erityisesti nyt esimerkiksi Data- ja tekoälykonsultointi on kovassa kasvussa.

Mielestäni on normaalia, että IT-palvelusektorilla on aina alueita, jotka nousevat ja laskevat. Edes 10 vuotta sitten ei osattu kuvitellakaan kuinka kaikenlaiseen nykypäivänä tarvitaan kehitysresursseja. Nyt vain tekoäly potentiaalisesti nopeuttaa tätä muutosta 10x ja haasteena on, että jotkin osa-alueet laskevat hyvin rajusti. Uutta kilpailua tulee varmasti, mutta yhtiöiden on tärkeää päästä nouseviin aloihin käsiksi. Uskon, että konsultoinnin peruslainalaisuudet eivät tule muuttumaan. Eli myydään ihmisiä ratkaisemaan joku ongelma. Nyt vain ihmisten tukena voi olla kooditehdas ja asiantuntijat itse keskittyvät ihmisten kanssa kommunikointiin ja “kooditehtaan” johtamiseen.

Nopeat muutokset ovat tottakai vaikeita. Erityisesti, kun liiketoiminta perustuu ihmisten tuntilaskuttamiseen. Asiantuntijaprofiileissa voi olla kohtaanto-ongelmaa, siihen mitä asiakkaat nyt haluaisivat ostaa. Tämä tulee jakamaan markkinaa voittajiin ja häviäjiin ja seuraankin itse tarkkaan yhtiöissä liiketoiminnan trendejä. Jos liikevaihdot ovat jatkuvalla laskevalla trendillä niin yhtiöstä maksettava hintakin tulee olemaan hyvin matala.

2. Mitä IT-palveluyhtiöissä kannattaisi sijoittajana seurata, jos jätetään hetkeksi sivuun tutut arvostuskertoimet ja tunnusluvut, vaikka ne toki ovatkin hyvin tärkeitä – esimerkiksi ovatko NPS-tulokset ja työntekijöiden vaihtuvuus näiden yhtiöiden kohdalla edelleen relevantteja mittareita? Entä pystyykö alan yhtiöistä mitenkään seuraamaan, kuinka hyvin ne hyödyntävät tekoälyä omassa tekemisessään?

NPS-tulokset ovat mielestäni hyvinkin relevantteja. Uskon, että jatkossa rima IT-palveluyhtiöiden myytävien asiantuntijoiden laadulle tulee nousemaan (on jo noussut) ja tämä vaatii tottakai sitä, että yhtiöt kykenevät rekrytoimaan huippuosaajia.

Muutosneuvottelut laskevat luonnostaan työntekijätyytyväisyystasoja, mutta ne ovat valitettavasti olleet monien osalla välttämättömiä, kun liiketoiminta oli kasvanut merkittävästi menneinä vuosina, mutta nyt taas toiminnan volyymit ovat monilla laskeneet selkeästi. Tehostamista tärkeämpää on kuitenkin saada käännettyä liikevaihto takaisin kasvu-uralle / lasku stabiloitua. Tämä on vaatinut lähes kaikilta yhtiöltä panostuksia myyntiin. Tehostamalla taivas ei tämänkaltaisessa bisneksessä kirkastu, jos liikevaihto vain jatkaa lasku-uralla. Tai sitten pitää hyväksyä uusi tilanne ja muuttua tällaiseksi yhtiöksi, jonka ydintoimintaa on kannattavuuden jatkuva hinkkaaminen tehostamalla jatkuvasti eri toimintoja. Tämä on kuitenkin hyvin vaikeaa IT-palvelusektorin kaltaisessa asiantuntijaliiketoiminnassa, jossa yksi keskeisimpiä yhtiöitä erottavia tekijöitä on niiden kyky houkutella huippuosaajia.

Itse olen seurannut Universumin houkuttelevimmat työnantajat tilastoja, jotka ovat mielestäni varsin hyvä mittari. Tänne on pienempien yhtiöiden vaikea päästä, mutta mielestäni tilaston trendi kertoo hyvin yhtiön kehityksestä tällä saralla. Toki muutenkin tallaisissa kyselyissä on omat haasteensa. Vaikea syklissä ovat ylläri pylläri korostuneet voittajina “tasaisemmat” yhtiöt ja ne joilla bisnes sujuu suhteellisesti hyvin.

Muita keskeisiä mittareita, joita on hyvä seurata, mutta niihin on vaikea päästä käsiksi on: kiinteät kulut suhteessa liikevaihtoon ja myyntikatteet. Yhtiöiden pitää kyetä operoimaan riittävän keveällä kulurakenteella tai muuten väistämättömät projektiheilahtelut iskevät rajusti kannattavuuteen.

Tekoälyn hyödyntämistä ei kyllä valitettavasti pysty seuraamaan käytännössä mitenkään luotettavasti ainakaan omasta mielestäni. Jotkin yhtiöt maailmalla raportoivat tekoälyyn liittyvää liiketoimintaa, mikä parantaa hieman näkyvyyttä tällä saralla, mutta näihin jaotteluihin liittyy aina aika paljon epävarmuutta siihen, mikä tosiallisesti lasketaan tekoälyliiketoiminnaksi.

---

Kiitoksia paljon Fransille hienoista vastauksista!

Vaikka kaksikko onkin käynyt alan ja yhtiöt erinomaisesti läpi, kaipasin sijoittajana vielä hieman lisää tarttumapintaa ja syventäviä ajatuksia näihin em. teemoihin. Ja näitäkin vastauksia lukiessani tuli mieleen, että asioita tulee usein katsottua turhan yksiulotteisesti. Fransin pohdinnat auttavat varmasti laajentamaan perspektiiviä niin itselläni kuin varmaan muillakin, joten osaamme ehkä jatkossa ajatella & tarkastella tätä sektoria monipuolisemmin ja vähemmän mustavalkoisemmin.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

[Sijoittaja-alokas]

186. Jarmo Pekkarinen OSA 1/2

(Tämä ei mahtunut yhteen viestiin, eli haastis on kahdessa osassa - merkkiraja tuli vastaan. )

Sain haastatteluun paljon kehutun LapWallin toimitusjohtajan Jarmo Pekkarisen. Hän on ahkera ja eteenpäin menevä kaveri, jota on hehkutettu erityisesti sijoittajaviestintätaidoistaan – ja ne ovat minunkin mielestäni priimaa.

Jarmo tuntuu uskovan yhtiöönsä, koska hän kertoo siitä rohkeasti ja avoimesti täällä sekä muualla. Onhan hän esim. kutsunut väkeä myös tehtaalleen – tämä on juuri sitä kiitettävää nykypäivän sijoittajaviestintää.

Ainahan sitä voi tehdä vain lyhyen pörssi- tai mainostiedotteen ja odottaa Kauppalehden soittoa, tai järjestää kalliin tilaisuuden muutamille kymmenille. Mutta toisaalta sitä voi myös näiden lisäksi rakentaa hyvää kuvaa yhtiöstään ilmaiseksi: kertomalla siitä Jarmon tapaan esimerkiksi Foorumilla kattavasti, kärsivällisesti ja kansantajuisesti, näin sitä sitten samalla palvelee sekä aloittelevia piensijoittajia että varakkaampia ja ammattimaisempia tahoja.

Hänessä paistaa aito palo tekemiseen ja vahva sitoutuminen yhtiöönsä, mikä herättää luottamusta sekä häneen että ennen kaikkea LapWalliin.

1. Kerro viidelläkymmenellä sanalla, kuka olet.

Olen yrittäjä, sijoittaja ja LapWall Oyj:n perustaja sekä toimitusjohtaja. Olen rakentanut yhtiötä pitkäjänteisesti vuodesta 2011 lähtien kohti aidosti teollista tuoteyhtiötä. Minua kiinnostaa erityisesti se, miksi osa yrityksistä menestyy ja osa ei. Uskon jatkuvaan kehittämiseen, pitkäjänteiseen omistamiseen, vahvaan johtamiseen ja käytännön tekemiseen.

2. Kerro kolme asiaa, mitä julkisuudessa harvat sinusta tietävät.

1. Aloitin yrittämisen jo ala-asteikäisenä sipuliviljelmillä ja aurausviittojen tekemisellä.

2. Olen harrastanut ralliautoilua, ajanut neljä kertaa Arctic Lapland Rallyn ja päässyt kolmesti maaliin.

3. Käyn talvisin usein metsäsuksilla järven yli hiihtämällä töissä.

3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on sijoittamisen lisäksi?

Liikunta ja aktiivinen elämäntapa ovat minulle tärkeitä. Harrastan muun muassa golfia, pyöräilyä, padelia, pickleballia ja pelaan sählyä +35 vuotiaiden sarjassa. Tykkään myös tehdä polttopuita ja muutenkin tehdä asioita käytännössä käsillä.

Lisäksi minua kiinnostavat johtaminen, tuotannon kehittäminen, rakentamisen teollistuminen sekä yritysten kilpailukykyyn liittyvät asiat. Nautin myös uusien liiketoimintamallien ja tuoteyhtiöajattelun tutkimisesta.

4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?

Herään aamulla yleensä samaan aikaan noin klo 6.30–7.00. Aamupala on lähes aina sama: kaurapuuroa, marjoja, jugurttia ja paistettu kananmuna.

Jos olen Pyhännällä, missä asun, menen talvisin yleensä hiihtämällä töihin metsäsuksilla järven yli ja kesällä pyörällä. Joskus voin mennä myös moottorikelkalla. Pyrin aina mukaan tehtaan “aamuparlamenttiin”, jossa käydään paljon hyviä ja käytännönläheisiä keskusteluja.

Päiväni koostuvat kokouksista, erilaisten asioiden selvittämisestä, valmisteluista ja vieraiden tapaamisista. Olen enimmäkseen Pyhännän tehtaalla ja pyrin tekemään joka päivä tehdaskierroksen. Minulle on tärkeää nähdä asiat käytännössä ja olla lähellä organisaatiota.

Olen myös kova saunomaan ja saunon yleensä joka päivä. Talvisin maanantaisin suuntaan pickleball-pelien jälkeen Pyhännän avantouimareiden saunalle, jossa on aina hyvää juttuseuraa.

5. Millainen olet sijoittajana?

Olen erittäin pitkäjänteinen sijoittaja ja omistaja. En juurikaan sijoita listattujen yhtiöiden osakkeisiin, vaan pyrin tekemään suoria sijoituksia erityisesti listaamattomiin yhtiöihin, joiden toimintaan pystyn itse vaikuttamaan.

Minulle kaikkein tärkeintä on ymmärtää liiketoiminta, kilpailukyky ja erityisesti johto. Sijoitan mieluiten yhtiöihin, joissa uskon pitkän aikavälin omistaja-arvon kehitykseen.

Olen myös kiinteistösijoittaja, tosin vähensin asunto-omistuksia oikeaan aikaan. Asuntosijoittaminen ei ole tällä hetkellä kovinkaan kannattavaa, vaikka sijainnilla on edelleen erittäin suuri merkitys. Uskon kuitenkin siihen, että silloin kun markkina ei yleisesti kiinnosta, voi vastaan tulla erittäin hyviä sijoituskohteita.

6. Millainen sijoitushistoriasi on?

Ensimmäinen omakotitalo tuli ostettua vuonna 1995 ja siitä lähti käytännössä asuntosijoittaminen. Yritykseen, jossa olin töissä, menin pieneksi osakkaaksi vuonna 2000. Soneran osakkeita tuli aikanaan ostettua kovan hypen aikaan ja niistä tuli siihen aikaan merkittävä tappio. Se oli hyvä oppi sijoittamisesta.

Vuonna 2000 rakensimme omakotitalon Oulun seudulle. Vuonna 2002–2003 muutimme työn perässä Pyhännälle ja menin vaimoni kanssa osakkaaksi Maustaja Oy:hyn, jossa omistajina oli seitsemän eri perhettä.

Vuonna 2007 siirryin Mellano Oy:n toimitusjohtajaksi. Tämän jälkeen olemme omistaneet ja kehittäneet sijoitusasuntoja, hiihtokeskustoimintaa, ravintolatoimintaa, keilahallia, kauppaa ja kylpyläliiketoimintaa. Asuntoja on rakennutettu noin sata kappaletta ja lisäksi erilaisia muita kiinteistö- ja yrityshankkeita.

Perustin myös Iccuna Oy:n vuonna 2012, mutta en ole enää mukana yhtiössä. LapWall perustettiin vuonna 2011. Olen ollut mukana myös Aitoenergia Oy:ssä, joka myytiin myöhemmin Geonova Oy:lle. Lisäksi omistamme merkittäviä osuuksia muun muassa NK Tekniikka Oy:stä sekä yhtiöstä, jolla on Polaris-jälleenmyynti Rovaniemellä, Oulussa ja Ranualla.

Tykkään olla mukana yhtiöissä, joissa pystyn konkreettisesti vaikuttamaan asioihin.

7. Millainen on työhistoriasi?

Aloitin työurani käytännössä jo ala-asteikäisenä. Minulla oli sipuliviljelmiä ja tein myös aurausviittoja. Olen maa- ja metsänomistajan poika, joten pelto- ja metsätyöt tulivat tutuiksi jo nuorena. Kotona opittiin tekemään töitä, ja sillä on ollut valtava vaikutus koko omaan ajattelutapaani.

Insinööriksi valmistumisen jälkeen työskentelin Ponsella kehitysinsinöörinä ja projektipäällikkönä monipuolisissa tehtävissä. Tämän jälkeen toimin tuotekehitys- ja laatupäällikkönä sekä myöhemmin tuotantojohtajana Tekniseri Oy:ssä.

Sen jälkeen siirryin Maustaja Oy:lle tuotantopäälliköksi ja yhtiön hallitukseen. Maustajalta siirryin Mellano Oy:n toimitusjohtajaksi.

Olin perustamassa LapWallia vuonna 2011 ja olen siitä lähtien toiminut yhtiön toimitusjohtajana. Lisäksi olen ollut mukana useiden eri yhtiöiden hallituksissa vuodesta 2003 lähtien.

Olen opiskellut taloutta ja johtamista aktiivisesti koko työurani ajan, muun muassa Aalto-yliopiston JOKO-ohjelmassa. Minua on aina kiinnostanut erityisesti se, miksi osa yrityksistä menestyy ja osa ei.

8. Millainen salkku sinulla on, ja mitkä ovat sen suurimpia omistuksia?

LapWall Oyj on ylivoimaisesti suurin omistukseni. Lisäksi minulla on merkittäviä omistuksia useissa listaamattomissa yhtiöissä sekä joissakin kiinteistöissä. Omistuksiin kuuluu muun muassa asuntoja, kiinteistöjä sekä osuuksia eri toimialoilla toimivista yrityksistä.

En ole koskaan ollut aktiivinen osakekauppias, vaan ajattelen sijoittamista hyvin pitkäjänteisesti. Pyrin sijoittamaan kohteisiin, joissa ymmärrän liiketoiminnan syvällisesti ja joissa pystyn itse myös vaikuttamaan asioihin.

Suurin osa sijoituksistani onkin ollut listaamattomissa yhtiöissä ja yrittäjävetoisissa liiketoiminnoissa. Minulle kaikkein tärkeintä on liiketoiminnan kilpailukyky, johto, omistajamentaliteetti ja pitkän aikavälin omistaja-arvon kehitys.

9. Millainen on sinun osakepoimintaprosessisi normaalisti askel askeleelta?

En juurikaan sijoita listattujen yhtiöiden osakkeisiin, koska aika ei yksinkertaisesti riitä niiden seuraamiseen riittävän syvällisesti. Pyrin sijoittamaan kohteisiin, joissa ymmärrän liiketoiminnan erittäin hyvin ja joissa pystyn itse myös vaikuttamaan asioihin.

Minulle kaikkein tärkeintä on liiketoiminnan kilpailukyky, johto ja pitkän aikavälin omistaja-arvon kehitys. En ole koskaan ollut kiinnostunut nopeista voitoista tai aktiivisesta kaupankäynnistä.

Olen myös oppinut kantapään kautta, että sijoittamisessa pitää luottaa omaan analyysiin ja ymmärrykseen. Sijoitin syksyllä 2021 noin 150 000 euroa yhtiöön, johon en ollut täysin vakuuttunut sijoittamisesta. Tein sijoituksen osittain muiden hyvien tuttujen esimerkin perusteella. Myin osakkeet pois vuonna 2024 ja sijoituksesta tuli noin 115 000 euron tappio.

Jälkikäteen arvioituna päätös myydä oli oikea, sillä osakkeen arvo on laskenut edelleen merkittävästi. Tämä vahvisti jälleen ajatustani siitä, että sijoittamisessa pitää tehdä päätökset oman ymmärryksen perusteella.

10. Kertoisitko kolmeensataan sanaan, millainen yhtiö LapWall on?

LapWall on suomalainen teollinen tuoteyhtiö, joka valmistaa vakioituja ja konfiguroitavia katto- ja seinäelementtijärjestelmiä rakentamisen tarpeisiin. Emme myy yksittäisiä elementtejä tai varastotuotteita, vaan asiakkaamme ostavat meiltä kokonaisia elementtijärjestelmiä ja ratkaisuja toimitettuna ja usein myös asennettuna. LapWall toimii vain B2B-markkinassa.

LapWallin strateginen tavoite on siirtyä yhä vahvemmin projektilähtöisestä toimintamallista kohti tuoteyhtiötä, jossa kilpailuetu perustuu vakioituun tuotejärjestelmään, hallittuun variaatioon, tehokkaaseen tuotantoon ja vahvaan suunnitteluomistajuuteen. Käytännössä kyse on configure-to-order -mallista, jossa vakioitu tuotejärjestelmä, rajattu variaatio ja kontrolloitu toteutus muodostavat perustan kilpailukyvylle.

Tällä hetkellä noin 80 prosenttia volyymistamme perustuu jo tuoteyhtiöajattelun mukaisiin vakioituihin ratkaisuihin. LapWallin vahvuus ei ole yksittäinen elementti vaan koko elementtijärjestelmä, joka mahdollistaa hyvin monenlaisten rakennusten tehokkaan, laadukkaan ja nopeasti toteutettavan rakentamisen.

Vaikka tuotteissamme käytetään pääosin puuta, emme kilpaile materiaalilla vaan kokonaisratkaisulla. Tuotteemme soveltuvat erinomaisesti hybridirakentamiseen sekä teräs- ja betonirunkoisiin rakennuksiin. Asiakkaalle tärkeintä on kustannustehokas, vastuullinen ja toimitusvarma kokonaisuus.

Keskeisiä kilpailutekijöitämme ovat korkea laatu, toimitusvarmuus, jatkuva T&K-toiminta, vahva tuotannollinen osaaminen sekä pitkälle automatisoitu tuotanto. Strategiamme ytimessä ei ole kasvu hinnalla millä hyvänsä, vaan skaalautuva liiketoimintamalli, jossa kasvu parantaa samalla tehokkuutta, laatua ja kannattavuutta.

Uskomme, että rakentamisen tulevaisuus kuuluu yhä vahvemmin teolliseen valmistukseen, vakioituihin ratkaisuihin ja tehokkaisiin rakennusjärjestelmiin. LapWall ei kilpaile pelkästään muiden elementtivalmistajien kanssa, vaan vaihtoehtoista tapaa rakentaa vastaan. Olemme päässeet askel askeleelta lähemmäksi sitä, että LapWallin tarjoama ratkaisu on aidosti erittäin kilpailukykyinen vaihtoehto betonin ja teräksen rinnalla.

11. Mitkä ovat mieluisimpia asioita työssäsi? Mikä on työsi vähiten mukavin puoli?

On erittäin motivoivaa ja hienoa olla mukana rakentamassa yhtiötä ideasta käytännön toteutukseen asti. Pidän siitä, että ideat muuttuvat konkreettiseksi tekemiseksi, tuotannoksi, toimituksiksi ja lopulta tyytyväisiksi asiakkaiksi. Nautin uusien toimintamallien, tuotteiden ja ratkaisujen kehittämisestä sekä siitä, että niitä pystytään viemään aidosti käytäntöön.

Pidän myös paljon ihmisten kanssa työskentelystä. LapWallilla on erittäin sitoutunut ja ammattitaitoinen henkilöstö, ja on hienoa nähdä, miten yhdessä tekeminen, hyvä yhteistyö ja yhteinen tavoite näkyvät päivittäisessä työssä ja lopputuloksessa. Olen aina ollut hyvin käytännönläheinen johtaja ja viihdyn edelleen erittäin hyvin tehtaan arjessa, tuotannon keskellä ja keskusteluissa henkilöstön kanssa.

Minua kiinnostaa jatkuva kehittäminen. Olen pitkään ollut erittäin kiinnostunut siitä, miksi osa yrityksistä menestyy ja osa ei, toimialasta riippumatta. Johtaminen, tuotanto, strategia, kilpailukyky ja teollinen toimintamalli ovat asioita, joita pohdin käytännössä päivittäin.

Haastavinta työssä on yleensä tilanteet, joissa sovitut asiat eivät etene tai jalkaudu käytäntöön niin kuin pitäisi. Strategiat, suunnitelmat ja päätökset eivät yksin ratkaise mitään, vaan ratkaisevaa on se, miten asiat saadaan aidosti toimimaan käytännössä koko organisaatiossa. Olen oppinut, että johtaminen on ennen kaikkea toimeenpanoa ja kykyä saada organisaatio toimimaan yhteisten tavoitteiden mukaisesti.

Olen myös oppinut kantapään kautta, että väärät johtajavalinnat voivat tulla yritykselle erittäin kalliiksi. Monesti olen ehkä katsonut tilanteita liian pitkään ennen kuin olen tehnyt tarvittavat muutokset. Niin kauan kuin minulla on annettavaa, haluan olla mukana rakentamassa LapWallin tulevaisuutta.

12. Mitkä ovat sinun parhaita puoliasi toimitusjohtajana? Ja onko jotain osa-aluetta, jossa erityisesti haluaisitte kehittyä toimitusjohtajana?

Vahvuuteni toimitusjohtajana liittyvät erityisesti pitkäjänteiseen kehittämiseen, strategiseen ajatteluun sekä kykyyn yhdistää käytännön tekeminen ja kokonaisuuden johtaminen. Olen erittäin kiinnostunut siitä, miksi osa yrityksistä menestyy ja osa ei, ja olen käyttänyt paljon aikaa johtamisen, tuotannon, kilpailukyvyn ja liiketoimintamallien opiskeluun sekä käytännön kehittämiseen.

Pidän myös yhtenä vahvuutenani kykyä nähdä liiketoiminta kokonaisuutena. Minua kiinnostavat aidosti tuotanto, suunnittelu, myynti, strategia, kannattavuus ja omistaja-arvon kehitys. Pyrin jatkuvasti kehittämään yhtiötä pitkäjänteisesti kohti selkeää tavoitetilaa.

Olen hyvin käytännönläheinen johtaja ja uskon vahvasti siihen, että johtamisen pitää näkyä arjessa. Viihdyn tuotannon keskellä, keskustelen paljon henkilöstön kanssa ja haluan ymmärtää asiat käytännön tasolla. Minulle on myös tärkeää, että organisaatiolla on selkeä suunta, yhteiset tavoitteet ja mahdollisuus onnistua työssään.

Olen oppinut paljon myös virheiden kautta. Suurimmat virheeni ovat liittyneet johtajavalintoihin ja siihen, että olen joissakin tilanteissa katsonut asioita liian pitkään ennen tarvittavia muutoksia. Olen myös oppinut, että liian nopea kasvu ilman riittävää kontrollia voi muodostua erittäin suureksi riskiksi. Esimerkiksi Ruotsin ja Norjan liiketoimintojen rakentaminen opetti meille erittäin paljon siitä, kuinka tärkeää hallittu skaalaaminen ja oikea ajoitus ovat.

Toimitusjohtajana haluan edelleen kehittyä erityisesti organisaation johtamisessa, johtamismallien kehittämisessä ja siinä, miten suuri määrä ihmisiä, prosesseja ja tavoitteita saadaan toimimaan mahdollisimman tehokkaasti yhtenä kokonaisuutena. Uskon vahvasti siihen, että yrityksen kilpailukyky ratkaistaan lopulta johtamisessa.

13. Mitkä näet LapWallin kolmeksi tärkeimmäksi arvonajuriksi seuraavan viiden vuoden aikana? Entä mitkä ovat mielestäsi suurimmat pidemmän aikavälin riskit yhtiön arvonluonnille, ja miten aiotte vastata niihin?

Näen LapWallin tärkeimmiksi arvonajureiksi seuraavan viiden vuoden aikana tuoteyhtiöstrategian etenemisen, tuotannon tehokkuuden ja automaation kehittämisen sekä markkina-aseman vahvistumisen.

Ensimmäinen ja tärkein arvonajuri on siirtymä yhä vahvemmin projektiyhtiöstä tuoteyhtiöksi. Mitä enemmän pystymme vakioimaan ratkaisuja, hallitsemaan variaatiota ja ohjaamaan projekteja oman järjestelmämme mukaisesti, sitä paremmin liiketoiminta skaalautuu. Uskon vahvasti siihen, että rakentamisen tulevaisuus siirtyy yhä enemmän teolliseen valmistukseen, vakioituihin ratkaisuihin ja tehokkaisiin rakennusjärjestelmiin.

Toinen erittäin merkittävä arvonajuri on LapWall Production Systemin (LPS) kehittäminen sekä tuotannon tehokkuuden jatkuva parantaminen. Olemme investoineet erittäin voimakkaasti tuotantoon ja erityisesti Pyhännän Tehdas 3 on LapWallin historian suurin investointi. Sen onnistunut ylösajo ja koko potentiaalin hyödyntäminen ovat yksi yhtiön suurimmista mahdollisuuksista tulevien vuosien aikana, mutta samalla myös yksi keskeisimmistä riskeistä, mikäli emme onnistu hyödyntämään investointia suunnitellulla tavalla.

Näemme edelleen erittäin suuren potentiaalin automaatiossa, virtaavassa tuotannossa, standardoinnissa sekä omakustannushinnan jatkuvassa alentamisessa. Erityisesti kattoelementtituotannossa olemme ottaneet merkittäviä kehitysaskeleita, jotka ovat osoittaneet, kuinka suuri vaikutus tuotannon tehokkuudella ja standardoinnilla voi olla kilpailukykyyn.

Kolmas keskeinen arvonajuri liittyy markkina-asemaan ja jatkuvan kysynnän rakentamiseen. LapWallilla on alan ylivoimaisesti suurin kapasiteetti Suomessa viidellä tehdasyksiköllä. Uskomme myös siihen, että asiakkaat ostavat tulevaisuudessa yhä enemmän kokonaisratkaisuja yksittäisten tuotteiden sijaan. Katto- ja seinäelementtijärjestelmien yhdistäminen, toimitus- ja asennuslogiikka sekä jatkuvan kysynnän rakentaminen ovat keskeinen osa strategiaamme.

Näemme myös erittäin suuren mahdollisuuden siinä, että elementtirakentamisen käyttö laajenee tulevaisuudessa entistä useampiin rakennustyyppeihin ja käyttökohteisiin. Emme usko markkinan olevan valmis, vaan uskomme sen olevan vasta kehittymässä.

Näemme myös, että pahin kilpailijamme ei ole toinen elementtivalmistaja, vaan vaihtoehtoiset tavat rakentaa. Jos pystymme jatkuvasti parantamaan kilpailukykyämme suhteessa muihin rakentamistapoihin, markkinapotentiaali on erittäin suuri.

Suurimmat pitkän aikavälin riskit liittyvät siihen, että emme onnistu viemään strategista muutosta riittävän pitkälle. Suurin riski ei välttämättä ole markkina, vaan jääminen puoliväliin projektirakentamisen ja tuoteyhtiömallin väliin. Myös liian nopea kasvu, hallitsematon kompleksisuus, väärät johtajavalinnat tai strateginen hajautuminen voivat muodostaa merkittäviä riskejä.

Näihin riskeihin vastaamme pitkäjänteisellä strategiatyöllä, jatkuvalla kehittämisellä, vahvalla johtamisella, tuotannon standardoinnilla sekä pitämällä fokuksen erittäin selkeänä. Olemme oppineet myös kantapään kautta, että kaikkea ei kannata tehdä samaan aikaan.

14. Millaisena työnantajana haluatte LapWallin tunnetaan työntekijöiden keskuudessa? Ja mitä konkreettisia keinoja käytätte, jotta porukka pysyy motivoituneena, hyvinvoivana ja aidosti innostuneena työstään?

LapWallin toimintaa ohjaavat vahvasti arvot, keskeiset menestystekijät sekä kolme keskeistä asiaa LapWallilla: yhteistyö, yhteinen tavoite ja mahdollisuus vaikuttaa. Haluamme, että koko henkilöstö kokee olevansa aidosti osa yhteistä joukkuetta, jossa kaikki pelaavat samaan maaliin.

Haluan, että LapWall tunnetaan toimialan suunnannäyttäjänä, rehellisenä ja suoraselkäisenä toimijana, jolla on yhdet puheet. Se mitä luvataan, myös pidetään. Haluamme olla luotettava yhteistyökumppani asiakkaillemme, mutta samalla myös työpaikka, jossa ihmiset kokevat työnsä merkitykselliseksi ja voivat olla ylpeitä siitä mitä yhdessä rakennamme.

Meille on tärkeää, että henkilöstöllä on aidosti mahdollisuus vaikuttaa tekemiseen ja yhtiön kehittämiseen. Uskon vahvasti siihen, että parhaat ideat syntyvät usein tuotannon arjessa ja ihmisten käytännön kokemuksesta. Kun koko henkilöstö osallistuu kehittämiseen, syntyy samalla myös sitoutumista, motivaatiota ja vahva LapWall-henki.

LapWallin tavoitteena on luoda työympäristö, jossa yhteistyö toimii, ihmiset arvostavat toisiaan ja jossa jokainen voi kehittyä jatkuvasti. Haluamme, että töihin on hyvä tulla. Yhdessä tekeminen, avoin keskustelukulttuuri ja mahdollisuus onnistua omassa työssä ovat meille erittäin tärkeitä asioita.

Motivaatiota ja hyvinvointia rakennetaan myös pitkäjänteisesti hyvällä johtamisella, selkeillä tavoitteilla, toimivilla prosesseilla ja sillä, että ihmisillä on oikeat työkalut onnistua työssään. Uskon vahvasti siihen, että yrityksen kilpailukyky rakentuu lopulta ihmisistä, kulttuurista ja johtamisesta.

Meillä on myös erittäin vahva halu kehittää toimintaa jatkuvasti. Emme usko siihen, että hyvä yritys on koskaan valmis. Juuri jatkuva kehittäminen, yhteistyö ja halu tehdä asioita paremmin ovat asioita, jotka erottavat menestyvän ja ei-menestyvän yrityksen toisistaan.

15. Miten näette LapWallin kestävän tilanteen, jossa rakentaminen pysyy lähivuosina vaisuna eikä puu tai ympäristöteemat erityisesti vedä — onko silloin riski, että liikevaihto ja kannattavuus joutuvat koville? Toisaalta jos markkina kääntyy selvästi parempaan suuntaan, Suomen talous piristyy ja puu sekä vastuullisuus trendaa vahvasti, miten LapWall pystyy vastaamaan nopeasti kasvavaan kysyntään niin, että myös katteet pysyvät hyvinä?

Rakentamisen markkina on aina syklinen, eikä mikään yhtiö ole täysin immuuni markkinamuutoksille. Toki myös LapWalliin vaikuttaa, jos rakentaminen pysyy pitkään erittäin heikkona. Näen kuitenkin, että LapWallin kilpailukyky perustuu paljon muuhunkin kuin pelkästään puuhun tai ympäristöarvoihin.

Meidän kilpailuetumme perustuu laajaan tuote- ja ratkaisuportfolioon, alan ylivoimaisesti suurimpaan kapasiteettiin, tehokkaaseen ja läpinäkyvään projektinjohtamismalliin sekä kykyyn yhdistää suunnittelu, tuotanto, logistiikka ja asennus yhdeksi hallituksi kokonaisuudeksi. Asiakkaalle tärkeintä on toimiva kokonaisratkaisu, kilpailukykyinen hinta, hyvä laatu, toimitusvarmuus ja tehokas toteutus.

Näemme myös, että puu ja vastuullisuus tulevat asiakkaalle aidosti merkittäviksi vasta silloin, kun muut asiat ovat kunnossa. LapWallin ratkaisuissa vastuullisuus ei ole irrallinen asia, vaan se on rakennettu osaksi koko toimintamallia. Tämä näkyy esimerkiksi materiaalitehokkuudessa, logistiikassa, tuotannon tehokkuudessa, kierrätyksessä ja koko toimitusketjun hallinnassa. Näemme tämän jo nykyään kilpailuetuna, mutta jos ympäristöarvojen merkitys tulevaisuudessa edelleen kasvaa, näemme sen meille selkeänä lisämahdollisuutena.

Näemme myös, että pahin kilpailijamme ei ole toinen elementtivalmistaja, vaan vaihtoehtoiset tavat rakentaa. Jos pystymme jatkuvasti parantamaan kilpailukykyämme suhteessa muihin rakentamistapoihin, markkinapotentiaali on erittäin suuri myös heikommassa markkinassa.

Olemme viime vuosina investoineet erittäin voimakkaasti tuotantoon, automaatioon ja kapasiteettiin. LapWallilla on alan ylivoimaisesti suurin kapasiteetti Suomessa viidellä tehdasyksiköllä, ja erityisesti Pyhännän Tehdas 3 mahdollistaa merkittävän kasvun tulevina vuosina. Karkeasti voidaan sanoa, että investoinnit on jo tehty siihen, että pystymme jopa kaksinkertaistamaan volyymin nykyisestä tasosta. Tuotantofasiliteetit ovat siihen valmiina.

Samalla LapWall Production Systemin (LPS) kehittäminen, standardointi, virtaava tuotanto ja omakustannushinnan jatkuva alentaminen ovat keskeinen osa strategiaamme. Jos markkina kääntyy selvästi parempaan suuntaan, uskon LapWallin olevan erittäin hyvässä asemassa hyötymään siitä. Pystymme kasvattamaan volyymeja huomattavasti ilman vastaavaa kiinteiden kustannusten kasvua, mikä luo erittäin hyvän pohjan myös kannattavuuden kehitykselle.

Uskomme myös siihen, että asiakkaat ostavat tulevaisuudessa yhä enemmän kokonaisratkaisuja yksittäisten tuotteiden sijaan. Katto- ja seinäelementtijärjestelmien yhdistäminen, toimitus- ja asennuslogiikka sekä elementtirakentamisen käytön laajentaminen entistä useampiin rakennustyyppeihin tukevat pitkän aikavälin kasvua. Näemme myös erittäin suuria mahdollisuuksia esimerkiksi datakeskusrakentamisessa, jossa teollinen rakentaminen, toimitusvarmuus, nopeus ja suuret kokonaisuudet korostuvat.

Pitkällä aikavälillä uskomme rakentamisen siirtyvän yhä enemmän teolliseen valmistukseen, vakioituihin ratkaisuihin ja tehokkaisiin rakennusjärjestelmiin. Koko LapWallin strategia rakentuu tämän muutoksen ympärille.

16. Ruotsi ja muu Pohjois-Eurooppa saattavat tarjota tulevaisuudessa isoja mahdollisuuksia yhtiölle, jos katsotaan vähän pidemmälle – enemmän kuin pari vuotta, niin onko mahdollista, että joidenkin vuosien kuluttua LapWall alkaisi tähyämään Suomen rajojen ulkopuolelle, ja mikä on suurin kynnys viennin merkittävälle kasvattamiselle?

Näen ilman muuta, että pitkällä aikavälillä myös Suomen rajojen ulkopuolella voi olla LapWallille merkittäviä mahdollisuuksia. Rakentamisen teollistuminen, vakioidut rakennusjärjestelmät, tehokas tuotanto ja vastuullisuus ovat megatrendejä, jotka eivät rajoitu vain Suomeen.

Olemme kuitenkin oppineet historiasta erittäin paljon. Jos tekisin jotain toisin, en lähtisi Ruotsin ja Norjan markkinoille sillä tavalla kuin aikanaan lähdimme. Lähdimme käytännössä liian nopeasti ja liian pienillä resursseilla rakentamaan liiketoimintaa uusille markkinoille. Meillä ei ollut silloin riittävän vahvoja edellytyksiä eikä riittävää kontrollia niin voimakkaaseen skaalaamiseen. Se oli erittäin opettavainen kokonaisuus.

Olemme oppineet, että kansainvälistyminen ei voi perustua pelkkään kasvuun tai liikevaihdon tavoitteluun. Sen pitää perustua selkeään kilpailuetuun, hallittuun toimintamalliin, vahvaan tuoteyhtiölogiikkaan ja siihen, että oma kotimarkkina sekä operatiivinen tekeminen ovat erittäin vahvassa kunnossa.

Näenkin, että tällä hetkellä LapWallin tärkein tehtävä on hyödyntää täysimääräisesti Suomessa rakennettu kapasiteetti, kehittää tuoteyhtiömallia, vahvistaa kilpailukykyä sekä saada erityisesti Pyhännän Tehdas 3:n koko potentiaali käyttöön. Meillä on jo nyt investoinnit tehtynä siihen, että pystymme kasvattamaan volyymia erittäin merkittävästi nykyisestä tasosta.

Yksi erittäin kiinnostava mahdollisuus tulevaisuudessa liittyy myös nykyisiin asiakkuuksiimme. Meillä on yhä enemmän asiakkaita, jotka toimivat Suomen lisäksi myös muilla markkinoilla. Tätä kautta LapWallilla voi avautua mahdollisuuksia päästä mukaan projekteihin myös Suomen rajojen ulkopuolella olemassa olevien asiakkuuksien kautta.

Nykyisellä strategiajaksolla keskitymme kuitenkin pääosin Suomen markkinaan sekä tuoteyhtiömallin, kilpailukyvyn ja operatiivisen suorituskyvyn vahvistamiseen. Samalla valmistaudumme siihen, että seuraavalla strategiakaudella LapWallilla voisi olla nykyistä paremmat valmiudet kasvattaa liiketoimintaa myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Pitkällä aikavälillä uskon, että mikäli pystymme rakentamaan aidosti erittäin kilpailukykyisen ja tehokkaan tuoteyhtiömallin Suomessa, se voi avata mahdollisuuksia myös kansainvälisesti. Suurin kynnys viennin merkittävälle kasvattamiselle ei mielestäni ole markkina, vaan kyky säilyttää kilpailukyky, hallittu toimintamalli, laatu ja kannattavuus myös skaalautuessa.

Olen myös oppinut sen, että liiketoiminnassa ei käytännössä koskaan ole täysin riskitöntä tilannetta. Jos mitään ei tehdä, siinäkin on erittäin suuri riski. Kilpailijat menevät silloin helposti oikealta ja vasemmalta ohi. Ratkaisevaa on tehdä päätöksiä käytettävissä olevalla tiedolla, mutta hallitusti ja oikea-aikaisesti.

17. Foorumilaiselta @JHeiskaselta “tilasin” tämän yhden kysymyksen: Elokuussa LapWall kertoi toimittavansa kattoratkaisun datakeskushankkeeseen Kajaaniin. Onko LapWallille datakeskusprojekteja tullut sen jälkeenkin? Jos ei, niin miksi ei?

Kajaanin projekti meni erittäin hyvin, asiakas oli erittäin tyytyväinen ja LapWallin ratkaisu asennettuna toimi erinomaisesti. Pystyimme myös kehittämään tuotteen ja kokonaisratkaisun sellaiseksi, että hankkeen vaatimukset täyttyivät erittäin hyvin.

Olemme mukana useammassakin datakeskuksiin liittyvässä hankkeessa ja keskustelussa, mutta emme voi tiedottaa kaikista projekteista julkisesti. Käytännössä tarvitsemme aina loppuasiakkaan luvan siihen, että voimme kertoa hankkeista tarkemmin.

Datakeskusrakentaminen sopii erittäin hyvin LapWallin toimintamalliin, koska siinä korostuvat suuret kokonaisuudet, nopea toteutus, korkea laatu ja toimitusvarmuus. Näemme tämän markkinan meille erittäin kiinnostavana myös tulevaisuudessa.

Kerromme hankkeista lisää silloin, kun se on mahdollista ja siihen on asiakkaiden lupa.

18. Olette varmasti yksi Suomen hehkutetuimmista sijoittajaviestijöistä (syystäkin!). Mikä sinua henkilökohtaisesti innostaa panostamaan näin paljon aikaa juuri sijoittajaviestintään, ja mitä konkreettista hyötyä koette yhtiön tästä saavan? Entä onko tällä avoimuudella ja aktiivisuudella mielestäsi jotain varjopuolia?

Ajattelen sijoittajaviestintää ennen kaikkea luottamuksen rakentamisena. Minulle on ollut aina tärkeää, että sijoittajat, omistajat ja muut sidosryhmät ymmärtävät mahdollisimman hyvin, mitä LapWall tekee, mihin olemme menossa ja millä tavalla yhtiötä rakennetaan pitkäjänteisesti.

Koen myös, että suomalaisessa pörssiyhtiökulttuurissa viestintä on monesti ollut liian etäistä, varovaista ja vaikeasti ymmärrettävää. Olen halunnut tuoda viestintään enemmän avoimuutta, käytännönläheisyyttä ja konkretiaa. Pyrin kertomaan asiat mahdollisimman rehellisesti — myös silloin kun kaikki ei mene täydellisesti.

Kokonaisuutena käytän kuitenkin työajastani melko vähän aikaa sijoittajaviestintään. Toki sillä on iso merkitys sijoittajille, mutta näen sillä olevan merkitystä myös asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme sekä LapWallin haluttavuudelle työnantajana. Tämä on meille samalla strategista ja suunnitelmallista toimintaa, josta on laajasti hyötyä koko yhtiölle.

Näen myös, että suoralla ja avoimella viestinnällä sellaisena kuin asiat oikeasti ovat, on arvoa. Haluamme kertoa asiat mahdollisimman suoraan ja avoimesti silloin, kun se on mahdollista. Uskon, että pitkällä aikavälillä rehellinen ja johdonmukainen viestintä rakentaa luottamusta paljon paremmin kuin liian varovainen tai ympäripyöreä viestintä.

Koen myös, että toimitusjohtajan pitää olla aidosti näkyvä ja saavutettava. Jos omistajat sijoittavat yhtiöön omaa rahaansa, heillä pitää olla mahdollisuus ymmärtää mahdollisimman hyvin, millainen yhtiö LapWall on ja millaiset ihmiset sitä rakentavat.

Toki avoimuudessa ja aktiivisuudessa on myös varjopuolia. Kun toimit näkyvästi, kaikki sanomiset ja tekemiset huomataan. Lisäksi avoimuus voi joskus auttaa myös kilpailijoita ymmärtämään toimintaa paremmin. Siksi tasapaino avoimuuden ja liikesalaisuuksien välillä on erittäin tärkeä.

Silti uskon, että pitkällä aikavälillä avoimuuden hyödyt ovat selvästi suuremmat kuin haitat. Suomessa tarvittaisiin mielestäni enemmän rohkeaa, avointa ja omistajalähtöistä sijoittajaviestintää.

[Sijoittaja-alokas]

186. Jarmo Pekkarinen OSA 2/2 (ei mahtunut yhteen viestiin, merkkiraja tuli vastaan)

19. Alokas keskustelee sijoittajien kanssa, mutta ilman JP-tason IR-osaamista — mitkä kolme vinkkiä antaisit, jotta homma hoituisi yhtä tyylikkäästi kuin sinulla?

En tiedä onko mitään “JP-tason IR-osaamista” edes olemassa, mutta muutaman asian olen vuosien aikana oppinut.

Ensimmäinen ja tärkein asia on rehellisyys ja aitous. Sijoittajat huomaavat yleensä nopeasti, jos viestintä on liian rakennettua, ympäripyöreää tai epäaitoa. Kaikkea ei tarvitse yrittää sanoa pörssikielellä. Pyrin itse kertomaan asiat niin kuin ne ovat, ilman turhaa selittelyä.

Sain aikanaan yhdeltä vanhemmalta sijoittajalta ja kokeneelta yrittäjältä hyvän neuvon: se on tulos tai selitys — eikä häntä selitykset kiinnostaneet. Se on jäänyt hyvin mieleen. En halua selitellä asioita, vaan pyrin kertomaan tilanteet mahdollisimman suoraan ja rehellisesti.

Toinen tärkeä asia on ymmärtää liiketoimintaa riittävän syvällisesti. Hyvä sijoittajaviestintä ei ole esiintymistä, vaan sitä, että ymmärtää aidosti mistä kilpailukyky, arvo ja tulos syntyvät pitkällä aikavälillä. Sijoittajille kannattaa pyrkiä kertomaan mahdollisimman konkreettisesti, miten yhtiötä rakennetaan ja mihin kilpailuetu perustuu.

En myöskään ole sen enempää miettinyt asiaa. Olen ajatellut, että mitä itse sijoittajana haluaisin kuulla. Se on mielestäni erittäin konkreettinen ja hyvä lähtökohta sijoittajaviestintään.

Kolmas asia on johdonmukaisuus ja pitkäjänteisyys. Luottamus ei synny yhdestä hyvästä haastattelusta tai yhdestä onnistuneesta kvartaalista, vaan siitä, että toiminta ja viestintä ovat johdonmukaisia vuodesta toiseen. Jos lupaa jotain, kannattaa myös pyrkiä pitämään lupaukset mahdollisimman hyvin.

En myöskään osaa olla muuta kuin oma itseni. Maalaistalon poikana oppi jo pienestä pitäen tekemään töitä ja kantamaan vastuuta. Siellä ei selittely paljon auttanut, vaan edestään löysi aina sen, mitä oli itse saanut konkreettisesti aikaan. Sillä on ollut iso vaikutus myös siihen, miten suhtaudun johtamiseen, yrittäjyyteen ja viestintään edelleen tänä päivänä.

20. Mistä haluat kiittää Inderesiä ja Inderesin Foorumia?

Haluan kiittää Inderesiä ja Inderesin Foorumia ennen kaikkea asiallisesta ja ammattitaitoisesta keskustelukulttuurista. Se tuntuu aidosti hyvältä ja arvokkaalta. Suomessa tarvitaan enemmän avointa, rakentavaa ja pitkäjänteistä keskustelua yrityksistä, liiketoiminnasta ja omistamisesta.

Olen arvostanut myös sitä, että keskusteluissa on mukana paljon osaamista, perehtymistä ja aitoa kiinnostusta yhtiöitä kohtaan. Hyvät kysymykset haastavat myös meitä itseämme ajattelemaan asioita syvemmin ja kehittämään toimintaa jatkuvasti.

Arvostan myös sitä, että jos jotain olen keskusteluja seurannut, niin niin sanotut “selittelijät” joutuvat yleensä myös aiheellisesti lujille. Sijoittajat ovat fiksuja ihmisiä, ja mielestäni jatkuva selittely on usein myös sijoittajien aliarvioimista. Pitkällä aikavälillä tärkeintä ovat kuitenkin tulokset, kilpailukyky ja kyky tehdä asiat käytännössä hyvin.

Inderes on tehnyt mielestäni erittäin tärkeää työtä suomalaisen osakekulttuurin, sijoittamisen ja omistajuuden kehittämisessä. Se hyödyttää pitkällä aikavälillä koko suomalaista yrityskenttää.

Tervetuloa kylään LapWallille tutustumaan toimintaamme ja ihmisiimme, keskustelemaan sekä muodostamaan oma näkemys siitä, mitä LapWall käytännössä on.

---

Todella iso kiitos Jarmolle kattavista ja loistavista vastauksista!

Jarmo on saanut paljon kehuja, erityisesti heiltä, jotka ovat tavanneet hänet livenä. Lisäksi sen perusteella, mitä olen lukenut hänen viestejään ja kirjoitellut hieman hänen kanssaan niin hän tuntuu kohtaavan kaikenlaiset ihmiset aidosti ja varsin ystävällisesti. Tämä tuo hyvän mausteen myös sijoittajaviestintään.

Luotettavuus ja toisten ihmisten kohtelu/kohtaaminen kertovat usein todella paljon ihmisestä. On hyvä katsoa peiliin ja ymmärtää muita, toki sopivassa suhteessa - aika usein kiehahduksia ja arvostelua toisia kohtaan näkee juuri niiltä, joiden pitäisi erityisesti katsoa peiliin.

Haluan vielä kiittää Jarmoa upeasta Foorumiaktiivisuudesta, ja toivotaan, että monet muut eri yhtiöiden edustajat ottavat hänestä mallia… (ja… juu… onhan täällä muitakin hyviä esimerkkejä esim. Wittedin ketjussa @Harri_Sieppi ja @markus.huttunen1 ) ja toki me foorumilaiset pyrimme olemaan siten etteivät he halua karata täältä.

Kiitoksia ja kivaa perjantaita!

[Sijoittaja-alokas]

Moikka!

Tänään perjantaina (vuorokausi ehti juuri vaihtua) ei tule haastista

Mutta hyviä haastiksia on kyllä tulossa — kysymyksiä on lähtenyt moneen suuntaan.

Joistakin henkilöistä on myös tullut toiveita, ja heitä olen yrittänyt tavoitella parhaani mukaan. Osa on vain vähän hankalampia saada kiinni, ja välillä asiat toteutuvat muutenkin vasta pitkällä viiveellä.

Laitetaanpa kevennykseksi Nordnetin salkkuni menestys kaikkien ihailtavaksi, tämän salkkuni lisäksi on PYN Eliteä ja ihan hiukan kryptoja sekä toki myös kohtalaisesti käteistä.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

[Sijoittaja-alokas]

187. Kilpikonna

Kilpparilla on Foorumilla reilu 100 viestiä – ei siis hirmuisesti, mutta hän oli kuitenkin jäänyt mieleeni hyvistä meemeistään sekä erinomaisista sijoitusaiheisista nostoistaan ja teksteistään… erityisesti hyvistä yhtiöketjujen aloitusviesteistä. No… häneltä ilmestyi tässä parin viikon sisään pari laadukasta sijoitusaiheista videota, ja siinä kohtaa heräsi ajatus, että pyydänpä häntä haastateltavakseni.

Kilpparin kirjoituksista tulee olo, että hän osaa tarkastella asioita monista eri näkökulmista ja objektiivisesti, ilman sen suurempaa hätäilyä. Ennen kaikkea hänen asenteensa ja halunsa oppia lupaavat hyvää hänen sijoitusuralleen. Eikä sovi unohtaa, että hänellä näyttää olevan kykyä tarkastella myös omaa tekemistään rehellisesti, mikä on erityisen tärkeää pitkän aikavälin kehittymisen kannalta.

Hienoa, että Kilppari on aktivoitunut Foorumillamme!

1. Kerro viidelläkymmenellä sanalla, kuka olet.

Syntynyt 1998, oululainen, joka on mutkien kautta asettunut ainakin hetkeksi pääkaupunkiseudulle. Töissä valtiolla. Perheeseen kuuluu yks lapsi, kaksi koiraa ja yks vaimo. Vapaa-aika kuluu raudan parissa kuntosalilla ja viime aikoina kameran edessä videoita tehden. Pörssi tarttui mukaan 2019 ja on siitä asti pitänyt tiukasti otteessaan. Oppiminen jatkuu edelleen.

2. Kerro kolme asiaa, mitä harvat sinusta tietävät.

-Olen vieraillut Kesärannassa, ja silloinen pääministeri grillasi minulle makkarat.
-Työskentelin vuoden ruotsinkielisellä alueella, vaikka ruotsin arvosanani korkeakoulussa olivat todella huonot.
-Olen yksinkertainen suomenmestari.

3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on sijoittamisen lisäksi?

Kuntosali ja urheilu muutenkin on iso osa elämää. Treenaan enemmän voimanostotyylisesti, eli kiinnostaa enemmän pitkäjänteinen voimatasojen kehittäminen kuin peilikuva. Siinä on paljon samaa kuin sijoittamisessa, mitään ei tapahdu yhdessä viikossa, mutta kun tekee samoja perusasioita tarpeeksi pitkään, tulokset alkavat näkyä.

4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?

Arki muuttui melko lailla esikoisen syntymän jälkeen, mutta karkea runko on tällainen: herätys kuuden ja kahdeksan välillä, aamupala ja uutisten luku. Sen jälkeen lenkille koiran ja lapsen kanssa, ja päivän mittaan seuraan sijoitusaiheista sisältöä. Mahdollisuuksien mukaan iltapäivään mahtuu myös kuntosali.

Työpäivien sisältö taas vaihtelee paljon kolmivuorotyön takia.

5. Millainen olet sijoittajana?

Olen (laatu)osinkosijoittaja pitkällä horisontilla. Henkisesti Buffett–Munger koulukuntaa, vaikka takapuolituntumaa toki sekaan mahtuu.
Välillä teen lyhyitä muutaman päivän treidejä, näissä menestys on ollut vaihtelevaa.
Pyrin etsimään yhtiöitä, jotka tuottavat sijoitetulle pääomalle selvästi keskivertoa paremmin, yhtiöitä joilla on kestävä vallihauta ja jotka kasvattavat osinkoaan vuodesta toiseen. Ostan kuukausittain ja koitan käyttää ajoittamisessa teknistä analyysiä. Matka tänne kulki Valoen ja muiden halpalappujen kautta, joten arvostan nykyistä kuria juuri siksi.

6. Millainen sijoitushistoriasi on?

-Aloitin sijoittamisen kaverin vinkistä syyskuussa 2019 ilman mitään pohjaa. Raha oli kyllä aina kiinnostanut, mutta sijoittamista en ollut opiskellut.

23.9.2019 tilille talletettiin 500€ ja ostettiin -tietenki kun halvalla sai- VALOEta 2 000 kpl kurssiin 0,1€.
Outokumpua ja Sotkamo Silveriä tuli myös ostettua samana päivänä, perusteluina varmaan kaverin vinkki.

Lehto Groupin ja muiden ”halpojen firmojen” ostotoimeksiannot näkyvät myös tiliotteella syksyn aikana. Strategiaa ja suunnitelmaa ei ollut, touhu oli sen mukaista.

Tätä voittokulkua jatkui muutaman kuukauden ja sitten iski Corona ja hiellä säästetyt eurot suli silmissä.

Onneksi näin kävi, koska silloin syy opiskella sijoittamisesta kasvoi ja tämä oppiminen jatkuu vieläkin.

Matkan varrelle on mahtunut myös läheltä piti-tilanteita. Meinasin alkaa asuntosijoittajaksi ja pariin kertaan tosissaan harkinnut metsän ostoa, osittain sijoittamisen ja osittain tekemisen halusta.

Kai sitä voi sijoittamiseksi kutsua, kun pyöritin opiskelujen ohessa yritystä muutaman vuoden. Siinä tuottona oli kokemusta.

7. Millainen salkku sinulla on? Jos sinun pitäisi holdata kahta osakettasi vähintään 5 vuotta, mitkä ne olisivat, ja miksi?

Salkussa on nyt 14 eri yhtiön osakkeita ja kolme eri rahastoa. Rahastoihin en osaa säästää, vaikka kannattais. Vähän aikaan jaksan kuukausisäästää niihin ja jossain kohtaa myyn kun tarvin rahaa osakkeisiin.

Tällä hetkellä Sampo ja UNP.
Sampo on perusvarma, vakaa vakuutusyhtiö, joka tuottaa tasaista, kasvavaa omistaja-arvoa osinkoina ja omien ostoina. Yhdistetty kulusuhde on alan kärkeä ja tulos kasvaa maltillisesti vuodesta toiseen. Eli juuri sellainen tylsä yhtiö, jonka voi unohtaa salkkuun vuosiksi.

UNP on läntisen USA rautatieduopolin toinen jätti, jonka vallihauta on käytännössä monistamaton. Kukaan ei rakenna kilpailevaa mannerlaajuista rataverkkoa enää koskaan tai ainakaan kovin halvalla. Hinnoitteluvoima, mittakaava ja korkea pääoman tuotto tekevät siitä koneen, joka jauhaa rahulia läpi syklien.

8. Mitkä kaksi osaketta ostit viimeksi? Kerro myös ostoperusteesi.

Toukokuussa lisäsin Huhtamäkeä, salkkuun oli jäänyt vanha pilkki, ja sitä laittaessa hinta-laatusuhde tuntui sopivalta.

Avasin myös kokonaan uuden rivin Waste Managementin.
WM läpäisi monivaiheisen seulan kirkkaasti ja myös TA antoi luvan ostaa. Waste Managementissä kiinnostaa tylsä mutta välttämätön liiketoiminta. Roskaa syntyy suhdanteesta riippumatta, ja isolla toimijalla on mittakaavaetuja, hinnoitteluvoimaa ja vahva asema omilla markkinoillaan. Tämä on juuri sellainen yhtiö, joka ei herätä suuria tunteita, mutta voi jauhaa kassavirtaa vuodesta toiseen. Jotkut poimii tupakantumppeja ja toiset roskia.

9. Mitkä kaksi osaketta myit viimeksi? Kerro myös myyntiperusteesi.

-Myin kaikki Flowers Foodsin osakkeet pois, riskinen täysin suunnitelman vastainen osto realisoitui ja tappioita tuli runsaasti. Oppirahoja.

Toinen oli Sampo, tämä oli yksi niistä lyhyistä treidauksista. Koko pottia en tyhjentänyt.

Olen huonompi myymään kuin ostamaan.

10. Millainen on sinun osakepoimintaprosessisi normaalisti askel askeleelta?

Osakkeiden poiminta alkaa sillä, että lisään kiinnostavia eteentulleita yrityksiä Excelin seurantalistalle.

Seuraavana on yhtiöön ja toimialaan tutustuminen. Käyn läpi tuttuja tunnuslukuja: pääoman tuotto, vapaa kassavirta, velka, EPS, osinkoon liittyvät tunnusluvut, vallihauta ja kilpailuetu.

Lopputulos on joko: hylätty, seuranta tai osto. Hylätyt poistuu seurannasta, seuranta tuloksen jääneet jää listalle ja käyn niitä epäsäännöllisesti läpi, osto tarkoittaa että yhtiö pääsee teknisen analyysin listalle ja jos TA näyttää vihreää ostolle niin sitten ostan.

Eli monen filtterin kautta yhtiön pitäisi päästä salkkuun. Joskus oikaisen liikaa ja se maksaa, toivoisin etten oikaisisi.

11. Mitkä ovat kolme vahvuuttasi sijoittajana? Mikä on mielestäsi suurin kehittämisen kohteesi sijoittajana, ja jos saisit valita opettajan tähän, niin kenet valitsisit ja miksi?

Ensimmäisenä pitkäjänteisyys, nykyään maltan pysyä markkinoilla vaikka siellä ei koko ajan olisi menoa ja meininkiä.
Toisena suunnitelmallisuus, olen tehnyt aika tarkat suunnitelmat itselleni ja niitä pyrin noudattamaan.
Kolmantena jatkuva halu kehittyä, tähän liittyy foorumilla pyöriminen, sijoitussisällön kuluttaminen ja omien tyylien sekä päätösten haastaminen.

Kehittymiseen olisi maltti pysyä pois kurssien ääreltä. Tämä altistaa vain niille typerille ja välillä epäonnisille treideille.

Opettajaksi valitsisin ehdottomasti Buffettin.

Hän on koko sijoitusfilosofiani ydin. Osta erinomaisia, leveän vallihaudan yhtiöitä järkevään hintaan ja anna niiden jauhaa tuottoa vuosikymmeniä.
Juuri häneltä haluaisin oppia omaan heikkouteeni: malttia pysyä poissa kurssien ääreltä. Buffettin sanonta “suosikki omistusaikamme on ikuisuus” pitäisi pitää mielessä treidejä tehdessä.

Berkshire on rakennettu vakuutusfloatin päälle (kuten Sampo) ja omistaa rautatien, BNSF (kuten minulla UNP). Kaksi tärkeintä yhtiötäni ovat siis suoraan Buffettin oppikirjasta. Yllättäen.

12. Kerro noin 100 sanaan per yhtiö, millaisia ne ovat mielestäsi sijoituskohteena:

Automatic Data Processing

ADP on klassinen pääomakevyt laatuyhtiö ja valtava rahavirtojen liikuttaja. Se palvelee yli 1,1 miljoonaa asiakasta ja maksaa palkkoja yli 42 miljoonalle työntekijälle yli 140 maassa. Vuonna 2025 liikevaihto oli 20,6 mrd. dollaria ja nettomarginaali noin 20 %, mikä kertoo erittäin kannattavasta liiketoimintamallista. Erikoisuus on float: ADP pitää hetkellisesti hallussaan asiakkaiden palkka- ja verorahoja, ja 2025 keskimääräinen saldo oli 37,6 mrd. dollaria. Tästä kertyi 1,2 mrd. dollaria korkotuottoa.
Vallihauta syntyy mittakaavasta, asiakaspidosta, datasta ja vaihtokustannuksista.
Riskit ovat tekoälyn mahdollinen vaikutus palkkahallinnon kilpailuun, työllisyystilanne, korkotason lasku ja arvostus.

Elisa

Elisa on defensiivinen suomalainen teleyhtiö ja ennen kaikkea vakaa kassavirtakone. Yhtiön vahvuus on ennustettava liittymä- ja palveluliiketoiminta, vahva markkina-asema sekä hyvä kannattavuus. Elisa ei ole nopean kasvun tarina, vaan enemmän tasaisen tuoton ja vakauden yhtiö. Osinko on sijoittajalle houkutteleva, mutta sen kasvuvara ei ole rajaton, koska suuri osa tuloksesta palautetaan jo omistajille. Digipalvelut ja kansainvälinen ohjelmistoliiketoiminta tuovat lisäoptiota, mutta eivät vielä muuta kokonaiskuvaa. Elisa sopii parhaiten sijoittajalle, joka hakee salkkuun vakautta, ennustettavaa kassavirtaa ja rauhallista osinkotuottoa.

UnitedHealth Group

UNH oli pitkään terveydenhuollon laatuyhtiöiden aatelia, mutta nyt se on selvästi enemmän käänneyhtiö, jonka suunta ei ole vielä varma. Vuoden 2025 liikevaihto oli 447,6 mrd. dollaria ja se kasvoi 12 %, mutta vuoden 2026 ohjeistus viittaa noin 2 % liikevaihdon laskuun.
Suurin riski on DOJ rikos- ja siviilitutkinta Medicare-liiketoimintaan liittyen. Samalla yhtiössä on edelleen valtava mittakaava, Optumin pitkän aikavälin potentiaali ja mahdollisuus marginaalien palautumiseen.
Q1/2026 ylitti odotukset ja ohjeistusta nostettiin, mikä tukee käännetarinaa. Hemsleyn noin 25 M$ sisäpiiriosto vahvistaa signaalia, mutta tämä ei ole enää puhdas defensiivinen laatuyhtiö. DOJ on nyt suurin yksittäinen muuttuja.

13. Olet perustanut ketjun Rautatieyhtiöt - Todelliset salonkivaunut, nostaisitko sieltä muutamia alan yhtiöitä, joita sijoittajan kannattaisi mahdollisesti seurata, ja avaisitko lyhyesti miksi juuri ne ovat kiinnostavia?

-Foorumilla kuullaan, että moni on ottanut paikkoja salonkivaunusta, mutta todelliset salonkivaunut ovat UNP ja CN.

Kaksi alan tuloskonetta.

Union Pacific (UNP) on länsi-USA duopolijätti, jonka tämän hetken suurin jännitys tulee Norfolk Southern -fuusiosta. Jos kauppa menee läpi, syntyy ensimmäinen Yhdysvaltojen rannikolta rannikolle kulkeva rautatieoperaattori , se on koko alaa muokkaava tapahtuma, jota kannattaa seurata riippumatta siitä omistaako osaketta.

Canadian National (CNR/CNI) on idästä länteen ja etelään Meksikonlahdelle ulottuva verkosto, ainoa Pohjois-Amerikan rautatie, joka koskettaa kolmea rannikkoa. Ei ehkä yhtä kiinnostava kuin UNP, mutta tasaisen laadukas tuloskone vahvalla pääoman tuotolla.

14. Profiilissasi lukee ”Jäsenkirja Osinkopuolueessa” onko tämä pelkkä läppä, vai onko tällä jopa ihan jotain totuuspohjaa liittyen esimerkiksi osinkomyönteisyyteen?

-Olen osinkomyönteinen. Osinko ei ole minulle pääkriteeri, mutta se on hyvä indikaattori yhtiölle. Jos yhtiö pystyy vuodesta toiseen maksamaan ja kasvattamaan osinkoa ilman, että velka kasvaa tai investoinnit kärsivät, se kertoo usein liiketoiminnan laadusta. Korkea osinkotuotto taas voi olla myös ansa, joten en hae suurinta prosenttia vaan kestävintä ja kasvavaa osinkovirtaa. Verojen maksaminen osingoista voi olla minun tapa kompensoida valtion virkamiehen tuottamattomuutta.

Vierailen mielelläni myös omien ostopuolueen kokouksissa.

15. Sijoitusstrategiassasi lukee ”Käytä lainarahaa fiksusti”, kertoisitko tästä lisää… mitä tämä konkreettisesti tarkoittaa?

-Suomalaiset mieltävät lainan ja varsinkin lainarahalla sijoittaminen riskiseksi. Pyrin käyttämään sijoituslainaa ja olen laskenut karkeat maksimimäärät lainalle eri tilanteisiin. 100% vipu ei sovi luonteelleni. Eikä aina myöskään ilman vipua oleminen.

Hyödynsin ja toivottavasti hyödynnän jatkossakin lainarahaa dipeistä ostamisessa, viimeisin onnistunut esimerkki oli kun ostin USA-IRAN konfliktin aikana päivä-pari ennen pohjia lainalla osakkeita.

Lainarahaa voi käyttää vain silloin, jos tiedän etukäteen, missä kulkee oma kipuraja ja milloin vipua pitää keventää. Se ei saa olla tunnepäätös, vaan ennalta mietitty työkalu. Nyt sijoituslainaa on käytössä, mutta iso määrä on myös reservissä oottamassa dippiä. Jos sijoitusaste olisi maksimi dippiin mentäessä, en pystyisi ostamaan lisää ja sehän harmittaisi vietävästi.

16. Miten sinä käytät teknistä analyysia sijoitustoiminnassasi, ja koetko saaneesi siitä hyötyä omassa sijoitustoiminnassasi?

Tekninen analyysi tuli mukaan viime kesänä. Sillä pyrin välttämään ainakin suurimmat tappiot ja haistamaan potentiaaliset ostohetket. En seuraa pää-olkapää-peppu kuvioita vaan enemmän indikaattoreita ja niiden yhdistelmiä.

Yksi esimerkki jatkuvasta opiskelusta on se, että yhtiöiden läpikäynti eri indikaattoreiden kanssa vei paljon aikaa. Siksi loin itse muutaman oman TradingView-indikaattorin, joihin yhdistin kaikki seuraamani indikaattorit sekä niiden kynnysarvot myynnille ja ostolle. Nyt nämä työkalut näyttävät vihreää, jos hetki on ostolle hyvä, ja punaista, jos kannattaa olla varovainen.

Koen saaneeni hyötyjä!

17. Sinulla on tällainen tuore Tubekanava: https://www.youtube.com/@osakepoimija.
Minkälainen kanava tämä on, ja millaista materiaalia sinne on tulossa jatkossa?

-Kanavan perustin osittain puolisoni vinkistä, häntä ei niin paljon sijoittaminen kiinnosta ja kun tykkään seurailla muiden sijoittajien toimintaa, niin hän kysyi miksi en itse alkaisi tekemään videoita.

Kanavalle pyrin tekemään sijoitus- ja talousaiheista sisältöä: yhtiöesittelyjä/analyysejä, avaamaan siellä omaa tyyliä sijoittaa ja vertailen eri sijoitustyylejä ja muuta toivottavasti kiinnostavaa ja yleishyödyllistä sisältöä aiheesta.

Tavoite ei ole tehdä pikavoittoihin, kryptoihin tai hypeosakkeisiin perustuvaa sisältöä, vaan rakentaa rauhallinen sijoituskanava, jossa yhtiöitä käydään läpi pitkäjänteisen omistajan näkökulmasta. Haluan näyttää myös omaa oppimisprosessia, en vain valmiita vastauksia. Uskon, että tuo on myös itselleni yksi parhaimmista tavoista opiskella aiheesta lisää. Julkisesti omalla naamalla asioiden sanominen altistaa aikamoiselle paineelle ja toivon, että omat faktat olisi silloin kunnossa. Jos joku katsoja välttää yhden Valoe-tyylisen virheen minun videoideni avulla, kanavasta on ollut hyötyä.

18. Joudut valitsemaan salkullesi 6 salkunhoitajaa 10 vuodeksi, sinun pitää valita foorumilaisista kolme ja Inderesin henkilökunnasta kolme, ketkä valitsisit ja miksi?

Valkoinen peura kaivaa esiin todella kattavasti tietoa eri yhtiöistä ja tuottaa siitä selkeän lopputuloksen.

Lyly ja Immo toisi kokemusta ja näkemystä. Lisäksi vaikuttaa foorumin perusteella tolokun mieheltä.

Shinjuku-mies taas edustaa pitkäjänteistä kuukaudesta toiseen jatkuvaa tasaista jurnuttamista, ja sijoitustyyli vaikuttaa melko samanlaiselta kuin minulla.

Sauli Vilén on arvostettu analyytikko ja tietääkseni yksi kovimman track recordin omaavista. Hän tuntee varainhoitopuolen viimeistä piirua myöten.

Antti Viljakainen seuraa jo valmiiksi yhtiöitä, joita minulla on salkussa. Hän on perillä asioista, joten suotta siihen ketään uutta tilalle ottamaan.

Kolmas olisi Marianne Palmu, joka toisi mukaan makrotason näkemyksen. Sitä itse yritän paikata teknisen analyysin kautta.

Näiden haltuun uskaltaisin salkkuni jättää. Luulen, että lopputulos olisi aika samoilla pelikentillä oman suunnitelmani kanssa.

(ping @ValkoinenPeura, @Lyly_ja_Immo, @Shinjuku-mies, @Sauli_Vilen, @Antti_Viljakainen ja @Marianne_Palmu, pingasin teidät, jotta huomaatte et teiät on mainittu t. Alokas)

19. Alokkaalla on osakepoiminnassa vielä haasteita analysoida yhtiöitä täysin itsenäisesti. Miten sinä onnistut kokoamaan asiat niin hyvin selkeäksi ja ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi — kuten kirjoituksesi ja videosi hyvin osoittavat?

Kiitos kehuista!

Täysin itsenäisesti en vielä minäkään osaa, väistämättä eteen tulleet materiaalit muovaa mielikuvaa yhtiöstä tai ajatusta siitä mikä vaikuttaa yhtiöön ja kuinka paljon.
Salaisuutta ei oikeastaan ole. Kyse on toistosta ja samasta sapluunasta joka kerta. (Toimialojen kesken pientä heittelyä)
Vien jokaisen yhtiön saman seulan läpi: pääoman tuotto, kassavirta, velka, osinko, vallihauta. Kun rakenne on aina sama, sitä on helpompi seurata.

Kirjoitan vain siitä, minkä itse ymmärrän ja näen. Jos en osaa selittää jotain yksinkertaisesti, en itse ymmärrä sitä vielä riittävän hyvin. Selkeys on siis enemmän kuria kuin lahjakkuutta. Yksinkertainen on kaunista.

20. Mistä haluat erityisesti kiittää foorumilaisia ja Inderesiä?

Foorumilaisia haluan kiittää ilmaisista analyysista ja ajasta mitä itse kukin tänne jakaa. Foorumilla pääsee lukemaan eri näkökulmia ja usein perusteltuja sellaisia. Ilman foorumia oma sijoitusmatka olisi ollut todennäköisesti paljon kivisempi ja kalliimpi. Enkä tarkoita marmorilla pinnoitettua tietä. On iso arvo, että yksityissijoittaja pääsee lukemaan muiden ajatuksia, virheitä, onnistumisia ja perusteltuja näkemyksiä. Se pakottaa myös itse ajattelemaan paremmin.

Inderesille kiitos siitä, että sijoittamisesta on tehty helposti lähestyttävää ja rakennettu paikka, jossa yhtiöiden johto, analyytikot ja piensijoittajat kohtaavat samalla palstalla tasavertaisina.

Ja kiitos Alokkaalle haastattelusta — oli hauska pysähtyä miettimään näitä.

---

Kiitoksia vielä kerran!

On hienoa, kun Foorumillamme on laadukkaasti sijoitusaiheista kirjoittava kaveri, joka omalla mukavalla käytöksellään tekee Foorumista entistä paremman ja mukavamman paikan.

Joskus unohtuu, miten hieno paikka tämä Foorumi on ja tässä Kilppari tiivistää sen erinomaisesti:

Inderesille kiitos siitä, että sijoittamisesta on tehty helposti lähestyttävää ja rakennettu paikka, jossa yhtiöiden johto, analyytikot ja piensijoittajat kohtaavat samalla palstalla tasavertaisina.

Kiitoksia kaikille lukijoille ja hyvää perjantaita!

[kilpikonna]

Kiitoksia vielä Alokkaalle mielenkiintoisesta haastattelusta!

[Sijoittaja-alokas]

188. Verneri Pulkkinen sai taas vastata Alokkaan kysymyksiin makrojutuista ja vähän muustakin

Sijoittajat keskustelevat syystäkin paljon talouden suurista kuvioista ja makrotalouden ilmiöistä, kuten korkopäätöksistä ja Yhdysvaltojen työllisyysluvuista. Itsekin luen näistä mielelläni, mutta pohdin usein, miten voisin hyödyntää seuraamiani makrotalouden asioita omassa sijoitustoiminnassani – vai voiko tavallinen sijoittaja niistä edes kunnolla hyötyä. Niinpä rupesin kehittelemään aiheeseen liittyviä kysymyksiä… kenellepä muullekaan kuin Vernerille.

Ja sitten tuli mieleeni myös pari muutakin kysymystä, jotka myös päätin sylkeä Vernerin päänvaivaksi.

1. Miten ihan tavallinen sijoittaja voi hyödyntää makrodataa, jos sama tieto on kuitenkin kaikkien saatavilla lähes reaaliajassa joka mediassa ja kanavassa, eli onko makrodatan seuraaminen sijoittajalle todellinen kilpailuetu vai “vain” lähinnä perusedellytys tosissaan osakkeita poimivalle?

Makrodatasta vaikea tehdä itselleen kilpailuetua: sitä seuraavat kaikki hedge fundeista yksityissijoittajiin, se ei ole aina kovin tarkkaa ja datan hyödyllisyys on tulkitsijasta kiinni. Monen ihmisen tulkintoja taloudesta värittää kaiken kukkuraksi omat ideologiset näkemykset.
Mutta on siitä ehdottomasti hyötyä. Makrodata auttaa ymmärtämään taloutta. Yritykset elävät taloudessa. Talouskasvu asettaa raameja tuloskasvulle. Talous vaikuttaa korkoihin ja inflaatioon, mitkä taas vaikuttavat suoraan osakkeisiin.

2. Kannattaako makrodataa käyttää enemmän osakevalintaan vai ennemmin yleisesti riskien ja markkinaympäristön arviointiin? Tuntuu, että moni meistä osakeveljistä katselee masentuneena salkkunsa (riski)osakepoimintoja, kun ATH-lukemia pukkaa indekseissä.

Voin yhtyä tunnelmiin.

Sanoisin, että enemmän markkinaympäristön arvioimiseen yleensä. Mutta tottakai jos sijoittaa esimerkiksi öljy-yhtiöihin, raaka-aineisiin, pankkeihin tai perusteollisuuteen, taloutta on tärkeä arvioida ja seurata. Esimerkiksi Nordealla on suuri merkitys siinä, missä korot liikkuvat ja kuinka hyvin taloudella menee. Jos korot nousevat ja talous samalla heikentyisi, voisi se näkyä esimerkiksi kohonneina luottotappioina.

3. Jättien aikakaudesta huolimatta kysyn… miten historiallisesti ja markkinapsykologian valossa selittyy tilanne, jossa osakeindeksit polkevat paikallaan tai jopa laskevat suuryhtiöiden vetämänä, mutta samaan aikaan pinnan alla – siellä jossain pienemmissä ja keskisuurissa yhtiöissä – roihuaa suhteellisen laaja ja vahva härkämarkkina, ja mitkä tekijät mahdollistavat tällaisen eriytymisen?

Tuollaisesta tilanteesta on kulunutkin jo kotvan aikaa, mutta esimerkiksi Helsingin pörssin 2010-lukua leimasi tuollainen tilanne. Pienet yhtiöt tuottivat paljon paremmin, kuin suuremmat. Mutta 2010-luku oli monelle suuryritykselle Nokiasta Nordeaan ja konepajoihin vastoinkäymisten ja mörnimisen vuosikymmen. Nyt pöydät ovat kääntyneet täysin. Suuret pärjäävät hyvin tässä monimutkaisessa ja vaikeassa taloustilanteessa, pienten yhtiöiden kasvuhankkeet ovat menneet pääsääntöisesti pieleen ja kotimaan talouden heikko veto rassaa. Yhtiöt oppivat, ja kotimaan talous tuskin mörnii ikuisesti.

4. Olet kertonut, että et seuraa ”tuoreita uutisia” aktiivisesti. Millaisia hyviä ja huonoja puolia näet tällä olevan sijoitustoimintasi kannalta?

Tai olen pyrkinyt tuomaan tällaista ihannetta esiin. Vilkuilen kyllä nopeasti uutiset päivittäin, mutta en istu tuntikaupalla uutisia lukemassa vaan käytän aikaa enemmän artikkeleihin, pohdintoihin, raportteihin, tutkimuksiin jne. Suomen Kuvalehdestä saan oleelliset uutiset kerran viikossa. Säästän rajallista aivokapasiteettiani pitkäjänteisen omistamisen kannalta oleellisiin asioihin. Merkittävät uutiset kantautuvat aina korviin kyllä.

---

Kiitoksia jälleen erinomaisista ja ajatuksia herättävistä vastauksista, Verneri!

Sain taas paljon uutta pohdittavaa ja hyödyllisiä näkökulmia siihen, miten makrotaloutta kannattaa sijoittajan silmin tarkastella. Samalla vastauksista jäi myös tietynlaista rauhaa ja varmuutta siihen ettei kaikkea tarvitse välttis osata ennustaa tai yrittää hyödyntää täydellisesti.

Tässä Vernerin ajatuksessa on hyvää ajatusta osakeveljille:

Säästän rajallista aivokapasiteettiani pitkäjänteisen omistamisen kannalta oleellisiin asioihin. Merkittävät uutiset kantautuvat aina korviin kyllä.

Näihin sanoihin ja tunnelmiin, mukavaa perjantaita!

[Sijoittaja-alokas]

189. Ummon

Ummon on kirjoittanut Foorumille jo pitkään (ja lukenut; 474 000 luettua viestiä), ja hänen nimimerkkinsä on varmasti tullut monelle tutuksi etenkin harkituista, analyyttisistä ja selkeistä kommenteista. Hänen teksteistään välittyy, ettei hän kauheasti hötkyile, vaan ennemminkin pyrkii rauhallisesti erottamaan olennaisen kaiken hälyn keskeltä.

Ummon vaikuttaa tyypiltä, joka kykenee yhdistämään numerot, kärsivällisyyden ja tietynlaisen terveen kriittisyyden. Hänellä tuntuu olevan myös pitkäjänteisyyttä odottaa sopivia paikkoja sekä rehellisyyttä tarkastella omia valintojaan jälkikäteen – olivatpa ne onnistuneita tai turskaisia. Arvostan sitä ettei hän yritä tehdä sijoittamisesta tarpeettoman monimutkaista, vaan keskittyy siihen, millä on oikeasti merkitystä.

Tässä haastattelussa pääsemme tutustumaan hieman tarkemmin laatunimimerkin takana olevaan sijoittajaan.

1. Kerro viidelläkymmenellä sanalla, kuka olet.

Olen 80-luvulla syntynyt mies, kolmen lapsen isä. Asun Suomessa pienehkössä kaupungissa ja olen töissä ulkomaalaisessa pörssiyhtiössä. Koulutukseltani olen diplomi-insinööri.

Enkä ilmeisesti osaa laskea viiteenkymmeneen

2. Kerro kolme asiaa, mitä harvat sinusta tietävät.

Meillä on parisänky ja sähköpyörä, jotka ovat molemmat arvokkaampia kuin perheen auto.

Olen kotoisin pienestä kylästä ja minun nimissäni on edelleen paikallisen seuran ala-asteikäisten yleisurheiluennätyksiä.

Olen ollut karkkilakossa yli 20 vuotta putkeen.

3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on sijoittamisen lisäksi?

Lasten kanssa menee paljon aikaa. Vapaa-ajalla pelailen tietokoneella, shakkia, katselen elokuvia&sarjoja ja luen.

Hyötyliikuntaa saa kävelystä ja pyöräilystä. Olen juossut aika aktiivisesti. Sain juostua usean puolimaratonin jälkeen maratonin ja tarkoitus oli mennä uudestaan, mutta terveysvaivojen takia juokseminen ei ole oikein onnistunut viime vuosina. Tilalla on ollut uintia, hiihtoa ja melontaa.

4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?

Herätys noin kello 7. Omia ja lasten aamutoimia. Töitä etänä tai toimistolla (töiden ohessa kun mahdollista tarkistetaan pörssin asiat). Iltapäivällä ulkoilua ja touhuilua lasten kanssa. Nukkumaan noin puolilta öin.

5. Millainen olet sijoittajana?

Pitkäjänteinen ja kärsivällinen osakepoimija.

Aiemmin olin melkoinen roskakorin tonkija, mutta enenevissä määrin olen kiinnittänyt yhtiön laatuun huomiota ja jos jonkin leiman löisin itseeni, niin kai se olisi arvosijoittaja.

Laatua käytän usein pois sulkevana tekijänä, mutta osakkeita ostaessa minua kiinnostaa yleensä hinta, hinta ja hinta. Tällä filosofialla on missannut kyllä komeasti Nvidian kaltaiset raketit, mutta välttää myös aika ison osan pörssin pommeista.

6. Millainen sijoitushistoriasi on?

Omien vanhempien kotona ei rahasta paljon puhuttu.

Muistelisin että koulussa sijoitusasiat mentiin hyvin nopeasti ja pintapuolisesti läpi. Ilmeisesti asiat ovat ainakin hieman parantuneet omista kouluajoista

Olen aina ollut kiinnostunut matematiikkaa ja talousasioita kohtaan. Opiskeluaikoina koin jonkinlaisen valaistumisen, että omistamalla osaketta voi omistaa osan yhtiöstä, joka tekee kaiken työn minun puolestani; yhtiössä on työntekijät pyörittämässä liiketoimintaa, investoimassa ja tekemässä päätökset. Minun ei tarvitse kuin omistaa osaketta ja osinkoja rupeaa kilisemään tilille!

Ensimmäinen osakeosto oli vuonna 2012 Orion B osaketta hintaan 17,1 €

Kirjoitin itselleni silloin muistiin näin: “vakaa ja hyvin tuottava ala ja yritys! hyvät katteet tuotteissa joita kaikkien on pakko käyttää” ja “pitkän aikavälin sijoitus josta osinkotuloja”

Valitettavasti olen myynyt nuo osakkeet myöhemmin, mutta tuosta hetkestä tähän päivään minulla on ollut koko ajan omistuksessa osakkeita.

7. Millainen sijoitussalkku sinulla on? Miten olet miettinyt salkkusi kokonaisuutta?

Käyn aika harvakseltaan kauppaa ja odotan kärsivällisesti sopivia osto- ja myyntipaikkoja.

Salkussa on muutamia rahastoja maailma-indeksistä korkorahastoon.

Osakkeista isoja tai aika isoja positioita: Outokumpu, F-Secure, Taaleri, Capman, Evolution, Neste, DT, Qt, Kamux.

Keskikokoisia tai pieniä positioita: Huhtamäki, Anora, Revenio, Novo Nordisk, Tieto, Rapala, Witted, Duell, Incap, Fondia.

8. Mitkä kaksi osaketta ostit viimeksi? Kerro myös ostoperusteesi

Toukokuussa ostin Revenion osaketta hintaan 13,56 €. Katsoin että osaketta on lyöty jopa liikaa yhtiön kerrottua massiivisesta yritysostosta. Halukkaat myyvät ja sisäpiiri ei edes saa ostaa. Jos integraatio onnistuu edes kohtuullisesti, niin osake ei ole pahasti hinnoiteltu (EV/EBIT ja EV/S -ennusteet, DCF).

Salkkuun on tullut myös Detection Technologya hintaan 8,9 €. Yhtiö toimii globaalilla kasvualalla ja liiketoimintaa on kolmessa eri asiakassegmentissä. Omistajia pitäisi kiinnostaa omistaja-arvon luominen ja toimitusjohtaja ei todellakaan ole vain töissä yhtiössä, vaan hänellä on merkittävästi omaa rahaa kiinni yhtiössä. Osake on halvan näköinen (DCF, osinko, EV/S, EV/EBIT).

9. Millainen on sinun osakepoimintaprosessisi normaalisti askel askeleelta?

Aloitan vilkaisemalla lukuja. Jos tulos ja liikevaihto eivät ole missään järkevässä suhteessa markkina-arvoon / yritysarvoon, niin luovutetaan heti.

Pyrin ymmärtämään yhtiön liikteoimintaa ja markkina-asemaa esim hinnoitteluvoima asiakkaiden ja toimittajien suuntaan, kysynnän trendit ja ajurit, kilpailutilanne. En pyri heti tai välttämättä ikinä mihinkään syväanalyysiin, mutta katsomaan yhtiön tilannetta ja tulevaisuutta karkeasti nyt ja tulevaisuudessa.

Vilkaisen sisäpiiriä ja heidän omistuksiaan. Katson yhtiön suurimmat omistajat ja miten yhtiö on käyttänyt pääomaa.

Historialliset luvut ja mahdollisuuksien mukaan ennusteita ja analyysejä tulevasta.

10. Mitkä ovat kolme vahvuuttasi sijoittajana? Mikä on mielestäsi suurin kehittämisen kohteesi sijoittajana, ja jos saisit valita opettajan tähän, niin kenet valitsisit ja miksi?

Kuvitteellisia vahvuuksia ovat varmaan kärsivällisyys, pitkäjänteisyys ja analyyttisuus.

Liian usein olen myynyt osakkeita jälkikäteen katsoen ihan liian halvalla. Warren Buffet saisi opettaa miten ollaan kärsivällinen JA ajoitetaan markkinaa.

11. Millaisia suurempia sijoitusvirheitä olet tehnyt? Mitä olet oppinut niistä?

Liian vähäinen hajautus on välillä kostautunut. Olen aktiivisesti ohjannut itesäni hajauttamaan enemmän eri yhtiöihin, eri toimialojen yhtiöihin ja hajauttamaan osakeostoja ajallisesti.

Käänneyhtiöiden kanssa olen oppinut, että sisäpiiriläisten lausuntoihin ja analyytikoiden ennusteisiin ei juuri voi luottaa. Pyrin nykyään aika pitkälti välttämään tappiollisia yhtiöitä.

12. Kerro noin 100 sanaan per yhtiö, millaisia ne ovat mielestäsi sijoituskohteena:

- Citycon

Sijoituskelvoton kiinteistöyhtiö, missä pääomistajan annettiin ryöstää yhtiö Helsingin pörssistä! Yhtiöllä on merkittävä määrä kiinteistöjä pitkin pohjoismaita ja Baltiaa ja kiinteistöt ovat varsin korkeilla vuokrausasteilla. Yhtiö keräsi merkittäviä vuokratuloja ja kiinteistöjen arvo oli merkittävästi suurempi kuin yhtiön markkina-arvo + velat. Korkojen nousu nopeammin kuin ikinä modernissa taloushistoriassa korkeimmalla tasolleen 15 vuoteen iski Cityconiin pahasti. Mutta siitäkin yhtiö selvisi kohtuullisesti. Pääomistaja ja johto hölmöilivät luottoluokituksen laskuun ja kurssin pohjalle, minkä perään pääomistaja teki ostotarjouksen. Hallitus toimii pääomistajan kumileimasimena ja antaa siirtää rahat Cityconista pääomistajan taskuun muiden omistajien kustannuksella

- Evolution

Globaali markkinajohtaja kasvavalla alalla. Evolution tekee nettikasinoille pelit livestriimeineen ja ohjelmistoineen. Yhtiö tekee liikevaihdostaan aivan järjettömän määrän rahaa tulokseksi ja kassavirraksi. Riskejä toki piisaa keskittyneestä omistusrakenteesta, kilpailuun, piratismiin ja kirsikkana kakun päälle uhkapelimarkkinan ja nettipelaamisen regulaatio.

- Nokian Renkaat

Nokian renkaat oli Venäjän suurin kulutustuotteiden viejä. Siinä se ongelma: Venäjä. Nokian renkaiden suurin ja tehokkain tuotantoyksikkö oli Venäjällä ja se menetettiin Ukrainan sodan myötä. Hieman yllättäen Nokian renkaat sai kohtuullisen summan tehtaastaan ja osin niiden varojen avulla on rakennettu uutta tuotantolaitosta Romaniaan. Yhtiö on pienessä välitilassa, missä USA:an on investoitu mutta liiketoiminta ei vielä käy täysillä, Romanian tehdasta vasta ajetaan ylös, Nokialla on tuotantoa, mutta pohjoismaiden markkina kärsii heikosta kuluttajasta. Talvirenkaisiin erikoistunut pienikokoinen rengasvalmistuksen niche-peluri.

13. Millaiset asiat saavat sinut muuttamaan alkuperäistä sijoitusteesiäsi?

Jos liiketoimintaympäristö kääntyy päälaelleen, luvut menevät jatkuvasti väärään suuntaan tai yhtiö kääntää takkiaan.

14. Hyödynnätkö suoraan tai epäsuoraan yleistä uutisvirtaa omassa sijoitustoiminnassasi? Miksi tai miksi et?

En aktiivisesti. Suurin osa mediassa näkyvistä otsikoista on vain hälyä ja oikeasti merkittävät asiat menevät hintoihin nopeasti.

Pyrin kuitenkin seuraamaan asioita ja pitämään isompaa talouskuvaa mielessä myös sijoituksiin peilaten.

15. Mitkä tietolähteet ovat sinulle sijoittajana tärkeimpiä, ja miten erotat olennaisen tiedon markkinahälystä?

Yhtiöiden oma materiaali on hyvä lähtökohta.

En ole kovin aktiivinen seuraamaan verrokkeja, mutta mielelläni vilkaisen kilpailijoiden kommentteja esim markkinatilanteesta ja kysynnästä tai kuinka meinaavat vallata markkinaa (esim aggressiivisesti vallata markkinaa tai kasvattaa tuotantoa).

Inderesin materiaaleja tulee käytettyä paljon ja seuraan erilaista sijoituskeskustelua.

16. Miten sinä hallitset tunteesi sijoittamisessa esimerkiksi, ettet joudu FOMO:n valtaan?

Olen aina ollut suhteellisen rauhallinen ja analyyttinen. Keskityn enemmän faktoihin ja numeroihin kuin tarinoihin. Kirjoitan sijoittamisesta itselleni esim yhtiökohtaisia merkintöjä, mikä auttaa pitämään hermoja kurissa ja keskittymistä pitkässä pelissä.

Suhteellisen pitkä sijoituskokemus auttaa varmasti myös.

17. Mitkä ovat tärkeimmät syyt siihen, että sijoitat?

Taloudellinen turva itselleni ja perheelleni. Ostovoiman varmistaminen ja kasvattaminen. Lisätä ja monipuolistaa tulonlähteitä ansiotuloista myös pääomatuloihin.

Sijoittaminen on myös henkisesti palkitsevaa ja tulee seurattua esimerkiksi taloutta ja teknologiaa innokkaammin.

18. Joudut valitsemaan salkullesi viisi salkunhoitajaa viideksi vuodeksi, sinun pitää valita foorumilaisista kolme ja Inderesin henkilökunnasta kaksi, ketkä valitsisit ja miksi?

Inderesiltä Sauli Vilen vahva osaaminen ja kokemus. Antti Viljakainen vaikuttaa keskittyvän oleelliseen eikä hötkyile suositusten, tavoitehintojen ja ennusteidensa kanssa.

Foorumilaisista Mikko Mäkinen on ilmiselvä valinta. Omavaraisuushaaste teki ilmiselvästi hyvän ratkaisun siirtyessään indeksisijoittajaksi, että valitaan hänetkin. Foorumilla on olemassa nimimerkki Vesa Puttonen. Toivotaan että kyseessä on rahoituksen professori ja palkataan näillä puheilla salkunhoitajaksi.

(Ping: @Sauli_Vilen, @Antti_Viljakainen, @Mikko_Makinen ja @Omavaraisuushaaste - pingasin teidät, jotta huomaatte, että teiät o mainittu t. Alokas)

19. Alokkaalla on vaikeuksia seuloa yhtiöistä niitä, joita seurata tarkemmin. Miten sinä seulot valtavasta yhtiömäärästä juuri ne, joihin kannattaa perehtyä vieläkin tarkemmin?

Ideoita pitää laittaa ronskilla kädellä roskakoriin. Jos esim uutta yhtiötä vilkaistessa tulee vastaan varoitusmerkkejä, niin miksi tutkia osaketta enempää? Itse vilkaisen usein jotain osaketta, mutta tyrmään osakkeen välittömästi, että tämä ei ole minulle.

Pitää myös keskittyä oleelliseen. On parempi olla suunnilleen oikeassa kuin tarkalleen väärässä.

20. Mistä haluat erityisesti kiittää foorumilaisia ja Inderesiä?

Foorumilla on yleisesti hyvä henki ja jaetaan paljon arvokasta tietoa

Inderes tekee arvokasta työtä valistaessaan suomalaisia sijoittamisesta. Itse arvostan paljon Inderesin avointa kommunikaatiota, laajaa seurantaa ennusteineen myös pörssin pienessä päässä ja henkilökunnan aktiivista osallistumista sijoituskeskusteluun myös foorumilla yksityissijoittajien kanssa

---

Kiitoksia paljon hienoista vastauksista!

Arvostan hänen tapaansa kirjoittaa olennaisista asioista selkeästi ja hyvin perustellen. Hän myös antoi minulle hyvin käytännönläheisen ajatuksen/ohjeen minulle tässä haastattelussa, mitä pitää oikeasti hyödyntää:

Ideoita pitää laittaa ronskilla kädellä roskakoriin. Jos esim uutta yhtiötä vilkaistessa tulee vastaan varoitusmerkkejä, niin miksi tutkia osaketta enempää? Itse vilkaisen usein jotain osaketta, mutta tyrmään osakkeen välittömästi, että tämä ei ole minulle.

Pitää myös keskittyä oleelliseen. On parempi olla suunnilleen oikeassa kuin tarkalleen väärässä.

Olen itse asiassa jo aloitellutkin tämän osa-alueen kehittämistä, ja Ummon antoi minulle lisää motivaatiota sekä ajatusta tälle “projektille”.

Kiitoksia ja hyvää juhannusta ihan jokaiselle!

[Sijoittaja-alokas]

Kiitos vielä Ummonille hienoista vastauksista!

Kysymykset lähetettiin tällä viikolla erään yhtiön toimitusjohtajalla, apuna kysymyksissä oli eräs varsin pätevä foorumilainen. Odottelen vastauksia mm. muutamilta foorumilaisilta ja sitten myös mm. eräältä urheilijalta.

Hyvää juhannusta kaikille!

P.S. Jos joku on yksin juhannuksena tahtomattaan ja kokee surua tai muuta ikävää, niin saa laittaa privaviestiä.

[Sijoittaja-alokas]

190. Timo Laaksonen, F-Securen toimitusjohtaja

Oli ilo ja kunnia saada haastateltavaksi toimitusjohtaja Timo Laaksonen, joka on upeasti keskustelemassa myös meidän täällä Foorumillamme. Arvostan Timoa paitsi hänen hienosta Foorumiaktiivisuudestaan ja upeasta työurastaan, myös tavasta, jolla hän kommunikoi erityisesti sijoittajien suuntaan. Hänestä välittyvät hyvä asenne, rohkeus, kehitysmyönteisyys, loogisuus sekä kyky nähdä metsä puilta.

Tämä haastattelu on keskimääräistä tiiviimpi, mutta ehdottomasti sitäkin laadukkaampi. Erityisesti siksi, koska haastattelun valmistelussa minua auttoi nimimerkki @KohtiVapautta, joka keksi erinomaisia kysymyksiä ja avarsi omaa ymmärrystäni yhtiöstä vielä lisää. Suuri kiitos hänelle arvokkaasta avusta!

1. Kerro noin 50 sanaan: kuka on Timo Laaksonen?

Vahvalla sinivalkoisella sydämellä ja arvoilla varustettu, etelä-eurooppalaisen sosiaalinen, loppumattoman utelias uusien teknologioiden mahdollisuuksista. Useita vuosia maailmalla opiskelleena ja töitä tehneenä kansainvälisillä foorumeilla myyntihousut jalassa viihtyvä kauppamies, jota inspiroi oman yhtiön kisa maailman ykköspaikasta omalla liiketoimintasektorilla.

2. Sinulla on takanasi pitkä taival suomalaisen teknologia-alan huipulla, jos katsotaan kokonaisuutta urasi ihan alkumetreiltä aina tähän päivään saakka, niin millainen työura sinulla on ollut?

Aloitin urani myynnissä, siirryin tuotemarkkinoinnin kautta markkinoinnin ja myynnin johtotehtäviin, ja lopulta liiketoimintajohtajan tehtäviin. Matkan aikana hyvinkin ujosta turkulaispojasta on kuoriutunut ihmisten keskuudessa viihtyvä, omana itsenään toimiva, työstään äärimmäisen innostunut ja tavoitteisiin intohimoisesti suhtautuva, lähes parantumaton optimisti.

Näen taipaleeni äärimmäisen kiinnostavana matkana, josta ei ole puuttunut valmiutta heittäytyä omille epämukavuusalueille. Olen toiminut tosiaan kaupallisella koulutuksella koko urani teknologia-alalla. Alkutaival oli hyvinkin haastava, mutta aikaa myöden, tehtävä kerrallaan, olen päässyt yhä syvemmälle ymmärtämään eri teknologioita ja erityisesti miten niiden avulla voi oikeasti muuttaa maailmaa ja tuottaa merkityksellisiä tuloksia yritysten ja kuluttajien näkökulmasta. Urani aikana olen ollut mukana niin tietokoneiden, mobiililaitteiden ja -palveluiden, internetin, pilvipalveluiden kuin nyt viimeisimpänä tekoälyn murroksissa. Ei tylsää päivää. Olen pyrkinyt parhaani mukaan muodostamaan uusista, monimutkaisista ratkaisuista selkeitä ja ymmärrettäviä viestejä, niin yritysten kuin kuluttajien näkökulmasta. Sitä on tunnuttu arvostettavan alalla, jossa lyhenteet ja tekniset sanahirviöt ovat usein hallinneet ilmatilaa.

Urani aikana olen tehnyt töitä suomalaisten yhtiöiden puolesta Ruotsissa, Hollannissa, Espanjassa ja Pohjois-Amerikassa. Tämän lisäksi olen toiminut aktiivisesti Aasian-Tyynenmeren alueella, Lähi-Idässä ja Latinalaisessa Amerikassa jossain vaiheessa uraani. Joka kerta on pitänyt nöyrtyä ja oppia uutta paikallisista kulttuureista, liiketoiminnan käytännöistä, yritysmaailman dynamiikasta ja ennen kaikkea ihmisistä. Ja voittaa ihmisten luottamus, vaikka tulen heille täydestä tuntemattomuudesta. Kuvittelen jokaisen ulkomailla vietetyn vuoden olleen - jollei nyt ihan koiranvuosia yksi-seitsemän suhteella - niin joka tapauksessa sellaisia, joiden aikana saatu kokemus, näkemys ja oppi ovat itselleni korvaamattoman arvokkaita.

3. Millainen olet sijoittajana, ja minkälainen osakesalkku sinulta löytyy tällä hetkellä?

Sijoitan kohteisiin, jotka tunnen ja ymmärrän hyvin, erityisesti työni kautta. Tällä hetkellä luonnollisesti F-Secure on keskeinen kohde, jossa pyrin lisäämään omistustani aina kun siihen tarjoutuu mahdollisuus. Tämän lisäksi olen sijoittanut aika ajoin ulkomaisiin teknologiaosakkeisiin tai -rahastoihin, joiden painotukset ovat myös työn kautta tuttuja.

4. Kerro meille Inderesin yhteisölle, että millainen yhtiö F-Secure on? Mitkä ovat mieluisimpia asioita työssäsi ja mikä on työsi vähiten mukavin puoli?

F-Secure on kuluttajien/kansalaisten tietoturvaan keskittyvä ohjelmistoyhtiö, joka toimii maailmanlaajuisesti, Japanista Tyynenmeren alueen kautta Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Toisin kuin monet kilpailijamme, F-Secure vie ohjelmistopohjaisia palveluitaan markkinoille pääsääntöisesti kumppanien kautta, jotka ovat tyypillisesti mobiili- ja laajakaistaoperaattoreita. Suomessa ja muutamassa muussa maassa tarjoamme palveluitamme myös suoraan kuluttajille. Saamme sitä kautta arvokasta ensikäden tietoa ja ymmärrystä palveluiden ja kaupallistamisen kehittämiseen.

Visionamme on vahvistaa kuluttajien luottamusta ja tietoturvaa digitaalisissa palveluissa tekoälyn aikakautena. Tähtäämme huipulle, teemme mitä lupaamme, kannamme vastuuta ja teemme työtä hyvän asian puolesta. Kulttuurimme perustuu yhdessä tekemiseen ja vahvaan luottamukseen, avoimeen viestintään ja matalaan hierarkiaan. Tiimimme on äärimmäisen kansainvälinen - F-Securen henkilöstössä on lähes 50 maan edustajia.

Mieluisinta työssä on toimia todella skarppien, innovatiivisten ja mukavien kollegoiden kanssa hyvän asian puolesta. Vähiten mukavinta työssä on riippuvuus kumppaniemme muuttuvista prioriteeteista, kun heillä nimetään uusia johtohenkilöitä. Siitä seuraa usein paluu monta askelta taaksepäin myynti-, toteutus- tai kaupallistamisprosessissa. Siinä kysytään kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä.

5. F-Secure osti vuonna Lookout Life -yhtiön. Mitä tämä yritysosto sujui kokonaisuutena nyt näin jälkikäteen tarkastellen? Ja miten arvioisit F-Securen tilannetta nyt ilman tuota yritysostoa?

Integroimme keskeiset tarjonnat, palvelut ja henkilöstön erittäin nopeasti ja onnistuneesti osaksi omaa liiketoimintaamme. Pinnan alle jäi joitakin teknisiä jäänteitä, jotka ovat vaatineet ylläpitoa aina tähän asti - niistä päästään siirtymään 100% F-Securen tuotteisiin ja palvelualustoihin vuoden 2027 alkupuolella. Kaupallisella puolella vain pieni määrä Lookoutin henkilöstöstä jäi pysyvästi F-Secureen, mutta teknisellä puolella pito on ollut erinomaista. Keskeisimmät kumppanit ovat pysyneet ja laajentaneet palveluitaan F-Securen kanssa samalla kun kourallinen pienempiä kumppaneita on ajan mittaan päättänyt sopimuksensa. Olemme viimeisten runsaan kahden vuoden aikana voittaneet erittäin merkittäviä uusia kumppanuuksia, jotka olivat yritysoston aikaan vielä aikaisen vaiheen liideinä Lookoutin prospektikannassa.

Yristysoston keskeisiä tavoitteita olivat F-Securen aseman vahvistaminen Pohjois-Amerikassa (maailman suurin yksittäinen kuluttajatietoturvamarkkina), mobiiliratkaisujen osaamisen kasvattaminen, merkittävien Tier 1 -kumppanuuksien saaminen (AT&T, Docomo) ja sulautetun tietoturvatarjonnan laajentaminen. Nämä kaikki tavoitteet ovat toteutuneet. Kaupallisessa mielessä kehitys on ollut n. 12-18 kuukautta hitaampaa kuin alun perin suunnittelimme.

Yritysoston kautta tavallaan pakotimme F-Securen kehittymään olennaisesti nopeammin ym. tekijöiden osalta kuin se olisi orgaanisesti tapahtunut. On myös hyvin mahdollista, että emme olisi onnistuneet tekemään viime vuosien läpimurtoa Tier 1 -kumppanien markkinassa ilman yritysostoa - tuo markkinasegmentti on nyt kasvumme keskeinen moottori seuraavien vuosien aikana. Tämä liiketoiminnan kasvu ja kyseiset maailmanluokan referenssit avaavat meille nyt mahdollisuuden arvioida muita uusia kasvulähtöjä. Kaiken kaikkiaan tie on ollut yritysoston jälkeen mutkikas, mutta tämän matkan aikana meistä on kasvanut olennaisesti vahvempi yhtiö.

6. F-Secure on panostanut paljon niin kutsuttuihin Tier 1 -kumppaneihin. Kertoisitko mistä tässä on kysymys? Miten yhteistyö käytännön tasolla toimii näiden kumppanien kanssa?

F-Secure on vienyt tuotteitaan ja palveluitaan markkinoille jo hyvinkin pitkään nimenomaan kumppanien kautta. Nämä ovat tyypillisesti olleet laajakaistaoperaattoreita tai keskikokoisia mobiili- ja laajakaistaoperaattoreita. Maailman suurimmat mobiilioperaattorit ovat perinteisesti jälleenmyyneet markkinoiden tunnetuimpien tietoturvabrändien tuotteita - F-Securen tuotteet eivät omaa merkittävää bränditunnettuutta maailman suurimmilla markkinoilla, joten olemme jääneet paitsi tästä liiketoiminnasta.

Nuo suurimmat mobiilioperaattorit ovat tarjonneet tietoturvaa omille asiakkailleen joko ilmaiseksi paketoituna muihin tuotteisiin ja/tai kaupallisilla minimipanostuksilla. Tietoturva on nähty puhtaasti kuluna ja huonona kaupallisena menestyksenä, johon ei kannata panostaa sen enempää. Taustalla on ollut virheellinen oletus siitä, että tunnettujen brändien tietoturvatuotteet lentävät asiakkaiden ostoskoriin kuin itsestään. Toisaalta asiakkaat ovat voineet ostaa samaisen tuotteen myös suoraan valmistajan nettikaupasta - jälleenmyyjän uniikki lisäarvo on jäänyt minimaaliseksi.

Nyt Tier 1 -toimijat ovat nähneet ydinpalveluidensa kasvun tyrehtyneen eikä tilalle ole onnistuttu kehittämään uutta kannattavaa kasvua tuottavia palveluita. Samaan aikaan kuluttajien tietoturvahaasteet ovat kasvaneet merkittävästi, ja erityisesti mobiilikäyttäjien ja -palveluiden näkökulmasta tarkasteltuna. Tällä kertaa Tier 1 -operaattorit ovat nähneet tärkeäksi rakentaa omia tietoturvapalveluita, jotka ovat nimenomaan heidän asiakkaidensa tarpeisiin räätälöityjä ja täysin heidän oman brändikokemuksensa mukaisia. Tällaisten palveluiden kehittäminen vaatii ison joukon sulautettuja tietoturvakyvykkyyksiä, joiden päälle Tier 1 -kumppanit voivat kehittää oman käyttökokemuksensa, eli iOS- ja Android-laitteissa toimivat sovellukset. Tässä sulautettujen tietoturvamoduulien markkinassa F-Secure on onnistunut saamaan markkinajohtajuuden viimeisten kolmen vuoden aikana, nimenomaan Tier 1-kumppanien keskuudessa.

Me toimitamme kumppaneille sulautetut tietoturvamoduulit ja Tier 1-kumppanimme rakentavat niiden päälle omat sovelluksensa, joko aivan erillisinä tietoturva-appeina tai upotettuna heidän olemassaolevaan operaattorisovellukseensa. Me veloitamme kumppania jokaisen moduulin osalta kuukausimaksun per loppukäyttäjä.

7. Yhtiöt ohjeistavat osakkeenomistajia ja markkinoita tulevasta liikevaihdosta ja tuloksesta. Miten tämä käytännössä toimii F-Securen tapauksessa? Kuinka näihin ennusteisiin päädytään?

Valmistelemme joka vuosi päivitetyn strategisen suunnitelman ja sen liitteeksi taloussuunnitelman, joka kattaa seuraavat kolme vuotta. Seuraava vuosi suunnitellaan aina tarkasti ja sitä seuraavat kaksi vuotta ohjeellisesti. Vuoden päättävässä hallituksen kokouksessa käsitellään seuraavan vuoden liiketoiminta- ja taloussuunnitelma. Uuden vuoden alkaessa vahvistetaan vielä menneen vuoden taloudellinen tulos. Kun nämä tekijät ovat selvillä ja virallisesti hyväksyttyjä niin niiden pohjalta hallitus vahvistaa lopullisesti alkaneen tilivuoden ohjeistuksen. Ohjeistuksen valmistelu on edennyt samaan aikaan vuoden lopulla seuraavan tilivuoden taloudellisen suunnitelman edetessä, mutta ohjeistuksen lopullinen vahvistus tehdään tosiaan vasta edellisen vuoden tuloksen ollessa hallituksen saatavilla.

8. Sinulla on takanasi poikkeuksellisen pitkä ja vaikuttava urajohtotehtävissä ja useissa hallituksissa. Mikä on pitkäaikaisen menestyksesi salaisuus, ja miten jaksat kaikkien näiden vastuiden keskellä?

Pidän työstäni sekä ihmisistä, joiden kanssa sitä teen - elän sitä täysillä ja intohimoisesti. Jos se vaatiikin paljon niin se antaa vielä paljon enemmän. Varmaan silläkin on oma merkityksensä, että olen tosiaan elämän ja työn suhteen optimisti, joka auttaa pääsemään haastavien hetkien yli, joita väistämättä tulee jokaisessa bisneksessä ajoittain eteen. Oma rakas puolisoni, perheeni ja liikuntaharrastukset pitävät yllä elämän tasapainoa, hyvinvointia ja auttavat palautumaan, kun työmenot yltyvät maksimiin.

9. F-Securen toimitusjohtajana teet yhteistyötä Inderesin kanssa, mutta saat myös suoraa palautetta ja ajateltavaa Foorumilta. Mistä asioista haluaisit erikseen kiittää Inderesiä kumppanina ja toisaalta meidän aktiivista Foorumia?

Inderes Foorumin kommentteja ja palautetta on maadoittavaa lukea. Oma näkökulmani F-Securen liiketoimintaan on luonnollisesti jossain määrin likinäköinen, joten on virkistävää nähdä sijoittajien reaktioita, kommentteja ja analyysiä. Välillä tulee tunne, että meidän liiketoiminnan logiikkaa tai kehityspolkuja ei joko täysin ymmärretä tai arvosteta sijoittajien toimesta. Se on signaali meille, että meidän pitää skarpata asioiden viestimisessä markkinoiden suuntaan, ja toisaalta siinä, että pystymme todistamaan tulosten kautta, että olemme oikealla tiellä. Vielä en ole onnistunut mieltäni pahoittamaan Foorumin kommenttien tuloksena, päinvastoin.

Samalla tavoin kuin suoramyyntikanavamme on erinomainen tapa ymmärtää palveluidemme loppukäyttäjiä niin Inderesin Foorumi on paras kanavamme ymmärtää suomalaisia osakesijoittajia. Inderes on ainut sijoittajiin liittyvä kumppanimme, joka tarjoaa tällaisen mahtavan palautekanavan. Samalla nostan hattua Inderesin analyytikoiden työlle - he ymmärtävät syvällisesti meidän liiketoimintaa ja sen kehityskulkuja.

---

Kiitoksia Timolle loistavista vastauksista!

Timolla on taustallaan paljon upeaa työkokemusta sekä oikeanlaista asennetta ja luonnetta F-Securen luotsaamiseen. Hänen vastauksensa vahvistivat näitä ajatuksiani entisestään.

Erityiskiitokset vielä Timolle aktiivisuudesta täällä Foorumillamme. On hienoa, että meillä on täällä näin laadukas ja ystävällinen keskustelukulttuuri, jonka ansiosta saamme nauttia Timon kaltaisten osaajien ajatuksista ja keskustella heidän kanssaan.

Nostan vielä haastattelusta tämän esille:

Samalla tavoin kuin suoramyyntikanavamme on erinomainen tapa ymmärtää palveluidemme loppukäyttäjiä niin Inderesin Foorumi on paras kanavamme ymmärtää suomalaisia osakesijoittajia. Inderes on ainut sijoittajiin liittyvä kumppanimme, joka tarjoaa tällaisen mahtavan palautekanavan. Samalla nostan hattua Inderesin analyytikoiden työlle - he ymmärtävät syvällisesti meidän liiketoimintaa ja sen kehityskulkuja.

Kiitoksia kaikille ja kivaa perjantaita!

[Sijoittaja-alokas]

Tänä perjantaina ei tule haastattelua, eli tällainen väliviikko tähän väliin. Mutta sitten taas pikkuhiljaa mennään kohti kahdettasadatta haastattelua. Kysymyksiä on lähtenyt eteenpäin eri tyypeille, eli pitkin kesää tulee haastatteluja tuttuun tapaan.

Ei kai tässä kummempia, kiitoksia haastateltaville ja lukijoille. Mukavan rauhallista perjantaita kaikille!

[Sijoittaja-alokas]

Hei!

Unohdin ilmoittaa, että tämäkin perjantai on taukoa haastattelusta, pahoittelut siitä!

Aivoni ovat aina vähän lomalla, mutta nyt vielä normaaliakin enemmän.

Lukusuosituksenani on tämä uusi ketju:

Robotiikka & autonomiset järjestelmät – sijoitusnäkymät teräskaulustyöläisiin

Perustetaan ketju kiinnostavien robotiikkaa sekä autonomiaa tarjoavien firmojen ja sijoitusmahdollisuuksien kartoittamiselle. Oma taustatyö on alkuvaiheessa ja olen kerännyt lähinnä mahdollisimman kattavaa seurantalistaa ja sijoittanut aloituspositioita satunnaisiin tulevaisuuden lupauksiin. Näkisin kuitenkin, että olemme tässäkin kehityksessä alkuvaiheessa. Robotiikka ja automaatio ovat luultavasti yksi merkittävimmistä tulevaisuuden aloista, jonka kasvunäkymät paranevat merkittävästi tekoäly…

Ja muistuttelen vielä tästä

Inderes-miitti - Rento illanvietto hyvässä seurassa

Kansa on puhunut! Inderes-miitti järjestetään 25. heinäkuuta Helsingissä. Päivän alustava ohjelma ja aikataulu: Ruokailu Fat Lizardissa Töölössä osoitteessa Helsinginkatu 56 kello 16:15. Terassiosuus Kampin Teerenpelissä osoitteessa Olavinkatu 2 kello 18:30 Tässä vaiheessa otetaan vastaan ilmoittautumisia! Terassille voit vain ilmestyä paikalle, mutta ruokailuun vaaditaan ilmoittautuminen, jotta osaan varata tarpeeksi paikkoja. Viime vuonna ilmoittautumisia tuli paljon viime tippaan, joten o…

Aurinkoista viikonloppua kaikille!