75. Kasper Mellas
Kasper on mainio ja järkevä lyytikko, jonka kirjoituksista mielestäni huomaa hyvin, miten hienosti hän osaa sekä hallitsee erilaiset asiat ja ymmärtää aidosti, miten ne vaikuttavat kokonaisuuteen. Hän osaa edellä mainittujen kykyjensäkin avulla tehdä hyviä erilaisia skenaarioita ja kertoa niistä vielä sijoittajille varsin ymmärrettävästi. Monet meistä sijoittajista tavallaan ymmärtävät, miten asiat ovat, mutta kuten minä… niin emme välttämättä osaa ajatella, miten jotkin asiat vaikuttaavat konkreettisesti liiketoimintaan jne.
Vaikea pukea ehkä sanoisiksi, mutta yritetään… useimmat tavissijoittajat näkevät yhtiön, mutta eivät ymmärrä isompia kokonaisuuksia ja toimialaa. Vähän harjaantuneemmat ymmärtävät yhtiön lisäksi myös toimialan ja vähän muuta, mutta mielestäni Kasper osaa vielä näiden lisäksi nähdä muitakin olennaisesti sijoituskohteeseen vaikuttavia tekijöitä, mitä harvemmat eivät osaa tai ymmärrä niin paljoa ajatella.
Pääosin analyytikko Mellas seuraa varsin haastavia “pukualoja”, mutta alojen haastavuudesta huolimatta hän on suhteellisen lyhyessä ajassa ottanut nämä erinomaisesti haltuunsa!
Sitten tässä on parin muun jätkän kuvat, joista puhutaan haastattelussa:
VILJO
ETUALALLA VILJO JA TAKA-ALALLA TORSTI
TORSTI
1. Kerro kolmellakymmenellä sanalla, kuka sinä olet.
29-vuotias kauppatieteiden maisteri Turun kauppakorkeakoulusta. Opiskeluvuosia lukuun ottamatta olen kuitenkin asunut koko elämäni Helsingissä. Työurani koostuu osakeanalyysin lisäksi luottoriskianalyysistä ja pääomasijoittamisesta. Perusluonteeltani olen varsin rauhallinen ja asioihin optimistisesti suhtautuva.
2. Kerro kolme asiaa, mitä foorumilaiset eivät sinusta tiedä.
Kuuntelin nuorempana pääosin raskasta musiikkia ja haaveammattini oli olla thrash metal -kitaristi. Kitaraa opettelinkin soittamaan, mutta ei minusta muusikkoa lopulta kuoriutunut. Yhden akustisen keikan olen tosin soittanut helsinkiläisessä lähiöravintolassa, ja tästä maksettiin jopa palkkaa. Keikkapalkkio taisi kuitenkin palautua kapakan kassaan ennen sulkemisaikaa.
En ole koskaan käynyt Euroopan ulkopuolella. Euroopassa olen kuitenkin matkustellut jonkin verran muun muassa kahden Interrail-matkani aikana. Nopean laskelman perusteella olen vieraillut 23:ssa eri Euroopan maassa.
Toimistokoiramme Torsti osoittautui sen verran veikeäksi kaveriksi, että päädyimme ottamaan kotiimme samanroituisen (australian labradoodle) Viljon. Nimi ei kuitenkaan viittaa samannimiseen foorumikäyttäjään.
3. Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia sinulla on? Mitään sijoittamiseen viittavaa ei saa sanoa.
Harrastukseni pyörivät paljon urheilun ympärillä, ja ykköslajini on nuoruusvuosista asti ollut salibandy. Pelaan nykyisin 3. divaria kaveriporukassa, joten kovin vakavamielisestä harrastuksesta ei enää ole kyse. Junioreissa kilpailin SM-tasolla ja muutama mitalikin tuli voitettua. Koronakesänä 2020 aloitin myös tenniksen ja golfin, joiden harrastaminen oli tuolloin yhä mahdollista rajoitteista huolimatta. Näissä en kuitekaan ole edelleenkään kummoinen pelimies, mutta harrastuksina ovat joka tapauksessa erittäin mukavia ja tarjoavat hyvin erilaista haastetta työhön verrattuna. Kalastan myös säännöllisen epäsäännöllisesti, pääosin haukea. Tänä keväänä perehdyin lisäksi mateiden pilkintään, mutta toistaiseksi tulokset ovat jääneet varsin laihoiksi. Viikonloppuisin minut saattaa jopa joskus löytää kantakaupungin kuppiloista ystävieni seurasta.
4. Millainen on tavallinen arkipäiväsi?
Herään tyypillisesti ennen kahdeksaa, jotta olen valmiina reagoimaan mahdollisiin aamutiedotteisiin. Jos näitä ei tule, saatan aamukahvin lomassa lukea sijoitusaiheista kirjallisuutta ennen muiden töiden aloittamista. Aamuun kuuluu myös koiran lenkitystä, mikäli tyttöystäväni on kerennyt livahtamaan työpaikalleen. Tämän jälkeen siirryn yleensä toimistolle, jossa päivä koostuu laajojen raporttien tai yhtiöpäivitysten työstämisestä, markkinatutkimuksesta ynnä muusta analyysiä kehittävästä toiminnasta. Melko usein työpäivä on lopulta kuitenkin varsin erilainen kuin olin alun perin suunnitellut, sillä reagointia vaativia yllättäviä tilanteita tulee eteen tavan takaa. Pyrin myös urheilemaan aktiivisesti, ja aikataulujen salliessa saatan käydä kuntosalilla kesken työpäivän. Käyn myös pelaamassa tennistä ja salibandya muutamia kertoja viikossa. Iltaisin tarmokkaan noin yksivuotiaan koiranpennun kanssa telmimiseen saa käytettyä aikaa muun rentoutumisen ohella.
5. Kuvailetko lyhyesti millainen olet sijoittajana?
Pyrin keskittymään yhtiön kilpailuetuihin ja toimialan ymmärtämiseen. Toimialan osalta olennaista on mielestäni hahmottaa, mistä toimialan keskimääräinen kannattavuus syntyy ja mikä selittää yhtiökohtaisia eroja. Tarkastelun päämääränä on luonnollisesti tunnistaa mahdollisia kilpailuetuja ja arvioida, kuinka hyvin tutkittavan yhtiön kyvykkyydet ja nykyinen strategia ovat asemoituneet toimialan rakenteista hyötymiseksi. Lisäksi on tärkeä hahmottaa, mitkä toimijat tutkimani yhtiön kanssa kilpailevat. Tämä kaikki on varsin työlästä, joten salkkuni on varsi keskitetty ja koostuu tyypillisesti maksimissaan noin 10 yhtiöstä. Mitään kiinteää ylärajaa en ole asettanut, vaan tämä johtuu lähinnä ajankäytön rajoitteista. Loistavia yhtiöitä on myös varsin harvassa - esimerkiksi tämän tutkimuksen (linkki)) mukaan viimeisen 30 vuoden aikana alle 2 % kaikista listatuista yhtiöistä vastasi koko aikaperiodin arvonluonnista. Rahamarkkinatuoton ylitti puolestaan alle puolet listayhtiöistä vastaavalla ajanjaksolla. Yleisesti optimismi kannattaa osakemarkkinalla, mutta ylituoton saavuttamiseksi vain rajatusti. Aiemmin tein sijoituspäätöksiä huomattavasti nopeamman tutkimuksen pohjalta, mutta tulokset tästä kokeilusta jäivät melko kelvottomiksi.
Keskittyminen toimialarakenteisiin ja kilpailuetuihin vähentää selvästi makrotekijöiden vaikutusta sijoituspäätöksiini. En sano, etteikö näillä olisi sijoittajalle merkitystä, pitkän aikavälin talouskasvun potentiaali kuitenkin määrittää melko hyvät raamit sille, minkälaista kasvua keskivertoyhtiöltä voi odottaa. Näin ollen talouskasvuun vaikuttavat tekijät kuten työvoiman kehitys sekä tuottavuus ovat sijoittajalle olennaisia. Pyrin kuitenkin omassa sijoitustoiminnassani välttämään lyhyen aikavälin makrokehityksen turhaa spekulointia, tämä kun on tyypillisesti vaikeasti ennustettavaa ja vaikutukset pääsääntöisesti ohimeneviä. Analyytikon työssä vastaavaa mahdollisuutta ei valitettavasti ole.
En käy lyhyttä kauppaa, joten salkkuuni päätyvillä yhtiöillä tulisi olla selkeitä kilpailuetuja, joiden turvin yhtiöt kasvavat kannattavasti pitkälle tulevaisuuteen. Tämä on mielestäni keskeinen vaatimus indeksin ylittävän tuoton saavuttamiseksi, sillä pitkällä aikavälillä tuloskasvu ajaa lopulta osakekursseja arvostuskertoimien muutosten sijaan. Toki ostohinnalla on merkitystä, ei hyvästäkään yhtiöstä voi mitä vain vain maksaa. Osaltaan Inderesin voimassa olevat kaupankäyntisäännöt ohjaavat kohti pitkiä omistusaikoja.
6. Voisitko lyhyesti avata millainen sijoitushistoria sinulla on?
Aloitin sijoittamisen kauppakorkeakoulun ensimmäisellä vuosikurssilla. Salkkuuni taisin valita mm. Stockmannia (koska ei kai se enempää voi laskea) ja Ovaroa (sama perustelu kuin edellä), joten alustavat tulokset olivat lievästi sanottuna heikkoja. Tämä herätti kuitenkin kipinän fundamenttianalyysin syvempään opiskeluun. Tästä eteenpäin olen pyrkinut jatkuvasti kehittymään mahdollisimman paljon lukemalla ja tekemällä. Olen sitä mieltä, että mikään oppi ei lopulta korvaa itse tehtyjä sijoituksia, sillä näistä saa arvokasta käytännön kokemusta päätöksenteosta (ja sen vaikeudesta). Nykyisin arkeni pyörii luonnollisesti sijoittamisen ympärillä, ja pyrin löytämään työni ohella riittävästi aikaa myös oman salkkuni pyörittämiseen.
7. Sijoittamisen suhteen, mitkä ovat analyytikon työn suurimmat haitat ja hyvät puolet?
Hyviä puolia on useita. Merkittävin on luonnollisesti se, että analyytikkona saa käyttää koko työaikansa sijoittamiseen liittyvien asioiden parissa. Lisäksi analyytikkona saa yhteyden seuraamansa yhtiöiden johtoon, mikä syventää toimialatuntemusta. Haitaksi nimeäisin tutkimuksen yksityiskohtaisuuden, sillä kvartaaliraporttien ja pienten, usein sijoitustarinan kannalta varsin vähäpätöisten, seikkojen läpikäynti on aikaa vievää ja sattaa joskus ohjata fokusta pois liiketoiminnan pitkän aikavälin kehityskulkujen hahmottamisesta. Tämä on kuitenkin tärkeä osa työnkuvaa, sillä analyytikon tehtäviin kuuluu olennaisen tiedon suodattaminen kaikesta tarjolla olevasta materiaalista sijoittajien arjen helpottamiseksi. Kaupankäynnin rajoitukset voisi myös lukea työnkuvan haittapuoliin.
8. Veikkaa, mitkä kolme osaketta uskot pysyvän kauiten salkussasi ja miksi?
Inderes: Pidättäydyn tässä kommentoimasta tarkemmin liiketoiminnan näkymiä, mutta lähtökohtaisesti pidän positiotani varsin pitkäikäisenä. Olen myös yleisellä tasolla kokenut osakeomistuksen työnantajassa mielekkäänä, ja arvioin tämän vaikuttavan positiivisesti myös omaan työmotivaatiooni (ei sillä että tässä olisi muutenkaan ongelmia).
Talenom: Pidän yhtiön yritysostovetoisesta liiketoimintamallista, joka hyödyntää toimialalla tarjolla olevia kilpailuetuja (mittakaavaetu, korkean asiakaspidon tuoma hinnoitteluvoima). Viime aikoina suhtautumiseni on tosin saanut ripauksen skeptisyyttä, sillä Ruotsin markkinalla saman menestysreseptin toteuttaminen näyttää selvästi haastavammalta. Tämän takia olen matkan varrella hieman laskenut panoksiani yhtiössä, mutta uskoa vielä toistaiseksi riittää. Suomessa tilitoimistomarkkinan digitalisaatio on muuhun Eurooppaan verrattuna kärkitasoa, joten kohdemarkkinoilla suuria mittakaavasta hyötyviä digitaalisia taloushallinnan toimijoita ei käsitykseni mukaan ole vielä syntynyt. Tämä tarjoaa houkuttelevia mahdollisuuksia Talenomille etenkin pitkällä aikavälilläs, joskin kovin nopeasti merkittävää kehitystä on mielestäni turha odottaa. Kärsivällisyyttä vaaditaan.
Harvia: Globaali saunamarkkina kasvaa, ja yhtiön tuotteet ovat kilpailukykyisiä. Harvia on pystynyt investoimaan kasvuun hyvällä pääoman tuotolla, mikä jatkuessaan tarjoaa erinomaiset eväät omistaja-arvon luontiin myös pitkällä aikavälillä. Keskeisiä kilpailuetuja ovat arvioni mukaan tuotannon mittakaavaedut ja vahva brändi.
9. Millainen on sinun osakepoimintaprosessisi askel askeleelta?
Osakepoimintaprosessini muistuttaa pitkälti analyysiprosessiani, joka lähtee liikkeelle yhtiön liiketoimintamallista ja kulkee toimiala-analyysin kautta arvomääritykseen. Ihan laajan raportin syvyiseen analyysiin ei omien töiden ohella ole valitettavasti aikaa, mutta prosessiani voisi ehkä kuvailla tästä kevytversioksi. Keskityn osakepoiminnassani suomalaisiin yhtiöihin, sillä koen, että täällä kilpailukykyni muita sijoittajia vastaan on parempi kuin muilla markkinoilla. Samalla voin hyödyntää kollegoideni osaamista ja yhtiötuntemusta, sillä lähes kaikki Helsingin pörssin yhtiöt ovat seurannassamme. Yhtiöistä keskustelu toimistolla eri analyytikoiden kanssa onkin olennainen osa sijoitusprosessiani.
10. Tuleeko sinun omiin seurattaviin yhtiöihin/aloihin jonkinlainen suhde, eli suhtaudutko niihin eri tavalla kuin muihin alojen yhtiöihin esim. optimistisemmin ja positiivisemmin? Kuulemma näin voi käydä huomaamattaan.
Seurannassa olevien yhtiöiden liiketoimintaan ja toimialaan pääsee ihan eri tavalla sisään, jolloin myös mahdolliset riskit tulevat helpommin esiin. Sanoisinkin, että itselläni näiden yhtiöiden kohdalla on helpompaa jopa kallistua karhuisempaan suuntaan, sillä lähestulkoon joka tilanteessa on helppo löytää skenaarioita, jotka toteutuessaan vesittäisivät nykyiset sijoitusteesit. Toisaalta analyytikkona pääsee tutustumaan seuraamiensa yhtiöiden johtoon, joille luonnollisesti toivoo hyvää menestystä. Pitääkin olla tarkkana, ettei sekoita toivomaansa lopputulosta ja arvioimaansa todennäköistä lopputulosta keskenään. Työkaverit toimivat tarvittaessa hyvinä opponoijina.
11. Seuraat vissiin enemmän tai vähemmän näitä: Aktia Bank, Alexandria Group, Alisa Pankki, Aspo, CapMan, Evli, eQ, Mandatum, Nordea Bank, Oma Säästöpankki, Sampo, Taaleri, Titanium ja United Bankers. Mikä on näistä haastavin seurattava ja miksi? Ja mikä on helpoin seurattava ja miksi?
Työnkuvasta johtuen sanoisin, että seuraan näitä yhtiöitä huomattavasti enemmän kuin vähemmän. Vaikemmaksi nimeäisin tällä hetkellä Mandatumin, jonka kohdalla tilinpäätösanalyysi on sovellettavista kirjanpitostandardeista (IFRS 17 ja IFRS 9) johtuen keskimääräistä selvästi haasteellisempaa ja aikaa kuluttavampaa. Lisäksi seurantahistoriamme on vielä varsin lyhyt. Erot eivät ole merkittäviä, mutta helpoimpana pidän Evliä, jonka raportointi on selkeää ja johdonmukaista. Yhtiön liiketoimintamalli on lisäksi varsin yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä.
12. Sinulla ja Salella on paljon yhteisiä seurattavia yhtiöitä, miten näiden osalta työnjako menee?
Saulilla on Inderesillä analyysin lisäksi myös muita vastuita (Sauli on avannut näitä tarkemmin omassa haastattelussaan), joten puhtaassa analyysityössä omat työtuntini ovat nykyisin korkeammat. Yhteisten yhtiöidemme välillä mitään tarkkaa työnjakoa ei ole, vaan pidämme molemmat huolen siitä, että olemme ajan tasalla kaikissa seuraamissamme yhtiöissä. Laajojen raporttien tekoon osallistumme kumpikin ja vaikka jokin yhtiöpäivitys olisi pääosin jomman kumman käsialaa, keskustelemme näistä jatkuvasti. Tuloskausilla pyrimme jakamaan vastuita varsinkin niinä päivinä, kun useampi seuraamamme yhtiö julkaisee tuloksensa samanaikaisesti.
(ping @Sauli_Vilen, pingasin sut, jotta huomaat t. alokas 
)
13. Kerro viidelläkymmenellä sanalla per yhtiö, että mitä mieltä olet näistä osakkeista:
- Aktia Bank: Pankkitoiminnan kulutehokkuus on ollut historiassa haasteena ja varainhoidossa suoriutuminen jäänyt verrokeista. Hiljattain nähty positiivinen kehitys kulutehokkuudessa luo kuitenkin uskoa kannattavuuskäänteen pysyvyydestä. Lisäksi syksyllä on tulossa strategiapäivitys ja uusi toimitusjohtaja aloittaa pestissään kesäkuussa, joten odotan mielenkiinnolla mitä tuleman pitää. Tase on vahva ja voitonjakonäkymä houkutteleva. Muun pankkisektorin tapaan varsin huokeasti hinnoiteltu.
- Capman: Erinomainen positio varainhoitosektorilla, jossa vaihtoehtoisten sijoitusten merkitys on kasvanut ja arviomme mukaan kasvaa myös tulevaisuudessa. Maine ja tuotot vahvoja etenkin kiinteistöpuolella, mikä tukee pitkän aikavälin uusmyynnin näkymää. Muiden kiinteistövarainhoitajien tapaan kärsii lyhyellä aikavälillä selvästi haastavammasta markkinatilanteesta. CapManin taseen suuren sijoitussalkun kautta yksityissijoittajan on mahdollista päästä osalliseksi listaamattomien sijoitusten tuottoja.
- Nordea: Pohjoismaiden suurin yleispankki, joka on viime vuosina saanut aikaan vakuuttavan tuloskäänteen ja saavuttanut kilpailijoitaan kannattavuudessa. Yhtiö on petrannut erityisesti kulutehokkuudessaan, minkä pitäisi mahdollistaa hyvä kannattavuustaso myös nykyistä matalampien markkinakorkojen ympäristössä. Arvostustaso on yhä houkutteleva ja hinnoittelee turhan paljon riskejä hyvässä kunnossa oleva lainakanta huomioiden.
- Oma Säästöpankki: Pankkisektorin poikkeuksellinen kasvutarina, joka erottuu edukseen myös erinomaisella kannattavuudellaan. Yhtiö on onnistunut löytämään palvelua ja paikallista läsnäoloa arvostavan asiakaskunnan, jonka keskuudessa sillä on vahva hinnoitteluvoima. Tulevaisuudessa keskeisenä haasteena on ylläpitää nykyisiä vahvoja marginaalitasoja liiketoiminnan kokoluokan kasvaessa merkittävästi. Tase vahvistuu entisestään sisäisen luottoriskimallin käyttöönoton myötä eikä arvostustaso päätä huimaa.
- Titanium: Yhtiön historialliset näytöt kiinteistörahastoista ovat erittäin hyvät ja sen hinnoitteluvoima ydintuotteissaan on vahvaa. Riskitaso on kuitenkin edelleen varsin korkea, sillä näkyvyys yhtiölle tärkeiden tuottosidonnaisten palkkioiden kehitykseen on varsin rajallista ja riippuvuus Hoivarahastosta yhä korkea. Kiinteistörahastoihin keskittyvänä talona yhtiö kärsii myös nykyisestä markkinatilanteesta, vaikka onkin selvinnyt varsin kuivin jaloin kilpailijoihinsa nähden.
14. Mikä on työssäsi kivointa ja mikä on vähiten kivointa?
Työssäni ehdottomasti kivointa ovat mielenkiintoiset aiheet, joiden parissa pääsen työskentelemään sekä työkaverit, jotka ovat kovin mukavia. Melko joustavat työajat ovat myös ehdoton plussa. Vähiten pidän tulospäivien ja yllättävien tilanteiden mukanaan tuomasta kiireestä ja ajoittaisista pitkistä päivistä.
15. Seuraatko paljon talouden makrokuvioita ja miten seuraat niitä? Voisin kuvitella, että pankkialaa ajatellen pitäisi erityisen paljon seurata vai miten on?
Olet oikeassa, että pankkianalyytikkona joutuu seuraamaan makrotalouden kehitystä ja näkymiä. Tärkeimpänä on luonnollisesti markkinakorkojen kehitys, mutta myös yleisellä taloustilanteella on vaikutusta pankkeihin luottokysynnän ja luottotappioden kehityksen näkökulmasta. En ole kummoinenkaan makroennustaja, joten tämän pakollisen pahan olen suosiolla ulkoistanut muille.
Seuraan erilaisia makrokommentteja ja -ennusteita, joita muun muassa pankit säännöllisesti julkaisevat. Hyödynnän myös mahdollisimman paljon Inderesin omia materiaaleja. Ekonomistimme Marianne koostaa erinomaista Markkinavilkaisua, joka sisältää talouden keskeisiä lukuja, minkä lisäksi hän makrokommenteissaan usein käsittelee pankkisektorin näkökulmasta keskeisiä teemoja, kuten rahapolitiikkaa. Myös Verneri pitää osaltaan huolen siitä, etteivät keskeiset globaalit tapahtumat jää analyytikolta huomaamatta.
(ping @Marianne_Palmu ja @Verneri_Pulkkinen, pingasin teiät että huomaatte t. alokas)
16. Miksi sijoitat ja mitkä ovat sijoittamisesi taustalla olevat eri syyt?
Tämä voi kuulostaa kliseeltä, mutta suurimpana syynä sijoittamisen taustalla on mielenkiinto ja palo monimutkaisten ongelmien ratkaisuun. Olen varsin kilpailuhenkinen, joten pyrkimys markkinoiden “voittamiseen” on myös olennainen motivaatiotekijä. Totta kai myös mahdollisuus vaurastua on keskeinen syy sijoittamiseni taustalla. Ilman tätä olisin hyvin voinut ajautua haastamaan itseäni esimerkiksi tutkijana.
17. Miten hallitset tunteesi sijoittajamisessa? Onko sinulla antaa jotain vinkkejä meille tunteikkaille piensijoittajille?
En ole kovin innostuvaa sorttia, joten koen pystyväni tarkastelemaan sijoituskohteita varsin objektiivisesti. Toimialan näkymiin ja kilpailuetuihin keskittyminen vähentää omassa sijoitustoiminnassani turhan kohinan merkitystä, jolloin on helpompi suhtautua suuriinkin kurssimuutoksiin. Tällaisina hetkinä kehotan miettimään, onko yhtiön pitkän aikavälin kasvu- ja kannattavuuspotentiaalissa tapahtunut jotain sellaista, jonka perustella kurssimuutoksia voi pitää aiheellisena. Kun muistaa, että yhtiön arvon määrää lopulta sen kyky löytää houkuttelevia investointikohteita ja kasvaa kannattavasti, on helpompi suhtautua eteen tuleviin haasteisiin ja heikompiin ajanjaksoihin (joita tulee väistämättä vastaan yhtiöllä kuin yhtiöllä). Vinkkini onkin tuntea sijoituskohteensa mahdollisimman hyvin, jotta tunteet eivät saa välittömästi valtaansa salkun arvon aika ajoin sulaessa. Liikaa ei saa kuitenkaan omiin oletuksiinsa tuudittautua, vaan oletuksia tulee jatkuvasti tarkastella kriittisesti uuden informaation edessä. Tämä kaikki on toki helpommin sanottu kuin tehty, ja olen itsekin joskus hätäpäissäni päätynyt myymään osaketta kurssilaskun jälkeen ilman kunnollisia perusteita ja ostamaan raketin lailla nousevaa yhtiötä pelätessäni jääväni junasta.
18. Miten Alokas oppisi löytämään eri alojen helmet?
Sinulta tuntuu löytyvän mielenkiintoa ja uteliaisuutta vaikka muille jakaa ja uskon, että nämä ominaisuudet vievät pitkälle. Muita keinoja kuin jatkuva opiskelu ja uusien yhtiöiden tutkiminen minulla ei valitettavasti ole tähän hätään tarjota. Kuuluisan sanonnan mukaan sijoittamisessa voittaa se, joka viitsii kääntää eniten kiviä, mikä varmasti sisältää totuuden siemenen. Otan myös itse mieluusti muita hyviä vinkkejä vastaan, sillä eri alojen helmien löytäminen ennen muita tuntuu usein kohtuuttoman vaikealta.
19. Mistä haluat erityisesti kiittää foorumilaisia?
Foorumilaiset tekevät arvokasta työtä kaivaessaan pieniäkin tiedonmuruja, jotka ovat saattaneet jäädä analyytikolta huomaamatta. Arvokkain apu foorumilaisista tulee mielestäni kuitenkin keskustelujen ja hyväntahtoisen haaston kautta, sillä eriävät mielipiteet rikastuttavat myös omaa ajattelua ja pakottavat tarkastelemaan omia oletuksia kriittisesti. Rohkaisenkin kaikkia osallistumaan keskusteluun omasta perehtyneisyydestä riippumatta, sillä yksinkertaisetkaan kysymykset ja ihmettelyt eivät mene hukkaan, vaan näihin vastatessa joutuu itsekin miettimään yhtiöiden sijoitustarinan keskeisiä seikkoja. Monella foorumilaisella on myös selvästi kokemusta ja osaamista toimialan sisältä, ja erityisesti asiakas- ja työntekijänäkökulmat jäävät usein ulkopuolisena analyytikkona turhan pintapuolisiksi.
Kiitos Kasper kiinnostavista ja viisaista sanoistasi!
Sijoittajat ovat fiksua porukkaa, mutta jos stereotypisoidaan “sijoittajatalousihmisiä”, niin aika usein viisaudestaan huolimatta luullaan liikoja itsestämme (ja liian vähän muista), mutta Inderesin analyytikoiden ja erityisesti Kasperin yksi vahvuuksista on ymmärrys siitä, mitä ei tiedä tai mistä ei voi olla varma. Monesti sijoitusmaailman ihmisten “varmat” kommentit tuottavat turskaa ja ongelmia varsinkin piensijoittajien keskuudessa.
Ihmisillä (joita sijoittajatkin ovat 
) , niin on taipumus jäädä yksityiskohtien vangiksi ja tunteiden vietäviksi. Tätä ongelmaa ei Kasperilla ole, kuten hän vastauksistaankin hyvin ilmenee. 
Peiliin katsominen on tärkeää sijoittamisessakin, joten jos sen osaa, niin osaa myöntää heikkoutensa, tietämättömyytensä ja virheensä sekä sitä myöden osaa kehittyä sijoittajaihmisenä. Elämässä on musta hyvä tarkastella omaa toimintaansa sekä yrittää ymmärtää että auttaa muita… se vähän näyttää vähän huonolta ja on huono juttu, jos vain ymmärtää itseään sekä pätee ja korostetusti arvostelee muita. Tällä Foorumillamme onneksi keskitymmekin enemmän toisten auttamiseen ja kannustamiseen!
Kiitos vielä ja mukavaa viikonloppua!